Yhteisen talouden talkoot, Mervi Piiroinen ja Sami Metsäranta



Samankaltaiset tiedostot
Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Esperi Care Anna meidän auttaa

Hyvinvoinnin johtaminen työn muutoksessa. Kuntoutuspäällikkö Anna Troberg Espoon sairaala

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

PALVELUOHJAUS

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

ERITYISTUKEA ELÄMÄÄN

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa Aila Halonen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke ( ) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu

Välittäjä hanke

YTHS:n Suunta-hanke

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn

PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla?

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

HOITO- JA PALVELUTARPEEN KARTOITUS

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Monitoimijainen työskentely lapsiperheissä/ Lapsiperheiden aikuissosiaalityön palvelu

NEET projektin tutkimus

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalialan osaamistarpeet - järjestötietoutta järjestöjen ja

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Ketterä verkosto Rivakka Ote!

NUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Konsti kotiin suunnattu tuki päihde- ja mielenterveysasiakkaille

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v

Mielenterveysbarometri 2015

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Koukkuniemi hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen

TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa?

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

LOHI ja AHMA yhteistyötä koulupudokkaiden auttamiseksi

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

Tsemppaaminen intohimona

KP OTE. Opinnoista töihin

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Tervehdys Kainuusta!

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

(OPI) Kuntoutujan arvioitilomake

Transkriptio:

Soteho-ryhmä Asiakkailta asiakkaille -palvelut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistajina? Yhteisen talouden talkoot, Mervi Piiroinen ja Sami Metsäranta

Robohand - Palvelutuotantoa asiakkailta asiakkaille

Ryhmä pähkinänkuoressa Mitä? Soteho-ryhmä on kehittänyt uudenlaisen päihde- ja mielenterveyspalvelun, jossa koulutetut kokemusohjaajat tuottavat palveluohjausta ja ohjaavalla työotteella tehtävää omahoidon tukea. Miten? Kokemusohjaus on jalkautunutta yksilöohjausta, jossa tavoitteena on päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivän henkilön: Itsenäinen elämä, omatoiminen selviytyminen ja arkielämän sujuvuus Mielekkäiden elämänsisältöjen ja omien toimintamahdollisuuksien laajentaminen Yksinäisyydestä johtuvan syrjäytymisen sekä uusiutuvan laitoshoidon ehkäisy Miksi? Tarvitaan uusi toimintamalli, sosiaalinen innovaatio, joka asiakaslähtöisen palvelutoiminnan rinnalla työllistää kuntoutumisen loppuvaiheessa olevia osatyökykyisiä päihde- ja mielenterveyskuntoutujia.

Palvelu on testattu pilotissa Palvelupilotti käynnistyi marraskuussa 2013 psykiatrian poliklinikka 3:n kanssa Pilottia edelsi neljän kokemusohjaajan rekrytointiprosessi Kuukauden mittainen (yht. 5 kpv) koulutus ohjaavasta työotteesta, tiimityöstä, kohtaamisesta, tietosuojasta jne. Arviointi- eli evaluaatiotutkimus pilotin vaikuttavuudesta (tutkimushaastattelut, kokemusohjaajien kenttäpäiväkirjat ja osallistuvaa havainnointia) Säännölliset tiimikokoukset ja työohjauksen Arviointitapaamiset yhteistyökumppaneiden kanssa: omahoitajat, sosiaalityöntekijä, osastonhoitaja Tiimityön ja johtamisen kehittämistä

Onko kokemusohjaus puuhastelua vai ammattimaista omahoidon tukea?

Kuka tahansa ei voi toimia kokemusohjaajana Vaaditaan aikaisempaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja/tai vertaistoiminnan koulutusta ja kokemus Pitää pystyä sitoutumaan tiimityöhön ja työnohjaukseen yhdessä sovittujen sääntöjen puitteissa Kykyä toimia sekä itsenäisesti että ryhmässä Halu oppia uutta ja soveltaa opittua käytännön työhön Pystyy rajaamaan ammattiminän muusta elämästä

Kokemusohjaaja tekee oikeita töitä Ohjaavalla työotteella kuntoutujien tukeminen: 1. Arjen hallinta ja elinpiirin laajentaminen 2. Harrastus- ja kulttuuritoimintaan sekä liikuntapalveluihin ohjaaminen 3. Keskustelua ja ajatusten vaihtoa Virastoasioiden hoito ja sähköisten palvelujen käyttöopastus Tiedon hankinta ja päivittäminen palvelujen olemassaolosta ja muutoksista alueella Kokemusohjaajan osaavan työskentelyn taustalla on: 1. Monipuolinen koulutus 2. Omakohtainen kokemus palvelujärjestelmästä (julkinen, yksityinen, 3. sektori jne.) 3. Moniammatillinen tiimi- ja verkostotyö

Ammattimaisuuden perusta on kattava ohjaajakoulutus Palvelupilotissa haluttiin erityisesti kokeilla myös kokemusohjaajien kouluttamista Kokemusohjaajien koulutusprosessi sisältää mm. Peruskoulutuksen ja jatkokoulutuksia Ohjatun harjoittelun kokeneemman ohjaajan toimesta Ohjaamisen työkalujen mm. motivoiva haastattelu sekä metodien mm. ratkaisukeskeisyyden lisäopiskelua IT-taitojen harjoittelua Työnohjausta Koulutusyhteistyö koulujen ja muiden toimijoiden kanssa olisi hedelmällistä kaikille osapuolille

Asiakkaan tapailua vai todellisia muutoksia?

CASE 1: NIKO (4 kk = kokemusohjausjakson kesto) nimet muutettu Alkutilanne Niko on alle kolmekymppinen vakavaa masennusta sairastava mies. Kärsinyt vakavasta masennuksesta parin vuoden ajan ja käytännössä eristäytynyt kotiinsa Omahoitaja-kontakti on, mutta tilanne oli pahentunut, joten oli päädytty päiväpolijaksoon, joka oli loppumassa. Toiminta Hyviä ja avoimia, vertaisuuteen perustuvia keskusteluja paljon Toiminnallisesti kokemusohjaukseen on kuulunut monenlaiseen harrastustoimintaan sekä miepä-yhdistyksiin tutustumista Arkielämän toiminnoista selviämisen varmistaminen Vaikutukset Hän aikoo jatkaa syksyllä keskeytyneitä opintojaan ja saada valmiiksi pro gradunsa Työelämässä Hänellä selkeä tavoite. jossa sijoittuu opiskelemansa alan parissa työskentelemään Lopputilanne Aktivoitunut lähtemään kotoa rohkeasti niin, että lähes joka arkipäivälle jokin määränpää/ toiminta, jossa käydä Aikoo jatkaa saamiaan harrastuksia ja laajentuneen sosiaalisen ympäristön ylläpitoa

CASE 2: JARKKO (2,5 kk = kokemusohjausjakson kesto) Alkutilanne Jarkko on alle kolmekymppinen, vakavaa masennusta, voimakasta sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja ahdistuneisuutta sairastava mies Hän on kärsinyt näistä jo hyvinkin pitkään. Tilanne on ollut huononeva, osastohoitoakin vaativaa viimeiset yli kaksi vuotta. Käytännössä Jarkko on eristäytynyt kotiinsa lähes täysin ja päiväpolijakso on päättymässä Omahoitaja kontaktia avopuolella ei ole Toiminta Kokemusohjausjakson aikana ehdittiin tavata 9 kertaa l. noin kerran viikossa ennen Jarkon yllättäen tullutta pienehköä leikkausta Tapaamisissa on harjoiteltu sosiaalisissa tilanteissa olemista mm. käymällä kaupungilla kahvilla. Lisäksi Jarkko on käynyt kokemusohjaajan kanssa pelaamassa biljardia ja keilaamassa Tutustuttu kolmannen sektorin toimijoihin mm. Miete ry:n ryhmissä Takapakki, leikkaus ja sen seuraukset Vaikutukset Jarkko on pysynyt hoitojärjestelmän piirissä Hänen kuntoutumisensa työkykyiseksi on edelleen mahdollista Jarkon sosiaalisten tilanteiden sietokyky on parantunut Lopputilanne Jarkko palasi huhtikuun -14 lopulla kokemusohjauksen piiriin Kärsii edelleen takapakin aikana pahentuneesta ahdistuksesta ja henkisestä pahoinvoinnistaan On kuitenkin motivoitunut jatkamaan kokemusohjauksessa Odottaa yhä ilmoitusta omahoitajakontaktista sekä kesällä -14olevaa psykiatrin aikaa

CASE 3: ANSSI (4 kk = kokemusohjausjakson kesto) Alkutilanne Anssi on nelikymppinen, vakavaa masennusta sairastava miespuolinen henkilö Hän on kärsinyt masennuksesta (ajoittain myös liiallinen alkoholinkäyttö) usean vuoden ajan ja joutunut ns. pyöröovi-ilmiöön Anssi on jo useita vuosia eristäytynyt pääosin kotiin, muu perhe asuu eri osoitteessa Omahoitajakontakti avopuolella on Tuotokset Ohjausjakson aikana on tutustuttu kolmannen sektorin toimijoihin mm. pelaamassa biljardia, sulkapalloa. Tehty kävelylenkkejä, käyty kaupungilla mm. kahvilla. Näihin kaikkiin on olennaisena osana liittynyt avoimia, vertaisuuteen perustuvia keskusteluja mies miehelle hengessä Arkielämän toiminnoista selviämisen varmistaminen Vaikutukset Kokemusohjausjakson aikana Anssi ei ole ollut osasto- tai muun akuutin avun tarpeessa Pyöröovi-ilmiö on ainakin tällä hetkellä katkennut Puhuu työelämään palaamisesta Lopputilanne Anssin kuntoutuminen on edennyt kokemusohjauksen aikana hyvin. Tämä näkyy mm. hänen elämänhallinnan parantumisena, sosiaalistumisena sekä fyysisessä olemuksessaan positiivisesti Käy itsenäisestikin mm. Miete ry:ssä ja valitsee nykyisin ensin ohjaustapaamisen ennen kuin ostaa oluita Kokemusohjausjakso a ajetaan hiljakseen harvenevaan tapaamistahtiin kesän 14 aikana loppuun

Miksi uusi olisi parempi kuin pussillinen vanhoja?

Miksi? 1. Koulutettujen kokemusohjaajien tuottama palveluohjaus ja omahoidon tuki on kokonaisedullista ja vaikuttavaa, koska: Vertaisuuden avulla saavutetaan nopeasti luottamusyhteys asiakkaaseen ja näin asiakkaan kanssa päästään nopeasti yhteisen työskentelyn alkuun Palvelujärjestelmän kokemuspohjainen tuntemus on tehokkaan palveluohjauksen perusta (vrt. MTKL:n Trio-hanke) Joustavana nivelvaiheen palveluna tehostaa kunnan ja erikoissairaanhoidon palveluja 2. Istuu hyvin terveyshyötymallin viitekehykseen pitkäaikaissairaiden hoitoprosessien kehittämisessä (vrt. STM:n Potku2-hanke) 3. Tuo pienten ruohonjuuritason mielenterveys- ja päihdetoimijoiden tieto-taidon julkisten palvelujen käyttöön 4. Työllistää osatyökykyisiä päihde- ja mielenterveyskuntoutujia 5. Rohkaisee ja innostaa kuntoutujia luopumaan kuntoutujan ammatista ja parantamaan yhdessä muiden vertaisten kanssa elämäntilannettaan

Eikä tässä vielä kaikki, me olemme vasta pääsemässä vauhtiin