Myyrmäen kaavarungon liikenneselvitys

Myyrmäen kaavarungon liikenneselvitys

SISÄLTÖ Työn lähtökohdat ja tavoitteet 3 Liikenne-ennusteet vuodelle 2040 4 Toimivuustarkastelut 5 Katutila-analyysi 6 Hulevesitarkastelut 7 Yleissuunnitelmat - Rajatorpantie 8 - Virtatie 9 - Muut kohteet 10 Pyöräilyverkko 11 Tulevaisuuden liikkumisen vaihtoehtoja 12 Helmikuu 2018 Työn ohjausryhmä: Jaana Virtanen Teemu Vihervaara Elina Kettunen Johanna Rajala Laura Muukka WSP Finland Oy: Timo Kärkinen Minna Raatikka Tommi Kärki Jari Laaksonen Katarina Wallin Pieta Kupiainen Eeva Henriksson Marie Molino Olli Haveri 2

TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Liikenteen kannalta tavoitteena on, että Myyrmäessä yhä useampi matka tehtäisiin kävellen, polkupyörällä tai joukkoliikenteellä kaikissa ikäryhmissä. Liikenneverkon toimivuus keskiössä Vantaalla on kysyntää usealle urbaanille keskukselle. Niiden vetovoima, monipuolisuus, palvelukyky ja saavutettavuus on olennaista kestävän elämäntavan edistämisessä ja liikkumisen tarpeen vähentämisessä. Samalla ne tekevät Vantaasta yhä haluttavamman paikan asukkaille, yrityksille ja investoijille. Työn tavoitteena oli varmistaa kaavarungon liikenneverkon toimivuus ja löytää mahdolliset kehittämiskohteet. Tavoitteena eheä kaupunkikokonaisuus Tässä työssä tarkasteltiin Myyrmäen kehittämistä osana Myyrmäen ja Vantaankosken asemien väliin muodostuvaa akselia. Myyrmäki ja Martinlaakso muodostavat Länsi-Vantaan seudullisesti merkittävän kaupunkikokonaisuuden, jonka yhtenäisyyttä tulee nykyisestä vahvistaa. Työn päätarkoitus oli liikenteellisten ideoiden testaus ja tilavarausten alustava määrittely liikenneverkon kriittisissä kohdissa. Työssä etsittiin keinoja liikenneverkon parantamiseen ja niiden toimivuuden testaamiseen sekä tarkasteltiin jalankulku- ja pyöräilyverkon reittien kunnostusta ja selkeää luokitusta. 3

LIIKENNE-ENNUSTEET VUODELLE 2040 pyöräilylle. Ennusteiden perustilanteena oli liikenneverkko, jossa Vantaan raideverkko on toteutettuna, mutta Kehä II:n jatketta ei ole rakennettu. Vertailujen tekemiseksi laadittiin ennuste myös tilanteelle, jossa Kehä II:n jatke on toteutettu. suunniteltuun eritasoliittymään. Tällä yhteydellä on iltahuipputuntina liikennettä 720 ajoneuvoa tunnissa, mikä näkyy liikenteen vähentymisenä Vaskivuorentiellä Louhelantien kohdalla (-26 %). Liikenneennusteen taustoja, sisältöä ja tuloksia on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Liikennemäärät kasvavat Ennusteiden pohjana tuleva liikennejärjestelmä Työssä tarkasteltiin ajoneuvoliikenteen verkon toimivuutta vuoden 2040 iltahuipputunnin tilanteessa. Liikenne-ennusteet vuodelle 2040 laadittiin Vantaan osalta tarkennetulla HELMET 2.1 -liikennemallilla. Laadinnasta vastasi Trafix Oy. Ennusteet laadittiin autoliikenteelle, jalankululle ja Autoliikenteen määrä kasvaa ennusteen mukaan nykytilanteesta vuoteen 2040 mennessä Rajatorpantiellä Myyrmäen länsipuolella 30 %, Raappavuorentiellä Vaskivuorentien eteläpuolella 10 %, ja Uomatien eteläpuolella 26 %, Vaskivuorentiellä Ruukkukujan länsipuolella 32 %, ja Myyrmäentiellä Virtatien pohjoispuolella 20 %. Vuoden 2040 tilanteessa verkossa on mukana uusi katuyhteys Korutieltä Hämeenlinnanväylälle Kuninkaantammen 4

TOIMIVUUSTARKASTELUT toteutettu ja toisessa on. Kehä II:n jatkeen vaikutus autoliikenteen määriin Myyrmäen katuverkolla oli hyvin vähäinen. Lisäksi tehtiin herkkyystarkastelu Rajatorpantien osoittamisesta vain joukkoliikenteen käyttöön välillä Iskostie-Jönsaksentie. syytä parantaa, on Raappavuorentien ja Vaskivuorentien liittymän eteläinen tulosuunta. Toimivuustarkastelujen sisältöä ja tulokset on esitetty liitteessä 2. Katuverkko ei ruuhkaudu Erilaiset skenaariot tarkastelussa Myyrmäen alueen katuverkon toimivuutta tutkittiin simuloimalla Paramics-mikrosimulointiohjelmalla. Liikenne-ennusteena oli Trafix Oy:n laatima Myyrmäen kaavarungon vuoden 2040 liikenne-ennuste. Tarkastelut tehtiin kahden eri tilanteen mukaan: toisessa Kehä II:n jatketta ei ole Tarkastelualueen liikenneverkko mallinnettiin nykytilanteen sekä tässä työssä laadittujen suunnitelmien pohjalta. Lisäksi tarkasteltiin mm. Vaskivuorentien ja Jönsaksentien liittymän kaistajärjestelyjä ja muutettiin nopeusrajoituksia Rajatorpantiellä ja Jönsaksentiellä. Keskeisin tulos toimivuustarkasteluista oli, että Myyrmäen katuverkko ei ruuhkaudu vuoden 2040 liikenne-ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Ainoa kohta, jossa toimivuutta on 5

KATUTILA-ANALYYSI vuonna 2015 tehtyä tarkastelua. Menetelmä keskittyy katutilan elävyyteen vaikuttavien tekijöiden, kuten kadulle avautuvien palveluiden, katutilan mitoituksen, viherrakenteen ja kadunkalusteiden laadulliseen arviointiin. edusta sekä Kuohurinne Meripihkapolku. Lisäksi nostettiin esille muutamia kehitettäviä kohteita ja ajatuksia toimenpiteistä, joilla niissä päästäisiin tavoitetilaan. Katutila-analyysi on liitteessä 3. Arviointimenetelmä Viihtyisän katutilan resepti Myyrmäen keskusta-alueen katutilojen analyysi tehtiin syyskuussa 2017. Työssä käytettiin Panu Söderströmin kehittämää rakennetun ympäristön laadun arviointimenetelmää (Söderström, Panu (2012) Elävät kaupunkikeskustat. Suomen ympäristö). Analyysillä täydennettiin alueella Analyysissä katutilat jaettiin kolmeen ryhmään: heikkolaatuiset, keskitasoiset ja hyvät kadut. Näiden keskeiset ominaispiirteet tuotiin esiin konkreettisten esimerkkien kautta. Alueen katutilojen kehittämiselle määriteltiin visio ja sen mukainen tavoitetila, jota havainnollistettiin mm. kansainvälisten kohteiden avulla. Erityisesti työssä tarkasteltiin seuraavia kohteita: Paalutorin ympäristö, junaradan alikulut, Virtatie, Iskostori ja Colosseumin 6

HULEVESITARKASTELUT Tulokset ja toimenpiteet Tuloksena selvityksessä todettiin, että alueella on tulvariskikohteita, joissa jo keskimäärin kolmen vuoden välein toistuva rankkasade aiheuttaa tulvatilanteen. Hulevesitarkastelut ja periaatteelliset katupoikkileikkaukset on esitetty liitteessä 4. Lähtökohdat Myyrmäen alueen hulevesijärjestelmän toiminnallinen selvitys on tehty vuonna 2014 (Pöyry). Tuossa työssä on mallinnettu Mätäojan valuma-alueen hulevesiverkoston runkolinjat tulvariskikohteiden selvittämiseksi. Tässä työssä ehdotettiin alueita hulevesien hallinnalle ja mietittiin toimenpiteitä, joilla tulvaherkkyyttä voidaan vähentää. Toimenpiteinä olivat hulevettä läpäisevän pinta-alan lisääminen tarkastelualueella, sekä hulevesien ohjaaminen hulevesipainanteisiin. Hulevesien hallintaratkaisuja havainnollistetaan työssä periaatteellisten poikkileikkausten avulla. 7

YLEISSUUNNITELMAT - RAJATORPANTIE Rajatorpantie on tällä hetkellä yksi Myyrmäen keskustaa rajaavista pääkaduista. Katu on nelikaistainen ja sillä on paljon joukkoliikennettä. Tavoitteena on vähentää kadun henkilöautoliikennettä ja tehdä kadusta jalankulkijoille ja pyöräilijöille viihtyisä. Kaksi katusuunnitelmaa Kadusta laadittiin kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa, joissa molemmissa autoliikenteen käyttöön jää vain kaksi kaistaa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa jäljelle jäävät kadun nykyiset keskimmäiset kaistat ja reunakaistojen tilalle on mahdollista järjestää vaikka lisää tilaa jalankululle. Toisessa vaihtoehdossa kaistojen ajolinjat vaihtuvat reunasta toiseen katujakson keskivaiheella, mikä vähentää kadun ilmettä autoliikenteen läpikulkukatuna. Molemmissa vaihtoehdoissa ajonopeuksia lasketaan ja Raappavuorentien liittymä muokataan niin, että läpikulkuliikenne ohjautuu Raappavuorentie Vaskivuorentie yhteydelle Rajatorpantien sijaan. Keskeistä molemmissa vaihtoehdoissa on, että ajoyhteydet Myyrmanniin ja Colosseumiin säilyvät hyvinä ja että näiden välillä on korkealuokkainen kävely-yhteys. Katusuunnitelma-vaihtoehdot on esitetty liitteessä 5. 8

YLEISSUUNNITELMA - VIRTATIE nopeudet kadulla saattavat paikoin nousta korkeiksi. Kadulle laadittiin kaksi erilaista kehittämissuunnitelmaa. muuhun virkistyskäyttöön. Katusuunnitelmavaihtoehdot on esitetty liitteessä 6. Kaksi kehittämissuunnitelmaa Ensimmäisessä katua muokattiin mm. kavennuksilla ja korotetuilla suojateillä siten, että mahdollinen läpiajoliikenne poistuu ja ajonopeudet kadulla pysyvät matalina. Virtatie on poikittainen katuyhteys Raappavuorentien ja Myyrmäentien välillä keskustan pohjoispuolella. Käytännössä katu palvelee vain sen varrella olevan asutuksen ja palvelujen, lähinnä koulujen, liikennettä. Liikennemäärä kadulla on varsin pieni, mutta suoran linjauksensa vuoksi Toisessa vaihtoehdossa katkaistiin katu sen itäpäästä kokonaan siten, että kaikkien tonttien ajoyhteydet säilyvät. Katkaisu vapauttaa paljon tilaa muulle käytölle. Samalla poistuu tarve sillalle Virtatien ja Myyrmäenraitin risteyksessä. Tilaa on mahdollista käyttää esimerkiksi kadun varrella olevien koulujen ulkoilutiloina tai 9

YLEISSUUNNITELMAT - MUUT KOHTEET Vantaan yleiskaavan mukaisesti Myyrmäen alueen pääkatujen tilanvaraussuunnittelussa on syytä varautua raitiovaunuliikenteeseen. Raitiotiet on kaavassa esitetty Rajatorpantielle, Jönsaksentielle, Vaskivuorentielle ja Raappavuorenteille Vaskivuorentiestä pohjoiseen. Raitiovaunulle on tilaa Myyrmäessä Linjaosuuksilla raitiotie on selkeää järjestää osoittamalla tarvittava tila autoliikenteeltä. Haastavia kohtia ovat liittymät, joissa autoja huonommin kääntyvät raitiovaunut tarvitsevat enemmän tilaa. Työssä tarkasteltiin raitiovaunuliikenteen tilantarpeita seuraavissa liittymissä: - Rajatorpantien ja Jönsaksentien liittymä - Vaskivuorentien ja Jönsaksentien liittymä - Vaskivuorentien ja Raappavuorentien liittymä Raitiotie voidaan käytettävissä olevan tilan puolesta toteuttaa Myyrmäen pääkaduille. Tarkastelu tehtiin raitiotien toteuttamismahdollisuuksien selvittämiseksi liikennesuunnitelmatarkkuudella. Yksityiskohtaisia järjestelyjä, kuten suojatie- ja pyörätiejärjestelyjä on syytä käydä läpi raitiotien tarkemman suunnittelun yhteydessä. Tarkastelut on esitetty liitteessä 7. 10

PYÖRÄILYVERKKO Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko. Kilpailukyky muodostuu siitä, että pyörällä liikkuminen on helppoa ja sujuvaa. Pyöräliikenneverkko on muodostettu nykyisen katuverkon ehdoilla. Lähtökohtana on, että nykyiseen rakennettuun katuverkkoon ei tehdä suuria rakenteellisia muutoksia. Pyöräilyverkon hierarkian ja väylätyyppien tarkastelun tulokset on esitetty liitteessä 8. Pyöräliikenteen verkko muodostuu pyöräilyn tärkeimmistä reiteistä eli pääreiteistä ja niitä täydentävästä muusta verkosta. Pääreitit ovat laatutasoltaan parhaita pyöräliikenteen väyliä. Muu verkosto on laatutasoltaan yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräteitä, viheryhteyksiä tai tontti- ja hidaskatuja. Sekaliikennekadut, kuten tontti- ja hidaskadut muodostavat pyöräliikenteen verkosta pituudessa mitattuna suurimman osan ja ovat siten tärkeä osa pyöräliikenteen verkkoa. 11

TULEVAISUUDEN LIIKKUMISEN VAIHTO- EHTOJA JA NIIDEN TILATARPEITA Vaihtoehtoisia liikkumistapoja MaaS, eli liikkuminen palveluna, on ollut paljon esillä. Sen on arvioitu vähentävän pysäköintipaikkojen kysyntää, joskin keskeisillä paikoilla tarvitaan tilaa noutamista ja jättämistä varten. Käytännön kokemuksia siitä on kuitenkin hyvin vähän. hyvin tehokas ratkaisu. Järjestelmän täytyy alueeltaan olla laaja. Katsaus tulevaisuuden liikkumisen vaihtoehtoihin ja niiden tilatarpeisiin on liitteessä 9. Myyrmäen alueella nykyisin maantasossa olevat pysäköintipaikat vievät huomattavasti tilaa. Onko niille tarvetta myös tulevaisuudessa, kun uudet liikkumistavat yleistyvät? Tähän kysymykseen haettiin vastausta selvittämällä uusimpia liikkumista koskevia tietoja ja trendejä. Yhteiskäyttöautoilla on nähty olevan suuri merkitys tulevaisuudessa. Käytännössä on useita eri tapoja, joilla tämä voidaan toteuttaa. Toistaiseksi saadut kokemukset osoittavat, että järjestelmä vähentää tarvetta omistaa auto, jolloin pysäköintitilaa vapautuu muuhun käyttöön. Automaattiset ajoneuvot voivat olla osa yhteiskäyttöautojärjestelmää. Kaupunkipyöräjärjestelmä sähköpyörin vastaa hyvin liikkumiseen kaupunkialueella. Se on myös tilankäytön kannalta 12