8 KAAVAN TOTEUTUKSEN AJOITUS TOTEUTUKSEN OHJAUSTA KOSKEVIA SUUNNITELMIA... 77

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 7 1.1 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutukset... 7 1.2 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue... 7 1.3 Suunnitteluorganisaatio... 7 1.4 Päätökset ja työvaiheet... 8 1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen... 16 2 LÄHTÖKOHDAT... 17 2.1 Alueen sijainti ja kokonaisrakenne... 17 2.2 Suunnittelutilanne... 17 2.2.1 Maakuntakaava... 17 2.2.2 Yleiskaava... 18 2.2.3 Asemakaava... 18 2.2.4 Rakennusjärjestys... 18 2.2.5 Rakennuskiellot... 18 2.2.6 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset... 18 2.2.7 Osayleiskaava-alueeseen rajautuvat suunnitelmat ja päätökset... 20 2.3 Maanomistus... 22 2.4 Rakennettu ympäristö... 22 2.4.1 Työpaikat ja elinkeinotoiminta... 22 2.4.2 Väestö ja asuminen... 23 2.4.3 Palvelut... 23 2.4.4 Liikenne... 23 2.4.5 Muinaismuistot... 24 2.4.6 Ympäristöhäiriöt... 24 2.4.7 Yhdyskuntatekninen huolto... 25 2.4.8 Jätteenkäsittelyalue... 26 2.4.9 Asfalttiasema... 26 2.5 Luonnonympäristö... 27 2.5.1 Maastorakenne... 27 2.5.2 Maisemarakenne... 29 2.5.3 Vesisuhteet... 30 2.5.4 Ilmasto-olot... 30 2.5.5 Kasvillisuus... 31 2.5.6 Avainbiotoopit... 32 2.5.7 Eläimistö... 32 2.5.8 Luonnonolosuhteiltaan arvokkaat kokonaisuudet... 35 2.6 Osayleiskaava-alueen historiaa... 35 3 SELVITYKSET... 36 3.1 Kaavaa varten laaditut selvitykset... 36 3.1.1 Perusselvitykset... 36 3.1.2 Maisema ja luonto... 36 3.1.3 Kulttuuriympäristö... 37 3.1.4 Tekninen huolto... 37 3.1.5 Liikenne... 38 3.1.6 Kaavatalous... 40 3.1.7 Osallistuminen... 41 3.1.8 Vaikutusten arviointi... 41 3.1.9 Diplomityöt... 42

4 TAVOITTEET... 43 4.1 Yleistavoitteet... 43 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 43 4.2.1 Toimiva aluerakenne... 43 4.2.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu... 43 4.2.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat... 43 4.2.4 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto... 44 4.3 Maakuntakaavan tavoitteet... 44 4.4 Tampereen kaupungin tavoitteet... 46 4.4.1 Kaikem paree Tampere kaupunkistrategia 2005-2016... 46 4.4.2 Alustavat tavoitteet... 47 4.4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 47 4.4.4 Osallisten esiin nostamia lähtökohtia ja tavoitteita... 47 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU... 49 5.1 Tarastenjärven rakennemallit... 49 5.2 Kehityskuvatarkastelu... 50 5.3 Alustavat maankäyttövaihtoehdot... 52 5.4 Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot... 55 5.4.1 Yleiskuvaus... 55 5.4.2 Kehäkaupunki -vaihtoehto... 55 5.4.3 Järvikaupunki -vaihtoehto... 56 5.4.4 Pientalokaupunki -vaihtoehto... 56 5.5 Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi... 57 5.6 Kaavapalaute... 58 5.6.1. Mielipiteet... 58 5.6.2 Ennakkolausunnot... 59 5.7 Muutokset luonnoksista ehdotukseksi... 61 6 OSAYLEISKAAVA... 62 6.1 Yleisperustelu ja kuvaus... 62 6.2 Mitoitus... 62 6.3 Kokonaisrakenne... 63 6.4 Asuminen... 63 6.5 Palvelut... 63 6.6 Työpaikat... 63 6.7 Virkistys... 63 6.8 Liikenne... 64 6.9 Luonnonympäristö ja suojelu... 66 6.10 Maa- ja metsätalous... 67 6.11 Tekninen huolto... 67 6.12 Ympäristönsuojelu... 69 6.13 Muinaismuistot... 69 6.14 Osayleiskaavamerkinnät ja määräykset perusteluineen... 69 7 KAAVAN VAIKUTUKSET... 73 7.1 Osayleiskaavaehdotuksen vaikutusten arviointi... 73 7.2 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen... 75 7.3 Vaikutusten arvioinnin pohjalta tehdyt muutokset... 73 8 KAAVAN TOTEUTUKSEN AJOITUS... 76 9 TOTEUTUKSEN OHJAUSTA KOSKEVIA SUUNNITELMIA... 77

Kartalle on merkitty (sinisellä) etäisyydet jätteenkäsittelykeskuksen alueesta yhden ja kahden kilometrin säteellä.

1 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutukset Yleiskaavoituksen päämääränä on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen. Sen tärkeänä tehtävänä on myös osoittaa alueiden käytön tavoiteltu kehitys ja sovittaa yhteen eri toimintoja. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaava voidaan laatia myös kunnan osa-alueelle kuten Tarastenjärven kohdalla on tehty. Tarastenjärven osayleiskaava on työpaikkapainotteinen maankäyttösuunnitelma, jossa on huomioitu ympäristöhäiriöitä tuottavien yritysten ja muiden toimintojen sijoittuminen asutuksen läheisyyteen. Osayleiskaavaa laadittaessa on otettu huomioon mm. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys, elinkeinoelämän toimintaedellytykset sekä maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Tarastenjärven osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jota ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Sen tärkeimpänä oikeusvaikutuksena on asemakaavojen ohjaaminen. Oikeusvaikutteisuudesta seuraa myös, että viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta osayleiskaavan toteutumista. Tarastenjärven osayleiskaava on valmisteltu yhtenä kokonaisuutena Nurmi-Sorilan osayleiskaavan kanssa. 1.2 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue Osayleiskaava-alue käsittää noin 3,5 km²:n suuruisen alueen kaupungin itärajalla Tampereen pohjoisen suuralueen eteläosassa nykyisen jätteenkäsittelykeskuksen ja sitä ympäröivän alueen noin 1 km säteellä vanhan kaatopaikan rajoista valtatien 9 pohjoispuolella. Alue rajautuu idässä Kangasalan kuntaan. Tarastenjärven osayleiskaava-alueelle sijoittuvan jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusalue rajautuu useimpien ympäristövaikutusten osalta sen välittömään lähiympäristöön, noin 1-2 km:n säteelle. Maisema-, haju-, liikenne- ja vesistövaikutukset voivat kuitenkin olla laajempia. Uuden jätetäytön osalta lähtökohtana on, että jätevedet viemäröidään ympäristöluvan mukaisesti yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle. Jätteenkäsittelykeskusta lähinnä sijaitsevat asuinalueet ovat Tampereen puolella lounaassa Olkahinen (2 km) sekä Kangasalan puolella kaakossa Ruutana (1,5 km) ja idässä Onkijärvi (2,5 km). Nurmin keskusta sijoittuu noin kahden kilometrin etäisyydelle jätteenkäsittelykeskuksesta. Kaatopaikan länsi- ja pohjoispuolella on hajaasutusta. Kaatopaikka sijaitsee Sorilan ja Merjanlahden valuma-alueilla. Sorilan valuma-alueella vedet purkautuvat kaatopaikan lähellä Tiikonojaan ja siitä edelleen Sorilanjokeen ja Näsijärveen. Merjanlahden valuma-alueella vedet purkautuvat kaatopaikan lähellä Näätäsuolta ojia myöten Näsijärven Merjanlahteen. Pirkanmaan Jätehuolto Oy on 18 kunnan omistama osakeyhtiö, joka huolehtii jätelain mukaisista jätehuoltotehtävistä omistajakuntiensa alueella. Yhtiön toimialueella asuu noin 408 000 ihmistä ja toimii noin 25 000 yritystä. Jätteenkäsittelykeskusten ympäristövaikutukset on selvitetty hankkeesta valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. (Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n jätteenkäsittelykeskusten YVA). 1.3 Suunnitteluorganisaatio Osayleiskaavatyötä ohjaa kaupunginhallituksen suunnittelujaosto, välivaiheen päätökset tekee yhdyskuntalautakunta. Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tampereen kaupungin konsernihallinnon kaupunkiympäristön kehittäminen on tilannut Tarastenjärven osayleiskaavatyön Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen Suunnittelupalveluilta. Työn tilaajan yhdyshenkilönä toimii yleiskaavaarkkitehti Ritva Kangasniemi. Suunnittelupalveluissa työtä on ohjannut yleiskaavapäällikkö Taru Hurme (1.11.2005-31.1.2009 välisen ajan) ja työstä vastaa maankäytön suunnittelun osalta pääsuunnittelijana projektiarkkitehti Satu Kiveliö- Lukka. Suunnittelutyöstä on vastannut työryhmä suunnittelupalvelujen yleiskaavasuunnittelusta, selvitys- ja arviointiryhmästä, liikenne- ja kuntatekniikan suunnittelusta sekä vihersuunnittelusta. Työryhmään ovat yleiskaavasuunnittelusta kuuluneet arkkitehdit Elina Karppinen (luonnosja ehdotusvaihe), Vesa Kinttula (luonnosvaihe), Katariina Laine (luonnosvaihe) ja Anna-Maria Nii- _ 7 _

1 JOHDANTO lo-rämä (ehdotusvaihe) sekä suunnitteluinsinöörit Merja Kinos, Ulla Nummi ja Tuija Rönnman sekä asemakaavasuunnittelusta erikoissuunnittelija Ulla Tiilikainen. Avustavina suunnittelijoina työhön ovat osallistuneet arkkitehtiylioppilaat Anna-Maija Sohn, Iida Kalakoski, Minttu Kervinen, Mari Kirjavainen ja Aija Rimpeläinen sekä kaavoitusavustajat Pirjo Palokangas, Maikki Jokinen ja Birgitta Helsing. Selvityksistä ja arvioinneista työstä ovat vastanneet ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki ja ympäristösuunnittelija Kari Korte, liikennesuunnittelusta liikennesuunnittelupäällikkö Timo Seimelä ja suunnitteluinsinööri Mira Siren, kuntatekniikkasuunnittelusta katusuunnittelupäällikkö Kari Hietala ja suunnitteluinsinööri Mikko Kajanus sekä vihersuunnittelusta maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki ja suunnittelija Pirkko Huttunen. Suunnittelua varten on myös perustettu suunnitteluryhmä, jossa ovat olleet mukana suunnittelutyöstä vastanneen työryhmän lisäksi edustajat Tampereen kaupungin eri hallintokunnista. Suunnitteluryhmässä on ollut edustaja myös Tampereen Kaukolämpö Oy:stä, Tampereen Sähköverkko Oy:stä, Tampereen Vedestä, Fingrid Oyj:stä ja Nurmin vesihuolto-osuuskunnasta, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä, Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen Tampereen aluelennonjohdosta sekä Satakunnan lennoston esikunnasta. Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan edustajista koottu ohjausryhmä on ohjannut Tarastenjärven rakennemallivaihtoehtojen valmistelua. Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen johtoryhmä on ohjannut osayleiskaavan valmistelua. Tarastenjärven osayleiskaavan yhteistyöryhmään (osallisryhmään) ilmoittautui vuonna 2002 neljä henkilöä, jotka edustavat alueen asukkaita ja maanomistajia. Koska yhteistyöryhmään ilmoittautui vain neljä henkilöä ja edustus oli suppea, erillistä ryhmää ei perustettu vaan ilmoittautuneet oikeutettiin olemaan läsnä suunnitteluryhmän kokouksissa. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan yhteistyöryhmään (osallisryhmään) valittiin 12 jäsentä lokakuussa 2006. Koska aiemmin oli päätetty Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavatöiden valmistelun yhdistämisestä ja laatimisesta samassa aikataulussa, osallisryhmien työskentely katsottiin tarkoituksenmukaiseksi sovittaa yhteen. 1.4 Päätökset ja työvaiheet 22.1.2002 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Tampereen kaupungin edustajat neuvottelivat asfalttiaseman ja kivenmurskaamon sijoittamisesta ympäristöluvalla Tarastenjärven alueelle sekä maa-aineksenottoluvasta alueella. 13.5.2002 Tarastenjärven osayleiskaava käynnistettiin kaupunginhallituksen tekemällä aloituspäätöksellä. 16.5.2002 vireilletulosta ilmoitettiin Aamulehdessä, Demarissa, Tamperelaisessa ja Länsi-Sanomissa sekä kaavoituksen Internet-sivuilla ja samalla osayleiskaavan valmistelua varten haettiin kuulutuksella yhteistyöryhmän jäseniä. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 16.5. 31.5.2002. 16.5.2002 Tarastenjärven osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi Pirkanmaan ympäristökeskukseen, Pirkanmaan liittoon, Hämeen tiepiiriin, Kangasalan kunnalle, Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskukseen ja Satakunnan lennostoon. 16.5.2002 neuvoteltiin Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaa varten valmisteltavista selvityksistä. 5.6.2002 Pirkanmaan ympäristökeskuksen, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n, Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valmistelijan ja Tampereen kaupungin edustajat neuvottelivat jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupahakemuksen ja Tarastenjärven osayleiskaavan valmistelusta. 20.8.2002 Tarastenjärven osayleiskaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen toisella paikkakunnalla asuville maanomistajille ja haltijoille lähetettiin kirjallinen ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta, koska kaatopaikan läheisyydessä yleiskaava saattaa ohjata suoraan rakentamista. 6.9.2002 kaavoituspäällikkö päätti Tarastenjärven suunnitteluryhmän perustamisesta. Koska yhteistyöryhmään ilmoittautui vain neljä henkilöä ja edustus on suppea, erillistä ryhmää ei perustettu vaan ilmoittautuneet oikeutettiin olemaan läsnä suunnitteluryhmän kokouksissa. 14.1.2003 Tarastenjärven suunnitteluryhmä käsitteli kokouksessaan osayleiskaavan periaatteellisia lähtökohtia ja tavoitteita. Ryhmä näki tärkeäksi yhteistyön Kangasalan kunnan kanssa. Maakun- _ 8 _

1 JOHDANTO takaavassa osoitettu jätteenkäsittelyalue ulottuu molempien kuntien alueille. Kangasalan kunta vastusti maakuntakaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa jätteenkäsittelyalueen laajentumista alueelleen. Myös Kangasalla on vireillä osayleiskaava Tarastenjärven alueella. 11.3.2003 järjestettiin Pirkanmaan ympäristökeskuksen, Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n, Tampereen teknillisen yliopiston, Kangasalan kunnan ja Tampereen kaupungin edustajien välillä neuvottelu koskien jätteenkäsittelylaitosten ja alueiden aluevarauksia maakuntakaavassa. 8.4.2003 kaupunginjohtaja päätti, että Tampereen kaupunki osallistuu yhteisen yleissuunnitelman laatimiseen Tampereen ja Kangasalan raja-alueiden maankäytön selvittämiseksi ja että ohjausryhmään nimetään apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti ja kiinteistöjohtaja Matti Perämaa. 4.6.2003 Tampereen ja Kangasalan raja-alueen maankäytön yleissuunnitelman ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa käynnistettiin yhteistyö yleissuunnitelmassa yhteisesti ratkaistavien asioiden määrittelemiseksi osayleiskaavatöitä varten Ojalan ja Lamminrahkan sekä Tarastenjärven alueilla. Kokouksessa päätettiin laatia erilliset yleissuunnitelmat Ojala-Lamminrahkan ja Tarastenjäven alueille. 29.9.2003 järjestettiin neuvottelu Pirkanmaan ympäristökeskuksen, Pirkanmaan liiton, Hämeen tiepiirin sekä Kangasalan kunnan ja Tampereen kaupungin edustajien välillä rakennemallityön valmistelun aloittamisesta. Neuvottelussa esiteltiin alueelle laadittuja selvityksiä ja alustavia rakennemallivaihtoehtoja sekä todettiin, että rakennemallityö ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnitelma. 2.10.2003 pidetyssä kokouksessa Tampereen ja Kangasalan raja-alueen maankäytön yleissuunnitelman ohjausryhmä käsitteli Tarastenjärven rakennemallin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, alustavia rakennemallivaihtoehtoja sekä 29.9.2003 pidetyssä viranomaispalaverissa sovittuja asioita. 6.11.2003 järjestettiin neuvottelu Pirkanmaan liiton ja Tampereen kaupungin edustajien välillä maakuntakaavan ja osayleiskaavan valmistelusta Tarastenjärven alueella. 27.11.2003 järjestettiin neuvottelu Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Tampereen kaupungin edustajien välillä kesällä 2003 tehdystä merkittävästä Näätäsuon tummaverkkoperhosesiintymästä Tarastenjärven osayleiskaava-alueella. 4.12.2003 pidetyssä kokouksessa Tampereen ja Kangasalan raja-alueen maankäytön yleissuunnitelman ohjausryhmä käsitteli Tarastenjärven rakennemallivaihtoehtoja VE 0+, VE 0++, VE 1 ja VE 2. 24.5.2004 järjestettiin neuvottelu Pirkanmaan ympäristökeskuksen, Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan edustajien välillä Tarastenjärven alueen suunnittelun haasteista, laadittavista selvityksistä sekä esiteltiin rakennemallivaihtoehtoja. 28.9.2004 pidetyssä kokouksessa Tampereen ja Kangasalan raja-alueen maankäytön yleissuunnitelman ohjausryhmä käsitteli maakuntakaavaehdotusta Tarastenjärven alueella ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupahakemusta, Tampereen kaupungin kaavoitusyksikön Nurmi- Sorilan osayleiskaavan pohjaksi laatimia kaavoitustavoitteita sekä Tiehallinnossa käynnistynyttä Tarasatenjärven eritasoliittymän suunnittelua. 1.11.2004 Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaosto merkitsi Tarastenjärven osayleiskaavan suunnittelutilanteen tiedoksi. 15.12.2004 pidetyssä kokouksessa Tampereen ja Kangasalan raja-alueen maankäytön yleissuunnitelman ohjausryhmä käsitteli Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan liiton välillä käytyä neuvottelua maakuntakaavaehdotuksesta ja Tarastenjärven rakennemallien valmistelun yhteensovittamista Nurmi-Sorilan osayleiskaavan valmistelun kanssa. 17.2.2005 pidetyssä kokouksessa Tampereen ja Kangasalan raja-alueen maankäytön yleissuunnitelman ohjausryhmä käsitteli Nurmi-Sorilan osayleiskaavaa varten valmisteltuja liikenteellisiä tarkasteluja, jotka on laadittu myös Tarastenjärven alueelle sekä Näätäsuon ympäristöön laadittua tummaverkkoperhosselvitystä. Lisäksi todettiin, että Tampereen kaupungin yleiskaavoituksen työohjelmassa vuosille 2005-2007 Tarastenjärven osayleiskaavan aikataulu sidotaan Nurmi-Sorilan osayleiskaavan aikatauluun. 21.2.2005 kaupunginhallituksen suunnittelujaoston hyväksymässä yleiskaavoituksen työohjelmassa v. 2005-2007 Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen valmistelu yhdistettiin. _ 9 _

1 JOHDANTO 1.6.2005 avattiin Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset verkkosovellus Tampereen kaupungin Internet-sivuilla. Sovelluksen tarkoitus oli koota paikallistietämystä Nurmi-Sorilasta sekä näkemyksiä ja toiveita alueen kehittämisestä. Sovellus oli käytössä 1.6.2005 31.5.2007 välisen ajan. 8.9.2005 pidettiin neuvottelu Pirkanmaan ympäristökeskuksen, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sekä Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan edustajien välillä jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupahakemuksen käsittelyvaiheesta sekä alueelle laadittavista selvityksistä. 22.9.2005 järjestettiin Nurmi-Sorilan osayleiskaavan avoimien ovien tilaisuus Olkahisten koululla. Tilaisuudessa oli mahdollisuus saada tietoa Nurmi-Sorilan kaavoittamisesta, tutustua Nurmi- Sorilan verkkosovelluksiin ja jättää mielipide Nurmi-Sorilan kaavoituksesta tai kaavan tavoitteista. 18.10.2005 järjestettiin Maataloustuottajain Aitolahden yhdistys ry:n edustajien ja Tampereen kaupungin osayleiskaavoituksesta vastaavien suunnittelijoiden välillä tapaaminen Marttilan pirtillä aiheena Nurmi-Sorilan kaavoitus. 24.4.2006 kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli kehityskuvatyötä ja rakennemallivaihtoehtoja. 26.9.2006 Tampereen kaupungin edustajat neuvottelivat Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja muiden viranomaistahojen kanssa Nurmi-Sorilan osayleiskaavaa varten laadittavista selvityksistä ja Tarastenjärven osayleiskaavan valmistelun jatkamista yhdessä Nurmi-Sorilan osayleiskaavan kanssa. 23.10.2006 kaavoitusjohtaja päätti Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osallisryhmien työskentelyn yhteensovittamisesta. 16.11.2006 pidettiin Tarastenjärven osayleiskaavan aloitusvaiheen MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. 11.12.2006 kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli alustavia Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven maankäyttöluonnosvaihtoehtoja. Kokouksessa päätettiin, että luonnosvaihtoehtojen valmistelua jatketaan valmistelemalla viidestä maankäyttöluonnoksesta kolme osayleiskaavaluonnosta. 18.12.2006 järjestettiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen osallisryhmien 1. yhteinen kokous, jossa selvitettiin osallisryhmän tehtävät, esiteltiin osayleiskaavojen lähtökohtatietoja ja selvitysaineistoa. 11.1.2007 järjestettiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen osallisryhmien 2. kokous, jossa esiteltiin osayleiskaavojen selvitysaineistoa ja alustavia maankäyttöluonnosvaihtoehtoja. 11.4.2007 Tiehallinto ja Tampereen kaupungin edustajat neuvottelivat valtatien 9 yleissuunnitelman sekä Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen valmisteluista. 9.5.2007 Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen johtoryhmä käsitteli nähtäville asetettavia kolmea Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoa. 15.5.2007 järjestettiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen osallisryhmien 3. kokous, jossa käsiteltiin kaavojen suunnittelutilannetta ja aikataulua, nähtäville asetettavia kolmea Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven luonnosvaihtoehtoa sekä käytiin läpi ryhmätyönä osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoja. 22.05.2007 Nurmi-Sorilan osayleiskaavan suunnitteluryhmä käsitteli nähtäville asetettavia kolmea Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoa. 23.5.2007 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Tampereen kaupungin edustajat neuvottelivat nähtäville asetettavista kolmesta Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehdosta. 19.6.2007 kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti, että Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen luonnosvaihtoehdot hyväksytään ja asetetaan nähtäville muun valmisteluaineiston kanssa. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 25.6.- 14.9.2007 välisen ajan, kuulutus nähtävilläolosta julkaistiin paikallislehdissä 21.6.2007. 27.6.2007 pidettiin yleisötilaisuus Sorilan koululla. Tilaisuudessa esiteltiin nähtävillä olevat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot. 6.9.2007 Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoja esiteltiin avointen ovien tilaisuudessa Palvelupiste Frenckellissä. 20.11.2007 järjestettiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen osallisryhmien 4. kokous, jossa käsiteltiin osayleiskaavaluonnosvaihto- _ 10 _

1 JOHDANTO ehdoista saatua palautetta, kaavojen vaikutusten arviointia sekä suunnittelutilannetta ja -aikataulua. 21.11.2007 Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen johtoryhmä käsitteli 25.6.- 14.9.2007 välisenä aikana nähtävänä olleista Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehdoista saatua palautetta. 23.11.2007 Nurmi-Sorilan osayleiskaavan suunnitteluryhmä käsitteli 25.6.-14.9.2007 välisenä aikana nähtävänä olleista Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehdoista saatua palautetta. 11.12.2007 kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti, että Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotusten valmistelua jatketaan vetovoimaisen keskustan sijoittamisella osayleiskaava-alueen eteläosaan, Nurmiin, että tiivis rakentaminen sijoitetaan välittömästi keskusta-alueen tuntumaan, että muuta osaa alueesta tutkitaan pientalovaltaisena ja että liikenneratkaisussa tukeudutaan Järvikaupunki -vaihtoehtoon linjaamalla Kaitavedentie Nurmin asuinalueen itäpuolelta. 19.2.2008 kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti, että Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailu järjestetään rajoitettuna kilpailuna, että muodostettavaan kilpailuraatiin kutsutaan myös maanomistajien edustajat, että Nurmi-Sorilan projektin valmistelu käynnistetään ja että kilpailua arvosteltaessa tulee ottaa huomioon matalaenergiateemaan liittyvät ideat. Kilpailun tarkoituksena oli löytää uuden ajan laatuvaatimuksia vastaava maankäytöllinen idea keskustan sekä siihen liittyvien toimintojen sijoittamiseksi ainutlaatuiselle paikalle Näsijärven rannalla. 25.9.2008 järjestettiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen osallisryhmien 5. kokous, jossa käsiteltiin Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun ratkaisua sekä kaavojen suunnittelutilannetta. 29.9.2008 kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli kokouksessaan Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun ratkaisua sekä Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen suunnittelutilannetta. 24.11.2008 järjestettiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen osallisryhmien 6. kokous, jossa käsiteltiin Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun jatkotyötä sekä kaavojen suunnittelutilannetta. 1.12.2008 kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli kokouksessaan Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen suunnittelutilannetta. Kokouksessa esiteltiin 19.11.2008 päivätty alustava Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotusten yhdistelmä. 29.1.2009 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Tampereen kaupungin edustajat neuvottelivat 25.6.-14.9.2007 välisenä aikana nähtävänä olleista Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehdoista saadusta palautteesta. 2.3.2009 Nurmi-Sorilan osayleiskaavan suunnitteluryhmä käsitteli Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun ratkaisua, osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen nähtävänäolon jälkeen valmistuneita ja valmisteilla olevia selvityksiä ja suunnitelmia sekä 25.2.2009 päivättyä osayleiskaavaehdotusten yhdistelmää ja vaikutusten arviointia. 9.3.2009 järjestettiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen osallisryhmien 7. kokous, jossa käsiteltiin Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun jatkotyötä, osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen nähtävillä olon jälkeen valmistuneita ja valmisteilla olevia selvityksiä ja suunnitelmia sekä esiteltiin 25.2.2009 päivätty osayleiskaavaehdotusten yhdistelmä. 11.3.2009 järjestettiin Maataloustuottajain Aitolahden yhdistys ry:n edustajien ja Tampereen kaupungin osayleiskaavoituksesta vastaavien suunnittelijoiden välillä tapaaminen, jossa esiteltiin 6.3.2009 päivätty osayleiskaavayhdistelmä ja kaavan vaikutusten arviointi. 20.3.2009 Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen johtoryhmä käsitteli 18.3.2009 päivättyä Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotusten yhdistelmää. 30.3.2009 kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli 18.3.2009 päivättyä Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavayhdistelmää ja päätti, että Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotukset viimeistellään nähtäville asettamista varten. 27.11.2009 Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen johtoryhmä käsitteli yhdyskuntalautakuntaan vietäviä Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksia. 1.12.2009 Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotukset esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle. _ 11 _

Tarastenjärven osayleiskaavan valmisteluun liittyvät selvitykset: PERUSSELVITYKSET Nurmi-Sorilan osayleiskaava, Lähtökohdat, raportti, Tampereen kaupunki / Yhdyskuntapalvelut / Suunnittelupalvelut / Yleiskaavoitus 10.4.2006 MAISEMA JA LUONTO Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Ympäristö- ja maisemaselvitys 6.6.2008, Tampereen kaupunki / Suunnittelupalvelut Raportti tummaverkkoperhosen esiintymisestä Nurmin ja Sorilan alueella, Tero Piirainen Tampereen hyönteistutkijain seura ry 27.9.2005 Tummaverkkoperhonen Sorilassa näkökohtia alueen kaavoitusprosessiin, Otso Ovaskainen ja Mar Cabeza Helsingin yliopisto, Metapopulaation tutkimusryhmä 29.5.2007 Tummaverkkoperhoslaskenta kesällä 2008 Tampereen Sorilassa ja Oriveden Siitamassa, Sannakajsa Nylund ja Kalle Huttunen 23.7.2008 Tummaverkkoperhosen merkittävät siirtymäreitit Tampereen Tiikonojan ja Haapakorven välillä, Jussi Iso-Tuisku Tampereen Hyönteistutkijain seura ry 3.9.2008 Tampereen Hirviniemen-Nurmen-Sorilan alueen merkittävimmät lepakkoalueet kesällä 2005. Kartoitusraportti, joulukuu 2005, Yrjö Siivonen - Batcon Group Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006. Kartoitusraportti, joulukuu 2006, Yrjö Siivonen - Wermundsen Consulting Oy Maisema- ja viherverkkosuunnitelma, Nurmi- Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat 2009, Suunnittelupalvelut / Yleiskaavoitus Maaperän rakennettavuusselvitys, Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere 18.9.2008, Ossi Ikävalko ja Janne Huitti - Geologian tutkimuskeskus 11.10.2008 (GTK) KULTTUURIYMPÄRISTÖ Tarastenjärven osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2007, 1.11.2007 Hannu Poutiainen - Pirkanmaan maakuntamuseon Kulttuuriympäristöyksikkö TEKNINEN HUOLTO Teknisen huollon yleissuunnitelma, esiselvitys, Loppuraportti 16.4.2009, Kimmo Hell, Jenni Haapaniemi ja Sanna Pulkkinen - Ramboll Finland Oy Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavan hulevesiselvitys, Luonnos 1.6.2007, Tampereen kaupunki, Mikko Kajanus, Suunnitteluinsinööri Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven OYK:N hulevesiselvitys, Mikko Kajanus Pöyry Environment Oy 15.12.2008 sekä tarkistus 17.3.2009 LIIKENNE Nurmin kaavoitustavoitteet, -liikennemalliajojen tuloksia, Työraporttiluonnos 12.3.2004, Tampereen teknillinen yliopisto Sorilan kaavoitustavoitteet, liikenne-ennusteet Tampereen seudullisella liikennemallilla (TAL- LI2000), Työraporttiluonnos 28.1.2005, Tampereen teknillinen yliopisto Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti 5.12.2006, Tampereen teknillinen yliopisto Nurmi-Sorilan osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti 25.5.2007, Tampereen teknillinen yliopisto Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava: Osayleiskaavatyön liikenteelliset tarkastelut, luonnos 11.6.2007, Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut, Liikennesuunnittelu ja työhön sisältyvät liikenne-ennusteet, Tampereen teknillinen yliopisto Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti 18.2.2009, Tampereen teknillinen yliopisto Nurmi-Sorilan osayleiskaavan meluselvitys 5.3.2009, Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut, Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö KAAVATALOUS Hola-kustannusarvio, Muistio ja laskelmat, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Rapal Oy 30.10.2006 Hola-kustannusarvio, Muistio ja laskelmat, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Rapal Oy 28.5.2007 Nurmi-Sorilan projektisaldo, Loppuraportti 30.1.2008, FGG Planeko Oy, Finnish Consulting Group Nurmi-Sorilan projektisaldo, Loppuraportti 18.9.2009, FGG Planeko Oy, Finnish Consulting Group _ 12 _

OSALLISTUMINEN Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset verkkosovelluksen yhteenveto, Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut, Yleiskaavoitus 31.5.2007 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Alustava vaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Luonnosvaihtoehdot 1.6.2007, Tampereen kaupunki Nurmi -Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen 1.6.2007 alustavan vaikutusarvioinnin yhteenveto, Merkittävimmät vaikutukset ja johtopäätökset 3.12.2007, Tampereen kaupunki Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Kaavaehdotusten vaikutusten arviointi 2009, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Suunnittelupalvelut DIPLOMITYÖT Hevostalous maankäytön suunnittelussa, esimerkkinä Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alue. Diplomityö 28.8.2007, Satu Siltanen Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosasto, Maisemaarkkitehtuurin koulutusohjelma. Keskitetyn lämmityksen kustannukset eräissä yleiskaavoituksen vaihtoehdoissa. Diplomityö 9.4.2008, Tiina Sahakari Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma. Uusiutuva energia ja hajautettu tuotanto Nurmi-Sorilassa.. Diplomityö luonnos, Jari-Pekka Flinck Tampereen teknillinen yliopisto, Sähkötekniikan koulutusohjelma. Selvitysten sisältöä on esitelty lyhyesti tässä selostuksessa kohdassa 3 SELVITYKSET. _ 13 _

NURMI-SORILAN JA TARASTENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAT _ 14 _

_ 15 _

1 JOHDANTO 1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 16.5.2002 paikallisissa sanomalehdissä sekä kaavoituksen Internet-sivuilla ja samalla osayleiskaavan valmistelua varten haettiin kuulutuksella yhteistyöryhmän (osallisryhmän) jäseniä. Tarastenjärven osayleiskaavan valmistelun tueksi perustettavaan osallisten työryhmään ilmoittautui neljä henkilöä. Koska yhteistyöryhmään ilmoittautui vain neljä henkilöä ja edustus oli suppea, erillistä ryhmää ei perustettu vaan ilmoittautuneet oikeutettiin olemaan läsnä suunnitteluryhmän kokouksissa. Kaatopaikan läheisyydessä yleiskaava saattaa ohjata suoraan rakentamista. Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen toisella paikkakunnalla asuville maanomistajille ja haltijoille lähetettiin kirjallinen ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta. Osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoja valmisteltaessa Tarastenjärven suunnittelu/osallisryhmä kokoontui kerran sekä Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen osallisryhmä neljä kertaa ja suunnitteluryhmä kolme kertaa. Osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot olivat nähtävänä kesällä 2007 ja niistä jätettiin yli 100 mielipidettä sekä 18 lausuntoa. Osayleiskaavaehdotusta valmisteltaessa Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen osallisryhmä kokoontui kolme kertaa ja suunnitteluryhmä kerran. Kaavaa valmisteltaessa on järjestetty neljä yleisötilaisuutta ja Palonkylässä järjestettiin kyläkokous, jossa esiteltiin Tarastenjärven osayleiskaavan ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupahakemuksen valmistelua. Tarastenjärven osayleiskaavan laadintaan liittyvät asiakirjat julkaistaan Tampereen kaupungin Internet-sivuilla. Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja muiden viranomaistahojen kanssa on käsitelty useasti kaavan valmisteluaineistoa ja kaavaa valmisteltaessa suunnitteluryhmä on kokoontunut useaan otteeseen pienemmissä ryhmissä. Tarastenjärven rakennemallivaihtoehtoja valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa vuosina 2003-2004. _ 16 _

2 LÄHTÖKOHDAT 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen sijainti ja kokonaisrakenne Tarastenjärven osayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee noin 15 km etäisyydellä Tampereen kaupungin keskustasta itään Jyväskylään johtavan valtatien 9 varrella. Suurin osa alueesta on metsää. Suunnittelualueella sijaitsee jätteenkäsittelykeskus, asfalttiasema ja varastoalueita. Tarastenjärven osayleiskaavaalueella ei ole asutusta. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 MAAKUNTAKAAVA Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. Maakuntakaavassa valtatien 9 pohjoispuolelle on osoitettu jätteenkäsittelyalue (EJ), joka rajautuu lännessä olemassa olevaan voimalinjaan ja ulottuu idässä Kangasalan puolelle. Jätteenkäsittelyalueen pohjoispuolella maakuntakaavassa ei ole aluevarausmerkintöjä. Voimalinjan länsipuolelle on osoitettu teollisuus- ja varastoalue (T). Teollisuusalue rajautuu lännessä ja pohjoisessa maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen (MU), jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta. MU-alueen läpi pohjois-etelä suunnassa on osoitettu seudullinen ulkoilureitti ja viheryhteystarve. Seudullinen ulkoilureitti johtaa etelässä Tampereen ja Kangasalan taajamiin ja pohjoisessa Kintulammen retkeilymajalle ja sieltä edelleen pohjoiseen Teiskon alueelle ja itään Kangasalle. Viheryhteystarve ulottuu pohjoisessa Sorilanjoen laaksoon ja kääntyy joen pohjoisrantaa pitkin Näsijärvelle. Etelässä viheryhteystarve ulottuu Kangasalle Vesijärvelle. Jätehuoltoalueen ympärille on maakuntakaavassa rajattu suoja-alue (sv), joka sijoittuu osittain teollisuusalueelle ja pohjoisessa alueelle, jolle kaavassa ei ole osoitettu käyttötarkoitusta. Suoja-alue on tarkoitettu varsinaiseen jätehuoltoon liittyvien toimintojen puskuri- ja liitännäistoimintojen alueeksi. Aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tule osoittaa pysyvää eikä loma-asutusta. Osayleiskaavaalueelle on osoitettu uusi sähköasema, jolle on merkitty voimalinjojen yhteystarpeet. Osayleiskaava-alue sisältää myös kehittämisen kohdealuemerkinnän; koko teollisuusalue ja osa jätteenkäsittelyalueesta on rajattu teknisen huollon kehittämisen kohdealueeksi, jota koskee kehittämissuositus: Merkinnän osoittamalle alueelle on mahdollista sijoittaa jätteiden käsittelyyn (sisältäen loppusijoituksen), kierrätykseen ja energian tuotantoon liittyviä toimintoja ottaen huomioon ympäristölle asetettavat vaatimukset. Valtatie 9 on maakuntakaavassa osoitettu kaksiajorataisena moottoritienä ja sille on merkitty uusi eritasoliittymä jätteenkäsittelykeskuksen kohdalla. Maakuntakaavassa osayleiskaava-alueen länsipuolelle on osoitettu taajamatoimintojen alueet Nurmin ja Sorilan kyläkeskusten ympäristössä. Osayleiskaava-alueen itäpuolelle Kangasalla on osoitettu jätteenkäsittelyalueen lisäksi teollisuusja varastoalue. Jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen Kangasalla ei valtatien pohjoispuolella ole osoitettu muita aluevarausmerkintöjä. Osayleiskaava-alueen eteläpuolelle valtatien varteen on osoitettu työpaikka-alue. _ 17 _

2 LÄHTÖKOHDAT 2.2.2 YLEISKAAVA Aitolahti-Teiskon yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.9.1983 ja se on oikeusvaikutuksettomana voimassa Tarastenjärven osayleiskaava-alueen koilliskulmassa. Kaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). 2.2.3 ASEMAKAAVA Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. 2.2.4 RAKENNUSJÄRJESTYS Tampereen kaupunginvaltuustossa 6.9.2000 hyväksytty rakennusjärjestys on tullut voimaan 19.10.2000. Rakennusjärjestyksessä osayleiskaava-alue on määritelty suunnittelutarvealueeksi. Suunnittelutarvealuetta koskevaa päätöstä on jatkettu 1.1.2011 saakka kaupunginvaltuuston päätöksellä 25.11.2009 253. 2.2.5 RAKENNUSKIELLOT Osayleiskaava-alueelle ei ole määrätty toimenpiderajoituksia. 2.2.6 MUUT SUUNNITELMAT, SELVITYKSET JA PÄÄTÖKSET Kaavan valmisteluun sisältyvät suunnitelmat on esitelty kohdassa 3. Nurmi-Sorilan osayleiskaava laadittiin poikkeuslupaharkinnan pohjaksi ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 9.12.1981. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Yleiskaavassa valtatien pohjoispuolelle on osoitettu alue kaatopaikalle (EK), joka käsittää nykyisen jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja laajan laajennusalueen pohjoisessa. Kaatopaikan länsipuolelle on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT). Kaatopaikan eteläpuolelle on osoitettu katu- tai tiealue, joka liittää rakennettavat alueet valtatiehen lännessä Aitovuoreneritasoliittymän välityksellä. Idässä katu- tai tiealue päättyy Kangasalan rajalle. Kaatopaikkaa ympäröivät alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi (M, MT). Kaatopaikan ja teollisuusalueen väliin on osoitettu johtoa (sähkölinja) varten varattu alueen osa ja alueen länsiosaan pohjois-eteläsuunnassa ulkoilureitti. Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli Tampereen kaupunkiseutu on vuoden 2008 alusta käynnistänyt rakennemallityön Tampereen kaupunkiseudun imagoa ja omaleimaisuutta vahvistamaan. Rakennemallissa korostuvat kaupunkiseudun kasvua ja kehitystä mahdollistavat rakenteelliset kysymykset, kuten arjen toimivuus, elinkeinojen kehitysedellytykset, rakentamisen mitoitus ja sijoittamisperiaatteet, keskus- ja palveluverkko osana kaupunkirakennetta, liikenteen järjestelyt sekä viherrakenteen kehittäminen. Rakennemallin laadinnalla pyritään alue- ja yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen sekä seudullisen päätöksenteon edellytysten parantamiseen. Rakennemallin tarkoituksena on määritellä puitteet yksityiskohtaisemmalle alueidenkäytön suunnittelulle sekä toimia kuntien tahdonilmaisuna maakuntakaavoituksen suuntaan. Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli työ on kesken. Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (TASE 2025) TASE 2025 -työ käynnistyi vuoden 2004 lopulla. Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittisessa ohjelmassa esitetyn vision mukaiseen tavoitetilaan pyritään kohentamalla seudun ulkopuolisia tie-, raide- ja lentoliikenteen yhteyksiä entisestään, mikä vahvistaa Tampereen seudun asemaa liikenteen valtakunnallisena solmukohtana. Kaupunkiseudun oma liikennejärjestelmä kehitetään _ 18 _

2 LÄHTÖKOHDAT entistäkin paremmin toimivaksi ja monipuoliseksi eri käyttäjäryhmien ja kulkutapojen tarpeisiin. Työ etenee rinnan kaupunkiseudun rakennemallityön laatimisen kanssa. Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Tampereen kaupunki 2008 Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellinen aikataulu vesihuollon kehittämistoimenpiteille kunnan eri alueilla. Kehittämissuunnitelma on kunnan suunnittelun apuväline, johon on koottuna katsaus vesihuollon nykytilaan, kehittämistarpeisiin ja suunnitelmat tulevaisuudessa toteutettavista vesihuollon kehittämistoimenpiteistä. Vesihuollon nykytila, tarvealueet ja varsinaiset suunnitelmat on esitetty erillisillä kartoilla, jotka ovat kehittämissuunnitelman liitteenä. Suunnitelmakartalla Nurmi-Sorilaan on merkitty kohdemerkintä Tampereen Veden toiminta-alueen laajentumiseksi. Kohti kierrätysyhteiskuntaa, Valtioneuvoston 10.4.2008 hyväksymä valtakunnallinen jätesuunnitelma Valtioneuvosto on hyväksynyt huhtikuussa 2008 Valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2016. Suunnitelma sisältää jätepolitiikan strategiset linjaukset ja tavoitteet sekä julkisen vallan ohjauskeinot. Siinä esitetään toimia, joilla edistetään luonnonvarojen järkevää käyttöä, kehitetään jätehuoltoa sekä ehkäistään jätteistä aiheutuvia vaaroja ja ympäristö- ja terveyshaittoja. Suunnitelma sisältää Suomen jätehuollon päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2016 sekä keskeiset toimet niiden saavuttamiseksi. Valtakunnallisen jätesuunnitelman keskeiset tavoitteet: jätteen syntymistä ehkäistään, jätteiden materiaalikierrätystä ja biologista hyödyntämistä lisätään, kierrätykseen soveltumattoman jätteen polttoa lisätään ja turvataan jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoitus. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020, Luonnos, Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Lounais- Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan ympäristökeskus, Uudenmaan ympäristökeskus, 2009 Jätesuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen jätehuollon nykytila sekä tulevaisuuden kehittämistarpeet vuoteen 2020. Jätesuunnitelma keskittyy kuuden painopisteaiheen jätehuollon suunnitteluun: rakentamisen materiaalitehokkuus, biohajoavat jätteet, yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet, pilaantuneet maat, tuhkat ja kuonat ja jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa. Etelä- ja Länsi- Suomen jätesuunnitteluhankkeen ensimmäinen kuuleminen oli 28.1.-29.2.2008 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja ehdotetuista painopisteistä. Toinen kuuleminen oli 7.9.-6.10.2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta. Pirkanmaan jätesuunnitelma, Jätealan tavoiteohjelma vuosiin 2005 ja 2010, Tampere 2004 Pirkanmaan jätesuunnitelmassa on ensimmäistä kertaa kartoitettu Pirkanmaalla eri toimialoilla vuosittain syntyvä jätteiden määrä. Jätesuunnitelmassa asetetaan tavoitteita jätteiden määrän vähentämiseksi ja jätteiden hyödyntämisen lisäämiseksi vuosiin 2005 ja 2010 mennessä. Tavoitteet koskevat kaikkia pirkanmaalaisia toimijoita yrityksistä kotitalouksiin. Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Jätteenkäsittelykeskusten ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiselostus. 2001. Ympäristövaikutusten arviointihanke koskee Koukkujärven ja Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksia. Hankkeen tarkoitukseksi määriteltiin arviointi, joka selvittää edellytykset ja hyväksyttävyyden jätteenkäsittelykeskusten käytölle vähintään vuoteen 2020 asti. Suoritetun arvioinnin perusteella jätteenkäsittelykeskusten toiminnan jatkamiselle on ympäristövaatimukset täyttävät perusteet. Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui keväällä 2001. Arviointityön aikana laadittiin neljä erillisselvitystä: pinta- ja pohjavesiselvitys, luontokartoitus, maa- ja kallioperäkartoitus sekä vuoropuhelua koskeva osuus. Ympäristölupapäätökset Pirkanmaan ympäristökeskus on 31.5.2006 myöntänyt Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja. Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Pirkanmaan ympäristökeskus on 6.5.2008 myöntänyt Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotannolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Tampereen kaupungin kiinteän sekä siirrettävän asfalttiaseman, kivenlouhinnan ja siirrettävän murskaamon toimintaa _ 19 _

2 LÄHTÖKOHDAT sekä jäteasfaltin käsittelyä ja hyödyntämistä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristölautakunta on tehnyt 8.4.2003 ympäristölupapäätöksen, joka koskee Tampereen kaupungin katuyksikön romuautojen välivarastointia. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristö- ja rakennuslautakunta on 6.5.2008 myöntänyt Tampereen kaupungin yhdyskuntapalveluille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan sadevesikaivojen pohjahiekan käsittelykentän sijoittamiseen ja hiekan sekä sadeveden käsittelyyn kentällä. Valmisteilla olevat hankkeet Pirkanmaan Jätehuolto Oy on käynnistänyt hankkeen biojätteen kompostointilaitoksen laajentamiseksi. Tampereen kaupunki on antanut asiasta myönteisen lausunnon 24.3.2009. Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 7.4.2009, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hakemus koskien lupaa laajentaa biojätteen kompostointilaitosta n. 700 m2:llä sekä muuntamoa ja energiatuotantoyksikköä n. 70 m2:llä tilalla RN:o 10 Nurmin kylässä hyväksytään. Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen Katu- ja vihertuotanto on käynnistänyt hankkeen koskien alueella jo olevan jäteasfaltin käsittelyn ja hyödyntämistoiminnan kapasiteetin lisäämistä. Hankkeesta on valmistunut ympäristövaikutusten arviointiohjelma, joka oli nähtävillä 7.5.-19.6.2009 ja josta Tampereen kaupunki on antanut lausunnon Pirkanmaan ympäristökeskukselle 25.6.2009. Uusina toimintoina alueelle esitetään betonijätteen vastaanotto ja murskaus, katu- ja vihertuotannon kasvihuoneet, reunakivien valmistus sekä tiilien ja kantojen varastointi. 2.2.7 OSAYLEISKAAVA-ALUEESEEN RAJAU- TUVAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET Yleiskaavat Kantakaupungin yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.5.1998 ja tullut lainvoimaiseksi 16.10.2003. Kaava rajautuu Tarastenjärven osayleiskaava-alueeseen valtatien 9 välityksellä. Tarastenjärven osayleiskaavaan rajautuva alue (Ojalan alue) on kantakaupungin yleiskaavassa rajattu ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen ulkopuolelle. Hyväksytyssä yleiskaavassa valtatie 9 on osoitettu liikennealueeksi ja liikennealueen eteläpuolelle on osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alue (TY-1) ja virkistysalue (VLL), joka on varattu suojaviheralueeksi. Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan liittyy kartta 2: Viherverkko ja suojelu. Viheralueita on yleiskaavassa varattu tasapuolisesti kaupungin eri osiin, siten, että ne täyttäisivät mahdollisimman hyvin viheralueille määriteltyjä tehtäviä. Viheralueista muodostetaan kantakaupungin läpi jatkuva yhtenäinen kokonaisuus, viherverkko. Valtatien 9 eteläpuolelle on osoitettu virkistysalue (V) ja maaja metsätalousvaltainen alue (MU), jonka läpi on merkitty valtatien 9 ylittävä pääulkoilureitti. Tampereen kaupunki laatii osayleiskaavaa Nurmi-Sorilan alueelle samanaikaisesti Tarastenjärven osayleiskaavan kanssa. Osayleiskaava-alueet rajautuvat toisiinsa. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan valmistelussa tutkitaan mahdollisuuksia osoittaa uusi, kokoluokaltaan merkittävä asuntoalue Näsijärven rannalle Nurmi-Sorilaan ottaen huomioon alueen nykyinen asutus, erityiset maisema- ja kulttuuriarvot sekä luontokohteet. Ojalan osayleiskaava sisältyy yleiskaavoituksen työohjelmaan. Kaavatyön tarkoituksena on täydennysrakentamisen tutkiminen Ojalan alueella. Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta neuvottelivat syksyn 2007 aikana Ojalan ja Lamminrahkan suunnittelun käynnistämisestä. Ojalan osayleiskaava-alueen selvitystyö on lähes valmis ja suunnittelutyö käynnistyy vuoden vaihteessa 2009/2010. Asemakaavat Valtatien 9 eteläpuolella Olkahisen alue on asemakaavoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi pääosin 1970-luvulla. Asemakaavoitettu alue rajautuu idässä Aitolahdentiehen. Aitolahdentien itäpuolella on vireillä asemakaava. Suunnittelualue käsittää yleiskaavan mukaisen asuntoalueen Kielokorvenkadun alueesta pohjoiseen. Tarkoituksena on laatia alueelle yleiskaavan mukainen asemakaava. Tampereen ja Kangasalan raja-alueen maankäytön yleissuunnitelmien laatiminen Vuoden 2003 ja 2004 aikana Ojalan alueen ja Kangasalan puolella sijaitsevan Lamminrahkan alueen maankäytön vaihtoehtoja on selvitetty yh- _ 20 _

2 LÄHTÖKOHDAT teistyössä Kangasalan kunnan kanssa Ojala-Lamminrahkan rakennesuunnittelutyön avulla. Työstä on valmistunut Ojalan ja Lamminrahkan yleissuunnitelma -loppuraportti 10.5.2004. Naapurikunnan suunnitelmat Kangasalan taajamien osayleiskaava on hyväksytty Kangasalan kunnanvaltuustossa 11.12.2000. Jätteenkäsittelykeskuksen kohdalle on tehty varaus jätehuoltoalueelle. Tämän läheisyyteen on osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta sekä maaja metsätalousvaltaisia alueita. Ruutanan ja Jussilan ympäristöt on osoitettu pientalovaltaiselle asumiselle. Jussila on kaavassa osoitettu olennaisesti muuttuvaksi alueeksi. Tampereen rajaa vasten oleva alue Ruutanan luoteispuolella on puolustusvoimien aluetta. Kangasalan kunnassa on vireillä Ruutanan alueen osayleiskaava. Osayleiskaava laaditaan Ruutanan taajama-alueelle, Jussilan alueelle sekä Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueen ympäristöön Tampereen ja Kangasalan kunnan rajan tuntumassa. Tarastenjärven osayleiskaava on pantu vireille vuonna 2004. Vireillä oleva kaava on yhdistetty Ruutanan alueen osayleiskaavaan. Kangasalan kunnanhallitus päätti 23.11.2009 kokouksessaan, että 10.11.2009 päivätty Ruutanan osayleiskaavan valmistelu-aineisto asetetaan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville. Ruutanan osayleiskaavan valmisteluaineisto on nähtävillä 30.11.- 29.12.2009 välisen ajan. Osayleiskaavaluonnosvaihtoehdoissa Ruutanaan on esitetty uusia asukkaita 1360-2800. Valtatien eteläpuolella sijaitseva Ruutanan alue on aikoinaan rakentunut rautatieliikenteen varaan. Alue on asemakaavoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Asemakaavoitettua pintaalaa on noin 230 hehtaaria. Ruutanan eteläpuolella on vireillä asemakaavan laatiminen Jussilan alueelle. Asemakaavaluonnos on mitoitettu noin 1000 uudelle asukkaalle. Työpaikka-alueita on noin 10-20 työntekijälle. Ruutanan länsipuolella on vireillä asemakaavan laatiminen Laureeninkallion jatkeeksi. Asemakaavaluonnos on mitoitettu 500 uudelle asukkaalle. Työpaikka-alueita on noin 20-30 työntekijälle. Liikenteeseen liittyvät selvitykset ja suunnitelmat Valtatien 9 Tampereen ja Oriveden välisen tieosuuden parantamista on suunniteltu 1990-luvulta lähtien. Liikennemääriä on erityisesti nostanut Tampereen itäisen ohikulkutien valmistuminen Lakalaivan ja Alasjärven välille vuonna 1994. Alasjärven ja Suinulan väliselle tieosuudelle on vuonna 1994 laadittu yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi. Suunnitelma perustui tien parantamiseen nykyisessä maastokäytävässä rakentamalla se moottoritieksi Alasjärven ja Ruutanan välillä. Suunnitelman ratkaisut eivät kuitenkaan enää vastaa nykyisiä maankäytöllisiä ja teknisiä tavoitteita. Hämeen tiepiiri aloitti vuoden 2006 lopussa yleissuunnitelman laatimisen ja ympäristövaikutusten arvioinnin valtatien 9 parantamiseksi Tampereen Alasjärven ja Oriveden eritasoliittymän välillä. Suunnitelman valmistuttua se asetetaan virallisesti nähtäville ja lähetetään tielain mukaiseen käsittelyyn. Tielaitoksen Hämeen tiepiirin laatima Tarveselvitys valtatien 9 Aitovuori-Holvasti tieyhteydestä valmistui vuonna 1999. Tarveselvityksessä eritasoliittymä esitetään toteutettavaksi Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen kohdalla siten, että jätteenkäsittelykeskuksen ja Ruutanan suunnan kaikki liikenne tulee käyttämään yhteistä eritasoliittymää. Virkistys Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys on valmistunut 4.1.2008. Selvitys on osa kaupungin viheralueiden pitkän aikavälin tavoite- ja kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on turvata kaupungin viheralueiden määrä ja laatu sekä käyttäjien tarpeet. Ympäristö- ja maisemaselvitys ei ulotu suunnittelualueelle, mutta valtatien 9 eteläpuolelta on esitetty toiminnallinen yhteystarve alueen rajalle (Lintukalliontie). _ 21 _

2 LÄHTÖKOHDAT 2.3 Maanomistus Noin puolet Tarastenjärven osayleiskaavan maaalueesta on kaupungin omistuksessa ja suurin osa tästä Pirkanmaan Jätehulto Oy:n hallinnassa. 2.4.1 TYÖPAIKAT JA ELINKEINOTOIMINTA Tarastenjärven osayleiskaava-alueella sijaitsevat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ylläpitämä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus, Tampereen kaupungin asfalttiasema ja romuautojen varastoalue. Tarastenjärven alueella sijaitsee myös yksityinen puutarvikevarasto. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa työskenteli vuoden 2009 alussa vakinaisesti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n palveluksessa 14 henkilöä sekä urakoitsijoiden työkonekuljettajia yhteensä 10 henkilöä. Lisäksi ajoittain maisemointi- ja muissa alueen töissä on koneurakoitsijoiden henkilökuntaa vaihtelevasti. Tarastenjärven asfalttiaseman alueella Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen palveluksessa työskentelee 5-10 vakituista työntekijää. 2.4 Rakennettu ympäristö Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alueella sijaitsee yhdyskuntatekniikan rakennuksia (jätteiden käsittelylaitos, kompostointilaitos ja pumppuasema), voimalaitos, kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennuksia, talous- ja varastorakennuksia sekä muita jätteenkäsittelytoimintaa palvelevia rakennelmia ja laitteita. Rakennettua kerrosalaa alueella on noin 5 500 k-m2. Asfalttiaseman alueella sijaitsee toimistorakennus, voimalaitos ja varastorakennus sekä alueen toimintaa palvelevia rakennelmia ja laitteita. Rakennettua kerrosalaa alueella on noin 400 k-m2. Yksityisellä varastoalueella on varastorakennus, jonka rakennusala on noin 200 k-m2. _ 22 _

2 LÄHTÖKOHDAT 2.4.2 VÄESTÖ JA ASUMINEN Tarastenjärven osayleiskaava-alueella ei ole asukkaita. Tampereen puolella lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat pohjoisessa Palon kylässä, noin 700 metrin etäisyydellä uuden kaatopaikan rajasta ja etelässä noin 700 metrin etäisyydellä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan mukaisesta lupa-alueesta. Tampereella Olkahisen asuintaajama sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä lounaassa ja Kangasalla Ruutanan asuintaajama noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kaakossa Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan mukaisesta lupa-alueesta. Kangasalan puolella lähimmät asutut kiinteistöt ovat idässä noin yhden kilometrin etäisyydellä ympäristöluvan mukaisesta lupa-alueesta. Puolen kilometrin etäisyydellä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan mukaisesta lupa-alueesta ei ole asukkaita Tampereella eikä Kangasalla. Kilometrin etäisyydellä ympäristöluvan mukaisesta lupa-alueesta asuu yhteensä noin 10 henkilöä ja kahden kilometrin etäisyydellä noin 950 henkilöä ympäristöluvan mukaisesta lupa-alueesta Tampereella ja Kangasalla yhteensä. 2.4.3 PALVELUT Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus palvelee niin yrityksiä kuin yksityisiä asiakkaita. Jätteenkäsittelykeskuksesta löytyy lajittelupaikka pientuojien kierrätettävälle jätteelle, kodin ongelmajätteille, energiajätteelle ja kaatopaikkajätteelle. Linja-autolla Kangasalta Ruutanasta pääsee arkena Tampereen keskustaan yhteensä 12 vuorolla kello 6-20:30 välisenä aikana. Tampereelta Ruutanaan kulkee arkisin yhteensä 30 vuoroa. Linja-autot kulkevat Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Myös osa pitkän matkan vuoroista pysähtyy Tarastenjärven eritasoliittymässä. 2.4.4 LIIKENNE Osayleiskaava-alueen eteläpuolella kulkee valtatie 9, joka on osa valtakunnallista runkotieverkkoa. Valtatie 9 jatkuu Tampereen itäisenä ohikulkutienä Alasjärven eritasoliittymästä Lakalaivan eritasoliittymään asti. Tarastenjärven eritasoliittymä avattiin liikenteelle syksyllä 2006. Se palvelee Tarastenjärven aluetta ja Kangasalan Ruutanan asukkaita. Pohjoisesta Tarastenjärven alue on saavutettavissa Ruovedeltä johtavaa maantietä 338 Aitovuoren ja Tarastenjärven eritasoliittymien välityksellä ja etelästä Kangasalan keskustasta Ruutanan läpi kulkevaa maantietä 3400. Suunnittelualueen toiminnot kytkeytyvät Tarastenjärventien välityksellä eritasoliittymään. Tie on yksityistie. Keskimääräinen vuorokausiliikenne valtatiellä 9 oli vuonna 2008 Tarastenjärven ja Aitovuoren eritasoliittymän välillä noin 14 400 ajon./vrk ja Aitovuoren ja Alasjärven eritasoliittymien välillä noin 19 600 ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuus on noin 10 %. Tarastenjärventien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on nykyisin arviolta 550 ajon./vrk, josta raskaan liikenteen osuus on noin 350 ajon./vrk. Päivittäin jätteenkäsittelykeskuksen vaaka-aseman kautta kulkee 100-180 raskasta ajoneuvoa ja 120-200 pientuojaa. _ 23 _

2 LÄHTÖKOHDAT 2.4.5 MUINAISMUISTOT Pirkanmaan maakuntamuseon toimesta suoritettiin kesäkuussa 2007 Tampereen Tarastenjärven osayleiskaava-alueella arkeologinen inventointi. Osayleiskaava-alueelta ei entuudestaan ole tunnettu muinaisjäännöksiä, mutta Näsijärveen kuuluvan Aitolahden ja Niihamanselän rantamilla niitä on useitakin. Maastoinventoinnissa Tarastenjärven osayleiskaava-alueelta löydettiin kolme ennestään tuntematonta arkeologista kohdetta. Kohde 1 on muinaisjäännökseksi luokiteltava kohde. Kyseessä on tervanpolttoon käytetty historiallisen ajan rännihauta, joka tyyppinä on suppilomaista tervahautaa vanhempi ja myös harvinaisempi. Kohteen tarkempaa ikää ei kuitenkaan ilman jatkotutkimuksia ole mahdollista määrittää. Vastaavanlaisia kohteita ei Tampereelta ole aiemmin dokumentoitu. Muut kaksi ovat kulttuurihistoriallisiksi tulkittuja kohteita. Kohteessa 2 on kaksi kiviröykkiötä, jotka lienevät elinkeinohistoriallisia ja peräisin arviolta suhteellisen myöhäiseltä historialliselta ajalta. Kohde 3 on maakuoppa, jollaiset ovat myöhäisellä historiallisella ajallakin olleet suhteellisen yleisiä mm. varastokuoppina. Luonnonvesien vedenlaatu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tarkkailee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen suunnalta laskevien ojien vedenlaatua. Näsijärven vedenlaatu on parantunut viime vuosina merkittävästi teollisuuden jätevesikuormituksen laskemisen myötä. Näsijärven Laalahdessa rehevyydestä kertovat typpi- ja fosforiarvot ovat kuitenkin yhä lievästi koholla. Kaikkiaan vedenlaatu on siellä tyydyttävä. Sorilanjoen vedenlaatu on yleisluokitukseltaan tyydyttävä, mutta typpi- ja fosforiarvot kertovat rehevöitymisestä. Joen ja viljelysten väliset suojavyöhykkeet puuttuvat paikoin. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen suunnalta laskevan Tiikonojan huonosta vedenlaadusta huolimatta Sorilanjoki on todettu hygieeniseltä vedenlaadultaan uimiseen soveltuvaksi. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksesta valuvat pintavedet on ohjattu aikoinaan osittain Tiikonojaan. Tiikonojan vesi on ollut tyypillisesti humuspitoista ja lievästi sameaa, mutta kevään ylimenokausina ajoittain huomattavasti normaalia sameampaa. Veden sähkönjohtavuus on ollut luonnontasoa korkeampi ja myös typpiyhdisteiden pitoisuudet ovat olleet selvästi koholla sekä syksyn että kevään tarkkailuajankohtina. Vesi on ollut hetkellisesti myös jätevesimäistä. Hygieenistä likaantumista on todettu aika ajoin, mutta ei kuitenkaan voimakkaana. Myös Merjanlahteen laskevissa ojissa on havaittu sähköjohtavuuden ja typpiyhdisteiden pitoisuuksien kohoamista ja hygieenistä likaantumista. Merjanlahteen laskevan ojaston typpikuormitus lisääntyi vuonna 2006 selvästi edellisvuosista ja oli hieman suurempaa kuin Tiikonojaan kohdistunut kuormitus. Pääsääntöisesti Merjanlahteen laskevien ojien vedenlaatu on ollut heikompi kuin Tiikonojan. 2.4.6 YMPÄRISTÖHÄIRIÖT Kallioperän haitta-aineet Vedenlaatutekijöistä on tarkimmin tutkittu arseenin ja fluoridin esiintymistä kaivovesissä. Riskialueet on kartoitettu, alueen pohjoisreunalla sijaitsee mahdollisen arseeniriskin alueita. _ 24 _

2 LÄHTÖKOHDAT Vanhat kaatopaikat ja saastuneet maat Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alueella sijaitsee 1.11.2007 käytöstä poistettu kaatopaikka. Tarastenjärven kaatopaikka on aloittanut toimintansa vuonna 1977 ja jätetäyttö on aikoinaan perustettu suoraan maapohjalle. Jätetäyttöalueen pinta-ala on noin 30 ha ja täytön korkein kohta noin +150 m. Nykyisellään vanha kaatopaikka erottuu valtatieltä 9 asfalttiaseman kohdalla ja muusta maastosta Nurmi-Sorilassa Kaitavedentieltä katsottuna Isoniityn peltoaukean päässä Nurmissa, Aitoniementieltä lähellä Kaitavedentien risteystä Sorilassa sekä Palonkyläntieltä Palossa. Kaukomaisemassa jätetäyttö voidaan havaita esim. Näsijärveltä tai Näsinneulasta. Erityisen voimakkaasti alue näkyy illalla valaistuna. Melu ja tärinä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alueella melua syntyy pääasiassa jätteenkuljetusliikenteestä ja vähemmässä määrin jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista, kuten jätteiden tiivistämiseen käytettävästä jyrästä. Tampereen kaupungin Paikkatietotuotanto mittasi syyskuussa 2006 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamaa melua. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksesta kantautuvaa melua ei havaittu mittausten yhteydessä. Melua yritettiin havaita kohdista, jotka olivat riittävän kaukana Kaitavedentiestä ja joista oli mahdollisimman avoin väylä kohteeseen. Etäisyys kohteeseen mittauspaikoista oli noin 1,5 km. Tarastenjärven asfalttiaseman alueella suurimmat melulähteet aiheutuvat asfaltin ja uusioasfaltin valmistuksesta. Kiviaineksen siirto syöttösiiloihin sekä valmiin asfalttimassan kuljetus aiheuttavat myös melua. Louhinnassa ja murskauksessa suurimmat melunlähteet ovat räjäytykset, kiviaineksen rikotus, kiviaineksen syöttö esimurskaimeen ja esimurskaus. Alueella esiintyvä melu on suhteellisen tasaista eikä siinä esiinny suuria melupiikkejä. Räjäytyksistä johtuvaa melua syntyy alueella 1-2 kertaa viikossa. Louhintaa ja murskausta suoritetaan pääsääntöisesti eri aikaan kuin asfaltin valmistusta. Lisäksi toiminnoista aiheutuvaa meluhaittaa on pyritty vaimentamaan sijoittamalla varastokasat melun leviämisen esteeksi. Valtatien 9 aiheuttama melu ulottuu alueen eteläosiin sijoittuville toiminnoille. Ilman laatu Alueella vallitsevat etelästä ja lounaasta puhaltavat tuulet. Tuulen suunnalla on merkitystä haju- ja pölypäästöjen leviämisen kannalta. Nykyiselle kaatopaikalle sijoitettavan jätteen tulee olla lajiteltua, jolloin siitä on poistettu pääosa eloperäisistä jätteistä sekä muut runsaasti kaasua tuottavat jätelajit, kuten paperi ja pahvi. Tällöin kaatopaikkakaasun ja haittojen muodostuminen on huomattavasti vähäisempää, koska kaasujen ja hajun muodostumista aiheuttavista eloperäisistä jätteistä vain pieni osa menee jätetäyttöön. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käsitellään hienojakoisia jätelajeja, kuten tuhkaa, ja käsittely aiheuttaa pölyämistä. Myös tuuli voi irrottaa pölymäisen jätteen pinnasta ainesta ja kuljettaa sitä alueen ulkopuolelle. Päästöt ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, ja ottaen huomioon asutuksen kaukaisen sijainnin ei pölyhaittoja ole odotettavissa. Tarastenjärven asfalttiaseman alueella kiinteän asfalttiaseman ja uusioasfalttiaseman toiminnasta, asfalttijätteen ja louheen sekä soran murskauksesta ja kallion louhinnasta aiheutuu pölypäästöjä laitoksen lähialueelle. Muut ympäristön häiriötekijät Aluetta halkoo pohjois-eteläsuunnassa ilmajohtoalue (400 ja 100 kv:n voimalinjat), joka aiheuttaa häiriötä ympäristöön vauriona maisemassa. Valtatien 9 eteläpuolella noin kilometrin etäisyydellä osayleiskaava-alueen etelärajasta on Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskus ja puolustusvoimien toimintoja Aitovuoren alueella. 2.4.7 YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen jätetäytöstä tulevat kaatopaikkavedet, kompostikentän vedet ja piha-alueiden vedet kootaan tasausaltaisiin. Kaatopaikka-alue on viemäröity vuonna 1983, mistä lähtien suotovedet on johdettu tasausaltaista Tampereen kaupungin Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Jätevesiviemäri kulkee Nurmin eteläosan halki. Uudelta kaatopaikalta muodostuvat kaatopaikkavedet voidaan johtaa käsiteltäväksi entiseen tapaan tai käsitellä paikan päällä ja purkaa käsiteltyinä ympäristön pintavesiin. Jätehuoltoalueen luoteisnurkkaan rakennetaan uusi tasausallas. Paikan päällä tapahtuva käsittely vaatii erillisselvityksen. _ 25 _

2 LÄHTÖKOHDAT Osayleiskaava-alueella ovat pohjois-eteläsuuntaiset 400 kv:n ja 110 kv:n voimalinjat vierekkäin samalla johtoalueella jätteenkäsittelylaitoksen länsipuolella. 2.4.8 JÄTTEENKÄSITTELYALUE Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen nykyiset toiminnot ovat jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle, jätteiden lajittelu kierrätyspolttoainetta tuottavassa laitoksessa, biojätteen vastaanotto ja kompostointi, hyötyjätteen vastaanotto, pilaantuneiden maiden käsittely ja loppusijoitus, ongelmajätteen varastointi, tuhkan loppusijoitus, lietteiden käsittely sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja varastointi. Jätteenkäsittelykeskuksen keskelle sijoittuu vanha kaatopaikka, jonka pohjoispuolelle sijoitettavan uuden jätetäyttöalueen pinta-ala on noin 23 ha. Rakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi viidessä vaiheessa. Uusi kaatopaikka on otettu käyttöön 1.11.2007. 2.4.9 ASFALTTIASEMA Tarastenjärven asfalttiaseman alueella valmistetaan asfalttia kiinteällä asfalttiasemalla sekä jalostetaan ja välivarastoidaan asfalttijätettä sekä maa- ja kiviaineksia. Alueella sijaitsee hylättyjen ajoneuvojen välivarastointialue sekä käsittelykenttä sadevesikaivojen pohjahiekan käsittelyyn. Alueella louhitaan kalliota ja murskataan louhetta ja soraa, otetaan vastaan ja hyödynnetään kiviaineksia sekä varastoidaan lyhytaikaisesti erilaisia maa-, kiviaines- ja rakennusmateriaaleja. _ 26 _

2 LÄHTÖKOHDAT 2.5 Luonnonympäristö Osayleiskaavatyön pohjaksi on tehty erillisenä selvityksenä Ympäristö- ja maisemaselvitys 6.6.2008, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat. Selvitys koostuu elottoman luonnon ja maiseman tarkastelusta sekä eliöstö- ja biotooppiselvityksestä. 2.5.1 MAASTORAKENNE Maastorakenne ilmentää kallioperän ja maaperän yhteisrakennetta. Se vaikuttaa maisemarakenteeseen, ilmasto-oloihin, vesisuhteisin ja kasvillisuuteen sekä välillisesti eläimistöönkin. Maastorakenne määrittää myös maisematilaa pinnanmuodostuksen kautta. Tyypillistä alueen topografialle on itä-länsisuunnassa tapahtuva laakso-harjanne -vaihtelu. Jyrkimmät maaston kaltevuudet sijoittuvat Sorilanjoen rannoille sekä valtatien 9 varrelle. Korkeudet vaihtelevat 96-136 metriin meren pinnan yläpuolella. Kallioperä Kallioperän korkokuva heijastuu maiseman perusmuodoissa ja mittakaavassa. Rapautuessaan kallioperä vaikuttaa myös maaperän ravinteikkuuteen. Kasvullisuuden kannalta edullisimpia ovat emäksiset kivilajit. Happamat kivilajit ovat sitä vastoin niukkaravinteisia. Tarkastelualue on suonigneissiä lukuun ottamatta kapeita itä-länsi -suuntaisia graniittialueita Tiikonojan pohjoispuolella. Tyypillistä alueen kallioperälle onkin itä-länsi -suuntautuneisuus, joka aiheutuu gneissin liuskeisuudesta ja vallitsevaan liuskeisuuteen yhtyvästä päärakoilusuunnasta. Suuntautuneisuus ilmenee korkokuvassa mm. harjanteina, joiden ulottuvuuksia pituussuunnassa ei voida luotettavasti arvioida maapeitteiden paksuuden vuoksi. Rakennusgeologinen kalliolaatu on alueella runsasrakoista, seoksista tai liuskeista kalliolaatua, jossa vallitsevana rakoiluna on laattamainen pystyrakoilu (Se2/s, Li2/s). Selviä kallio- _ 27 _

2 LÄHTÖKOHDAT perän ruhjevyöhykkeitä alueella ei ole havaittavissa. Ruhjeisuuden havainnointia haittaavat runsaat maapeitteet. Maaperä Maaperä käsittää kallioperää peittävän irtomaakerroksen. Sillä on hyvin merkittävä vaikutus niin alueen kasvillisuuteen kuin rakennettavuuteenkin. Alueen valtamaalajina on lännessä savi, idässä moreeni. Moreeni on pintaosistaan huuhtoutunutta, melko hyvin vettä läpäisevää, hiekkamoreenia. Syvemmällä se muuttuu hienoainespitoiseksi, huonommin vettä läpäiseväksi pohjamoreeniksi. Selvästi topografiassa havaittavat itä-länsi suuntaiset harjanteet ovat mannerjäätikön reunan suuntaisia hiekkamoreeniselänteitä. Nykyisen jätetäyttöalueen pohjoispuolella esiintyy pienehköjä moreenikumpuja, joiden päällä on paikoin runsaasti lohkareikkoa. Lohkareikoissa esiintyy jopa useiden kuutioiden kokoisia suonigneissijärkäleitä. Moreenikumpujen pintakerroksia on kaivettu kaatopaikan rakenteiden rakennusmateriaaliksi paikoin pohjaveden pintaan asti. Savea esiintyy paitsi alueen länsiosissa myös jonkin verran idässä. Tiikonojan ympäristössä moreenin päälle on kerrostunut savea, jossa on paikoin hiesuvälikerroksia. Saven päälle on kerrostunut vielä paikoin ohut kerros turvetta. Tiikonojan varren tekolammikoiden ympäristössä on pieniä hiekkamuodostumia. Rakennettavuus Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alueelle on laadittu maaperän rakennettavuusselvitys vuonna 2008. Alueen maaperä on rakennettavuudeltaan pääosin hyvää tai keskinkertaista. Alueella on runsaasti ohuen moreenipeitteen verhoamia kallioalueita, joissa rinteiden topografia vaihtelee. Moreeni on pääosin hiekkamoreenia eikä se ole erityisen kivistä tai lohkareista. Savikkoalueilla on reilun metrin paksuinen kuivakuorikerros. Moreeni- ja savialueita verhoaa paksuimmillaan muutaman metrin paksuinen saraturvekerros. Nämä eloperäiset kerrostumat ovat muuta ympäristöä kosteampia ja ne ovat myös rakennettavuudeltaan muita alueita heikompia. Lisäksi tutkimusalueella on täytemaa-alue (kaatopaikka), joka soveltuu huonosti rakentamiseen. Rakennettavuustarkastelussa alueet on jaettu hyvin kantaviin kallio- ja moreenialueisiin sekä toisaalta heikommin kantaviin pehmeikköalueisiin (savi, siltti). Lisäksi tarkastelussa huomioitiin rakentamiseen huonosti soveltuvina alueina topografialtaan jyrkät alueet, joissa rinnekaltevuus on yli 30 %, alueet, joissa on merkittäviä eloperäisiä kerrostumia (turve, lieju) sekä täytemaa-alueet. Hyvin kantavalle maaperälle rakenteet voidaan perustaa maanvaraisesti (moreeni- ja kalliomaa) suoraan pohjamaan tai ohuen massanvaihdon varaan. Nämä alueet ovat kuitenkin routivia, joten routasuojauksesta tulee huolehtia. Heikommin kantavilla mailla (savi, siltti) kevyet rakenteet voidaan yleensä perustaa kuivakuoren varaan, mutta olosuhteet täytyy tuntea painumien hallitsemiseksi (tarvittaessa esikuormitus, stabiloinnit). Raskaat rakenteet vaativat aina perustusten ulottamisen kallion pintaan tai kantaviin kitkamaihin. Savikoilla rakenteet paalutetaan, erityisesti tutki- _ 28 _

2 LÄHTÖKOHDAT musalueella tulee huomioida paikoittaiset hyvinkin paksut pehmeiköt. Pehmeikköalueilla rakentamista vaikeuttaa vaihtelevan paksuinen eloperäinen kerros, joka tulee poistaa. Tarkastelualueella maaperä on rakennettavuudeltaan kohtuullisen hyvää. Valtamaalajina on moreeni, ja rakentamiskelvottomia jyrkänteitä ja pehmeikköjä tms. on vähän. Moreenimaalajeista muodostuva rakennuspohja on yleensä kantava. Tiet ja kunnallistekniikka voidaankin perustaa sille tavallisesti ilman erityistoimenpiteitä. Moreenien rakennettavuutta heikentävät lohkareisuudesta aiheutuva kaivuvaikeus, sekä hienoainesmoreenin routivuus ja stabilointitarve. Rakennusten maanvaraisen perustamisen edellytyksenä onkin toimivan routasuojauksen järjestäminen. Alueella on myös savi- ja turvekerrostumia. Ne ovat routivia ja kokoonpuristuvia, ja niiden kantavuus on heikko. Jos näiden maalajien kerrospaksuudet ovat pieniä, voidaan maa korvata rakennusteknisiltä ominaisuuksiltaan paremmilla mailla. Jos kerrokset ovat paksuja, joudutaan rakentamisessa turvautumaan muihin pohjanvahvistustoimiin. 2.5.2 MAISEMARAKENNE Maisemarakenne on maastorakenteen sekä siinä toimivien luonnon- ja kulttuuriprosessien muodostama dynaaminen kokonaisuus. Perustana maisemarakenteelle on eloton luonto, joka tarjoaa edellytykset elolliselle luonnolle ja myös ihmisen vaikutukselle. Tarastenjärven osayleiskaava-alueen maisemarakenteesta erottuu viisi vyöhykettä: 1. selänteiden laet, 2. selänteiden ylärinteet, 3. rinteet, 4. alavat maat ja 5. laaksot sekä vesistöt. Selänteet ulottuvat suunnittelualueen ulkopuolelta alueen kaakkois- ja itäosiin. Selänteiden lakialueita on alueen eteläosassa. Selänteiden laet ovat paikoin ohuen moreenikerroksen peitossa olevaa kalliota. Kallioisten selänteiden laet ovat kuivia, minkä vuoksi niiden kasvillisuus on herkkää ja uusiutumiskyky heikompaa. _ 29 _

2 LÄHTÖKOHDAT kylmän ilman painanteita ja purojen virtaava vesi kuljettaa yllään kylmiä ilmamassoja ja synnyttää siten kylmän ilman virtauksia. Selänteiden ylärinteet ovat metsäisiä. Vyöhykkeen maaperä on pääsääntöisesti moreenia/ kalliota, mutta alueen kallioperän kivilajit ovat suurelta osin ravinteikkaita. Näin ollen suurin osa vyöhykkeen kasvillisuudesta on kulutuskestävyydeltään melko hyvää tuoretta tai lehtomaista metsää. Rinnevyöhyke kattaa ns. inhimillisen vyöhykkeen, eli selänteiden keski- ja alarinteet. Suunnittelualueen rinnevyöhyke sijoittuu lounas-koillinen suuntaisesti alueen keskivaiheille. Rinnevyöhykkeen kasvillisuus on pääosin tuoretta ja lehtomaista kangasmetsää, jonka uusiutumiskyky ja kulutuskestävyys ovat alueen parhaimpia. Maaperä on enimmäkseen moreenia ja kalliota, eteläosassa on myös savikoita. Alavan maan vyöhyke on suunnittelualueen länsi- ja luoteisosissa. Vyöhykkeen pinnanmuodostus on loivasti kumpuilevaa ja maaperä pääsääntöisesti savea. Laakso- ja vesistövyöhykkeeseen kuuluvat Tiikonojan laakson pohja ja puronvarsi. Puroon liittyy tärkeitä vettä pidättäviä soistuneita painanteita ja ojaverkoston välityksellä myös suoalueita. Vyöhykkeen kulutuskestävyys voi olla heikko ja pienilmasto epäsuotuisa. Laaksojen pohjille sijoittuu 2.5.3 VESISUHTEET Suunnittelualueella ei ole merkittäviä pohjavesialueita. Osayleiskaava-alueelle kulkeutuu vesiä purojen välityksellä soilta sekä useista eri järvistä. Vesisuhteiden tarkastelu ulottuu kaava-alueen rajojen ulkopuolelle. Sorilanjoen valuma-alue on suuri ja sille itärajan muodostaa Näsijärven ja Vesijärven välinen alueellinen päävedenjakaja. Osayleiskaava-alueen pohjoisosan pienvaluma-alueiden (Palo ja Tiikonoja) vedet laskevat Sorilanjokeen. Valumaalueelle sijoittuu myös Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus, jonka vaikutus näkyy Sorilanjokeen laskevan Tiikonojan sekä Näsijärven Merjanlahteen laskevien ojien vedenlaadussa. Osayleiskaava-alueen eteläosaan sijoittuu Nurmin ja Juoponlahden pienvaluma-alueet, joiden vedet laskevat Aitolahteen. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus on ympäröity keräysojilla ja kaatopaikkavedet johdetaan viemärin kautta jätevedenpuhdistamolle. Jätteenkäsittelykeskus on siten periaatteessa oma valuma-alueensa. Ympärysojasto on kuitenkin ollut puutteellinen aivan viime aikoihin asti, sillä jätetäytön koilliskulmalta on puuttunut keräilyoja. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen vesistökuormitusta kohdistuu sekä Tiikonojaan että Merjanlahteen laskevaan ojastoon. 2.5.4 ILMASTO-OLOT Tampereella ilmasto on mantereinen, mutta suurten järvien läheisyys tuo siihen merellisiä piirteitä ja tasaa lämpötilavaihteluita. Vallitsevina tuulensuuntina Tampereen seudulla ovat etelä ja lounas. _ 30 _

2 LÄHTÖKOHDAT (Tampereen Vesi ja ympäristöpiiri 1993) 2.5.5 KASVILLISUUS Kaatopaikan ympäristössä kasvillisuus on yleispiirteiltään metsäistä. Alueen länsiosassa on joitakin laajahkoja peltoalueita. Metsäistä aluetta pirstovat metsäautotiet, ojat, suot ja pienet metsäniityt. Alueen suot ovat lähinnä rehevähköjä, kuusta kasvavia korpia. Paksuturpeista suota esiintyy alueen itäreunalla melko laajalti (Pulkkaansuo). Alueella on viime vuosina ja vuosikymmeninä tehty paljon hakkuita ja jäljelle jääneitä vanhan metsän vyöhykkeitä on enää lähinnä Tiikonojan ja sen pohjoispuolella olevan metsäautotien välissä, Sorilanjoen pohjukan eteläosan ja voimalinjan välissä sekä Näätäsuon pohjoisreunalla. Erikoisuutena alueelta löytyy kolme metsäniittyä. Metsäniityt lienevät aikoinaan olleet laidunalueita. Merkittävimmät pienvesistöt ovat Tiikonoja, Sorilanjokeen idästä laskeva puro (alueen pohjoisrajalla) sekä kaatopaikan luoteispuolella sijaitsevat lammikot. Metsäiset alueet ovat kasvupaikkatyypiltään pääosin tuoretta ja lehtomaista kangasta. Lehtomaisen kankaan osuus kasvaa lännen suuntaan, kohti viljelysseutuja. Karumpia kasvupaikkoja on vähän, lähinnä laikuittain jäljellä olevilla kukkuloilla ja harjanteilla. Lehtojen osuus on pieni, mutta laajin yhtenäinen lehto sijaitsee Pulkkaansuon kainalossa, sen luoteispuolella, joka on kasvistoltaan ja kasvillisuudeltaan yksi alueen arvokkaimmista kohteista. Pulkkaansuon lehdon lisäksi kasvistollisesti arvokkaita kohteita ovat Tiikonojan varsi, kaatopaikan luoteispuolella oleva lammikko ympäristöineen sekä alueen pohjoisrajalla sijaitsevat lehtolaikut. Pulkkaansuon lajiston merkittävimpiä esiintyjiä ovat rauhoitettu valkolehdokki, alueellisesti uhanalainen pussikämmekkä ja lehto-orvokki. Tiikonojan varren kasvistoarvot nojaavat korpisorsimon, kaislasaran ja velholehden esiintymiin. Näistä korpisorsimo on esiintymisensä läntisillä alueilla ja kaislasaran esiintymät Tampereella ovat harvinaisia. Kaatopaikan luoteispuolella olevan lammikon reunalla kasvaa, jopa maakunnallisestikin, erittäin runsaasti ahonoidanlukkoja. Ahonoidanlukko kuuluu silmälläpidettäviin taantuviin perinnebiotooppien lajeihin. Parhaimmillaan paikalta laskettiin yli 100 ahonoidanlukkoa. Samalla paikalla kasvaa lisäksi silmälläpidettävää kelta-apilaa, jota kasvaa myös Tiikonojan pohjoispuolella kulkevan metsäautotien varrel- _ 31 _

2 LÄHTÖKOHDAT la. Lammikon erikoisuus on harvinainen ojakaali. Alueen pohjoisreunan lehtojen kasviharvinaisuuksia ovat mm. korpinurmikka, lähdetähtimö, kevätlinnunsilmä ja lehtoleinikki, joista harvinaisin ja huomioon otettavin on korpinurmikka. Kasvistollisesti arvokkaiden alueiden ulkopuolista muuta hajanaisesti esiintyvää arvolajistoa ovat mm. ketotyräruoho, korpialvejuuri ja lähdetähtimö. Tosin ketotyräruohon esiintymä lienee kaatopaikkaperäinen. Kaatopaikan lajisto muodostuukin pääasiassa tulokaslajeista ja joskus joukossa on melko eksoottisiakin lajeja. Kaatopaikan lajisto säilyy tosin alueella vain hetken. Aluetta voi pitää kasvistollisesti monipuolisena. 2.5.6 AVAINBIOTOOPIT Avainbiotoopit ovat pääsääntöisesti muusta metsäluonnosta poikkeavia, arvokkaita elinympäristöjä, jotka poikkeavuudessaan elättävät harvinaista ja jopa uhanalaista lajistoa, jonka elinolosuhdevaatimukset eivät muualla täyty. Alueen lähes kaikki avainbiotoopit ovat reheviä kosteikkoja, lehtoja ja puronvarsia. Poikkeuksen tähän muodostavat muutama karu suo ja kaatopaikan luoteispuolella sijaitsevat lammikot. Arvokkaimpia avainbiotooppikohteita alueella ovat Tiikonoja ja sen pohjoispuolinen lehtoalue sekä alueen luonnontilaisimmat vanhat metsät. Tiikonoja ja Sorilanjoen itäinen jatke yhdistävät monia avainbiotooppeja verkostoksi. Luonnontilaisimmillaan alueen metsät ovat Tiikonojan ja metsäautotien välisellä alueella sekä Sorilanjoen pohjukan eteläpuolella. 2.5.7 ELÄIMISTÖ Liito-oravat Osayleiskaava-alueella on tehty havaintoja liitooravasta. Liito-orava on rauhoitettu, vaarantunut, uhanalainen, EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV laji sekä Suomen erityisvastuulaji. Liito-orava elää iäkkäissä kuusivaltaisissa sekametsissä eikä sitä esiinny puhtaissa kuusikoissa tai lehtipuumetsissä. Aikuiset liito-oravat liikkuvat laajalla alueella; naaraiden elinpiiri on keskimäärin 8 ha ja urosten 60 ha. Liito-oravan elinympäristöä ovat iäkkäät kuusivaltaiset sekametsät, jossa kasvaa sen ravintopuuta: haapaa, koivua ja leppää. Oleellista liito-oravan elinympäristön kannalta on, että alueelta löytyy lajille sopiva pesä (risupesä, kolopuu tai pönttö) ja että elinympäristöltä on hyvät yhteydet ympäristön muihin liito-oravan elinympäristöihin. Alueen liito-oravia on tutkittu useana vuonna ja jo ennen tätä alueelta on satunnaishavaintoja. Näiden havaintojen ja tutkimusten perusteella on muodostunut varsin hyvä kuva liito-oravan liikkumisesta ja pesinnästä alueella. Lajilla on ollut melko vakituista pesintää Tiikonojan ja metsäautotien välisessä metsikössä ja Sorilanjoen pohjukan eteläpuoleisissa metsissä suunnittelualueen pohjoisosissa. Ennen metsäautotien pohjoispuoleisen metsän kaatamista on laji pesinyt myös kyseisellä rinteellä, jossa nykyisin on pystyssä vain kolohaavat. Havaintoja liito-oravan liikkumisesta alueella on myös Tiikonojan varrelta, alueen pohjoispuolelta, Palon kylästä, lännestä Kaitavedentien varrelta ja Hangaslahdelta sekä kaatopaikan ja valtatien 9 väliseltä alueelta. Tosin kaatopaikan ja valtatien väliset havainnot liittynevät kulku- _ 32 _

2 LÄHTÖKOHDAT yhteyden katkeamiseen valtatien 9 eteläpuolelle Tarastenjärven eritasoliittymän rakentamisen jälkeen. Kaitavedentien varrella havaittiin pesintää vuoden 2006 selvitystyön yhteydessä. Sittemmin kohteen harvennushakkuu on tehnyt siitä kelvottoman liito-oravalle. Liito-oravan yhteydet Tarastenjärven kaatopaikalta, varsinkin etelään valtatien 9 yli ovat heikot. Ruutanan Shellin ympäristössä järeiden kuusimetsien hakkuut ovat vähentäneet yhteyksiä entisestään. Nykyisellään ainoiksi valtatien ylityksiksi jäävät Hangaslahden kohta, Aitovuoren eritasoliittymän länsipuolella sekä Mellijärven länsipuolella sijaitseva alue Kangasalla, joista edellinen on parempi. Molemmat ovat kuitenkin jatkon kannalta ongelmallisia ja näyttää siltä, että valtatie 9 muodostanee entistä suuremman esteen liito-oravan liikkumiselle Nurmi-Sorilan ja Ojala-Lamminrahkan välillä. Kaatopaikan pohjoispuolelta ja Sorilanjoen pohjukan eteläpuolelta on vielä toimivat yhteydet koilliseen. Nurmi-Sorilan alue on tummaverkkoperhosen parhaita esiintymisalueita Suomessa. Tarastenjärven osayleiskaava-alueella tummaverkkoperhosen elinympäristöjä ovat Näätäsuon alue (yksi merkittävimmistä tummaverkkoperhosalueista Nurmi-Sorilan alueella), Näätäsuon pohjoispuoliset pienet niityt, Tiikonojan varsi, Sorilanjokeen idästä laskevan puron varsi sekä voimalinjan alue. Valtatien 9 eteläpuolella on myös tummaverkkoperhoselle soveltuvia niittyjä, mutta niiltä ei ole tehty havaintoja. Mahdollisena kulkuyhteytenä ko. niityille toimii voimalinja. Rajauspäätöksen mukaisia niittykokonaisuuksia on osayleiskaavaalueella kaksi. Alla olevassa kuvassa on esitetty osayleiskaava-alueella havaitut tummaverkkoperhosen asuttamat niityt, perhoselle soveltuvat niityt sekä perhosen käyttämät kulkuyhteydet. Aineisto on kerätty aiemmin tehdyistä sekä osayleiskaavan valmistelun aikana useana kesänä tehdyistä havainnoista. Tummaverkkoperhoset Tummaverkkoperhonen on erittäin uhanalainen päiväperhonen. Sen tärkeimmät suomalaiset esiintymisalueet ovat Tampereen Aitolahden-Teiskon ja Oriveden alueella. Laji on luonnonsuojelulain 47 :n ja luonnonsuojeluasetuksen 22 :n tarkoittama erityisesti suojeltava laji, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Merkittävin tekijä tummaverkkoperhosen esiintymisen ja elinympäristöjen säilymisen kannalta on alueella pitkään jatkunut laidunnus. Laidunnuksen loputtua lajille sopivia elinympäristöjä uhkaa häviäminen ellei niitä hoideta. Tärkeää esiintymien säilymisen kannalta on myös vesitalous. Elinympäristön kuivuminen saattaa hävittää lajin elämänkierron kannalta välttämättömän kasvin lehtovirmajuuren. Tummaverkkoperhonen vaatii elinympäristöltään myös sopivaa pienialaisuutta ja suojaisuutta (suojapuusto). Laji käyttää niityltä toiselle siirtyessään yhdyskäytäviä, joina toimivat rannat, purojen ja ojien varret sekä toisinaan sähkölinjat ja tienpientareet. Tummaverkkoperhosen esiintyminen muodostaa metapopulaation, jossa laji elää useiden lehtovirmajuuriniittyjen ja yhdyskäytävien muodostamassa verkostossa, jonka tulisi säilyä mahdollisimman ehyenä kokonaisuutena. Lajin säilymisen kannalta on tärkeää, että verkostossa säilyy mahdollisimman runsaasti sekä asuttuja niittyjä että potentiaalisia niittyjä. _ 33 _

2 LÄHTÖKOHDAT Lepakot Osayleiskaava-alueella on tehty lepakkokartoitukset kesien 2005 ja 2006 aikana. Lepakkoalueet arvotetaan kolmeen luokkaan. Arvokkaimmalla I - luokan alueella on lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja esimerkiksi puun koloissa, kallion halkeamissa tai rakennuksissa. II luokan alueella on todennäköisesti kolonia ja lepakoita paljon, mutta sen paikkaa ei tunneta tai alueella on jokin rakennus ajoittain lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkana. III luokan alueella lepakoita on edellisiä luokkia vähemmän ja alue on lepakoiden saalistusalue esimerkiksi vain osan kesää tai ne käyttävät aluetta sään mukaan. Kartoitusalueelta tavatut lepakkolajit ovat yleisimpiä Tampereella tavattavia lepakkolajeja. Kaikki Suomen lepakot ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja EU:n luontodirektiivin IV liitteen lajeja, eli ns. tiukan suojelun lajeja. Niiden lisääntymis-, levähdys- ja säännöllisten ruokailupaikkojen hävittäminen ja heikentäminen sekä kaikki tahallinen häirintä niiden elämänkierron kannalta tärkeään aikaan on kielletty. Arvokkaat lepakkoalueet I erityisen tärkeä II tärkeä III muu arvokas Tarastenjärven osayleiskaava-alueelta löytyi kaksi merkittävää lepakkokeskittymää. Niistä toinen on Sorri-Sivulan itäinen osa (II-luokka) ja toinen Tiikonojan lampien ympäristö (III-luokka). Molemmilla alueilla valtalajeina olivat viiksisiipat/ isoviiksisiipat. Molemmilta alueilta löytyy lajien vaatimaa varttunutta kuusikkoa. Herkimpiä ihmisen läsnäololle ja ympäristössä tapahtuville muutoksille ovat viiksisiippalajit, joiden mieluisinta elinympäristöä ovat vanhat metsät. Varttuneiden metsien avohakkuut, kuivuminen, yhteyksien katkeaminen, valaiseminen tai metsien ylitiheä hoitamattomuus hankaloittavat näiden lajien elämää. Toisaalta hoitamattomassa metsässä on enemmän viiksisiippalajeille soveltuvia piilopaikkoja vanhojen puiden koloissa ja kaarnanalusissa. Hyönteistöllisesti arvokkaat alueet Alueella on yksi hyönteistöllisesti arvokkaaksi luokiteltu alue, Holvastin tilan ympäristö alueen luoteisrajalla. Tältä tilalta on löydetty muutamia harvinaisia ja silmälläpidettäviä, lähes uhanalaisia lajeja, joista monet ovat sidoksissa laidunnukseen. Näitä ovat mm. silmälläpidettävät laikkutylppö ja kirjomaayökkönen. Muuta harvinaista alueelta ovat hakalantiainen, pilkkupussimittari, kangasiltayökkönen, juomuolkiyökkönen, ruosteyökkönen ja kaaliyökkönen. Linnusto Alueen lintulajisto on erittäin monipuolinen kaatopaikan läheisyydestä johtuen. Sen antimet tarjoavat ravinnonlähteen monille sellaisille lajeille, jotka eivät muuten tulisi toimeen alueella. Kaatopaikka sinänsä houkuttelee lintuja kaukaakin. On selvitetty, että mm. koko Pirkanmaan selkälokkikanta käyttää Tarastenjärven kaatopaikkaa ravintolähteenään. Kaatopaikka houkuttelee myös silloin tällöin jopa eksoottisia lajeja. Myös osa ympäröivän alueen luontaisesta lajistosta käyttää kaatopaikkaa saalistusalueenaan - näin mm. kanahaukka ja huuhkaja. Alueen metsävyöhykkeen lajistoon kuuluu paljolti vanhojen metsien lajeja, joita ovat kanahaukan lisäksi mm. EU:n lintudirektiivin laji palokärki, vaarantunut uhanalainen tiltaltti, silmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen ja EU:n lintudirektiivin laji pohjantikka, silmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen ja EU:n lintudirektiivin laji harmaapäätikka, silmälläpidettävä ja EU:n lintudirektiivin laji teeri ja EU:n lintudirektiivin laji varpuspöllö. Muu nisäkäslajisto Suurin osa selvitystyössä saaduista nisäkäshavainnoista on hirvihavaintoja. Kuitenkin alueen hyvät yhteydet pohjoisille salomaille mahdollistavat monien Tampereella tavattujen lajien esiintymisen alueella (mm. susi ja karhu). Havaittua lajistoa hirven, liito-oravan ja lepakoiden lisäksi ovat _ 34 _

2 LÄHTÖKOHDAT mm. metsäkauris, valkohäntäkauris, mäyrä, kettu, orava ja jänis. Alueella liikkunee myös rusakko ja supikoira sekä muuta pienempää eläintä näätäeläimistä jyrsijöihin. Jälkien perusteella kaatopaikan ympärillä liikkuu paljon hirviä, kun puolestaan kauriit liikkuvat enemmän peltomaisemassa. Hirvien kulkureitit toimivat usein kulkureitteinä myös muulle eläimistölle. 2.5.8 LUONNONOLOSUHTEILTAAN AR- VOKKAAT KOKONAISUUDET Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen yhteydessä tehdyn eliöstö- ja biotooppiselvityksen pohjalta muodostettiin ekologinen verkosto luonnonolosuhteiltaan arvokkaista osakokonaisuuksista ja niiden välisistä ekologisista yhteyksistä. Tarastenjärven osayleiskaava-alueella on yksi näistä arvokkaista osakokonaisuuksista. Se käsittää alueen Holvastin tilalta kaatopaikan luoteispuolella olevien lammikoiden kautta itään, vanhan metsän vyöhykkeelle kaava-alueen pohjoisosassa. Kyseinen vanha metsä sijaitsee Tiikonojan ja metsäautotien välissä. Arvokas osakokonaisuus pitää sisällään myös kolme alueelta löytynyttä metsäniittyä. Kokonaisuuden arvo perustuu kasvistoon, linnustoon, liito-oraviin, tummaverkkoperhoseen ja lepakoihin. Ko. alueelta on löydetty ekologisesti toimivat yhteydet Hangaslahden ja Kangasan suuntiin, Sorilanjoen varteen sekä koilliseen. 2.6 Osayleiskaava-alueen historiaa Tarastenjärven osayleiskaava-alueella ei tiettävästi ole ollut asutusta, mutta sen ympäristössä Aitolahden alue tunnettiin tuottoisana hirvien ja peurojen aitametsästyksen pyyntialueena, aikana, jolloin Tammerkosken ympäristön asukkaat hankkivat elantonsa metsästämällä ja kalastamalla. Ensimmäisen maakirjan aikoihin v. 1540 Nurmin kylässä oli seitsemän taloa ja Sorilassa 12, tuolloin Palon kylä luettiin kuuluvaksi Sorilaan. 1700- luvun lopulla piirretylle kartalle on merkitty tie Kaitavedentieltä Tarastenjärvelle. Tarastenjärven kaatopaikka otettiin käyttöön 1.1.1977, jolloin suljettiin Hervannan Hepolammin kaatopaikka Tampereella. Vuonna 1990 Tarastenjärvelle rakennettiin alueellinen ongelmajätteen vastaanottopaikka. Tarastenjärvelle valmistui vuoden 1997 lopussa jätteenkäsittelylaitos Ressu, jossa valmistetaan kierrätyspolttoainetta. Samassa yhteydessä rakennettiin kaasunkeräysjärjestelmä, josta saatavasta kaatopaikkakaasusta tehdään sähköä ja saadaan lämpöä. Vuonna 2000 rakennettiin 10000 m3:n betoninen tasausallas, jonka kautta alueen suotovedet johdetaan kaupungin viemäriverkostoon ja edelleen Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle. Syksyllä 2004 Tarastenjärvelle valmistui biojätteen kompostointilaitos, jossa kompostoidaan erilliskerätty biojäte. Vuonna 2004 rakennettiin kaasulinja viereiselle Tampereen kaupungin asfalttiasemalle, jossa kaatopaikkakaasusta saatavalla energialla korvataan öljyä. Syksyllä 2007 valmistui vanhan kaatopaikan pohjoispuolelle uusien vaatimusten mukainen uusi loppusijoitusalueen ensimmäinen vaihe 4 ha. _ 35 _

3 SELVITYKSET 3 SELVITYKSET 3.1 Kaavaa varten laaditut selvitykset 3.1.1 PERUSSELVITYKSET Nurmi-Sorilan osayleiskaava, Lähtökohdat, raportti 10.4.2006 Nurmi-Sorilan osayleiskaavan Lähtökohdat sisältää lyhyen kuvauksen alueelle laadituista erillisselvityksistä ja perusselvitysaineistoa osayleiskaavan lähtökohdiksi. Perusselvitysaineisto on päivitetty ja esitelty kohdassa 2 (2.3 Maanomistus, 2.4 Rakennettu ympäristö ja 2.5 Luonnonympäristö). Osa selvityksestä ulottuu Tarastenjärven osayleiskaava-alueelle. 3.1.2 MAISEMA JA LUONTO Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Ympäristö- ja maisemaselvitys 6.6.2008. Ympäristö- ja maisemaselvitys on laadittu Nurmin, Sorilan, Palon ja Laalahden kylien alueelle tulevan maankäytön pohjaksi. Selvitys palvelee monilta osin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen laadintatyön lisäksi lähivuosien asemakaavoitusta. Työssä on selvitetty sekä elollisen että elottoman luonnon osatekijöitä ja niiden välisiä vuorovaikutussuhteita, joiden yhteisvaikutuksesta syntyy myös alueen maisemarakenne. Eliöstö- ja biotooppiselvityksen kenttätyöt on tehty vuosina 2005-2007. Selvityksen muiden osioiden laatiminen aloitettiin keväällä 2005. Raporttiluonnos valmistui kesällä 2007. Selvityksen tekstejä täydennettiin ja raporttikokonaisuutta työstettiin vielä alkuvuodesta 2008. Raportti tummaverkkoperhosen esiintymisestä Nurmin ja Sorilan alueella 27.9.2005. Tampereen hyönteistutkijain seura ry:n kartoituksella oli tarkoitus varmistaa tummaverkkoperhosen elinympäristötietojen ajantasaisuus sekä muokata ja tarkentaa tiedot muotoon, joka on kaavoituksessa helposti hyödynnettävissä. Raportissa esitetään tummaverkkoperhosen kannalta merkitykselliset alueet Tampereen Nurmin ja Sorilan alueella: nykyiset lisääntymisalueet, muut lajin esiintymisen kannalta merkittävät alueet sekä yhdyskäytävät alueiden välillä. Tarastenjärven osayleiskaava-alue sisältyy selvitysalueeseen. Lisäksi raportissa on rajattu viisi aluetta, jotka ovat merkittäviä elinympäristöjä muille uhanalaisille ja/tai erityisesti suojeltaville hyönteislajeille. Tummaverkkoperhonen Sorilassa näkökohtia alueen kaavoitusprosessiin 29.5.2007 Helsingin yliopiston Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmän raportissa tarkastellaan Sorilan perhoskannan elinvoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä eri kaavoitusvaihtoehtojen (21.6.-14.9.2007 välisenä aikana nähtävänä olleet Järvikaupunki, Kehäkaupunki ja Pientalokaupunki luonnosvaihtoehdot) mahdollisia vaikutuksia. Arviointi on tarkoitettu vain kaavaluonnosten yleisrakenteen arviointiin. Raportissa on tarkasteltu rakentamisen sellaisia vaikutuksia, jotka eivät vaikuta ratkaisevasti tummaverkkoperhosen elinympäristölaikkujen laatuun. Alueen rakentamisella saattaa olla laajoja alueita kuivattava vaikutus, mikä vaikuttaa perhospopulaatioon huomattavasti voimakkaammin kuin mitä raportissa on esitetty. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tulisikin kiinnittää huomiota vedenkulkuun ja etsiä mahdollisuuksia johtaa tarvittaessa vesiä perhosniityille sekä potentiaalisille käyttöön otettaville uusille niityille. Toinen tarkastelun ulkopuolelle jäänyt huomionarvoinen seikka on pitkäkestoisen rakentamistoiminnan aikainen häiriö, jolla voi olla perhosen kannalta hyvin erityyppinen vaikutus kuin valmiiksi rakennetulla alueella. Näiden seikkojen huomiointi korostaa Järvikaupunkia parhaana kolmesta kaavavaihtoehdosta, koska siinä rakentamista tapahtuu vähiten perhosniittyjen välittömässä ympäristössä ja siten ennustamattomat riskitekijät ovat todennäköisesti pienimmät. Tummaverkkoperhoslaskenta kesällä 2008 Tampereen Sorilassa ja Oriveden Siitamassa 23.7.2008. Kesällä 2008 tummaverkkoperhosia laskettiin 19.6. 13.7.2008 Tampereen Sorilassa ja Oriveden Siitamassa. Laskenta keskitettiin entuudestaan tunnetuille esiintymisalueille, joilta monilta on tummaverkkoperhoshavaintoja aiemmilta vuosilta. Perhoslaskennan tulosten valossa näyttää siltä, että Sorilan vahvimmat tummaverkkoperhosesiintymät löytyvät Aitolahden Täntäsen suurelta, osittain hevoslaidunnetulta laitumelta, Nurmin Näätäsuon alueelta ja voimalinjan eteläpäädystä Tarastenjärven kaatopaikan läheisyydestä, Tiikonojan varrelta. Nämä alueet ovat jo useana vuonna olleet parhaiden alueiden joukossa ja perhospopulaatioiden tila näyttää näillä alueilla olevan vakaa. _ 36 _

3 SELVITYKSET Tummaverkkoperhosen merkittävät siirtymäreitit Tampereen Tiikonojan ja Haapakorven välillä, Jussi Iso-Tuisku Tampereen Hyönteistutkijain seura ry 3.9.2008. Selvitys sisältää yhteenvedon Tampereen Tarastenjärven ja Haapakorven (valtatien 9 eteläpuolelle sijoittuva alue Tarastenjärven kohdalla) välisestä tummaverkkoperhosen siirtymäreitistä. Selvityksen mukaan iso voimalinja on käytännössä ainoa perhosen siirtymäreitti Tarastenjärven ja Haapakorven alueiden välillä. Selvitystä on korjattu kesällä 2009 tehtyjen maastokäyntien pohjalta. Tampereen Hirviniemen-Nurmen-Sorilan alueen merkittävimmät lepakkoalueet kesällä 2005 joulukuu 2005. Lepakkokartoituksen tarkoituksena oli selvittää tärkeimmät lepakoiden esiintymispaikat Hirviniemen-Nurmen-Sorilan -alueelta. Kartoituksella selvitettiin lisäksi lepakkolajien runsaussuhteet ja levinneisyys. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava-alueilta kartoituksessa löytyi neljä merkittävää lepakkoaluetta: Aitolahden kirkko (luokka II), Ahola (luokka III), Velaatanniemi (luokka III) ja Sorri (luokka I). Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006. Kartoitusraportti, joulukuu 2006. Tampereen Tarastenjärven osayleiskaava-alueella kesällä 2006 tehdyn lepakkokartoituksen tarkoituksena oli löytää lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, kulkureittejä sekä tärkeitä ruokailualueita. Tarastenjärven alueelta löytyi kaksi merkittävää lepakkokeskittymää. Niistä toinen oli Sorri-Sivulan itäinen osa (luokka II) ja toinen Tiikonojan lampien ympäristö (luokka III). Molemmilla alueilla valtalajeina olivat viiksisiipat/isoviiksisiipat. Maisema- ja viherverkkosuunnitelma, Nurmi- Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat 2009. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alueet ovat luonto-, maisema- ja kulttuuriarvoiltaan huomattava kokonaisuus. Maisema- ja viherverkkosuunnitelmalla on pyritty ohjeistamaan jatkotyötä näiden arvojen turvaamiseksi, paikallisten vetovoimatekijöiden hyödyntämiseksi, haittojen torjumiseksi sekä viihtyisän ja monipuolisen kaupunginosan muodostamiseksi. Alueita on käsitelty mm. maisemarakenteen, kulttuurimaiseman, luonnon monimuotoisuuden ja virkistyksen näkökulmista. Työn tavoitteena ovat olleet maisematilamuodostuksen sekä toiminnallisen ja ekologisen viherverkon määrittely. Maaperän rakennettavuusselvitys, Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere 18.9.2008 Maaperän rakennettavuusselvityksessä lähtökohtina on käytetty GTK:n tuottamaa 1:20 000 maaperäkarttaa ja Tampereen kaupungin Suunnittelupalvelujen Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoja varten vuosina 2007 ja 2008 tuottamia kairaustietoja. Maaperäkarttaa varten maastotyöt on tehty Maanmittauslaitoksen tuottamia matalalentoilmakuvia ja pohjakarttaa apuna käyttäen. Alueen maaperästä on tehty alustava ilmakuva- ja karttatulkinta, jossa on huomioitu myös ennakkoon otettujen ja analysoitujen maanäytteiden antama tieto alueella esiintyvistä maalajityypeistä. Maaperäkartoitusaineistoa on täydennetty Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tiedoilla (Maanmittauslaitos 2006). Työssä on hyödynnetty tietoa maastotietokannan soistumista, avokallioista ja jyrkänteistä. Tutkimusalueelta laadittiin vinovalaistu korkeusmalli Tampereen kaupungin laserkeilausaineistosta. Korkeusmallista laskettiin rinnekaltevuudet, joiden avulla voidaan tarkentaa maaperän rakennettavuutta. 3.1.3 KULTTUURIYMPÄRISTÖ Tarastenjärven osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2007. 1.11.2007 Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti kesäkuussa 2007 Tampereen Tarastenjärven osayleiskaava-alueen inventoinnin. Arkeologisen inventoinnin tavoite oli selvittää, onko Tarastenjärven osayleiskaava-alueella sellaisia ennestään tuntemattomia, muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka olisi otettava huomioon alueen maankäytön suunnittelussa ja myöhemmässä maankäytössä. Maastoinventoinnissa Tarastenjärven osayleiskaava-alueelta löydettiin kolme ennestään tuntematonta arkeologista kohdetta. Niistä yksi on muinaisjäännökseksi luokiteltava kohde ja muut kaksi elinkeinohistoriallisia kohteita. 3.1.4 TEKNINEN HUOLTO Teknisen huollon yleissuunnitelma, esiselvitys, Loppuraportti 16.4.2009. Teknisten verkostojen suunnittelussa on keskitytty lähinnä vesi- ja jätehuollon suunnitteluun. Vesihuollon verkostojen suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon alueen nykyiset verkostot (Tampereen Veden ja Nurmin Vesihuolto-osuuskunnan) sekä alueen läheisyyteen suunnitellut verkostot (Aitolahti-Hirviniemen Vesiosuuskunta). Selvityksessä on käsitelty myös alueen säh- _ 37 _

3 SELVITYKSET könjakelua, lämmönjakelua, tietoliikenneyhteyksiä ja jätehuoltoa. Lämmitysjärjestelmien osalta lähteenä on käytetty Tiina Sahakarin diplomityötä (2008). Teknisten verkostojen selvitys on laadittu kaavatalouslaskelman lähtöaineistoksi. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavan hulevesiselvitys, Luonnos 1.6.2007 Työssä kartoitetaan hulevesien hallinnan tarvetta, jota on arvioitu muun muassa vertaamalla eri luonnosvaihtoehdoista (Kehäkaupunki, Järvikaupunki ja Pientalokaupunki 1.6.2007) johtuvia pintavalunnan muutoksia ja niiden vaikutuksia alueen vesitalouteen ja luontoarvoihin. Luontoarvojen osalta on keskitytty tarkastelemaan lähinnä tummaverkkoperhoselle soveltuvia alueita. Lisäksi selvityksessä on esitetty yleissuunnitelmatasoisesti alueellisten kosteikkojen, lammikkojen ja muiden hulevesien käsittelymenetelmien mahdollista sijoittamista. Pintavalunnan muutosten sekä luontoarvojen perusteella selvitysalueelle on määritelty kuusi eri vaatimustasoa hulevesien käsittelymenetelmille, joista luonnosvaihtoehtovaiheessa on esitetty alueellisesti kolme vaativinta. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven OYK:n hulevesiselvitys 15.12.2008 sekä tarkistus 17.3.2009. Työssä on kartoitettu hulevesien hallinnan tarvetta, jota on arvioitu tarkastelemalla Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alustavista osayleiskaavaehdotuksista johtuvaa pintavalunnan sekä kiintoaines- ja ravinnekuormituksen muutosta ja niiden vaikutuksia selvitysalueen vesitalouteen ja luontoarvoihin. Luontoarvojen osalta on keskitytty tarkastelemaan lähinnä tummaverkkoperhoselle soveltuvia alueita. Lisäksi olennaisena osana työhön on kuulunut Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksesta Tiikonojaan ja Merjanlahteen laskevaan ojaan kohdistuvan kuormituksen hallinta. Pintavalunnan muutosten sekä luontoarvojen perusteella selvitysalueelle on määritetty kuusi eri vaatimustasoa hulevesien käsittelyjärjestelmille, jonka jälkeen on suunniteltu yleis-/esisuunnitelmatasoisesti alueellisten hulevesikosteikkojen, lammikkojen sekä muiden mahdollisten hulevesijärjestelmien sijoittamista ja mitoittamista. Selvityksen päätavoitteena on hallita suunnittelualueelta purkautuvien hulevesien määrää, virtaamaa ja laatua siten, etteivät ne muutu merkittävästi nykytilanteeseen nähden suunnitellun maankäytön toteutuessa. Näin turvataan ja mahdollistetaan varsinkin tummaverkkoperhosen elinolosuhteiden säilyminen Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven rakentumisesta huolimatta. 3.1.5 LIIKENNE Nurmin kaavoitustavoitteet liikennemalliajojen tuloksia, Työraporttiluonnos 12.3.2004 Raportissa on tarkasteltu kolmen erilaisen rakennemallin (kerrostalo-, rivitalo- ja erillispientalovaihtoehdot) maankäytön synnyttämiä liikennemääriä. Rakennemallit on laadittu Nurmin alueen kaavoitustavoitteita varten. Liikenne-ennusteiden laadinnassa on hyödynnetty Tampereen seudun liikennemallia (TALLI 2000) ja ennustevuosi on 2020. Liikennemallitarkastelut on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa. Nurmin alueen kehittäminen edellyttää Kaitavedentien linjaamista nykyistä idemmäs, sillä väestön määrän kasvun takia Nurmin halki kulkevan tien liikennemäärä kasvaisi muussa tapauksessa kerrostalovaihtoehdossa noin 19 600 ajoneuvoon/vrk, rivitalovaihtoehdossa noin 17 200 ajoneuvoon/vrk ja erillispientalovaihtoehdossa noin 13 300 ajoneuvoon/vrk. Kaitavedentien eteläpäässä olisi liikenne-ennusteiden perusteella varauduttava useampikaistaisiin tiejärjestelyihin. Sorilan kaavoitustavoitteet liikenne-ennusteet Tampereen seudullisella liikennemallilla (TALLI2000), Työraporttiluonnos 28.1.2005 Raportissa on tarkasteltu kolmen erilaisen rakennemallin (kerrostalo-, rivitalo- ja erillispientalovaihtoehdot) maankäytön synnyttämiä liikennemääriä. Rakennemallit on laadittu Nurmi-Sorilan alueen kaavoitustavoitteita varten. Liikenne-ennusteiden laadinnassa on hyödynnetty Tampereen seudun liikennemallia (TALLI 2000) ja ennustevuosi on 2020. Liikennemallitarkastelut on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa. Sorilan ja Nurmin alueen kehittäminen edellyttää Kaitavedentien kapasiteetin lisäämistä ja tien linjaamista nykyistä idemmäs, sillä väestön määrän kasvun takia Nurmin halki kulkevan tien liikennemäärä kasvaisi muussa tapauksessa kerrostalovaihtoehdossa noin 38 000 ajoneuvoon/vrk, rivitalovaihtoehdossa noin 32 000 ajoneuvoon/ vrk ja erillispientalovaihtoehdossa noin 24 000 ajoneuvoon/vrk. Kaitavedentien eteläosassa kysyntä edellyttää kaksiajorataista tiejärjestelyä ja eritasoliittymää valtatielle 9. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti 5.12.2006 Raportissa on tarkasteltu viiden maankäyttöluonnosvaihtoehdon Järvikaupungin, Ohitustie A:n, Ohitustie B:n, Pientaloalueen ja Helminauhakaupungin maankäytön synnyttämiä liikennemää- _ 38 _

3 SELVITYKSET riä. Liikenne-ennusteiden laadinnassa on hyödynnetty Tampereen seudun liikennemallia (TALLI 2005) ja ennustevuosi on 2030. Liikennemallitarkastelut on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa. Eri maankäyttövaihtoehtojen asukasmäärät vaihtelevat runsaasti; Pientaloalueen 7200 asukkaasta Ohitustie A:n 15500 asukkaaseen. Siten matkojen määrässä ja matkustussuoritteessa on suuria eroja vaihtoehtojen välillä. Matkat jakautuvat eri vaihtoehdoissa eri kulkumuotojen kesken prosentuaalisesti tarkasteltuna hyvin samalla tavalla, mutta matkojen määrissä on suuria eroja. Henkilöautojen osuus kulkutapajakaumasta on suurin Pientaloalueella ja pienin Helminauhakaupungissa. Helminauhakaupungissa joukkoliikenteen osuus onkin selvästi muita suurempi. Pienin joukkoliikenteen osuus on Ohitustie A:ssa. Ohitustie B on ainoa, joka jakaa liikenteen tasaisesti kahden eritasoliittymän välille, muut kuormittavat Aitovuoren eritasoliittymää. Pientaloalue ja Helminauhakaupunki tukeutuvat nykyiseen Kaitavedentien linjaukseen ja näin ollen Kaitavedentie aiheuttaa suurien liikennemäärien vuoksi yhdyskuntarakenteeseen suuren estevaikutuksen. Järvikaupunki, Ohitustie A ja Ohitustie B tarjoavat ohittavan yhteyden, joka jakaa liikennettä tasaisemmin useammalle väylälle. Nurmi-Sorilan osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti 25.5.2007 Raportissa on tarkasteltu Järvikaupunki-, Kehäkaupunki- ja Pientalokaupunki -luonnosvaihtoehtojen maankäytön synnyttämiä liikennemääriä. Liikenne-ennusteiden laadinnassa on hyödynnetty Tampereen seudun liikennemallia (TALLI 2005) ja ennustevuosi on 2030. Liikennemallitarkastelut on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa. Matkat jakautuvat eri vaihtoehdoissa eri kulkumuotojen kesken prosentuaalisesti tarkasteltuna hyvin samalla tavalla, mutta matkojen määrissä on suuria eroja; Kehäkaupungissa liikkumistarve on suurin, Pientalokaupungissa pienin. Aitovuoren eritasoliittymä kuormittuu voimakkaasti Järvikaupungissa ja Pientalokaupungissa. Kehäkaupungin liikenneverkko jakaa liikenteen tasaisesti Aitovuoren eritasoliittymän ja Tarastenjärven eritasoliittymän kesken. Järvikaupungissa liikennemäärät vaativat Kaitavedentien nelikaistaismista uuden linjauksen eteläosassa ja Pientalokaupungissa Nurmin kohdalla. Läpikulkuliikennettä Nattarin Puistokadun kautta Aitoniemen suuntaan ilmenee Kehäkaupungissa ja Pientalokaupungissa. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava: Osayleiskaavatyön liikenteelliset tarkastelut, luonnos 11.6.2007. Selvitys on laadittu kolmesta luonnosvaihtoehdosta: Järvikaupunki, Kehäkaupunki ja Pientalokaupunki. Tarkastelunäkökulmana on liikenne. Selvityksen nykytila-analyysissä on tarkasteltu liikenneverkkoa, kevyen liikenteen väyliä, joukkoliikennettä, liikennemääriä, ajonopeuksia, liikenneturvallisuutta ja liikennemelua. Selvityksessä on kuvattu kunkin vaihtoehdon liikenneverkko, kevyen liikenteen verkko ja joukkoliikenteen reitit, sekä vaikutukset liikenneverkon toimivuuteen, liikennemääriin ja liikennemeluun. Rakentamiskustannuksia on tarkasteltu karkealla tasolla. Vaihtoehtojen merkittävin liikenteellinen ero liittyy seudullisen pääväylän, Kaitavedentien, linjaukseen. Vaihtoehtoina ovat nykyisen Kaitavedentien parantaminen, Nurmin ohitus itäpuolelta ja paluu vanhalle linjaukselle Sorilanjoen eteläpuolella sekä Tarastenjärven eritasoliittymästä lähtevä Sorilanjoen pohjukan kiertävä linjaus. Nykyinen linjaus vaatisi nelikaistaistamista, mikä edelleen hajauttaisi Nurmin yhdyskuntarakennetta ja vaikeuttaisi melusuojausta. Nurmin ohittava linjaus olisi melusuojausten toteuttamisen kannalta paras ratkaisu, mutta kuormittaisi Aitovuoren eritasoliittymää. Sorilanjoen pohjukan kiertävä linjaus jakaisi liikennettä tasaisemmin eritasoliittymien välillä, mutta häiritsisi useita luontoarvoja ja halkaisisi Palonkylän alueen. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti 18.2.2009 Liikenne-ennuste laadittiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksiin pohjautuvasta maankäytöstä. Ennusteessa apuna käytettiin Tampereen seudun liikennemallia (TALLI 2005), jonka ennustevuosi on 2030. Liikennemallitarkastelut on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa. Ennustetta on käytetty muiden selvitysten apuna, kuten melumallinnuksen laadinnassa ja vaikutusten arvioinnissa. Tarkastelut osoittivat, että Kaitavedentiellä tulee varautua 2+2-poikkileikkauksen tarpeisiin mahdollisesti jopa Pulesjärventien liittymään saakka. Nattarin Puistokadun eteläosa kuormittuu niin suurella liikennemäärällä, että on varauduttava 2+2-poikkileikkaukseen Aitovuoren eritasoliittymästä Vanhan Kaitavedentien liittymään. Vanha Kaitavedentie kuormittuu lähinnä alueen sisäisestä liikenteestä ja liikennemäärien arvioidaan säily- _ 39 _

3 SELVITYKSET vän väylän eteläosassa nykyisen suuruisina. Vanhan Kaitavedentien pohjoisosassa liikennemäärät vähenevät nykyisestä merkittävästi. Nattarin Puistokatua pitkin kuljetaan Sorilan eteläosiin, mikäli liikenneympäristöä ei muokata sellaiseksi, että Kaitavedentie ja uusi Aitoniementie houkuttelevat kulkuun enemmän. Ruutanasta Nurmin palveluihin suuntautuva liikenne todennäköisesti käyttää valtatietä Näätäsuontien sijaan. Valitulla maankäyttövaihtoehdolla joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on 17%, joka on hieman suurempi kuin Tampereella keskimäärin. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan meluselvitys 5.3.2009 Liikennemelua on mallinnettu Novapoint Noise - ohjelmistolla Tampereen Infratuotannon Suunnittelupalveluiden Mittaus- ja geotekniikkapalvelujen toimesta. Mallissa on huomioitu maanpinnan taso, karkeat pituus- ja poikkileikkaukset väylille, suunnitellut nopeusrajoitukset ja ennustetut liikennemäärät. Melumallinnus osoittaa, että Näätäsuontien ja Kaitavedentien melualueet eivät ole kovin laajat, mutta valtatien 9 liikennemelun vaikutusalue on sen verran laaja, että koko alue Näätäsuontien ja valtatien 9 välillä on liikennemelualuetta. Tälle alueelle kaavoitettu teollisuusalue ei edellytä suojauksia liikennemelulta. Teollisuusalueen toiminta itsessään aiheuttaa melua. Sen sijaan alueen läpi kulkeva seudullinen ulkoilureitti vaatii liikenteen melulta suojauksen, joka tulisi toteuttaa valtatien 9 varteen. 3.1.6 KAAVATALOUS Hola-kustannusarvio, Muistio ja laskelmat, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat 30.10.2006. Kustannusarviossa on laskettu infran rakentamiskustannukset 4.9.2006 päivätyistä viidestä alustavasta maankäyttöluonnosvaihtoehdosta. Tehdyn kustannustarkastelun perusteella edullisin vaihtoehto on Ohitustie A. Kokonaiskustannuksiltaan toiseksi edullisimmaksi tulee vaihtoehto Helminauhakaupunki, jossa asukkaita on melko paljon, mutta pääväyläverkosto suppeampi suunnitellun pikaraitiotien vuoksi. Kokonaiskustannuksiltaan kalleimmaksi nousee vaihtoehto Järvikaupunki, jossa pääväyläverkosto on tihein, mutta asukasmäärä samaa tasoa kuin vaihtoehdossa Helminauhakaupunki. Lisäksi vaihtoehdon keskusta-alueet ovat pinta-alaltaan suuremmat kuin muissa vaihtoehdoissa. Asukasmäärään suhteutettuna kustannukset ovat kuitenkin samaa luokkaa kuin vaihtoehdossa Helminauhakaupunki. Asukasmäärään suhteutettuna kallein vaihtoehto on selvästi Pientaloalue. Hola-kustannusarvio, Muistio ja laskelmat, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat 28.5.2007. Kustannusarviossa on laskettu infran rakentamiskustannukset 1.6.2007 päivätyistä kolmesta osayleiskaavaluonnosvaihtoehdosta. Tehdyn kustannustarkastelun perusteella edullisin vaihtoehto on Kehäkaupunki. Vaihtoehto Pientalokaupunki nousee kalleimmaksi kokonaiskustannuksiltaan, sillä asuinalueita on paljon. Vaihtoehdossa on toiseksi korkein asukasmäärä. Kokonaiskustannuksiltaan toiseksi kalleimmaksi nousee vaihtoehto Järvikaupunki, jossa pääväyläverkosto on tihein, mutta asukasmäärä on suunnilleen samaa tasoa kuin vaihtoehdossa Pientalokaupunki. Nurmi-Sorilan projektisaldo, Loppuraportti 30.1.2008. Työn tarkoituksena oli vertailla Tampereen kaupungin Nurmi-Sorilan osayleiskaavan kolmea luonnosvaihtoehtoa, Järvikaupunkia, Kehäkaupunkia ja Pientalokaupunkia, kunnallistaloudellisesta näkökulmasta. Kaikki mallilla laskettavat kustannus- ja tuloerät ovat arvonlisäverottomia ja edustavat vuoden 2007 keskimääräistä rahan arvoa. Tarkasteluajanjaksona on käytetty 50 vuotta. Tarkastelluilla laskentaoletuksilla Järvikaupungissa ja Kehäkaupungissa tulot ovat suuremmat kuin menot, mutta Kehäkaupungissa erotus on suurempi (18,0milj. ) kuin Järvikaupungissa (7,6 milj. ). Näin ollen Kehäkaupunki olisi kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Pientalokaupungin kokonaismenot ovat suuremmat kuin kokonaistulot (erotus -20,7 milj. ) eli tämän vaihtoehdon toteuttaminen ei maksaisi itseään takaisin tarkasteluajanjakson aikana. Nurmi-Sorilan projektisaldo, Loppuraportti 18.9.2009. Työn tarkoituksena oli tarkistaa Tampereen kaupungin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen luonnosvaiheessa tehty kunnallistaloudellinen tarkastelu vastaamaan alustavaa kaavaehdotusta. Tarkastelu toteutettiin käyttäen FCG Planeko Oy:n kehittämää projektisaldo-mallia. Projektisaldo -laskentamalli on yleis- _ 40 _

3 SELVITYKSET piirteinen laskentamalli, jolla voidaan arvioida suuruusluokkatasolla niitä tuloja ja menoja, jotka aiheutuvat osayleiskaava-alueen rakentamisesta ja rakentamisen jälkeisestä toiminnasta. Malli on alun perin laadittu Vuoreksen aluetta varten ja se on rakennettu pääasiassa kunnallistalouden näkökulmasta. Kaikki mallilla laskettavat kustannusja tuloerät ovat arvonlisäverottomia ja edustavat vuoden 2008 keskimääräistä rahan arvoa. Tarkasteluajanjaksona on käytetty 50 vuotta. Laskenta tehtiin ensisijaisesti käsittäen sekä Nurmi- Sorilan että Tarastenjärven osayleiskaavojen alueet yhdessä, mutta tuloksista irrotettiin myös kummankin osayleiskaavan tulokset erikseen. Projektisaldo-mallissa ei haluttu spekuloida alueen maan arvolla, ja malli haluttiin pitää myös vertailukelpoisena Vuoreksen vastaaviin laskelmiin nähden. Vuoreksen projektisaldo-mallissa maanhankinnan kuluja ei huomioitu. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alueiden yhteenlasketut kokonaistulot ovat suuremmat kuin menot (erotus 124 milj. ). Myös kun tarkastellaan osayleiskaava-alueita erikseen, Nurmi-Sorilan alueella tulot ovat menoja suuremmat (36 milj. ), ja Tarastenjärven alueella tulot ovat huomattavasti menoja suuremmat (88 milj. ), joten se olisi kunnallistaloudellisesta näkökulmasta erittäin kannattava investointi. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alueiden huomattava ero menojen ja tulojen suhteessa selittyy pääasiassa kahdella tekijällä. Kunnallisten palveluiden tuottaminen, joka on kokonaisuutena menovoittoista, kohdistuu yksinomaan Nurmi-Sorilan alueelle. Vastaavasti Tarastenjärven tuloja nostaa voimakkaasti sinne sijoittuva teollisuus ja tältä saatavat yhteisöverot. 3.1.7 OSALLISTUMINEN Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset verkkosovelluksen yhteenveto, Tampereen kaupunki 31.5.2007 Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset verkkosovellus oli käytössä Tampereen kaupungin Internet-sivuilla 1.6.2005 31.5.2007 välisen ajan. Sovellus suunniteltiin Nurmi-Sorilan osayleiskaavatyön alkuvaiheessa ja sen tarkoitus oli koota paikallistietämystä Nurmi-Sorilasta sekä näkemyksiä ja toiveita alueen kehittämisestä. Sovelluksessa kysyttiin näkemyksiä Nurmi-Sorilan arvokkaista ja ongelmallisiksi koetuista paikoista sekä kehittämisen alueista. Sovellusta oli käyttänyt toukokuuhun 2007 mennessä n. 230 vastaajaa. Yhteenvetoon on koottu verkkosovelluksen tulokset: yhteenveto jätetyistä mielipiteistä ja koko sovelluksen tuottama aineisto, sovelluksen käyttäjätilastot sekä sovelluksen palautelinkin kautta ja keskustelupalstalle tulleet viestit. Verkkosovelluksen viistokuviin on jätetty Tarastenjärven kaatopaikkaa koskien viisi symbolia, joista neljä on ongelmallinen paikka ja yksi kehittämisen paikka -symboleja. Keskustelupalstalle mielipiteitä on tullut 25, joissa kaatopaikka on nähty ongelmallisena paikkana ja kuusi, joissa kaatopaikka on nähty kehittämisen paikkana. 3.1.8 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Alustava vaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Luonnosvaihtoehdot 1.6.2007 Raporttiin on koottu Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen luonnoksia koskevat alustavat vaikutusarvioinnit ja vaihtoehtojen vertailut. Vaikutusarvioinnin lähtöaineistona ovat olleet Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoja varten laaditut selvitykset sekä kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa. Nurmi -Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen 1.6.2007 alustavan vaikutusarvioinnin yhteenveto, Merkittävimmät vaikutukset ja johtopäätökset 3.12.2007 Alustavan vaikutusarvioinnin yhteenveto on esitelty kohdassa 5.4 Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Kaavaehdotusten vaikutusten arviointi, 21.9.2009 Vaikutusten arviointi koskee sekä Nurmi-Sorilan että Tarastenjärven 18.3.2009 päivättyjä osayleiskaavaehdotuksia. Vaikutusarvioinnin lähtöaineistona ovat olleet Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoja varten laaditut selvitykset. Vaikutusten arviointi raportissa esitetyt merkittävimmät vaikutukset sekä haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen on esitelty tässä selostuksessa kohdassa 7 KAAVAN VAI- KUTUKSET. _ 41 _

3 SELVITYKSET 3.1.9 DIPLOMITYÖT Hevostalous maankäytön suunnittelussa, esimerkkinä Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alue. Diplomityö 28.8.2007, Satu Siltanen Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosasto, Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma. Keskitetyn lämmityksen kustannukset eräissä yleiskaavoituksen vaihtoehdoissa. Diplomityö 9.4.2008, Tiina Sahakari Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma. Uusiutuva energia ja hajautettu tuotanto Nurmi- Sorilassa. Diplomityö luonnos, Jari-Pekka Flinck Tampereen teknillinen yliopisto, Sähkötekniikan koulutusohjelma. _ 42 _

4 TAVOITTEET 4 TAVOITTEET 4.1 Yleistavoitteet Tarastenjärven osayleiskaava sisältyy Tampereen kaupungin yleiskaavoituksen työohjelmaan. Osayleiskaava laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi. Tarastenjärven osayleiskaavatyön keskeisenä tavoitteena on turvata jätehuollon nykytila sekä tulevaisuuden kehittämistarpeet Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueella huomioimalla nykyinen ja tuleva asutus jätehuoltoalueen ympäristössä sekä alueen erityiset luontoarvot. 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000 ja päätös on tullut lainvoimaiseksi 26.11.2001. Valtioneuvosto päätti tavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008 ja uudet tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistukset koskivat mm. ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. 4.2.1 TOIMIVA ALUERAKENNE Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. 4.2.2 EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. 4.2.3 KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONVARAT Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologis- _ 43 _

4 TAVOITTEET ten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä. Suojelualueverkoston ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Erityistavoitteet Yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. 4.2.4 TOIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO Yleistavoitteet Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet. Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien maanteiden jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä on edistettävä kuljetusketjujen toimivuutta ja on turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääriilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. 4.3 Maakuntakaavan tavoitteet Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. Maakuntakaavan perustavoitteet on määritelty valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maakunnan omien suunnittelunäkökohtien perusteella ottaen huomioon Pirkanmaan maakunnalliset olosuhteet ja erityistarpeet. Tavoitteena Pirkanmaalla on eheyttää yhdyskuntarakennetta ja välttää luonnon pirstoutumista. Päivittäinen liikkumistarve ylittää usein kuntarajat, joten seudulliset tarkastelut ovat välttämättömiä. Taajama-alueella maakuntakaavan keskeisenä lähtökohtana on taloudellinen yhdyskuntarakenne. Kaikessa maankäytössä pyritään ensisijaisesti hyödyntämään olevia verkostoja ja rakenteita. Taajama-alueet: Pyritään toimivaan ja taloudelliseen yhdyskuntarakenteeseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti - tehostamalla olevan infrastruktuurin käyttöä ja - pyrkimällä vähentämään tarpeetonta liikennöintiä. Vaalitaan ja kehitetään laadukasta elinympäristöä - sijoittamalla uudet rakentamisalueet liikenteellisesti edullisesti, - säilyttämällä ja hyödyntämällä Pirkanmaan monipuolinen luonto, _ 44 _

4 TAVOITTEET - turvaamalla terveellisen ja hyvän käyttöveden saanti ja - järjestämällä jätehuolto kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Varataan riittävästi monipuolisia ja vaihtoehtoisia alueita elinkeinoelämän tarpeisiin. Teollisuus- ja varastoalueet: - osoittaa riittävät teollisuus- ja varastoaluevaraukset, - osoittaa toiminnallisesti edullisia teollisuus- ja varastoalueita, joille on ominaista liikenteellisesti edullinen sijainti ja sujuvat yhteydet keskusta- ja asuntoalueille ja - edesauttaa hyvien teollisuusympäristöjen muodostumista Liikenne: Tieverkolla aluevarausten päätavoitteina on - maakunnan sisäisten yhteyksien varmistaminen, - yhteyksien turvaaminen pääkaupunkiseudulle, tärkeimpiin satamakaupunkeihin sekä toisiin, valtakunnanosakeskuksiin, - seutukuntien toimivuuden edistäminen asuin- ja työssäkäyntialueena ja - tieliikenteen turvallisuuden parantaminen ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen. Energiahuolto: - Turvata osaltaan yhdyskuntien ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Kaavavarauksilla varmistetaan häiriötön energian saanti maakunnan eri osissa. - Osoittamalla olemassa oleva ja suunniteltu sähkön runkoverkoston sijoittuminen turvataan niiden toteuttamismahdollisuudet energiatarpeen mukaisesti välittämällä tieto kuntien yleisja asemakaavoihin sekä muille viranomaisille. Vesihuolto: - hyvälaatuisen ja riittävän talousveden turvaaminen kaikille asukkaille ja myös vettä käyttävälle teollisuudelle, - vedensaannin turvaaminen myös häiriötilanteissa ja kriisitilanteissa, - jätevesien käsittelyn keskittäminen ja purkupaikkojen optimaalinen valinta. Jätehuolto: Pirkanmaan maakunnan jätehuoltoa kehitetään kohti vähäisempiä jätemääriä, parempaa jätteen hyötykäyttöä ja turvallisempaa loppusijoitusta. Keräystoiminnan logistiikkaa kehitetään nykyisten kestävien ja ympäristöystävällisten toimintamallien pohjalta. Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus: - luonnon monimuotoisuuden edistäminen a) osoittamalla vähintään seudullisesti merkittävät luonnonsuojelulailla suojellut tai suojeltavaksi tarkoitetut alueet b) tukemalla ja ajantasaistamalla sekä tarvittaessa täydentämällä seutukaavoissa kehitettyä suojelualuejärjestelmää ja c) kehittämällä, osoittamalla sekä muun maankäytön suunnittelun yhteydessä huomioimalla luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä aluekokonaisuuksia ja ekologisia yhteyksiä, - luonnonsuojelualueiden välisten yhteyksien toimivuuden varmistaminen, erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla Virkistys ja matkailu: - luontosuhteiltaan hyvin virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden suojaaminen muulta maankäytöltä, - virkistysmahdollisuuksien sekä reitistöjen ja alueiden välisten yhteyksien turvaaminen erityisesti kasvavissa taajamissa, - valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien ulkoilureittien yhteystarpeen ja sijainnin ohjeellinen osoittaminen. Maa- ja metsätalousalueet: - osoittaa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen tarkoitettuja alueita, jotka ao. toiminnan ohella soveltuvat sijainniltaan ja luontosuhteiltaan erityisen hyvin ulkoiluun (MU). _ 45 _

4 TAVOITTEET 4.4 Tampereen kaupungin tavoitteet 4.4.1 KAIKEM PAREE TAMPERE KAUPUN- KISTRATEGIA 2005-2016 Kaavatyön aikana on 12.8.2009 hyväksytty uusi strategia Tampere virtaa Tampereen kaupunkistrategia 2020. Kaavan tavoitteita määriteltäessä, luonnosvaihtoehtoja valmisteltaessa ja kaavaehdotusta laadittaessa on ollut voimassa Tampereen kaupunkistrategia Kaikem paree Tampere, 2005-2016. Tulevaisuuden muutosvoimat Tampereen kaupungin ja seutukunnan kasvu on ollut viime vuosina varsin voimakasta. Ennusteiden mukaan väestön määrä jatkaa kasvuaan ja kasvu keskittyy myös tulevaisuudessa suurille kaupunkiseuduille. Tampereen ennustetaan kasvavan strategiakauden aikana lähes 20 000 asukkaalla, vuositasolla 1 600 2 000 henkilöllä. Uudet tamperelaiset turvaavat kaupungin elinkeinoelämän tarvitseman työvoiman saatavuutta, lisäävät kaupungin verotuloja ja tasapainottavat ikääntyvää väestörakennetta. Toisaalta kasvu luo paineita palvelujen järjestämiselle ja maankäytölle. Kasvuun vastaaminen edellyttää palvelujen tuotantotapojen uudistamista, maankäytönsuunnittelun kytkemistä kaupungin kokonaiskehittämiseen sekä seudullisia yhteistyötapoja. Jatkuva väestönkasvu asettaa haasteita Tampereen kaupunkiympäristölle ja kaupungin toiminnan ja kehityksen kestävyydelle. Suurimpia kasvun ympäristölle aiheuttamia uhkia ovat ajoneuvoliikenteen kasvu ja siitä seuraavat ilmanlaatu- ja meluongelmat sekä luonnon monimuotoisuuden heikentyminen maankäytön tehostumisen myötä. Vaikka kaupungin tavoitteena on kasvun suuntaaminen jo rakennetuille asemakaava-alueille, edellyttää strategiakaudelle ennustetun lähes 20 000 uuden asukkaan vastaanottaminen myös uusien asuinalueiden kaavoittamista ja uusien liikenneväylien rakentamista. Väestönkasvun hallitun vastaanottamisen edellytyksinä ovat myös olemassa olevien vesi-, energia- ja jätehuollon verkostojen käytön tehostaminen sekä uudet, seudulliset vesi- ja jätehuollon ratkaisut. Väestönkasvun ohella myös kansainväliset ympäristösopimukset haastavat kaupunkia kehittämään toimintatapojaan. Turvatakseen sekä ympäristön että ihmisten hyvinvoinnin tulee kaupungin arvioida toimintansa ja päätöstensä ekologisia vaikutuksia sekä muuttaa toimintaansa ympäristön tilan kehityksen edellyttämällä tavalla. Visio vuoteen 2016 Tampere ottaa kaupunkisuunnittelussaan huomioon kaupungin kasvun sosiaaliset, taloudelliset, ekologiset ja kulttuuriset vaikutukset. Yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa turvataan kaupunkiseudun tasapainoinen ja kilpailukykyinen kehitys. Hyvillä liikenneyhteyksillä ja järjestelmillä mahdollistetaan seudulla liikkuminen ja kaupungin helppo saavutettavuus. Arvot ja toimintaperiaatteet Kaupunki kantaa vastuun toimintansa ja kasvunsa aiheuttamasta ympäristökuormituksesta. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla kaupunki pyrkii turvaamaan ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön hyvän tilan. Näin myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus elää viihtyisässä, terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Kriittiset menestystekijät ja valtuustokausikohtaiset tavoitteet Tasapainoinen ja kestävä yhdyskunta hyödyntää tehokkaasti olemassa olevia liikenne-, energia-, vesi- ja jätehuoltoverkostoja sekä jo rakennettuja rakennuksia ja alueita. Kaupungin maankäyttö ja toimintojen sijoittelu on suunniteltu siten, että palvelut ovat lähellä niiden käyttäjiä ja tarve yksityisauton käyttöön on mahdollisimman vähäinen. Lisäksi kaupungin viheralueiden riittävyydestä ja laadusta on huolehdittu. Tasapainoinen ja kestävä yhdyskunta turvaa ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin sekä vaalii kulttuuriympäristöä. Kaupunki kehittää maankäyttöä, asumista, liikennejärjestelmiä ja ympäristövaikutusten arviointia, siten, että se voi vastaanottaa kasvun hallitusti ja kestävän kehityksen asettamissa rajoissa. Tämän onnistumiseksi tulee luoda liikennejärjestelmä, joka vähentää yksityisautoilun tarvetta ja edistää joukkoliikenteen käyttöä. Lisäksi tulee varmistaa sopivien yritystonttien tarjonta. Tasapainoisen ja kestävän yhdyskunnan toteuttaminen edellyttää lisäksi seudullisten vesi- ja jätehuoltoratkaisujen kehittämistä sekä energiankäytön tehostamista. Energiankäytön tehostamisen on vähennettävä kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä edellyttää erityisesti liikenteen polttoainekäytön vähentämistä ja tuotannon energia- _ 46 _

4 TAVOITTEET tehokkuuden parantamista. Kaupungin on lisäksi onnistuttava luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriympäristön vaalimisessa, jotta se olisi tasapainoinen ja kestävä. Vuonna 2016 Tampere on tasapainoinen ja kestävä yhdyskunta, jossa on toiminnoiltaan monipuolisia kaupunginosia. Niissä korostuvat monipuolinen asuntotarjonta, hyvät kunnalliset palvelut ja yritystoiminnan hyvät edellytykset. Seudullisesti toteutettu joukkoliikennejärjestelmä mahdollistaa nopean pääsyn kaupungin keskustaan, sujuvan työmatkaliikenteen sekä hyvän ilmanlaadun. Tampere on turvallinen ja terveellinen yhdyskunta. Kaupungin monipuolinen viheralueverkosto ja kulttuuriympäristö varmistavat ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin. Tampereen energia-, vesi- ja jätehuolto on järjestetty tehokkaasti. 4.4.2 ALUSTAVAT TAVOITTEET Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 13.5.2002 Tarastenjärven osayleiskaavan alustavia tavoitteita. Työn päämääränä on osoittaa alue Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukselle uusien kaatopaikkamääräysten mukaisesti. Samalla tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa muuta teollisuustoimintaa jätteenkäsittelykeskuksen läheisyyteen valtatien varteen. 4.4.3 PROSESSIN AIKANA SYNTYNEET TAVOITTEET Kaavan suunnittelutilannetta käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 11.12.2006. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoista esiteltiin tuolloin viisi alustavaa maankäyttövaihtoehtoa. Suunnittelujaoston käsittelyn pohjalta aloitettiin kolmen luonnosvaihtoehdon muodostaminen: - Pientalovaihtoehto, jossa kehitetään tiiviin ja matalan rakentamisen alueita ja jolla on tiivis, selvä keskusta - Pitkän ohitustien vaihtoehto - Yhdistelmä joukkoliikennepainotteisesta Helminauhakaupunki-vaihtoehdosta ja Järvikaupunki-vaihtoehdosta Kaavatyön aikana laadittujen selvitysten (mm. maisema- ja ympäristöselvitys ja hulevesiselvitys) pohjalta ympäristöarvojen huomioon ottamista koskevat tavoitteet ovat täsmentyneet. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti kokouksessaan 11.12.2007, että kaavaehdotusten valmistelua jatketaan vetovoimaisen keskustan sijoittamisella Nurmi-Sorilan osayleiskaavaalueen eteläosaan, Nurmiin. Tiivis rakentaminen sijoitetaan välittömästi keskusta-alueen tuntumaan, muuta osaa alueesta tutkitaan pientalovaltaisena ja liikenneratkaisussa tukeudutaan Järvikaupunki-vaihtoehtoon linjaamalla Kaitavedentie Nurmin asuinalueen itäpuolelta. Kokouksessa todettiin myös, että Kehäkaupunki-vaihtoehdossa esitettyyn pitkään ohitustiehen varaudutaan tulevaisuudessa. 4.4.4 OSALLISTEN ESIIN NOSTAMIA LÄH- TÖKOHTIA JA TAVOITTEITA Tarastenjärven osayleiskaavan suunnitteluryhmä näki 14.1.2003 pidetyssä kokouksessaan tärkeäksi yhteistyön Kangasalan kunnan kanssa, sillä maakuntakaavassa jätteenkäsittelyalue ulottuu molempien kuntien alueelle. Maataloustuottajien Aitolahden yhdistys ry jätti 18.10.2005 kannanoton, jossa kaavoituksen tavoitteiksi asetettiin mm. - riittävän maatalousmaiseman säilyttäminen - maatalouden oheiselinkeinojen, mm. hevostalouden ja vapaa-ajan toimintoihin liittyvän yritystoiminnan tukeminen - puutarhakaupunginosan kehittäminen Nurmi-Sorilan osayleiskaavan osallistumisja arviointisuunnitelman nähtävillä ollessa neljä Pirkanmaan alueella toimivaa luontojärjestöä jätti suunnitelmasta yhteisen mielipiteen. Kannanotossa asutuksen laajentuminen Nurmi-Sorilaan nähtiin kokonaisuudessaan kyseenalaisena. Mielipiteessä esitettiin kuitenkin suunnittelulle mm. seuraavia tavoitteita: - alueelle on rajattava laajoja, yhtenäisiä viheralueita - luontoarvot ja maisema, erityisesti kumpuileva avoin maalaismaisema tulisi pyrkiä säilyttämään ja palauttamaan alueita luonnontilaisuuteen esim. laidunnusta jatkamalla - ranta-alueet on jätettävä rakentamatta Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset -nettisovelluksessa esiin nousseet tavoitteet: Nettisovellukseen 1.6.2005-31.5.2006 tulleet mielipiteet on koottu erilliseksi raportiksi. Mielipiteissä korostuivat maisemalliset, kulttuuriset ja luonnon arvoihin liittyvät asiat. Mielipiteissä nousi esiin myös ristiriitaisia näkemyksiä alueesta ja tu- _ 47 _

4 TAVOITTEET levasta kehityksestä. Tarastenjärven osayleiskaava-alueen suunnittelussa nähtiin tavoitteeksi siirtää jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot muualle tai ainakin kaavoituksessa olisi huomioitava lokkien aiheuttama haitta alueen asutukselle ja estettävä näkymät kaatopaikalle. Keskusteluissa esitettiin myös Nurmin ohitustien linjaamista Tarastenjärven eritasoliittymästä Sorilan ohi, toisaalta pidettiin järjettömänä rakentaa tie keskelle metsää ainoastaan melun takia. Sorilan koululla 9.5.2006 pidetyissä asukkaiden työpajoissa nousi esiin mm. seuraavia tavoitteita: - ohikulkutie tarvitaan ja sen tulisi liittyä Kaitavedentiehen vasta Sorilan keskustan pohjoispuolella, oleva asutus tulee ottaa linjauksessa huomioon, ohikulkutien tulisi lähteä Tarastenjärven liittymästä - asuinalueiden tulee olla väljiä ja rakentamisen matalaa, vanhemmalle väestölle tarvitaan myös kerrostaloasuntoja - luonto tulee ottaa huomioon, rakentamisen tulee tapahtua luonnon ehdoilla - Kauppi-Kintulampi reitille tarvitaan yhteys Nurmista, tarvitaan muutenkin luonto- ja lenkkipolkuja - kevyen liikenteen yhteyksiä tulee parantaa - teollisuutta 9-tien varteen Tarastenjärven jätehuoltoalueen puskuriksi - Tarastenjärven kaatopaikan läheisyys otettava huomioon suunnittelun lähtökohtana Yleisötilaisuudessa Sorilan koululla 27.6.2007 nousi luonnosvaihtoehdoista ja selvitysaineistosta esiin mm. seuraavia asioita: - Kehätien linjaus pohjoisemmaksi - Maatalouden alueiden (AOM ja hevostalousalueet) vähäinen määrä Osallisryhmän kokouksissa 25.9.2008, 24.11.2008 ja 9.3.2009 nousi ehdotusten valmistelussa esiin mm. seuraavia tavoitteita ja kehittämistoiveita: - venepaikkoja satamaan toivottiin enemmän kuin Nurmi-Sorilan keskustan ideakilpailun voittaneessa ehdotuksessa on esitetty - Nurmin länsiosassa rakennuspaikat tulisi rajata aluevarauksina eikä osoittaa kohdemerkinnöillä Osallisryhmän kokouksissa 18.12.2006, 11.1. 2007, 15.5.2007 ja 20.11.2007 nousi edellä mainittujen lisäksi esiin mm. seuraavia tavoitteita ja kehittämistoiveita: - Kaitavedentien nelikaistaistaminen on huono ratkaisu - maatalouden toimintaedellytykset tulee turvata - kyläalueita on perusteltua osoittaa reunamille - Kehäkaupunkivaihtoehdossa esitettyä ohitustietä pidettiin pääosin hyvänä ratkaisuna Nurmin ja Sorilan asukkaiden kannalta, joidenkin osallisten mielestä se tuo merkittävää haittaa luonnon arvoille Palonkylän kohdalla - kerrostalojen korkeus tulisi rajata kolmeen kerrokseen, rakennuskannan tulisi pääasiassa koostua pientaloista _ 48 _

5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU 5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU 5.1 Tarastenjärven rakennemallit Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan yhteistyönä valmisteltiin 4 alustavaa rakennemallia jätteenkäsittelykeskuksen ja sen läheisyyteen sijoittuvan teollisuuden aluevarausten rajaamiseksi kuntien rajalla. Rakennemallityössä tutkittiin eritasoliittymän ja alueelle suunniteltavien teiden vaikutuksia alueen maankäyttöön. Rakennemalli 1 A Vaihtoehdossa Tarastenjärven eritasoliittymästä on suunniteltu tieyhteys Kaitavedentielle Näätäsuon tummaverkkoperhosniittyjen välistä ja Kangasalle valtatien pohjoispuolelta. Vaihtoehto mahdollistaa yhtenäisen teollisuusalueen muodostumisen vetovoimaiselle paikalle valtatien varteen. Eritasoliittymästä Kaitavedentielle suunnitellun yhdystien linjaaminen Näätäsuon tummaverkkoperhosniittyjen välistä ei ole ehkä mahdollista toteuttaa, koska se on todennäköisesti uhka tummaverkkoperhosniittyjen säilymiselle alueella. Rakennemalli 2 B Vaihtoehdossa Tarastenjärven eritasoliittymästä on suunniteltu tieyhteys Nurmin asutuksen ohittavalle uudelle Kaitavedentielle Näätäsuon tummaverkkoperhosniittyjen eteläpuolelta ja Kangasalle valtatien ali Ruutanantieltä. Vaihtoehto mahdollistaa jätteenkäsittelyalueen laajentamisen etelään valtatien varteen. Jätteenkäsittelykeskuksen sijoittuminen valtatien varteen on kaupunkikuvallinen haaste. Vaihtoehto mahdollistaa Näätäsuon tummaverkkoperhosniittyjen säilymisen ja sujuvan rinnakkaistieyhteyden toteuttamisen valtatien pohjoispuolella Tarastenjärven ja Aitovuoren eritasoliittymien välillä. Rakennemalli 3 Vaihtoehdossa Tarastenjärven eritasoliittymästä ei ole suunniteltu tieyhteyttä Kaitavedentielle. Kangasalle on suunniteltu tieyhteydet eritasoliittymästä valtatien pohjoispuolelta ja valtatien ali Ruutanantieltä. Vaihtoehto mahdollistaa yhtenäisen teollisuusalueen muodostumisen vetovoimaiselle paikalle valtatien varteen ja Näätäsuon tummaverkkoperhosniittyjen säilymisen. Vaihtoehto ei mahdollista rinnakkaistietä Tarastenjärven ja Aitovuoren eritasoliittymien välillä. Rakennemalli 4 Vaihtoehdossa Tarastenjärven eritasoliittymästä on suunniteltu tieyhteys Kaitavedentielle Näätäsuon tummaverkkoperhosniittyjen eteläpuolelta ja Kangasalle valtatien pohjoispuolelta. Vaihtoehto mahdollistaa yhtenäisen teollisuusalueen muodostumisen vetovoimaiselle paikalle valtatien varteen ja Näätäsuon tummaverkkoperhosniittyjen säilymisen. Yhdystien linjaaminen Kaitavedentielle on haitta alueen nykyiselle asutukselle ja todennäköisesti Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa uusien asuinalueiden osoittamiselle. jätehuoltoalue läjitysalue teollisuusalue Tummaverkkoperhosen niitty Tampereella Tarastenjärven maankäytön suunnittelu kytkettiin Nurmi-Sorilan osayleiskaavoitukseen kehityskuvatarkasteluvaiheessa keväällä 2005. Kangasalla Tarastenjärven suunnittelu liitettiin osaksi Ruutanan osayleiskaavan valmistelua. _ 49 _

5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU 5.2 Kehityskuvatarkastelu Kehityskuvatyön aikana kerätystä aineistosta nousee esiin, että Nurmi-Sorilan suunnittelulle on olemassa useita vaihtoehtoja niin alueen kokonaisrakenteen kuin eri osa-alueiden kehittämisen näkökulmasta. Nurmi-Sorilan tulevaa luonnetta kuvaavat näkemykset ryhmiteltiin maaseutumaisiin, esikaupunkimaisiin ja pikkukaupunkimaisiin. RAKENNEMALLIT Yhteisiä ominaisuuksia Liikennetarkastelujen perusteella oli nähtävissä, että alueen liikennemäärät edellyttävät joko Kaitavedentien leventämistä nelikaistaiseksi tai uuden ohikulkutien rakentamista. Kaikissa vaihtoehdoissa asuntoalueet sijoittuivat pääosin ohitustien länsipuolelle. Perusteena oli ajatus, että rakenne ei voi säilyä yhtenäisenä ja turvallisena ohikulkutien yli. Lisäksi suuntaamalla uusi rakentaminen ohitustien länsipuolelle, kaupunkirakenne sijoittuisi mahdollisimman etäälle kaatopaikasta. Ohitustien itäpuolella asuntoalueita oli ainoastaan Pulesjärventien tuntumassa. Ohitustien itäpuoliset alueet lähimpänä valtatietä 9 ja Tarastenjärven aluetta oli merkitty työpaikka-alueiksi. Kaikissa vaihtoehdoissa toteutuivat maakuntakaavassa esitetyt virkistysalueyhteydet. Seudullinen ulkoilureittiyhteys on maakuntakaavassa merkitty valtatien 9 eteläpuolisilta virkistysalueilta Kintulammelle. Osayleiskaava-alueen sisäiset virkistysalueyhteydet johtivat Näsijärven rannalta seudullisesti merkittävälle ulkoilureitille. Maa- ja metsätalouden toimintamahdollisuudet tulevaisuudessa eivät niinkään riipu rakennevaihtoehdosta vaan uuden kaupunginosan mitoituksesta ja siitä kuinka paljon yhtenäistä aluetta jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Maaseutumaisen miljöön ja uuden kaupunkirakenteen yhteensovittamista tulee tutkia suunnittelutyön edetessä. Jokaisesta alueesta laskettiin suuntaa antava asukasmäärä. Rakentamisen ulkopuolelle rajattiin maisemallisesti arvokkaat alueet, liito-orava-, lepakko- ja tummaverkkoperhosalueet sekä maaperän osalta vaikeimmat alueet. Rakentamiseen osoitettuja alueita painotettiin eri tehokkuuksilla eri vaihtoehdoissa. Olemassa olevaa rakennuskantaa ei otettu laskelmissa huomioon, vaan sen oletettiin pysyvän ennallaan tai uusiutuvan pidemmän ajan kuluessa. Vaihtoehdot olivat siten keskenään vertailukelpoisia. Alla on esitelty rakennemallivaihtoehdot Tarastenjärven osayleiskaavan valmistelun lähtökohdista: Vaihtoehto 1: Kaksoiskeskusta, nykyisistä kyläkeskuksista kehitetään kaupunginosan keskustaalueita. Kumpikin keskusta muodostuu tiiviimmän rakentamisen alueeksi. - Teollisuudelle ja yrityksille on runsaasti sijoituspaikkoja ohitustien molemmilla puolilla. - Ohitustie liittyy Tarastenjärven eritasoliittymään ja yhtyy Kaitavedentiehen Sorilan keskustan pohjoispuolella. Kaitavedentie palvelee alueen sisäistä liikennettä. Vaihtoehto 2: Nurmin keskusta, Nurmin nykyisen kyläkeskuksen paikalle kehitetään kaupunginosan pääkeskusta. Tiiveimmin rakennetut alueet sijoittuvat Nurmin keskustan tuntumaan. - Teollisuudelle tai yrityksille on mahdollisia sijoituspaikkoja alueen eteläosissa ja ohitustien varrella. - Ohitustie lähtee Aitovuoren eritasoliittymästä ja liittyy Kaitavedentiehen ennen Sorilanjoen siltaa, Kaitavedentie palvelee Nurmin kohdalla alueen sisäistä liikennettä. _ 50 _

5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Vaihtoehto 3: Sorilan keskusta, Sorilan nykyisen kyläkeskuksen tuntumaan kehitetään kaupunginosan pääkeskus. Tiiveimmin rakennetut alueet sijoittuvat Sorilaan Kaitavedentien länsipuolelle. - Teollisuudelle ja yrityksille on mahdollisia sijoituspaikkoja alueen eteläosissa sekä ohitustien ja valtatien 9 varressa. - Ohitustie lähtee Aitovuoren eritasoliittymästä ja liittyy Kaitavedentiehen ennen Sorilanjoen siltaa, Kaitavedentie palvelee lähinnä Nurmin sisäisenä väylänä. Vaihtoehto 5: Jokikaupunki, kaupunginosalle muodostetaan uusi keskusta Sorilanjoen molemmin puolin, tiiveimmin rakennetut alueet sijoittuvat joen rantavyöhykkeen tuntumaan Kaitavedentien länsipuolelle. - Ohitustie lähtee Aitovuoren eritasoliittymästä ja yhtyy Kaitavedentiehen ennen Sorilanjoen siltaa. - Teollisuudelle ja yrityksille on mahdollisia sijoituspaikkoja ohitustien itäpuolella. Vaihtoehto 4: Järvikaupunki, kaupunginosalle muodostetaan uusi keskusta järven ranta-alueen tuntumaan ja alueen eteläreunalle, lähimmäksi olemassa olevaa kaupunkirakennetta. - Kaitavedentie levennetään nelikaistaiseksi ja se toimii myös ohitustienä. - Teollisuudelle ja yrityksille on mahdollisia sijoituspaikkoja valtatien 9 varrella. Vaihtoehto 6: Omakotitaloalue, kaupunginosasta muodostetaan väljä, erillispientaloihin painottuva alue, jonka palvelut sijoittuvat pääkatujen varsille. - Ohitustie lähtee Aitovuoren eritasoliittymästä ja yhtyy Kaitavedentiehen ennen Sorilanjoen siltaa. - Teollisuudelle ja yrityksille on mahdollisia sijoituspaikkoja ohitustien ja valtatien 9 varsilla. _ 51 _

5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU MUUTOKSET ALUSTAVIKSI MAANKÄYTTÖVAIHTO- EHDOIKSI Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto keskusteli rakennemallivaihtoehdoista 24.4.2006. Kehityskuvatyötä esiteltiin asukkaille Sorilan koululla 9.5.2006. Tilaisuuteen osallistui n. 150 asukasta ja työpajatyöskentelyyn n. 60 asukasta. Rakennemallivaihtoehtoja arvioitiin täydentyneen selvitysaineiston ja saadun palautteen perusteella. Arvioinnissa todettiin mm: - Alueelle on perusteltua suunnitella selkeä keskusta-alue, johon pääosa palveluista sijoittuu - Nurmin ja Sorilan palvelualueita ei ole perusteltua kehittää tasavahvoina, pääkeskuksen tulee sijoittua Nurmiin paremman saavutettavuuden takia - Ohitustiekysymys on alueen kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeä, kaikki mahdolliset linjausvaihtoehdot on syytä tutkia - Tiivistä keskustarakentamista ei voi sijoittaa Sorilanjoen välittömään läheisyyteen vaihtoehdoissa tärkeimmät luontokohteet rajattiin rakentamisen ulkopuolelle ja alueen sisäisiltä virkistysalueilta varattiin yhteydet seudullisille virkistysalueille. Nurmi Sorilan alueen kasvu lisää liikennettä valtatiellä 9 huomattavasti ja edellyttää liikenteen sujumiseksi erityisesti Aitovuoren eritasoliittymän kehittämistä, mikäli päädytään ratkaisuun, jossa kaikki liikenne välittyy tämän liittymän kautta. Alla on esitelty alustavat maankäyttövaihtoehdot Tarastenjärven osayleiskaavan valmistelun lähtökohdista. Pientaloalue n. 7 500 asukasta 5.3 Alustavat maankäyttövaihtoehdot YLEISKUVAUKSET Kehityskuvatarkastelun ja maisemallisen arvioinnin jälkeen valmisteltiin viisi alustavaa maankäyttöluonnosvaihtoehtoa (4.9.2006). Kaksoiskeskusta -rakennemallin pohjalta valmisteltiin Ohitustie A ja Ohitustie B -maankäyttövaihtoehdot, joissa sekä Nurmissa että Sorilassa on oma keskusta. A:ssa ohitustie on linjattu Aitovuoren eritasoliittymästä ja B:ssä Tarastenjärven eritasoliittymästä pohjoiseen. Nurmin keskusta ja Järvikaupunki rakennemallien pohjalta valmisteltiin Järvikaupunki maankäyttövaihtoehto (lyhyt ohitustie, keskusta Nurmissa ja pienempi keskusta Sorilassa). Omakotialue -rakennemalli kehittyi Pientaloalue maankäyttövaihtoehdoksi, jossa alueen ohittava liikenne on ohjattu nykyistä Kaitavedentietä pitkin. Helminauhakaupunki maankäyttövaihtoehdossa tutkittiin erityisesti joukkoliikenteen järjestämisen edellytyksiä alueella. Jokikaupunki -rakennemallista luovuttiin, sillä keskusta-alue on mahdoton toteuttaa Sorilanjoen jyrkillä rannoilla ja kulttuurimaisemassa. Samoin Sorilan keskusta rakennemalli hylättiin, koska sen rakenne oli hajanainen ja liittyminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ongelmallinen. Vaihtoehtojen liikenteellisiä vaikutuksia tutkittiin sekä tehtiin alustava arvio infran rakentamiskustannuksista. Kaikissa Pienet lähipalvelukeskukset sijoittuvat nykyisten Nurmin ja Sorilan keskustojen tuntumaan. Kaitavedentietä parannetaan nykyisellä paikallaan. Teollisuus- ja työpaikka-alueet lisääntyvät vain vähäisessä määrin. Tarastenjärven teollisuusalueen liikenne on ainoastaan eritasoliittymän varassa eikä alueelta ole yhteyttä Kaitavedentielle. Järvikaupunki, n. 12 500 asukasta Keskusta-alue palveluineen sijoittuu Nurmin eteläosaan, Näsijärven rannan läheisyyteen. Nurmin taajaman itäpuolelle on linjattu uusi ohitustie. Teollisuus- ja työpaikka-alueita on suunniteltu _ 52 _

5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU ohitustien varteen sekä jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. Tarastenjärven teollisuusalueelta on yhteys Kaitavedentielle ja tiet toimivat yhdessä valtatien rinnakkaisväylänä. Ratkaisun lähtökohtana on alueen nykyisten asukkaiden toive linjata ohitustie Tarastenjärven eritasoliittymästä Sorilan nykyisen keskustan pohjoispuolelle. Pääkeskus palveluineen sijaitsee Nurmissa, Sorilaan on suunniteltu pienempi lähipalvelukeskus. Liikenneverkollisesti ratkaisussa muodostuu kaksi yhtä voimakkaasti kuormittunutta väylää, jotka jakavat valtatielle 9 tulevan liikenteen eritasoliittymien kesken. Teollisuus- ja työpaikka-alueita on suunniteltu ohitustien varteen sekä jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. Tarastenjärven teollisuusalueelta on yhteys vanhalle Kaitavedentielle ja tiet toimivat yhdessä valtatien rinnakkaisväylänä. Ohitustie A, n. 15 500 asukasta Helminauhakaupunki, n. 11 500 asukasta Ratkaisun lähtökohtana on alueen asukkaiden toivomus viedä ohitustie mahdollisimman kauas nykyisestä asutuksesta. Pääkeskus palveluineen sijaitsee Nurmissa, Sorilaan on suunniteltu pienempi lähipalvelukeskus. Teollisuus- ja työpaikkaalueita on suunniteltu ohitustien varteen sekä jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. Tarastenjärven teollisuusalueelta on yhteys Kaitavedentielle ja tiet toimivat yhdessä valtatien rinnakkaisväylänä. Joukkoliikenteen solmukohtiin muodostuu luontevasti palvelukeskittymät. Teollisuus- ja työpaikka-alueet lisääntyvät vain vähäisessä määrin. Kaitavedentietä parannetaan nykyisellä paikallaan. Ratkaisu perustuu tehokkaaseen joukkoliikennekatuun, jolla kulkee raitiotie. Tarastenjärven teollisuusalueen liikenne on ainoastaan eritasoliittymän varassa eikä alueelta ole yhteyttä Kaitavedentielle. Ohitustie B, n. 13 500 asukasta MUUTOKSET LUONNOSVAIHTOEHDOIKSI Alustavat maankäyttövaihtoehdot käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaoston tilannekatsauksessa 11.12.2006, jossa esitettiin että luonnosvaihtoehtojen valmistelua jatketaan valmistelemalla viidestä maankäyttöluonnoksesta kolme osayleiskaavaluonnosta alueiden tarkemmalla suunnittelulla, kaavataloudellisella vertailulla, osayleiskaavamääräysten kehittämisellä ja kaavaselostuksen valmistelulla. _ 53 _

5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Alustavien maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi (+ / -) Tarastenjärven osayleiskaavan valmistelun lähtökohdista on esitetty tiivistelmänä oheisessa taulukossa: NURMI-SORILAN OYK LUONNOSVAIHTOEH- TOJEN VAIKUTUKSIA PIENTALOALUE JÄRVIKAUPUNKI OHITUSTIE A OHITUSTIE B HELMINAUHA- KAUPUNKI Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä ekologiseen kestävyyteen - ohitustien tehokas maankäytöllinen hyödyntäminen hankalaa - ohitustien tehokas maankäytöllinen hyödyntäminen hankalaa Asumiseen (turvallinen, terveellinen, viihtyisä asuinympäristö) - nelikaistainen Kaitavedentie jakaa alueen kahtia + ohitustie rauhoittaa asuinalueet läpiajoliikenteeltä Työpaikkoihin + alueen täydentyessä syntyy uusia työpaikkoja teollisuuden alalle + ohitustie mahdollistaa laajat työpaikka-alueet + ohitustie mahdollistaa laajat työpaikka-alueet Elinkeinoelämään - ei työpaikkaalueita + alueen rakentumisella huomattava työllistävä vaikutus + laajat yhtenäiset työpaikka- ja teollisuusalueet ohitustien ympäristössä sekä uudet palvelut vilkastuttavat huomattavasti alueen elinkeinoelämää + laajat yhtenäiset työpaikka- ja teollisuusalueet ohitustien ympäristössä sekä uudet palvelut vilkastuttavat huomattavasti alueen elinkeinoelämää - vähän työpaikkaalueita Luontoon ja luonnonvaroihin + luontoarvoiltaan arvokkaat alueet on jätetty rakennettavien alueiden ulkopuolelle - ohitustie saattaa katkaista ekoyhteyksiä - ohitustie saattaa katkaista ekoyhteyksiä + luontoarvoiltaan arvokkaat alueet on jätetty rakennettavien alueiden ulkopuolelle Maisemaan ja rakennettuun ympäristöön + ohitustie helpottaa yhtenäisen kaupunkikuvan luomista Nurmin ja Sorilan keskuksiin - osa maaseutumaisemasta häviää - tulo alueelle kaatopaikan vierestä kaupunkikuvallinen haitta + ohitustie helpottaa yhtenäisen kaupunkikuvan luomista Nurmin ja Sorilan keskuksiin - osa maaseutumaisemasta häviää Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - Kaitavedentien nelikaistaistaminen ja meluvallit vaikea sovittaa olemassa olevien asuinrakennusten väliin + ohitustie rauhoittaa Sorilan ympäristöä + ohitustie rauhoittaa Nurmin taajaman + ohitustie rauhoittaa Sorilan ympäristöä + ohitustie rauhoittaa Nurmin taajaman - alueelle tulo kaatopaikan liittymästä epämiellyttävä Ympäristöhaittojen vähentämiseen - kaatopaikan läheisyys => mahdolliset ongelmat - kaatopaikan läheisyys => mahdolliset ongelmat - kaatopaikan mahdolliset ongelmat - kaatopaikka ohitustien vieressä - kaatopaikan läheisyys => mahdolliset ongelmat _ 54 _

5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU 5.4 Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot Nurmi-Sorilan osayleiskaavasta laadittiin kolme luonnosvaihtoehtoa (1.6.2007), jotka asetettiin nähtäville mielipiteiden saamiseksi. Luonnosvaihtoehdoista pyydettiin nähtävilläoloaikana lausunnot kaupungin eri yksiköiltä ja viranomaisilta. Alla on esitelty osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot Tarastenjärven osayleiskaavan lähtökohdista. 5.4.1 YLEISKUVAUS Yhteisinä lähtökohtina vaihtoehdoille ovat olleet Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alueelle osoitetut varaukset. Luonnosvaihtoehdoissa tutkittiin erilaisia liikenneverkkoja sekä tiiviimmän keskusta-alueen sijoittumista alueella. (maantie 338) Sorilanjoen sillalla. Pientalokaupunki-vaihtoehdossa pohjoiseen kulkeva liikenne ohjataan parannetun Kaitavedentien kautta. Erillisessä liikennetarkastelussa esiteltiin yksityiskohtaisesti kaavaluonnosvaihtoehtojen liikenteelliset ratkaisut. 5.4.2 KEHÄKAUPUNKI -VAIHTOEHTO Ratkaisun lähtökohtana on alueen asukkaiden esittämä toivomus viedä uusi Kaitavedentie (maantie 338) mahdollisimman kauas Nurmin ja Sorilan kyläkeskuksista. Mitoitus Yli 10 000 uuden asukkaan asukasmäärä antaa kaikissa vaihtoehdoissa edellytykset kattavien peruspalvelujen sekä hyvien joukkoliikennepalvelujen järjestämiselle. Keskusta-alueille sijoitetaan tehokkain rakentaminen, joka reuna-alueilla väljenee sekoittuen olemassa olevaan rakenteeseen. Virkistys ja luonnonympäristö Tummaverkkoperhosen, liito-oravan ja lepakoiden elinpiirit sekä keskeiset ekologiset yhteydet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Alueelle on osoitettu laajoja, toisiinsa liittyviä virkistysaluekokonaisuuksia, joiden kautta on mahdollista osoittaa jatkuvia ulkoilureittejä Rumootanniemen ja Velaatanniemen ranta-alueilta Kintulammen retkeilyalueelle johtavalle seudulliselle ulkoilureitille. Eriluonteisten virkistysalueiden määrittelyn katsottiin tarkentuvan jatkosuunnittelussa. Luontoarvoja sisältäviä aluekokonaisuuksia on osoitettu suojeltaviksi alueen osiksi. Laaditun hulevesiselvityksen suositukset otettiin huomioon kaavaluonnosten laadinnassa, selvitystä ja hulevesien hallintamenetelmien suunnittelua esitettiin täydennettäväksi jatkosuunnittelun aikana. Liikenne Kehäkaupunki-vaihtoehdossa liikenneratkaisu perustuu Tarastenjärven eritasoliittymästä linjattuun ohitustiehen, joka liittyy Kaitavedentiehen (maantie 338) Sorilan pohjoispuolella. Järvikaupunkivaihtoehdossa Aitovuoren eritasoliittymästä linjattu ohitustie kiertää Nurmin olemassa olevan asutuksen itäpuolelta liittyen Kaitavedentiehen _ 55 _ Liikenneratkaisut Ohitustie on linjattu Tarastenjärven eritasoliittymästä Sorilanjoen pohjukan itä-puolelta siten, että se yhtyy nykyiseen Kaitavedentiehen Sorilan keskustan pohjoispuolella. Nykyinen Kaitavedentie muuttuu pääkokoojaluokkaiseksi kaduksi. Nykyisen Kaitavedentien länsipuolelle sijoittuu toinen pääkokoojaluokkainen katu, joka liittää Nurmin ja Sorilan keskusta- ja palvelualueet toisiinsa. Nykyisen ja uuden Kaitavedentien välille on suunniteltu poikittainen katuyhteys. Kevyen liikenteen pääreitit sijoittuvat kokoojakatujen varsille. Rakentamisen alueet Pääkeskus palveluineen sijaitsee Nurmissa vanhan Kaitavedentien varrella. Sorilaan on suunniteltu pienempi lähipalvelukeskus. Kehäkaupunki luonnosvaihtoehdon mukaan Nurmi-Sorilan alueelle on mahdollista sijoittua noin 11 000 asukasta. Kerrostaloja voi sijoittua keskustatoimintojen alueille sekä Nurmiin keskustan tuntumaan ja sen eteläpuolelle. Noin 30% asuntokerrosalasta on pääasiassa kerrostalovaltaisella, 60% pientalovaltaisella ja 10% erillispientalovaltaisella alueella.

5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Työpaikka-alueet Teollisuusalueita on suunniteltu valtatien 9 tuntumaan ja uuden ohitustien varrelle jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. 5.4.3 JÄRVIKAUPUNKI -VAIHTOEHTO Ratkaisun lähtökohtana on kaava-alueen eteläosaan rannan läheisyyteen sijoitettu keskustaalue, jota kehitetään toiminnallisesti monipuolisena. on pääasiassa kerrostalovaltaisella, 50% pientalovaltaisella ja 20% erillispientalovaltaisella alueella. Palonkylään ja Pulesjärventien varrelle on osoitettu kyläalueita, joista osalla voi sijaita asuntojen läheisyydessä hevosten kasvatusta ja elinkeinotoimintaa. Työpaikka-alueet Työpaikka-alueita on suunniteltu ohitustien varteen ja teollisuusaluetta jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. 5.4.4 PIENTALOKAUPUNKI -VAIHTOEHTO Ratkaisun lähtökohtana on pyrkiä vastaamaan erityisesti pientalotonttien kysyntään Tampereen kaupungin alueella. Liikenneratkaisut Kaitavedentie (maantie 338) on linjattu Aitovuoren eritasoliittymästä koilliseen ohi Nurmin keskustan siten, että se yhtyy nykyiseen Kaitavedentiehen ennen Sorilanjokea. Uusi pääkokoojaluokkainen katu yhdistää Nurmin ja Sorilan keskusta- ja palvelualueet. Nykyinen Kaitavedentie muuttuu alueen sisäiseksi kokoojakaduksi. Erityisesti joukkoliikennettä palvelevaksi yhteydeksi on osoitettu kolmas, läntisin yhteys Sorilanjoen yli. Uudelta Kaitavedentieltä on yhteys Tarastenjärven liittymään ja sen läheisyydessä sijaitsevalle teollisuusalueelle. Rakentamisen alueet Keskusta-alue palveluineen sijoittuu Nurmin eteläosaan, Näsijärven rannan läheisyyteen. Sorilaan on suunniteltu pienempi lähipalvelukeskus. Nurmiin veden äärelle suunniteltu keskusta- ja palvelualue venevalkamineen sekä niihin liittyvät asuinalueet muodostavat Nurmi-Sorilan kaupunkimaisen vilkkaan ytimen. Muilla osa-alueilla rakentaminen on pientalovaltaista. Järvikaupunki luonnosvaihtoehdon mukaan Nurmi-Sorilan alueelle on mahdollista sijoittua noin 12 000 asukasta. Kerrostaloja voi sijoittua keskustatoimintojen alueille sekä Nurmiin keskustan tuntumaan ja sen eteläpuolelle. Noin 30% asuntokerrosalasta Liikenneratkaisut Kaitavedentie parannetaan nykyisellä paikallaan nelikaistaiseksi. Sen länsipuolelle sijoittuu pääkokoojaluokkainen katu. Rakentamisen alueet Melko homogeenisessä rakenteessa rakentaminen levittyy viidestä laaditusta vaihtoehdosta laajimmalle alueelle. Keskustatoimintojen alueet sijoittuvat nykyisten Nurmin ja Sorilan palvelujen ympäristöön. Pientalokaupunki -luonnosvaihtoehdon mukaan Nurmi-Sorilan alueelle on mahdollista sijoittua noin 11 000 asukasta. Kerrostaloja voi sijoittua keskustatoimintojen alueille. Noin 10% asuntokerrosalasta on pääasiassa kerrostalovaltaisella, 55% pientalovaltaisella ja 35% erillispientalovaltaisella alueella. Kaavaalueen luoteisosaan on osoitettu varaus väljälle, maaseutumaiselle erillispientalojen alueelle. Ns. Rivieran alue on osoitettu loma-asuntoalueeksi, tavoitteena on pyrkimys säilyttää alueen omaperäinen, pienimittakaavainen ilme. _ 56 _

5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Työpaikka-alueet Teollisuus- ja työpaikka-alueet lisääntyvät vähäisessä määrin jätteenkäsittelyalueen läheisyydessä. 5.5 Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen alustavan vaikutusarvioinnin yhteenvedossa (3.12.2007) on esitelty luonnosvaihtoehtojen merkittävimmät vaikutukset ja johtopäätökset. Seuraavassa on lueteltu teemoittain Tarastenjärven osayleiskaavan valmistelun lähtökohdista raportissa esitetyt johtopäätökset: Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteen hallitun kasvun sekä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti on perusteltua rakentaa kaupunginosalle selkeä keskusta palveluineen ja sijoittaa tiivein rakentaminen ja keskeiset palvelut Nurmiin joukkoliikenteen avulla hyvin tavoitettavalle alueelle. Elollinen luonto - Valittavan ohitustievaihtoehdon linjauksessa on otettava huomioon liito-orava- ja lepakkoalueet. - Tummaverkkoperhosen säilymisen turvaaminen edellyttää pitkän ohitustien linjauksen muutosta sekä rakentamiseen osoitettavien alueiden rajausten tarkistuksia. Kaavaehdotuksen pohjaksi laadittavassa hulevesisuunnitelmassa tummaverkkoperhosniittyjen kosteustasapainon säilymisen varmistaminen on keskeisenä painopisteenä. - Tukemalla maankäytöllisesti hevostalouden toimintaedellytyksiä voidaan tukea myös uusien tummaverkkoperhosen elinympäristöjen syntyä luonnonlaidunnuksen avulla. - Helsingin yliopiston Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmän kaavavaihtoehdoista laatimassa raportissa todetaan seuraavaa: Varovaisuusperiaatteen nojalla voisi kuitenkin ajatella laikkujen välialueella tapahtuvan rakentamisen (kaavavaihtoehdot Kehäkaupunki ja Pientalokaupunki) muodostavan potentiaalisen liikkumisesteen. Koska kaavavaihtoehto Järvikaupunki tuo vähiten muutoksia tummaverkkoperhoselle tärkeiden alueiden läheisyyteen, se sisältää vähiten riskejä perhoselle haitallisista vaikutuksista. Tämä arviointi on tarkoitettu vain kaavaluonnosten yleisrakenteen arviointiin, suunnittelun myöhempiin vaiheisiin on mahdollista ja todennäköisesti myös tarpeen tehdä yksityiskohtaisempia analyysejä. Lisäksi on huomioitava että tässä raportissa on tarkasteltu rakentamisen sellaisia vaikutuksia jotka eivät vaikuta ratkaisevasti tummaverkkoperhosen elinympäristölaikkujen laatuun. Alueen rakentamisella ja tienteolla saattaa potentiaalisesti olla laajoja alueita kuivattava vaikutus, mikä saattaa vaikuttaa perhospopulaatioon huomattavasti voimakkaammin kuin mitä tässä raportissa on esitetty. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tulisikin kiinnittää huomiota vedenkulkuun ja etsiä samalla mahdollisuuksia myös aktiivisesti johtaa tarvittaessa vesiä perhosniityille sekä potentiaalisille käyttöön otettaville uusille niityille. Toinen tämän tarkastelun ulkopuolelle jäänyt huomionarvoinen seikka on pitkäkestoisen rakentamistoiminnan aikainen häiriö, jolla voi olla perhosen kannalta hyvin erityyppinen vaikutus kuin valmiiksi rakennetulla alueella. Näiden seikkojen huomiointi korostaa Järvikaupunkia parhaana kolmesta kaavavaihtoehdosta, koska siinä rakentamista tapahtuu vähiten perhosniittyjen välittömässä ympäristössä ja siten ennustamattomat riskitekijät ovat todennäköisesti pienimmät. Maa- ja kallioperä, maastomuodot ja rakennettavuus Teiden linjauksia tarkistetaan jatkosuunnittelussa. Maisemarakenne - Osayleiskaavaluonnosten mukaisella maankäytöllä olisi huomattavia vaikutuksia maisemarakenteeseen. Suurimpia muutoksia aiheutuisi Nurmin loivasti kumpuilevien alavien maiden ja Sorilanjoen laakson rakentumisesta sekä Kehäkaupunki-vaihtoehdossa ohitustien linjaamisesta maisemarakenteen ytimen halki. Nurmin ja Sorilanjoen laakson osittaista rakentumista voidaan pitää kaupungin kehityksen kannalta perusteltuna, mutta ohitustien linjausta tulisi tarkistaa. - Hienosäätämällä osayleiskaavaluonnosten aluevarauksia ja -rajauksia maiseman äärialueiden läheisyydessä voidaan saavuttaa maisemarakenteeseen paremmin sopivaa, ja siten miellyttävämpää ja taloudellisempaa rakennettua ympäristöä sekä edesauttaa luontoarvojen säilymistä. Taajamakuva Kaikilla kolmella maankäyttövaihtoehdolla on huomattavia vaikutuksia taajamakuvaan, sil- _ 57 _

5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU lä maankäytön tehokkuus kasvaa nykytilanteeseen verrattuna moninkertaiseksi. Tämä on perusteltua kaupungin kehittymisen näkökulmasta. Nykyisten taajamien erityispiirteiden (esim. rakentamisen mittakaava, kyläraitit ja hahmottavat näkymät) huomioiminen laajenevan ja tiivistyvän rakenteen sisällä on toivottavaa myös tarkemmassa suunnittelussa. Uuden rakenteen muodostaman taajamakuvan kriittisiä osa-alueita ovat liikenneratkaisut, siltarakenteet sekä avoimiin alueisiin (vesialueet, pellot) rajoittuva rakentaminen. Jatkosuunnittelussa on tärkeää tutkia, että nämä osa-alueet on mahdollista ratkaista olevaan maisemakuvaan sopivalla tavalla korkeatasoista ja miellyttävää taajamakuvaa synnyttäen. Kulttuuriympäristö ja maisemallisesti arvokkaat kokonaisuudet - Kaikilla kolmella maankäyttövaihtoehdolla olisi suuria vaikutuksia alueen kulttuuriympäristöön ja maisemakuvaan, sillä lähtökohtana on tuoda huomattavaa taajamarakentamista maanviljelymaisemaan. Vaikutukset ovat suurelta osin kaupungin kehittämisen näkökulmasta perusteltuja. Kulttuuriympäristön ja maisemakuvan arvokkaimpien piirteiden säilyttämiseksi on kuitenkin syytä tarkistaa joitakin aluevarauksia sekä työstää liikenneratkaisuja. Uuden rakentamisen ja kulttuuriympäristön limittyminen jossain määrin tarjoaa mahdollisuuksia ajallisesti kerrostuneen ja mielenkiintoisen rakennetun ympäristön muodostumiseen. Liikenteelliset vaikutukset Pientalokaupungin mukainen liikenneverkko tulisi hylätä, koska tien parantaminen nykyisellä paikalla on hyvin vaikeaa ja kallista ja ratkaisu edellyttäisi tien läheisyydessä olevien rakennusten purkamista. Liikenteellisen toimivuuden, turvallisuuden, viihtyisyyden ja yleisen hyväksyttävyyden vuoksi tulee Nurmi-Sorilan liikenneverkko muodostua Nurmin keskustan itäpuolelta kiertävästä ohitustiestä, joko lyhyemmästä tai pidemmästä ja valtatien 9 nelikaistaisesta moottoritiestä. Jatkosuunnittelussa on löydettävä ohitustielle liikenteellisesti toimiva linjaus, joka häiritsee mahdollisimman vähän olemassa olevaa asutusta ja säilyttää mahdollisimman paljon alueen luontoarvoja. Jos jatkosuunnittelussa päädytään lyhyempään ohitustiehen, tulee tilavarauksissa kuitenkin varautua 2. kehän mahdolliseen jatkumiseen Tarastenjärven eritasoliittymän kautta Kehäkaupungin mukaisesti. Nurmin keskustan kohdalla alueen maankäytön kehittäminen edellyttää rinnakkaisväylän rakentamisen nykyisen Kaitavedentien länsipuolelle jakamaan keskusta-alueen liikennetuotosta. 5.6 Kaavapalaute Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 25.6.- 14.9.2007 välisen ajan Palvelupiste Frenckellissä sekä TSOP:n Aitolahden konttorissa. Osayleiskaavaluonnoksia esiteltiin yleisötilaisuudessa Sorilan koululla 27.6.2007 sekä avointen ovien tilaisuudessa palvelupiste Frenckellissä 6.9.2007. Osayleiskaavaluonnoksista jätetyistä mielipiteistä ja ennakkolausunnoista on laadittu erillinen raportti. Seuraavissa kohdissa on esitetty keskeisimmät palautteessa esiin nousseet asiat. 5.6.1. MIELIPITEET Kirjallisia mielipiteitä jätettiin nähtävilläoloaikana yli 100 kappaletta. Mielipiteissä nousi esiin Tarastenjärven osayleiskaavan valmistelun lähtökohdista mm. seuraavat asiat: - Maantien 338 linjaaminen suunnittelualueen läpi sekä mahdollisen ohitustien pituus ja sijainti herätti runsaasti mielipiteitä: Pitkää ohitustietä vastustettiin voimakkaasti ja useissa mielipiteissä sitä pidettiin huonoimpana vaihtoehtona. Pitkä ohitustie sai kuitenkin myös runsaasti kannatusta ja sitä pidettiin parhaana. Useissa kannanotoissa pitkän ohitustien linjausta ehdotettiin siirrettäväksi: pohjoisemmaksi, idemmäksi, lähemmäksi kaatopaikkaa ja ehkä rakennettavaksi myöhemmin tulevaisuudessa. Järvikaupunki vaihtoehdossa osoitettu lyhyt ohitustie sai myös erikseen sekä kannatusta että vastustusta. Aitoniementien säilyminen nykyisellä paikallaan sai myös kannatusta, tosin kaistalukumäärän lisääminen vastustusta enemmän kuin kannatusta. - Alueen rakentamistavaksi toivottiin pientalovaltaisuutta: Monien mielestä alueelle tulee aivan liikaa asukkaita. Alueelle ei tulisi rakentaa lainkaan kerrostaloja tai ehkä ainoastaan lähelle valtatietä tai ainoastaan (vähän) Nurmiin tai ainoastaan Sorilaan tai ainoastaan pienkerrostaloja. Monien mielestä alueelle tulee kaavoittaa ainoastaan omakotitaloalueita ja paljon (isoja) tontteja. - Maa- ja metsätaloudelle kaavan myötä tulevat käyttörajoitukset: Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pirkanmaa ry:n mielipiteen mukaan metsänomistajilla on oikeus M ja MU -alueiden käyttörajoitusten aiheuttamien maankäyttörajoitusten korvauksiin. MRL:n 128 :n mukaiset maisematyölupa-alueet olivat hyvin laajoja. Näihin sisältyvät toimenpiderajoitukset tulee kaupungin varau- _ 58 _

5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU tua korvaamaan. Aitolahden maataloustuottajat ry:n mielestä maanviljelyksen näkökulmasta esitetyt vaihtoehdot olivat huonoja, koska suuri osa rakentamisesta sijoittui peltoaukeille. Myös neljä alueella toimivaa maatalousyrittäjää jätti mielipiteensä osayleiskaavaluonnosvaihtoehdoista. He yhtyivät kannanotossaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pirkanmaa ry:n ja Aitolahden maataloustuottajat ry:n kannanottoihin. - Tummaverkkoperhosen selviytymismahdollisuudet eri vaihtoehdoissa: Tampereen hyönteistutkijain seura ry:n mielipiteen mukaan Kehäkaupunki - vaihtoehto katkaisi täysin tummaverkkoperhosen kannalta olennaisen pohjoisen yhdyskäytävän. Lajin itäisen (Sorilan) ja läntisen (Laalahti) osapopulaation eristäminen toisistaan on merkittävä uhka koko populaatiolle. Pientalokaupunki-vaihtoehto oli kelvoton lähtökohta alueen kaavoitukselle ja toteutuessaan edes likimain suunnitellulla tavalla uhkaisi merkittävästi koko Sorilan tummaverkkoperhospopulaation säilymistä. - Kaatopaikka: Kaatopaikan haitat nähtiin liian suuriksi, uutta kaatopaikkaa ei haluta enää mm. sen hajuhaittojen takia. Lisäksi Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry yhdessä Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa jätti mielipiteen: Tiedot Nurmi-Sorilan peltolinnustosta katsottiin puutteelliseksi ja vaadittiin tarkempia selvityksiä. Tietyille kohteille on tehtävä luonnontilaisuuden säilyttämiseen tai palauttamiseen tähtäävä hoito- ja käyttösuunnitelma. 5.6.2 ENNAKKOLAUSUNNOT VIRANOMAISTEN ENNAKKOLAUSUNNOT Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitto totesi lausunnossaan mm., että esitetyistä kolmesta luonnosvaihtoehdosta Kehäkaupunki ja Järvikaupunki toteuttivat parhaiten Pirkanmaan 1. maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita. Maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön arvojen voitiin arvioida säilyvän parhaiten Kehäkaupunki-vaihtoehdossa. Jatkossa uuteen rakentamiseen osoitettujen alueiden kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä tulee huomioida ko. kulttuuriympäristön arvot. Jatkosuunnittelussa tulee myös varmistaa itä-länsisuuntainen yhtenäinen virkistysaluevyöhyke. Osayleiskaavaluonnoksissa esitetyt vaihtoehdot Kaitavedentien linjauksista olivat kaikki, maakuntakaavan yleispiirteisyys huomioon ottaen, maakuntakaavan tieverkkoratkaisun periaatteiden mukaisia. Pirkanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus katsoi, että kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta tulee ensisijaisesti eheyttää varaamalla asumiselle nykyistä rakennetta täydentäviä, joukkoliikenteeseen tukeutuvia alueita ja välttää uusien, pitkälti henkilöautoliikenteeseen perustuvien asuntoalueiden toteuttamista. Nurmi- Sorilan alueen sijainti irrallaan olemassa olevasta kaupunkirakenteesta edellyttää erityistä panostusta julkisen liikenteen järjestelyihin. Rakenteeltaan ympäristökeskus piti parhaana mallia, joka perustui yhden, alueen eteläosaan sijoittuvan tiiviin maankäyttökeskittymän ympärille. Maankäyttömuotona asumisen yhteyteen tulisi osoittaa esitettyä enemmän varauksia alueelle soveltuville työpaikoille. Alueen eteläosaan keskittyvää asutusrakennetta tukivat alueen pohjoisosiin sijoittuvat merkittävät, maatalouskulttuurin aikaansaamat luontoarvot. Maatalouselinkeinon, ja sitä kautta alueen kostean niitty- ja peltoverkoston, säilyttäminen tulee ottaa alueen maankäytön kehittämisen lähtökohdaksi. Vaihtoehtotarkasteluun sisältyvät viheraluevaraukset eivät esitetyissä muodoissaan riittävästi turvaa alueen merkittävän perhoslajin, tummaverkkoperhosen, elinympäristöedellytysten säilymistä. Kaavaa tuleekin ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan kehittää muuttamalla rakentamisen sijoittelua siten, että sekä yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta ja toimivuutta että luonnonsuojelua koskevat tavoitteet on mahdollista täyttää. Ympäristökeskus totesi että tummaverkkoperhosen säilyminen alueella edellyttää maatalouden jatkuvuutta ja alueen kosteusolojen turvaamista. Tiehallinto Tiehallinto muistutti lausunnossaan, ettei sillä ole mahdollisuuksia toteuttaa eikä suunnitella maankäytön kehittymisestä aiheutuvia liikenneverkon investointeja. Maankäytön laajenemisesta aiheutuvien liikenneverkon huomattavienkin investointien toteuttamisvastuu on kunnilla. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava-alueilla maantien 338 leventäminen tai rakentaminen uuteen paikkaan johtuu maankäytön kehittämisestä alueelle, jolloin tien parantaminen tai rakentaminen kuuluu Tampereen kaupungille. Myös valtatien 9 eritasoliittymien, erityisesti Aitovuoren eritasoliittymän, yleistä liikennetarvetta mittavampi parantaminen johtuu maankäytön kasvusta, jolloin liittymien parantamisessa voi kaupungilla olla suurikin kustannusvastuu. _ 59 _

5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Kangasalan kunta Kangasalan kunta totesi lausunnossaan, että alueen asuinkäyttöön ottaminen helpottaa ympäristökuntiin kohdistuvaa rakentamisen painetta. Alueen rakentaminen on kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tiiviinä pitämisen ja palvelutarjonnan kannalta mielekästä. Palvelujen käytön kannalta on tärkeää, että Ruutanan eritasoliittymästä merkitään yleiskaavaan selkeä katuyhteys Sorilaan ja että Ruutanasta osoitetaan kevyen liikenteen yhteys Lintukalliontietä pitkin Sorilan keskukseen. Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy totesi, että jätteen keräyksen ja kuljetuksen kannalta Nurmi-Sorilan kaikki kolme osayleiskaavavaihtoehtoluonnosta olivat toimivia. Fingrid Oyj Fingrid Oyj totesi lausunnossaan, ettei sillä ole uusia johtohankkeita osayleiskaava-alueella. KAUPUNGIN TOIMIALOJEN ENNAKKOLAUSUNNOT Tampereen kaupunki / Ympäristöpalvelut Tampereen kaupungin ympäristöpalveluiden lausunnon mukaan kokonaisuutena arvioiden vaihtoehto 2. Järvikaupunki oli luonto- ja ympäristöarvojen kannalta paras. Lisäksi se vaikutti joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksiitaan parhaalta vaihtoehdolta. Järvikaupunki vaihtoehdon heikkouksia olivat kuitenkin muutamien tummaverkkoperhosniittyjen ja liito-oravan elinpiirin jääminen rakentamisalueiden alle. Lisäksi Juoponlahden rantojen tehokas rakentaminen tulee suunnitella huolellisesti mm. jättämällä riittävän laaja luonnontilainen rantavyöhyke. Yhdistelemällä eri kaavavaihtoehtoja, saadaan luonto- ja ympäristöarvojen kannalta paras kokonaisuus. Tampereen kaupunki / Konsernihallinnon tilaajaryhmä Konsernihallinnon tilaajaryhmässä valmistellussa lausunnossa todettiin, että useissa palveluissa asiakaspohjaa mitoitettaessa on otettava huomioon myös kaava-alueen lähialueet sekä seutuyhteistyö. Julkisen rakentamisen alueita varattaessa on otettava huomioon riittävät tilavaraukset, koska palvelujen mitoitukset tarkentuvat lähempänä alueen toteuttamista. Kaikissa vaihtoehdoissa huomioitiin hyvin alueen asukkaiden virkistys- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Kaavan jatkovalmistelussa on otettava huomioon virkistysalueille ja ulkoilureiteille johtavat luontevat ja turvalliset yhteydet esimerkiksi päiväkodeista ja kouluista. Monimuotoinen asuntorakentaminen luo pohjan sille, että alueen asukaspohjasta muodostuu riittävän heterogeeninen ja näin voidaan taata palveluille kestävä pohja. Osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoja vertailtaessa palvelujen järjestämisen kannalta parhaimmat vaihtoehdot olivat järvi- ja kehäkaupunkivaihtoehdot. Tampereen kaupunki / Museopalvelut Museopalveluiden lausunnon mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat aluekokonaisuudet tulee merkitä kaavakarttaan ja varustaa niiden säilymistä tukevilla määräyksillä. Arvokas peltomaisema tulee tuoda esille varustamalla se asianmukaisella, avoimen maisematilan säilyttämistä tukevalla merkinnällä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden tulisi säilyä ymmärrettävinä, mikä tarkoittaa, että niiden maisemallinen asema tulisi turvata ja rakennusten käyttö olla sopusoinnussa kohteen historiallisen taustan kanssa. Kohteet tulee merkitä kaavakarttaan ja varustaa säilymistä tukevilla määräyksillä. Kehäkaupunki-vaihtoehdossa Palon kylämaisema muuttui ja pirstoutui ohitustien vuoksi. Kaikissa vaihtoehdoissa Nurmen historiallista kylänpaikkaa ympäröivä maisema jäi osin uudisrakentamisen alle eikä alueen herkkien maisemallisten ja historiallisten piirteiden säilyttäminen kokonaisuutena ole mahdollista. Kaitavedentien levennys ja mahdollinen meluntorjunta olivat uhkana Sorilan arvokkaalle kulttuurimaisemalle. Partolan vanhaa kylätonttia ympäröivä pienipiirteinen maisema muuttui AP-1 -alueeksi eikä maiseman historiallisia piirteitä voida säilyttää. Yleisesti ottaen museopalvelut piti parempana ratkaisuna keskittää rakentamista alueille, joiden maisemalliset ja historialliset piirteet kestävät uudisrakentamista kuin levittää asutusta laajalle alueelle. Pirkanmaan maakuntamuseo Kaavahankkeen yhteydessä suunnittelualueella tehtiin vuonna 2007 arkeologinen inventointi, jossa todettiin yksi tervahauta ja kaksi kiviröykkiötä. Neuvoteltuaan kohteista historiallisen ajan muinaisjäännösten suojelusta vastaavan Museoviraston rakennushistorian osaston kanssa museo toteaa, että tervahauta edustaa ns. rännihautatyyppiä, joka on ollut käytössä ainakin 1600-luvulta 1900- luvulle. Kyseessä on historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös (rauhoitusluokka 2). Kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen (20 m näkyvistä rajoista) kaivaminen, _ 60 _

5 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU peittäminen, muuttaminen ja muu kajoaminen on muinaismuistolailla kielletty. Tervahauta merkitään osayleiskaavaan SM-kohdemerkinnällä, jonka selitys ja määräysosa ovat Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta ja sen Iähiympäristöä koskevat maankäyttösuunnitelmat tulee Iähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon tai Museovirastoon lausuntoa varten. Yleiskaavassa muinaisjäännösalueen ympärille tulee osoittaa sellaista maankäyttöä, joka turvaa muinaisjäännösalueen ymmärrettävyyden ja säilymisen ehjänä. Lisäksi alueelta todettiin kaksi vierekkäin sijaitsevaa elinkeinohistoriallista kiviröykkiötä, jotka eivät ole muinaismuistolailla rauhoitettuja. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan ne tulisi kuitenkin säilyttää alueen maankäyttöön liittyvinä muistoina ja merkitä osayleiskaavaan kohdemerkinnällä S, Suojeltava rakenne. Elinkeinohistoriallinen muistomerkki. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat tulee Iähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon tai Museovirastoon lausuntoa varten. Yleiskaavassa kohteen ympärille tulee osoittaa sellaista maankäyttöä, joka turvaa suojeltavien rakenteiden ymmärrettävyyden ja säilymisen ehjänä. Muinaisjäännöstä ja suojeltavaa rakennetta koskevat tiedot lisätään kaavaselostukseen. Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen aluepelastuslaitos totesi, että alueen rakentaminen esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti edellyttää pelastustoimen toimintavalmiuden parantamista alueella. Maankäytön jatkosuunnittelussa tulee siten huomioida aluepaloaseman rakentamistarve. Aseman sijoituksen kannalta keskeisessä asemassa on hyvät liikenneyhteydet VT9:lle ja Kaitavedentielle. Elinkeinokeskus Elinkeinokeskus totesi lausunnossaan, että käytettävissä olevan T-alueen määrä tulisi maksimoida. Tampereen sähköverkko Oy 110 kv:n sähköaseman/johtolähtövarauksen tulisi sijaita maakuntakaavan mukaisesti nykyisen 110 kv:n linjan kaatopaikka-alueen länsipuolella. Yhteysvaraus Teiskon sähköasemalle tulisi jatkua em. sähköasemalta niin, että reitti ei kulkisi asuinalueiden tms. välittömässä läheisyydessä tai niiden halki. 5.7 Muutokset luonnoksista ehdotukseksi Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston päätöksen 11.12.2007, osayleiskaavaluonnoksista saadun palautteen sekä laaditun vaikutusten arvioinnin pohjalta laadittiin osayleiskaavaehdotus, joka tukeutuu liikenneratkaisussa Järvikaupunki -vaihtoehtoon linjaamalla Kaitavedentie Nurmin asuinalueen itäpuolelta. Nurmiin, osayleiskaava-alueen eteläosaan sijoitetaan vetovoimainen keskusta ja sen välittömään läheisyyteen tiivis rakentaminen. Muuta osaa alueesta tutkitaan pientalovaltaisena. Osayleiskaavaehdotukseen on tehty seuraavia muutoksia ja tarkistuksia: Tarastenjärven osayleiskaava-alueen länsiraja on tarkistettu rajautumaan Nurmi-Sorilan työpaikka-aluevarauksiin. Yleiskaavamerkintöjä ja määräyksiä on tarkennettu ja täydennetty. Rinnakkaistie (Näätäsuontie) on esitetty osayleiskaavaehdotuksessa pääkokoojaluokkaisena. Teollisuusaluetta on osoitettu myös Näätäsuontien pohjoispuolelle. Tarastenjärven eritasoliittymästä on osoitettu kokoojaluokkainen tie Kangasalan rajalle. Jätteenkäsittelyalueen ympäristöön on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta, on rajattu kaatopaikan suojavyöhykkeen ulkopuolelle. Seudullinen ulkoilureitti on osoitettu etäämmälle jätteenkäsittelyalueesta ja teollisuusalueista. Tummaverkkoperhosten asuttamat niityt, liito-oravien pesintä- ja ruokailualueet sekä lepakoiden elinpiirit on rajattu omina kokonaisuuksinaan sekä rajauksia on tarkistettu tehtyjen selvitysten pohjalta. Osayleiskaavaehdotukseen on lisätty hulevesien hallintaa ohjaavat määräykset ja merkinnät tummaverkkoperhosen elinolojen säilymiseksi alueella. Alueelle on osoitettu viheryhteystarpeet ekologisten käytävien huomioimiseksi. Kaavaehdotukseen on lisätty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue merkintä ja muinaismuistokohde merkintä. Kaavaan on lisätty tieliikenteen yhteystarve merkintä jätteenkäsittelyalueen länsipuolelle osoitetulle teollisuusalueelle. _ 61 _

6 OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavaehdotus istutettuna yleiskaavayhdistelmään. 6 OSAYLEISKAAVA 6.1 Yleisperustelu ja kuvaus Osayleiskaavalla varaudutaan osaltaan jätehuollon järjestämiseen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueella. Kaavan valmistelussa on huomioitu ympäristöhäiriöitä tuottavien toimintojen sijoittuminen asutuksen ja ulkoiluun varatun alueen läheisyyteen. Luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmat kohteet ja aluekokonaisuudet on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle ja ekologiset käytävät on huomioitu suunnittelussa. Tarastenjärven osayleiskaavaa on valmisteltu yhdessä Nurmi-Sorilan osayleiskaavan kanssa. Osayleiskaavojen laadinnassa on huomioitu uuden taajaman sijoittuminen jätteenkäsittelyalueen vaikutusalueella. 6.2 Mitoitus Tarastenjärven osayleiskaavan aluevarausten pintaalat: Käyttötarkoitus Pinta-ala/ ha %-osuus T 50,8 15,1 % EJ 83,4 24,9 % M 114,8 34,2 % MU 76,0 22,7 % W 1,3 0,4 % liikennealue 9,2 2,7 % Kaava-alue yhteensä 335,4 ha 100% _ 62 _

6 OSAYLEISKAAVA 6.3 Kokonaisrakenne Valtatien 9 varteen alueen eteläosaan on osoitettu teollisuusalueita välittömästi Tarastenjärven eritasoliittymän tuntumaan. Teollisuusalueiden pohjoispuolelle on osoitettu jätteenkäsittelyalue, jonka pinta-ala on noin ¼ koko suunnittelualueesta. Jätteenkäsittelyalue rajautuu teollisuusalueisiin ja maa- ja metsätalousvaltaisiin alueisiin, joille myös ulottuu alueelle osoitetun läjitysalueen suojavyöhyke. Idässä jätteenkäsittelyalue rajautuu Kangasalan kunnan rajaan. Tarastenjärven eritasoliittymästä länteen linjattu pääkokoojakatu (Näätäsuontie) muodostaa yhdessä Kaitavedentien eteläosan kanssa rinnakkaistieyhteyden Aitovuoren ja Tarastenjärven eritasoliittymien välillä. Suunnittelualueen länsiosaan on osoitettu maaja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). MU-alueelle on linjattu seudullinen ulkoilureitti, joka etelässä johtaa Tampereen ja Kangasalan taajamiin sekä pohjoisessa Kintulammen retkeilyalueelle. 6.4 Asuminen Suunnittelualueelle ei ole osoitettu asutusta. Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa ei myöskään ole osoitettu asutusta eikä työpaikkavaltaisia alueita kilometrin säteellä jätteenkäsittelykeskuksen läjitysalueesta lukuun ottamatta muutamaa uutta rakennuspaikkaa Palon kylässä jätteenkäsittelykeskuksen luoteispuolella. Uudet rakennuspaikat sijoittuvat olevan asutuksen lomaan erillispientalojen asuntoalueille, joiden etelärajasta läjitysalueen reunalle on noin 800 metriä. 6.6 Työpaikat Alueelle osoitetut teollisuusalueet mahdollistavat noin 1200 uuden työpaikan syntymisen alueelle. MITOITUSPERUSTEET: Käyttötarkoitus aluetehokkuus työpaikat k-m2/ työpaikka T-7 e=0.30 1200 6.7 Virkistys Kaava-alueen länsiosaan osoitettu seudullinen ulkoilureitti yhdistyy pohjoisessa Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa osoitettuun ulkoilureittiin ja lännessä asuinalueiden lomitse osoitetuttujen itälänsisuuntaisten viherkäytävien välityksellä Näsijärven rannoille. Alueelle muodostuu suunnitellun maankäytön myötä yhtenäinen ja kattava virkistysalueiden ja -yhteyksien verkosto. Ulkoilureitti on osoitettu noin 900 metrin etäisyydelle jätteenkäsittelykeskuksen läjitysalueesta. 6.5 Palvelut Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen alue sekä palvelujen ja hallinnon alueet sijoittuvat yli 2 kilometrin etäisyydelle jätteenkäsittelykeskuksen läjitysalueesta. _ 63 _

6 OSAYLEISKAAVA 6.8 Liikenne Tarstenjärven osayleiskaavan maankäyttö tukeutuu valtatien rinnakkaisväylään, jonka muodostavat maantie (Kaitavedentie) ja pääkokoojakatu (Näätäsuontie). Tarastenjärven eritasoliittymästä on linjattu kokoojaluokkainen tie itään Kangasalan rajalle. Osayleiskaavassa teiden leveydet on esitetty tien luokituksen mukaan. Liikenne- ja katualueet rajataan asemakaavassa. Näätäsuontie kytkeytyy Tarastenjärven eritasoliittymään ja Kaitavedentie Aitovuoren eritasoliittymään. Kaitavedentie on seudullinen pääväylä, jolla on nykyään ja tulevaisuudessa paljon pitkämatkaista läpikulkuliikennettä. Tarastenjärven eritasoliittymä välittää liikennettä idästä valtatietä ja etelästä Kangasalta Ruutanantietä pitkin Kaitavedentielle ja Nurmi-Sorilan keskustaan. Kaitavedentielle välillä Aitovuoren eritasoliittymä - Aitoniementie on liikennesuunnitelmassa nopeusrajoitukseksi esitetty 60 km/h: liittymätiheys ja liikennemelu. Näätäsuontiellä nopeusrajoitukseksi on esitetty 60 km/h. Liikenne-ennusteet osoittavat, että Kaitavedentiellä on varauduttava tien nelikaistaistamiseen Aitovuoren eritasoliittymästä mahdollisesti Pulesjärventien liittymään saakka. Liikennesuunnitelmassa on esitetty kierotieliittymä Kaitavedentielle Näätäsuontien ja Isoniitynkadun nelihaaraliittymään. Nurmi-Sorilan osayleiskaavasta laadittiin kolme luonnosvaihtoehtoa (1.6.2007), jotka asetettiin nähtäville mielipiteiden saamiseksi. Yksi vaihtoehdoista oli Kehäkaupunki vaihtoehto, jossa ratkaisun lähtökohtana oli alueen asukkaiden esittämä toivomus viedä uusi Kaitavedentie (maantie 338) mahdollisimman kauas Nurmin ja Sorilan kyläkeskuksista. Vaihtoehdossa ohitustie oli linjattu Tarastenjärven eritasoliittymästä Sorilanjoen pohjukan itäpuolelta siten, että se yhtyisi nykyiseen Kaitavedentiehen Sorilan keskustan pohjoispuolella. Valmisteluvaiheen palautteen pohjalta päätettiin, että jatkotyön aikana pyritään löytämään tilavaraus Tarastenjärven eritasoliittymästä pohjoiseen linjattavalle pääväylälle. Asiaa on tarkasteltu Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven vaikutusten arvioinnissa eikä tievarausta ole esi- _ 64 _

6 OSAYLEISKAAVA tetty osayleiskaavaehdotuksessa. Teollisuusalueelle jätteenkäsittelyalueen länsipuolella on osoitettu tieliikenteen yhteystarve, joka saattaa olla tarpeellinen tulevaisuudessa muun kaupunkirakenteen kannalta. Tien mahdolliseen toteuttamiseen tulevaisuudessa tulee varautua Fingrid Oyj:n hallinnoiman johtoalueen itäpuolella Palon kylässä ja Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksessa osoitettujen AO-alueiden pohjoispuolella harkittaessa alueelle poikkeamispäätöksiä tai suunnittelutarveratkaisuja jatkossa. Joukkoliikenne Nurmi-Sorilan ja Tampereen keskustan välille on kaavailtu kahta Tampereen sisäistä joukkoliikennelinjaa, joilla on 20 minuutin vuoroväli. Molemmat linjat kulkevat Aitovuoren eritasoliittymän ja Nurmi-Sorilan keskustan kautta. Toinen sisäisistä linjoista tarjoaa nopean yhteyden valtatien 9 kautta ja toinen hitaamman yhteyden Aitolahdentien kautta. Keskustan jälkeen toinen linjoista jatkaa Nattarin Puistokatua Sorilaan ja toinen Nurminkatua ja Vanhaa Kaitavedentietä Pulesjärventielle Palonkyläntien liittymään asti. Pitkämatkainen joukkoliikenne Tampereen keskustan ja Teiskon välillä on suunniteltu kulkemaan Nurmi-Sorilan keskustan kautta. Myös linjat Tampereen keskustan ja Ruutanan välillä on suunniteltu kulkemaan uuden keskustan kautta Näätäsuontieltä Ruutanaan. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen verkko muodostuu kevyen liikenteen pääreiteistä ja alueelle ohjeellisena suunnitelluista pääulkoilureiteistä. Pohjois-eteläsuuntainen olemassa oleva väylä nykyisen Kaitavedentien länsipuolella muodostaa seudullisen kevyen liikenteen yhteyden kytkeytymällä pohjoisessa Eerolansuorantiehen ja etelässä Aitolahdentien kevytliikenneväylään sekä kaavassa Hangaslahden yli suunniteltuun Kauppiin ja Tampereen keskustaan suuntaavaan väylään. Kevytliikenneväylä välillä Aitolahdentie-Eerolansuorantie on myös osa valtakunnallista pyöräretkeilyreittiä nro 66. Alueelle muodostuu myös Kangasalta Ruutanasta itä-länsisuuntainen seudullinen kevyen liikenteen yhteys, joka lännessä kytkeytyy pohjois-eteläsuuntaiseen seudulliseen kevyen liikenteen väylään. _ 65 _

Ohjeellisena merkitty seudullinen ulkoilureitti ylittää valtatien 9 Lintukalliontien kohdalla. Reitti kulkee tummaverkkoperhosniittyjä kiertäen pohjoiseen kohti Kintulammen retkeilyaluetta. Reitiltä on osoitettu itä-länsisuuntainen yhteys läpi Nurmi- Sorilan alueen. Ulkoilureitit hyödyntävät pääosin olemassa olevia teitä ja viheryhteyksiä. Maisemaja viherverkkosuunnitelmassa on ohjeistettu ulkoilureittiverkoston tarkempaa suunnittelua. Ulkoilureitit risteävät aina eritasossa ajoneuvoliikenteeseen nähden. 6.9 Luonnonympäristö ja suojelu Tummaverkkoperhonen, liito-orava ja lepakot asettavat lakisääteiset lähtökohdat alueen ekologisen viherverkon määrittämiselle. Kaikki tummaverkkoperhosten asuttamat niityt ja liito-oravien pesintä-alueet sijoittuvat M- ja MU-alueille. Tummaverkkoperhosen asuttamat niityt on suojeltu kaavassa ja ko. alueita koskeva määräys sekä hulevesien käsittelyä niittyjen valuma-alueilla koskevat merkinnät ja määräykset turvaavat perhosen ja perhosten muodostaman niittyverkoston säilymisen alueella. Liito-oravien todennetut pesintäalueet on suojeltu kaavassa ja liito-oravien _ 66 _

6 OSAYLEISKAAVA todennäköiset pesintäalueet on rajattu ohjeellisilla merkinnöillä. Lepakoiden esiintymisalueet on merkitty tärkeinä lepakkoalueina, joita koskevissa määräyksissä on huomioitu lepakoiden elinolot. Osayleiskaavassa on huomioitu ekologisten yhteyksien säilyminen alueella. Ekologiset viheryhteystarpeet on merkitty kaavaa varten laadittujen selvitysten pohjalta. Yleiskaavan virkistysalueilla sekä maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla on voimassa metsälaki, jonka mukaan avainbiotooppeihin lukeutuvia metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä on monimuotoisuuden turvaamiseksi käsiteltävä ainoastaan varoen ja ominaispiirteet säilyttäen. Luonnonsuhteiltaan arvokkaimmat kokonaisuudet on kaavassa osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi (luo). 6.10 Maa- ja metsätalous Suunnittelualueella taajama sekä maa- ja metsätalousalueet sijoittuvat toistensa välittömään läheisyyteen. Näin ollen maa- ja metsätaloudessa on huomioitava virkistys-, maisema- ja luontoarvot. Puuntuotannon ohella metsän hoidon tavoitteena tulee pitää mahdollisimman monikäyttöinen, moni-ilmeinen ja luonnoltaan monimuotoinen metsä. 6.11 Tekninen huolto Osayleiskaava-alueelle on laadittu Nurmi-Sorilan teknisen huollon yleissuunnitelma (esiselvitys). Suunnitelma sisältää vesihuollon, keskitetyn lämmityksen (kaukolämpö), tietoliikenneyhteyksien ja jätehuollon yleissuunnitelmat. Vesihuolto Alueen vesihuolto tukeutuu Nurmi-Sorilan alueen eteläpuolisiin kantakaupungin verkostoihin. Vesijohtoverkosto on alustavasti suunniteltu siten, että liityntäkohtia Tampereen kantakaupungin verkostoon olisi kaksi. Näin ollen vesi alueelle ja jätevesi alueelta kulkisi Hangaslahden vesistönalituksen kautta ja lisäksi vesijohto alueelle kulkisi myös Olkahisten koillisosista Aitolahdentietä ja Kaitavedentietä. Kun Nurmi-Sorilan alueen vedentarve _ 67 _

6 OSAYLEISKAAVA ja jätevesien määrä kasvaa merkittävästi, tarvitsee verkostoja uusia Tampereen itäisillä alueilla. Alueen jätevedet johdetaan jo nyt Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle. Vedenjakelun toiminnan varmistamiseksi tulee Nurmi-Sorilan alueelle rakentaa (ala)vesisäiliö. Hulevedet Osayleiskaava-alueelle on laadittu Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven OYK:n hulevesiselvitys. Selvityksessä on esitetty suunnitelma yleis/esisuunnitelmatasoisesti alueellisten hulevesikosteikkojen, lammikkojen sekä muiden mahdollisten hulevesijärjestelmien sijoittamisesta ja mitoittamisesta. Hulevesiselvityksen pohjalta osayleiskaavassa on osoitettu kaksi alueellista hulevesien viivytysallasta sekä teollisuusalueilla hulevesien hallinta-alueita tummaverkkoperhosen elinolojen säilymiseksi alueella. Lisäksi kaavan yleismääräys velvoittaa hoitamaan alueella syntyvät hulevedet hallitusti. Hulevesiselvitys ohjaa jatkosuunnittelua. Lämmitys Nurmi-Sorilan alueelle on tehty myös uusiutuvien energialähteiden mahdollisuuksia asuinalueelle integroidussa energiajärjestelmässä arvioiva diplomityö (Uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet Nurmi-Sorilan alueen suunnittelussa, Jari-Pekka Flinck). Tarkasteltavat teknologiavaihtoehdot ovat olleet aurinkolämpö, aurinkosähkö, tuulienergia sekä kaatopaikkakaasun hyödyntäminen ja polttokennoteknologia. Ylivoimaisesti tehokkain teknologiavaihtoehto tarkastelussa on ollut aurinkosähkö. Aurinkosähköllä voitaisiin tuottaa Nurmi-Sorilan keskusta-alueella 69 % sähkönkulutuksesta. Tiiviin ja matalan rakentamisen alueella sekä pientaloalueella kattopinta-alan suhde kerrosalaan on suurempi ja aurinkosähköä on mahdollista tuottaa jopa yli oman tarpeen. Jätehuolto Nurmi-Sorilan alue tulee todennäköisesti olemaan suurelta osaltaan kiinteistökohtaisen jätteenkerä- _ 68 _