MIKSI ME TÄTÄ TEHDÄÄN?

MIKSI ME TÄTÄ TEHDÄÄN?

NEET-NUORET NEET nuori = Not in Employment, Education or Training (ei työssä, ei koulutuksessa, ei harjoittelussa) NEET Nuori ei ole yhtä kuin syrjäytynyt NEET Nuorilla syrjäytymisriski on kuitenkin huomattava

MITÄ SYRJÄYTYMISELLÄ TARKOITETAAN? Syrjäytymiskeskustelua on käyty maailmalla osana hyvinvointivaltiollista diskurssia1960 luvulta lähtien Syrjäytymiskeskustelu rantautui Suomeen 1970 luvun loppupuolella 1980-luvun puolivälissä Jorma Sipilä määritteli syrjäytymisen yksilön ja yhteiskunnan siteiden heikkoutena

MITÄ SYRJÄYTYMISELLÄ TARKOITETAAN? Julkisessa keskustelussa kuitenkin syrjäytyminen ja pitkäaikaistyöttömyys käsitetään herkästi synonyymeina keskenään Palkkatyö on normi, josta poikkeaminen nähdään uhkana yhteiskunnalliselle integraatiolle sekä uhaksi syrjäytyä yhteiskunnasta. Palkkatyöhön osallistumista pidetään usein hyvinvoinnin ja elämänhallinnan perustana. Sitä pidetään porttina perhe-elämään, yhteiskunnallisiin palveluihin, asumiseen sekä sosiaaliturvan kasvuun. Mikäli samaistamme työmarkkinoilla mukana olemisen ja syrjäytymisen, pelkistämme yhteiskunnallisen elämän tarkoittamaan pelkästään taloudellista osallisuutta. Työmarkkinoilta syrjäytyminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita syrjäytymistä muilta elämän osa-alueilta tai yhteiskunnan kentiltä.

MITÄ SYRJÄYTYMISELLÄ TARKOITETAAN? Ulkopuolisuus työmarkkinoilta kuitenkin tuottaa usein ongelmia myös muilla elämän eri osa-alueilla. Säännöllisen toimeentulon puuttuminen saattaa rajoittaa nuoren mahdollisuuksia osallistua sosiaaliseen elämään. Mikäli nuori syrjäytyy kulutuksen kentältä, ei tämä välttämättä kykene osallistumaan toimintaan mihin muut saman ikäryhmän ihmiset osallistuvat. Tämän seurauksena sosiaaliset sidokset ympäristöön saattavat heikentyä. Työttömyyttä pidetään syrjäytymisriskinä myös siksi, että palkkatyö ja ammatti ovat usealle tärkeitä identiteetin rakennuspalikoita. Lisäksi uhkana nähdään joutenolon passivoivan ja turhauttavan ihmistä.(suutari 2002, 37.) Sosiaalisten kontaktien rajoittuminen yhdelle elämän osa-alueelle voi johtaa yksinäisyyteen ja pahimmassa tapauksessa eristäytymiseen (Suutari 2002; Emler & McNamara 1996; Hutchens 1994; McRae 1986).

MITÄ SYRJÄYTYMISELLÄ TARKOITETAAN? Yksilötasolla tarkasteltuna syrjäytyminen kielii moniongelmaisuudesta ja huonoosaisuudesta, jolloin ongelmat kasaantuvat yksilöllä. Tällöin syrjäytyminen tapahtuu eri elämän osa-alueilla. Mitä useammalla osa-alueella yksilöllä on vaikeuksia, sitä syrjäytyneempänä yksilöä pidetään. Nyky-yhteiskunnassa ihmisten väliset keskeisimmät yhteisyyteen linkittävät instituutiot ovat palkkatyö, koulutus, perhe sekä erilaiset kulutuksen muodot. Niitä voidaan pitää samalla tärkeimpinä siteinä yhteiskunnan ja yksilön välillä. Edellä mainitun perusteella, suurimmassa vaarassa syrjäytyä ovat ne, joilta puuttuu työ, perhe, koulutus sekä resurssit kulutukseen. Kyse on pelkistetysti ulkoisten rajoitusten aiheuttamista yksilöllisten toimintamahdollisuuksien kaventumisesta ja sitä kautta yksilöä ja yhteiskuntaa yhdistävien siteiden heikkenemisestä. (Järvinen & Jahnukainen 2001, 129)

SYRJÄYTYMISEN PROSESSIMALLI

SYRJÄYTYMISEN PROSESSIMALLI: SYRJÄYTYMINEN LÄPIELÄMÄN KULKEVANA PROSESSINA 1. Taso Ongelmia kotona ja/tai koulussa 2. Taso Epäonnistuminen koulussa, koulun keskeyttäminen 3.Taso Heikko asema työmarkkinoilla 4. Taso Taloudelliset ongelmat, riippuvuus hyvinvointivaltiosta 5. Taso Elämänhallinta ongelmat (päihde- ja mielenterveysongelmat, rikollisuus)

NUORUUS SYRJÄYTYMISHERKKÄNÄ ELÄMÄNVAIHEENA Nuoruudessa keskeisenä elementtinä muutos, ihmisen kasvu kohti aikuisuutta Nuorten syrjäytymistä tarkasteltaessa on otettava huomioon kyseisen elämänvaiheen muuttuminen historian saatossa yhteiskunnallisen muutoksen myötä. Nuoruus on siis sekä elämävaihe että yhteiskunnallinen ja historiallinen kategoria. Prosessit, joiden kautta siirtyminen aikuisuuteen on perinteisesti tapahtunut, ovat ajan saatossa oleellisesti muuttuneet.

KESKEISET MUUTOKSET LIITTYEN NUORUUTEEN 1. Nuoruusajan pidentyminen 2. Koulutuksen erillistyminen 3. Nuorten erillistyminen erityiseksi ikäryhmäksi 4. Sosiaalisen tuen ja kontrollin erillistyminen

NUORUUSAJAN PIDENTYMINEN Nuoruusajan pidentyminen jättää lapsuuden ja aikuisuuden väliin yhä enemmän tilaa, jossa ihminen joutuu tekemään itseään koskevia valintoja. Näiden valintojen vaikutukset saattavat olla hyvinkin kauaskantoisia yksilön elämässä. Edellyttää elämän pitkäjänteistä suunnittelua. Aikuistumiseen liittyvien prosessien aikataulut ovat muuttuneet oleellisesti. Normaalibiografia rikkoontuu ja saa uusia muotoja. Tämän seurauksena nuoren on vaikeampi käyttäytyä ikänormien määrittelemällä tavalla. Myöhäismodernissa maailmassa normaalibiografia vaihtunut tee-se-itse biografiaksi.

KOULUTUKSEN ERILLISTYMINEN Koulutuksen erillistymisellä viitataan koulutusjärjestelmän ja työelämän muutokseen. Koulutuksesta on muodostunut ydinperheestä irtaantunut oma erillinen alueensa. Toisaalta koulutus on myös samanaikaisesti irtaantunut työelämästä. Koulun ja työelämän väliin jää avoimet työmarkkinat, joilla nuori joutuu kilpailemaan työelämään pääsystä. Kilpailu työmarkkina-asemasta alkaa siis jo koulutuksen alueella. Epäonnistuminen koulussa johtaa heikkoon kilpailuasemaan työmarkkinoilla. Työmarkkinoilla kilpailun käydessä yhä kovemmaksi muodostuvat epäonnistumiset ja virheet aina peruuttamattomammiksi.

3. NUORTEN ERILLISTYMINEN ERITYISEKSI IKÄRYHMÄKSI Nuorisokulttuurin kehittyminen Voi saada elementtejä, jotka asettuvat konfliktiin suhteessa vallitsevaan normistoon

4. SOSIAALISEN TUEN JA KONTROLLIN ERILLISTYMINEN Perinteisesti yksilön perhe ja välitön lähiyhteisö toimivat käyttäytymistä ohjaavina instituutioina. Näiden perinteisten käyttäytymistä ohjaavien tahojen merkitys on kuitenkin hiipunut modernina aikakautena. Tilalle on noussut valtiollinen kontrollibyrokratia, jonka mahdollisuudet muuhun kuin kontrolloimiseen ovat rajalliset. Tämä aiheuttaa ongelmia etenkin tilanteissa, joissa syystä tai toisesta nuoret ajautuvat rikkomaan yleisesti hyväksyttyjä virallisia ja/tai epävirallisia normeja. Tästä seuraa se, että poikkeavat epänormaalit, normistoa rikkovat yksilöt joutuvat ensisijassa valtiollisen kontrollin kohteeksi, joka mahdollisesti näyttäytyy avoimena konfliktina byrokratiakoneistoa vastaan. Joissakin tapauksissa kontrollin kohteeksi ajautumisella saattaa olla negatiivisia vaikutuksia, jotka sysäävät yksilön yhä kauemmaksi keskustasta kohti marginaaliasemaa. (Jyrkämä 1986, 44.)

MIKSI KOULUTUS ON NOSTETTU NOSTETTU JALUSTALLE SYRJÄTYMISEN EHKÄISYSSÄ? Maassamme on tapahtunut vuosien 1987-2015 aikana merkittävä historiallinen rakenteellinen muutos työvoiman kysynnässä Vain peruskoulutetun työväestön kysyntä romahtanut vuoden 1987 noin 870.000 työpaikasta vuoden 2014 noin 270.000 työpaikkaan (Myrskylä 2016). Suurin romahdus 1987-1994, tämän jälkeen jatkuva trendi.

874472 859037 836492 792275 708796 630017 558379 540293 515733 495571 496957 501439 492445 488531 471871 455543 438303 422642 407484 402665 401819 388624 348735 339500 331217 314872 292491 272176 879218 913258 938797 921075 853148 790800 738612 770137 786183 805367 849690 895390 922332 957430 968366 978617 987679 1004270 1025724 1056625 1090275 1086263 1043545 1068116 1087841 1081665 1062503 1049237 420108 426662 437079 453747 445829 435051 422657 441133 457863 474823 499280 518750 531159 545015 554011 560772 566040 572249 579373 589163 599904 607062 598434 606580 613002 611892 607182 604476 118461 124232 130532 135912 139907 143604 145091 152043 159515 168106 177931 187841 196404 205161 213224 220878 228055 236586 245342 254749 265002 280992 284535 294024 302080 308340 315249 322613 0 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Työpaikat koulutustason mukaan 1987-2014 Perusaste Keskiaste Al korkek. Yl. Kk/Tutkijak

NÄKÖKULMA: TUTKIMUSHANKE YOUNGPAC Akatemian rahoittama tutkimushanke (2014-2016) Tausta: nuorisotyöttömyys on kasvanut aiempaa suuremmaksi ongelmaksi koko Euroopan mitassa. Suomen nuorisotakuu -järjestelmä on herättänyt kansainvälistä huomiota. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sitä, kuinka tämä järjestelmä on TE -toimistoissa käytännössä toiminut ja miten sitä voisi kehittää.

Iso kysymys, mutta tarkka rajaus: Keskeinen tavoite kahden viime vuosikymmenen työvoimaja sosiaalipolitiikassa on kannustavuus. Ratkaisevaa nuorisotakuun osalta tässä on se, millä tavalla ja tuloksella nuoren omat pyrkimykset ja työvoimapolitiikka kohtaavat, kuinka kannustavaksi nuori nuorisotakuun kokee: laukaiseeko uusi, nuorisotakuuseen perustuva työvoimapolitiikka nuorissa omaa toimintaa ja jos kyllä, millaista?

Tutkimus on toteutettu käyntihaastatteluina Uudenmaan TE toimistoissa (N=250). Työnhakija on haastateltu sekä ennen työnohjaustilannetta että sen jälkeen. Lisäksi on haastateltu ohjauksesta vastannut virkailija. Ajatuksena on, että kohtaamisen sujuminen ja sen kuluessa syntyneet tulkinnat voivat vaikuttaa suurestikin siihen, millainen on ohjaustilanteen tuottama tulos.

Lisäksi on poimittu Ura rekisteristä 50% satunnaisotos tämän työvoimapiirin työttömistä nuorista työnhakijoista v. 2016. (Lähes kokonaisaineisto.) Aineistot täydentävät toisiaan (jälkimmäinen tarjoaa mahdollisuuden edellisen tuottamien tulosten yleisyyden tarkasteluun) ja paikkaavat toistensa puutteita.

TULOKSET LYHYESTI Tulos 1: porkkana ja keppi ei motivoi Tulos 2: Ymmärtävä, positiiviseksi koettu tapaaminen ei motivoi Tulos 3: Konkreettinen sopiva tarjous motivoi merkitsevästi Tulos 4: Hakijoiden koulutus ja tausta eriyttää hyötyjät muista Tulos 5: Karenssit kerääntyvät perusopetuksen varassa oleville Tulos 6: kysymys ylisukupolvisuudesta

OHJAAMOIDEN MERKITYS? Tulosten mukaan konkreettinen tarjous, joka on yhteydessä nuoren omiin mieltymyksiin, elämäntilanteeseen, tarpeisiin tai haluihin on motivoiva ja eteenpäin vievä. Mikä toimii, riippuu siis nuoren yksilöllisestä tilanteesta. Mikä on se taho, joka tarjoaa ohjausta missäkin tilanteessa? Tarjotaan oikeita asioita oikeaan aikaan!

SYRJÄYTYMISEN PROSESSIMALLI

SYRJÄYTYMISEN PROSESSIMALLI: SYRJÄYTYMINEN LÄPIELÄMÄN KULKEVANA PROSESSINA 1. Taso Ongelmia kotona ja/tai koulussa 2. Taso Epäonnistuminen koulussa, koulun keskeyttäminen 3.Taso Heikko asema työmarkkinoilla 4. Taso Taloudelliset ongelmat, riippuvuus hyvinvointivaltiosta 5. Taso Elämänhallinta ongelmat (päihde- ja mielenterveysongelmat, rikollisuus)

KIITOS!