Joka ryhmäkerran jälkeen tuntui kuin oloni olisi kevyempi. - Kooste VOIKUKKIA-vertaistukiryhmien loppupalautteesta 2017

Samankaltaiset tiedostot
PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Olen ollut enemmän oma itseni, kun olen voinut jättää raskaitakin asioita pois päästäni.

Joka kerta lähdin kotiin vahvempana kuin sinne tulin. - Kooste VOIKUKKIA-vertaistukiryhmien loppupalautteesta 2016

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIAvertaistukiryhmät

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIAvertaistukiryhmät

VOIKUKKIA -ryhmätoiminnan reunaehdot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA

Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli

Lapsen/Nuoren kysymykset

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

Ohjaamojen asiakaspalaute kevät 2018

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Asiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake HB-asiakkaalle

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

OMAISHOITAJALOMALLA 2012 OLLEET seurantakysely

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

MITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE

Lastenhoitoapu. Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

AVOPALVELUJEN ASIAKASPALAUTE

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Opiskelijapalaute 2018

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Ketään ei saa jättää yksin

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Asiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake VERROKKI-asiakkaalle

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Ykkösklubi on vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Hnenogäsdpdinoinnin päätehtävät

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

NEro-hankkeen arviointi

1. Lapseni on. Kyselyyn tuli vastauksia yhteensä 104, vastausprosentti n. 25 %.

Avo- ja asumispalvelut

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Maahanmuuttajavanhempien vertaistukitoiminta. Euroopan Unionin pakolaisrahaston tuella (ERF)

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

Hyvinvointikysely oppilaille

Opas sinulle, jonka perhettä koskettaa lapsen sijoitus tai huostaanotto

Merituulen koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi kevät 2018

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista


VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011


Henkilökohtaisen avun keskus HENKKA

Mikä ihmeen Global Mindedness?

KYSELY PINSKUTOIMINNASTA KIINNOSTUNEILLE, TOIMINTAAN OSALLISTUNEILLE JA AKTIIVISESTI TOIMINNASSA MUKANA OLEVILLE. Hei!

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisen työryhmän tapaaminen

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

Ohjaamojen käyntimääristä ja asiakasprofiileista vuonna 2016 Ohjaamosta saatavista palveluista, sekä asiakaspalautteesta.

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen


ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Kyselyn täyttäjän rooli

Harjoittelu vuotiaat

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA

Transkriptio:

Joka ryhmäkerran jälkeen tuntui kuin oloni olisi kevyempi. - Kooste VOIKUKKIA-vertaistukiryhmien loppupalautteesta 2017 VOIKUKKIA-vertaistukiryhmät Kooste laadittu 28.2.2018 VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä on palkittu menetelmä sijoitettujen lasten vanhempien tukemiseen. Suljetussa ryhmässä on 4-8 osallistujaa. Ryhmätapaamisia on noin 10 ja jokaisella tapaamisella on oma teema. Ryhmää ohjaa kaksi koulutettua ammattilaista. Usein mukana on myös vertaisohjaaja, itse ryhmän käynyt ja ryhmänohjaajaksi kouluttautunut vanhempi. Loppupalautteen merkityksestä VOIKUKKIA-vertaistukiryhmiin osallistuneilta on kerätty palaute samanlaisella lomakkeella vuodesta 2013 alkaen. Lomakkeessa kysytään taustatietoja sekä mielipiteitä väittämien muodossa. Jokaisen teeman jälkeen vastaaja voi kirjoittaa lisäkommentteja vapaaseen kenttään. Yli puolet vastaajista on käyttänyt tätä mahdollisuutta. Avovastauksissa on paljon kehuja, kommentteja ja kehittämisehdotuksia. Tähän koosteeseen on poimittu muutamia niistä. Lomaketta on vuosien myötä täydennetty mm. kysymyksellä vertaisohjaajan merkityksestä, mutta pääosin lomake on pysynyt samana. Tällä pyritään siihen, että saisimme mahdollisimman vertailukelpoisen palauteaineiston. Pääasia palautteen keräämisessä on kuulla osallistujilta, mikä ryhmässä toimi ja mikä ei toiminut ja käyttää tuloksia mallin sekä ohjaajakoulutuksen parantamiseen. Ryhmäkokemuksesta saamme vuodesta toiseen samansuuntaisia vastauksia: ryhmä on ollut antoisa, muiden ryhmäläisten tuki on ollut tärkeää ja ryhmähenki hyvä, ohjaajat ovat olleet osaavia ja ryhmän on toivottu jatkuvan pidempään tai että ryhmään olisi päässyt aiemmin. Osa kysymyksistä käsittelee myös sitä, mihin asioihin ja miten vanhemmat ovat kokeneet ryhmän vaikuttaneen: onko yhteistyö sijaishuoltajien tai sosiaalityöntekijöiden kanssa parantunut? Onko oma suhtautuminen muuttunut ja mihin suuntaan? Näiden kysymysten vastauksissa ja kehitysehdotuksissa näkyy, miten erilaissa tilanteissa ryhmäläiset ovat. Perheiden huostaanottotarinat ovat erilaisia ja niin ovat myös palautteet ryhmän vaikuttavuudesta. Lukuja vuoden 2017 ryhmäpalautteista - Vastaajien määrä: 55 o Vastaajien määrä on pysynyt viime vuoteen (54) nähden lähes samana. o Voikukkien arvion mukaan vertaistukiryhmään osallistui vuonna 2017 n. 125 vanhempaa - Vastaajista naisia oli 47 ja miehiä 8 o Vastanneiden miesten määrä kaksinkertaistui edellisvuoteen nähden, vaikka se on vielä vähäinen naisten määrään verrattuna. Toivottavasti kaksinkertaistuminen viittaisi siihen, että isätkin alkavat löytää entistä paremmin vertaistukiryhmiin. - Valtaosa vastaajista (44) oli saanut tiedon ryhmästä lastensuojelun työntekijältä. Muita tärkeitä tiedonsaantikanavia olivat voikukkia.fi-nettisivut (11) ja muut kanavat (7). o Lastensuojelun työntekijät ovat edelleen tärkein ryhmätiedon välittäjä ja heidän osuutensa on kasvussa. Viime vuoteen verrattuna 14 vastaajaa enemmän oli saanut tiedon ryhmästä lastensuojelun työntekijältä. Lastensuojelun työntekijät kannattaa pitää mahdollisimman

o o o hyvin ajan tasalla suunnitelluista ryhmistä ja auttaa heitä tiedottamaan ryhmistä vanhemmille. Muualta saatu tieto ryhmästä oli tullut perheohjaajalta, perhetyöntekijältä ja -leiriltä, mielenterveys- ja päihdepalveluista, sairaalan ilmoitustaululta, VOIKUKKIA-ryhmään osallistuneelta vanhemmalta sekä oman aktiivisuuden kautta. Muita mainittuja tiedonsaantikanavia olivat sukulaiset tai ystävät (2), lehti-ilmoitus (1) ja internet (2). Kannustamme edelleen ohjaajia käyttämään monia erilaisia mainostuskanavia. Tuloksista näkyy, että vaikka lastensuojelun työntekijät ovat ehdottomasti suurin tiedon välittäjä, niin myös monet muut kanavat voivat tuoda ryhmän vanhempien tietoon. VOIKUKKIA-ryhmien on tärkeää olla näkyvästi esillä. Monia vanhempia voi auttaa jo tieto niiden olemassaolosta ja pikkuhiljaa näkyvyys rikkoo myös ennakkoluuloja. Ryhmäkokemukset ja ryhmän ohjaus Vastanneet vanhemmat olivat tyytyväisiä tai jokseenkin tyytyväisiä että osallistuivat ryhmään ja suosittelisivat ryhmää vastaavassa tilanteessa oleville. Ryhmähenki sai erinomaiset pisteet. Yksi vastaaja koki, ettei ryhmähenki ollut aivan kohdillaan. Myös ymmärretyksi tuleminen ja luottamus vanhempien kesken saivat todella hyvät arviot, mutta muutama vanhempi koki, ettei luottamus vanhempien kesken toteutunut. Lähes jokainen vastaaja koki, että ryhmänohjaajat toimivat osallistujia kohtaan kunnioittavasti ja ystävällisesti sekä tasapuolisesti. Yksi vastaaja koki, ettei tasapuolisuus täysin toteutunut. Vastaajat antoivat erittäin hyvät pisteet myös tapaamisten järjestelyille ja ryhmänohjaajien toiminnalle. Ryhmänohjaajat saivat avoimissa palautteissa kiitosta ja kehuja. Vastaajat kehuivat ohjaajia muun muassa asiantunteviksi, osaaviksi, ihaniksi, luonteviksi ja lämpimiksi. Todella mukavia ihania ohjaajia, ammattitaitoisia ja kuitenkin puhuivat ns. selkokielellä että ymmärsin mitä puhuivat. Ohjaajilla on taito saada ryhmäläiset mukaan keskusteluun. Lempeä, kuunteleva ja kannustava ote. Ohjaajat saivat aikaan hyväksyvän tunnelman, jossa on helppo olla rehellisesti oma itsensä. Vastaukset ohjaajien antaman yksilöllisen lisätuen tarpeeseen jakautuivat jokaiseen vastausvaihtoehtoon kuten aikaisempanakin vuonna ja selittyvät vanhempien erilaisilla tilanteilla ja tuen tarpeella. Myös ryhmän tapaamiskertoja olisi toivottu lisää ja muutama kertoi toiveesta myös avoimissa palautteissa. Yksi vastaaja esitti myös toiveen ryhmän jälkeen järjestettävästä kuulumiskerrasta. Varattu aika liian lyhyt sekä kokoontumiskertoja pitäisi lisätä. Olisi hyvä, jos ryhmä kokoontuisi vielä muutaman kerran myöhemminkin. Voisi kertoa kuulumisia. Vertaisohjaajien määrä ryhmissä on kyselyn mukaan hieman laskenut viime vuodesta. Vastaajista 23 kertoi yhden ryhmän ohjaajista olleen vertaisohjaaja, kun edellisenä vuonna vertaisohjaajan mukanaolosta ilmoitti 30 vastaajaa. Avoimista vastauksista kävi ilmi, että vertaisohjaajan olisi toivottu olevan jokaisella ryhmäkerralla (3). Vertaisohjaajan mukanaolon kuvattiin helpottaneen omaa osallistumista ja olleen tärkeää etenkin alussa (2). Vastaajista 11 oli kuvannut vertaisohjaajan tai vierailevan kokemusasiantuntijan olevan hyödyksi ryhmälle. Valtaosa vertaisohjaajaa ja vierailijoita koskevista palautteista oli todella myönteisiä. Vertaisohjaaja voisi toimia jatkossa työntekijän parina joka kerta. Koin henkilökohtaisesti vertaisohjaajan paikallaolon tueksi, että oli helpompi puhua omista asioista. Vertaisohjaus oli itselleni erityisen arvokasta. Vastaajista 22 kertoi, että ryhmässä vieraili kokemusasiantuntijavanhempi ja 12 kertoi, että ryhmässä vieraili muu henkilö kuten huostaanotettu nuori (5), psykologi (3), lastenpsykologi (1), lastenpsykiatri (1), johtava sosiaalityöntekijä (3) ja sosiaalityöntekijä (2). Valtaosa palautteista liittyi siihen, miten hyväksi

vierailijoiden käyminen oli koettu. Selviytymistarinat mainittiin mielenkiintoisina ja avoimista vastauksista selvisi myös, että jossakin ryhmässä oli yhdessä päätetty, ettei ryhmään tule vierailijaa. Ryhmä ei halunnut vierailijaa mukaan. Se oli yhteinen päätös. Vierailijoiden käynti oli hyödyllinen, koska huomasi, että "mistä vain" vaikeasta tilanteesta voi selvitä. Vastaukset ryhmäkokemuksesta: 4 = täysin samaa mieltä 3 = jokseenkin samaa mieltä 2 = jokseenkin eri mieltä 1 = täysin eri mieltä, 0 = kysymys ei koske minua/en osaa sanoa 4 3 2 1 0 Yhteensä Keskiarvo Olen tyytyväinen, että osallistuin vertaistukiryhmään. 49 6 0 0 0 55 3,89 Sain ryhmästä tukea omaan jaksamiseeni. 38 16 1 0 0 55 3,67 Sain ryhmästä tukea vanhemmuuteeni. 32 22 0 0 0 54 3,59 Ryhmässä oli mukava henki ja sinne oli helppo tulla. Ryhmässä vallitsi luottamus vanhempien kesken. Vertaistuki muilta vanhemmilta oli minulle tärkeää. Ryhmä auttoi minua hahmottamaan lapseni sijoitukseen liittyvää kokonaisuutta. 51 2 1 0 0 54 3,93 48 4 2 1 0 55 3,8 36 15 4 0 0 55 3,58 23 19 7 0 5 54 3,02 Mikäli tunsin syyllisyyttä lapseni sijoitukseen liittyen ennen ryhmää, ryhmä auttoi minua 23 23 3 0 6 55 3,04 käsittelemään näitä tunteita. Mikäli tunsin häpeää lapseni sijoitukseen liittyen ennen ryhmää, ryhmä auttoi minua 22 23 5 1 4 55 3,05 käsittelemään näitä tunteita Koin tulleeni kuulluksi ryhmässä. 43 12 0 0 0 55 3,78 Koin tulleeni ymmärretyksi ryhmässä. 48 7 0 0 0 55 3,87 Ryhmässä käsitellyt teemat olivat mielekkäitä. 46 9 0 0 0 55 3,84 Voisin suositella ryhmää myös muille vastaavassa tilanteessa oleville vanhemmille. 52 3 0 0 0 55 3,95 Yhteensä 511 161 23 2 15 712 3,62 Vastaukset ryhmän ohjaamisesta: 4 = täysin samaa mieltä 3 = jokseenkin samaa mieltä 2 = jokseenkin eri mieltä 1 = täysin eri mieltä, 0 = kysymys ei koske minua/en osaa sanoa 4 3 2 1 0 Yhteensä Keskiarvo Mielestäni eri tapaamisten teemat olivat selkeät. 35 18 2 0 0 55 3,6 Teemat ohjasivat hyvin keskustelua tapaamisissa. Sain ryhmässä riittävästi tilaa ja aikaa omien ajatuksieni ja kokemusteni esille tuomiseen. 39 13 2 1 0 55 3,64 43 9 2 0 0 54 3,76

Ryhmä kokoontui riittävän monta kertaa (jos ryhmätapaamisia oli 8-11). Ryhmänohjaajat osasivat ohjata hyvin ryhmäämme. Ryhmänohjaajat tukivat ryhmäläisiä riittävästi tapaamisten aikana ja teemojen käsittelyssä. 30 12 8 3 1 54 3,24 42 8 2 0 0 52 3,77 44 9 1 0 0 54 3,8 Kokoontumistila sopi hyvin tapaamisiin. 47 7 1 0 0 55 3,84 Tapaamisten järjestelyt oli hyvin hoidettu. 51 4 0 0 0 55 3,93 Ryhmässä tehdyt tehtävät olivat hyviä. 41 11 2 0 0 54 3,72 Olisin kaivannut yksilöllistä lisätukea ryhmänohjaajilta, esimerkiksi kahdenkeskistä 7 12 17 12 5 53 2,08 keskustelua. Koen tulleeni ryhmässä riittävästi huomioiduksi yksilönä. Ryhmänohjaajat kohtelivat osallistujia tasapuolisesti. Ryhmänohjaajat toimivat osallistujia kohtaan kunnioittavasti ja ystävällisesti. Ryhmänohjaajien osaaminen lastensuojelusta ja vanhempien tukemisesta oli riittävää. 45 8 2 0 0 55 3,78 51 3 1 0 0 55 3,91 52 2 0 0 0 54 3,96 43 11 1 0 0 55 3,76 Olen tyytyväinen ryhmänohjaajien toimintaan. 49 6 0 0 0 55 3,89 Yhteensä 619 133 41 16 6 815 3,64 Elämäntilanne nyt ja tulevaisuudessa Vastaukset ryhmän vaikutuksesta oman ja perheen elämän muutoksiin sekä oman ymmärryksen muuttumiseen vaihtelivat enemmän kuin palautteet ryhmäkokemuksesta. Näihin vastauksiin vaikuttaa vahvasti perheen ja vanhemman tilanne ryhmän aikana. Suurin osa (43) oli kokenut elämäntilanteessaan ainakin jonkin verran myönteistä muutosta ryhmän aikana tai heti sen jälkeen. Vastaajista 48 koki ymmärtävänsä omia ja 44 lapsensa tunteita ja toimintaa ainakin jonkin verran paremmin ryhmän päätyttyä. Sijoituksesta on helpompi puhua, kun on saanut asiaa arkipäiväistettyä ryhmässä. Ryhmässä on voimaa, joka tarttuu! Ryhmä antoi hyvän alustan käsitellä asioita ja löytää uusia näkökulmia. Yli puolet vastaajista koki, että he hyötyisivät vertaistukiryhmän lisäksi myös muusta tuesta. Vastaajista 33 arvioi hyötyvänsä järjestöjen tarjoamista tukipalveluista kuten vanhempien ja lasten yhteisleireistä, viikonlopputoiminnasta, ryhmistä tai harrastuksista. Yksilöllisen tuen tarpeen vanhemmuuteen kasvussa tunnisti ainakin jossain määrin 25 vastaajaa, mutta tässä kohdassa vastaukset jakautuivat tasaisimmin eri vaihtoehtoihin. Lomakkeessa ei kysytä tukihenkilön tarpeesta. Oli myönteistä, että valtaosa vanhemmista (46) koki, että osaisivat todennäköisesti hakea ryhmän jälkeen lisätukea itselleen. Vastaukset jakautuivat jokaiseen vastausvaihtoehtoon väittämässä Koen yhteistyön muiden sijoitukseen liittyvien tahojen kanssa (esim. kunnan lastensuojelu, sijaishuoltopaikka) olevan nyt helpompaa kuin ennen ryhmää. Puolet vastaajista kokivat yhteistyön parantuneen ainakin jossain määrin. kolmasosa koki, ettei yhteistyö ollut parantunut ja loput eivät osanneet vastata tai kysymys se ei koskenut heitä. Yhteistyön lähtötilanne ei selviä kysymyksenasettelusta, joten kysymykseen ovat saattaneet vastata samalla tavalla sekä yhteistyöhön tyytyväiset että ne, joilla yhteistyössä on ollut haasteita. Avovastauksissa tulivat esille vanhempien erilaiset elämäntilanteet ja vaiheet lapsensa sijoituksessa tai huostaanotossa. Myös vanhempien esille tuomat olotilat ja suhtautumistavat vaihtelivat. Muutama vastaus

kertoi vaikeaksi koetusta tilanteesta. Pääpaino vastauksissa oli kuitenkin eteenpäin katsova tai myönteinen. Usko tulevaisuuteen ja voimaantuminen korostuivat. Nykytilanne on vielä hieman sekava, mutta tulevaisuuteen suhtaudutaan valoisasti. Olen saanut rohkeutta lisää. Uskallan paremmin puhua tunteistani ja toiveistani. Ryhmä loi uskoa parempaan tulevaisuuteen. Päivä kerrallaan saadaan elämä kuntoon. Vastaukset elämäntilanteesta nyt ja omasta tulevaisuudesta: 4 = täysin samaa mieltä 3 = jokseenkin samaa mieltä 2 = jokseenkin eri mieltä 1 = täysin eri mieltä, 0 = kysymys ei koske minua/en osaa sanoa Koen hahmottavani elämäntilannettani sijoitetun 4 3 2 1 0 Yhteensä Keskiarvo lapsen vanhempana paremmin nyt kuin ennen 21 25 1 0 8 55 2,93 ryhmää. Elämäntilanteessani on tapahtunut muutosta parempaan ryhmän aikana tai heti sen jälkeen. Ymmärrän omia tunteitani ja toimintaani paremmin nyt kuin ennen ryhmää. Ymmärrän lapseni toimintaa ja tunteita paremmin nyt kuin ennen ryhmää. Ymmärrän sijaisperheen tai sijoituspaikan toimintaa paremmin nyt kuin ennen ryhmää. Osaan tarvittaessa hakea ryhmän jälkeen lisätukea itselleni. 24 19 4 2 5 54 3,02 21 27 1 1 5 55 3,05 18 26 3 2 5 54 2,93 13 27 4 2 9 55 2,6 29 17 3 0 6 55 3,15 Ryhmämuotoinen tuki sopi minulle hyvin. 37 11 4 1 2 55 3,45 Koen, että tarvitsisin edelleen vanhemmille suunnattua tukea ja/tai kuntoutusta. 20 16 8 4 7 55 2,69 Koen, että tarvitsisin ryhmämuotoisen tuen lisäksi vielä yksilöllistä tukea vanhemmuuteni kasvussa, esim. lastensuojelun muita 12 13 12 5 13 55 2,11 tukipalveluja kunnalta. Koen, että hyötyisin vanhempana järjestöjen tarjoamista tukipalveluista vanhemmille, esim. vanhempien ja lasten yhteisleirit, 19 14 6 6 10 55 2,47 viikonlopputoiminta, ryhmät, harrastukset jne. Koen yhteistyön muiden sijoitukseen liittyvien tahojen kanssa (esim. kunnan lastensuojelu, sijaishuoltopaikka) olevan nyt helpompaa kuin 16 12 12 5 10 55 2,35 ennen ryhmää. Olen saanut ryhmästä voimia tulevaisuuteni rakentamiseen. 29 18 2 1 4 54 3,24 Yhteensä 259 225 60 29 84 657 2,83

Pohdintaa Palautteet olivat todella myönteisiä. Vain yksittäisistä kommenteista tuli esille toiminnan parantamisen tarpeita. Nämä parannusehdotukset ryhmän kokoamisesta ja ryhmäläisten rajaamisesta olivat kuitenkin hyviä ja huomionarvoisia. Monilla alueilla osallistujia vertaistukiryhmiin on vaikea saada riittävästi ryhmän perustamiseen, eikä räätälöityjä ryhmiä ole mahdollista järjestää. Ryhmäpalautteista kävi ilmi, että yksi vanhempi koki olonsa ulkopuoliseksi, koska kaikilla muilla ryhmäläisillä häntä lukuun ottamatta oli kokemuksessaan merkittävää samankaltaisuutta. Ohjaajat saavat alkutapaamisista usein jo käsityksen ryhmäläisten tilanteista. Mikäli ryhmään on tulossa yksittäinen osallistuja, joka eroaa jossakin asiassa muusta ryhmästä, asiasta on hyvä puhua etukäteen, jotta tilanne ei tule osallistujalle yllätyksenä. Toisaalta, eroavaisuuksista huolimatta kaikilla osallistujilla on kokemus lapsen sijoituksesta tai huostaanotosta, joka on usein merkittävämpi samankaltaisuus kuin mahdolliset eroavaisuudet. Puheenvuorojen jakaantumiseen on hyvä kiinnittää erityistä huomiota ryhmässä. Kaikki ryhmäläiset eivät halua jakaa tilanteestaan yhtä paljon, mutta on hyvä pitää huolta, että kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet jakamiseen. Tasapuolisuus on hyvä ottaa esille jo ryhmän yhteisiä toimintaperiaatteita laatiessa. Mahdollisessa ongelmatilanteessa on helpompi ottaa asia puheeksi, kun tasapuolisuudesta on yhdessä sovittu ryhmän alussa ja se on kirjattu toimintaperiaatteisiin. Ryhmäläisten kanssa voi sopia toimintaperiaatteita laatiessa myös tavasta, jolla ryhmäläiset voivat ottaa yhteyttä ohjaajiin ryhmään liittyvissä asioissa kuten kokemissaan epäkohdissa. Ohjaajilla on tehtävässään lupa tukea napakastikin ryhmää toimimaan sovittujen periaatteiden mukaisesti. Periaatteet on kuitenkin laadittu ryhmän ja ryhmäläisten etua ajatellen. Vuoden 2017 ryhmien loppupalautteiden perusteella lähes kaikki ryhmät onnistuvat näissä asioissa oikein hyvin. Nekin, joissa edellä mainittuja asioita pyydettiin kehittämään, saivat muissa osioissa hyvää palautetta. Erityisesti vuoden 2017 palautteissa korostui ryhmäläisten voimaantuminen ja tyytyväisyys ryhmänohjaajiin. 1 tasolla ollaan, mutta asenne on nyt oikeasti muuttunut neljään, jos arvio on 1-4. Ryhmä antoi minulle todella paljon. Tunnen, että minua ensi kertaa kuunneltiin aidosti, minulle haluttiin hyvää ja minua haluttiin auttaa. Olen enemmän kuin kiitollinen ryhmälle.