Tekijä: Hannu Lepistö, Centria AMK, Esittävä taide 4 vuosikurssi, teatteri-ilmaisun ohjaaja opiskelija, Tampereen Työväen Teatterin yleisötyöharjoittelija. Harjoitustehtäviä Pekka Töpöhäntä - näytelmän pohjalta MITEN LAPSIRYHMIEN KANSSA VOIDAAN PURKAA KIUSAAMISTA? Itse näytelmästä Pekka Töpöhäntä on erilainen hännätön ja maalta kotoisin. Pekka on hyväsydäminen ja luottavainen kissa. Ilkeä Monni-kissa ja tämän tyhmät seuraajat, Pilli ja Pulla, ovat aina kiusaamassa Pekkaa ja pyrkivät saamaan Pekan näyttämään typerältä muiden silmissä. Usein Monnin kepposet kääntyvät kuitenkin häntä itseään vastaan ja hän tulee itse nolatuksi. Pekka näyttää omalla esimerkillään, että kiltti ja hyväntahtoinen kissa voi olla rohkea ja pitää myös muiden kiusattujen puolia. Kaveria ei jätetä. Tiukan paikan tullen Pekkaakin auttaa eräs erityisen suloinen Maija Maitoparta. Pekka Töpöhäntä (ruots. Pelle Svanslös) on ruotsalaisen Gösta Knutssonin luoma klassikko, joka kertoo samannimisestä kissasta. Kirjasarja on julkaistu vuosina 1939 1972. Aihepiirin soveltaminen opetukseen Näytelmän asiat saattavat tapahtua myös oikeassa elämässä. Tärkeintä onkin havaita, että kiusaamistilanteissa vahvimmaksi osoittautuu juuri se, joka osaa vastustaa kiusaamista, sillä hän on se todellinen sankari. Kuten lapsien leikeissäkin, kun pahis kiusaa hyvistä, niin pahis tulee myös saamaan ansionsa mukaisesti.
Todellisuudessa kiusaaminen ei ole aina mustavalkoista, sitä saattaa olla jopa vaikeaa tunnistaa. Syitä saattaa olla monia ja tilanteet ovat aina erilaisia ja ilmenemismuodot yksilöllisiä. Kiusaamista on vaikea käsitellä, aihe on arka. Näytelmän katsominen linkittyy suoraan kiusaamiseen. Näytelmän katsomisen jälkeen aihe voi tulla helpommin lähestyttäväksi. Kun aihetta on käsitelty, se saattaa puolestaan auttaa lapsia näkemään esityksen monipuolisemmin. Näytelmän henkilöt toimivat erinomaisena esimerkkinä siitä, miten erilaiset roolit kiusaamistilanteen sisällä käyttäytyvät. YLEISIÄ HAVAINTOJA JA POHDINTAA Yleisellä tasolla voidaan pohtia, millainen ilmapiiri koulussa tai päiväkodissa on tällä hetkellä ja miten sitä voidaan parantaa entisestään. Tavoitteena olisi yhteisesti luoda toimintasuunnitelma ilmapiirin parantamiseksi ja nostaa näkyville yhteisiä pelisääntöjä, joissa jokaisen ryhmän jäsenen mielipide tulisi kuulluksi. Havainnoikaa päivän ajan koulunne/päiväkotinne sosiaalista ilmapiiriä: kohdellaanko jotakuta henkilöä tai ryhmää syrjivästi, tai muuten eri tavalla kuin muita? Tehtävän tarkoituksena ei ole etsiä syyllisiä ja uhreja, vaan tunnistaa erilaisia syrjiviä rakenteita koulussa tai päiväkodissa. Oppilaita voi pyytää esimerkiksi kirjoittamaan ja/tai piirtämään havainnoistaan ja tuntemuksistaan. Tehtävän annossa korostetaan, ettei kukaan yksinään ole vastuussa ilmapiiristä vaan hyvän yhteishengen muodostamisessa kaikki ovat osallisia. Tavoitteena on ennen kaikkea edistää ryhmän yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Kuka puuttuu kiusaamiseen? Kenen tehtävä on puuttua? Mistä saa apua?
Laatikaa opas kiusaamisesta, joka sisältää ohjeita ja neuvoja kiusatulle, kiusaajalle sekä heille, jotka huomaavat, että kiusaamista tapahtuu. Miten toimin, kun kohtaan kiusaamista omalla tai jonkun muun kohdalla? Mistä saan apua ja tukea? Apuna voi käyttää piirtämistä, askartelua, kirjoittamista, musiikkia tai draamaharjoituksia. VALMIITA HARJOITUKSIA KÄYTETTÄVÄKSI Patsastyöskentely tai valokuva aiheesta Harjoitusta voi soveltaa lähes minkä teeman käsittelyyn tahansa ja tapoja on useita, mutta tässä esimerkki: Aluksi ryhmä jaetaan 4-5 hengen pienryhmiin. Ryhmien tehtävänä on 2-3 minuutissa muodostaa valokuva/patsas aiheesta Onnellinen ryhmä. Kun kuvat/patsaat ovat valmiita, tehdään ns. galleriakierros, jossa tarkastellaan kaikkien ryhmien teokset. Kysele ryhmältä esim. Mitä näette kuvassa? Miten annettu aihe näkyy teoksessa? Haluaisiko joku olla osa tällaista ryhmää? Mitä muita havaintoja teos synnyttää? Kun kaikkien ryhmien teokset on purettu, keskustellaan mitä ajatuksia harjoitus herätti, miltä yhdessä tekeminen tuntui ja miten yhteisen kuvan/ patsaan suunnittelu onnistui ryhmän sisällä. Joopas eipäs Jaa ryhmä pareihin. Tavoitteena on parin kanssa improvisoidusti toimia niin, että rooleja vaihdetaan keskenään vuorotellen. Aluksi toinen ehdot-
taa yhteistä tekemistä (kuten leikitäänkö hippaa tai juostaanko kilpaa, mitä tahansa.) johon toinen vastaa myöntävästi sanalla JOO ja he aloittavat ehdotetun toiminnan keskenään. Tämän jälkeen ehdottajan vuoro vaihtuu. Toisella kertaa sama harjoitus, mutta pari ei suostukaan ehdotukseen. EIPÄS, HALUAN (esim. piirtää), jolloin hän alkaa tehdä sitä, mitä haluaa. Tämän jälkeen hän kuitenkin ehdottaa parilleen uutta tekemistä, eli vuoro vaihtuu. Harjoituksen jälkeen, parit pohtivat ja vertailevat keskenään, miltä tuntui kun kaveri sanoi JOO ja miltä EI. Lopuksi koko ryhmä keskustelee yhdessä, mitä tuntemuksia parit kokivat harjoituksen aikana. Assosiaatiokirjoittaminen Jaa ryhmäläisille paperit, joihin jokainen kirjoittaa seuraavan harjoituksen yksilönä. Osallistujille annetaan aloituslauseet (esim: jos minua kiusattaisiin, minusta tuntuisi tai en aio seurata kiusaamista sivusta koska ) Aloittavia virkkeitä voi olla monia ja teemojakin useampia. Anna kirjoittamiseen aikaa n. 5 minuuttia. Tavoitteena on pyrkiä sensuroimattomaan kirjoitukseen ilman rajoitteita. Eli pyyhekumia ei käytetä. Harjoituksessa sanallistetaan omia ajatuksia, ilman ajattelutaukoja. Kirjoittamisen jälkeen pyydä jokaista tarkastelemaan kirjoitustaan ja alleviivaamaan kohdat, jotka ovat heistä tärkeitä, hienoja tai merkityksellisiä. Tämän jälkeen alleviivatut lauseet ja kohdat jaetaan ryhmän kesken. Jos joku asia tuntuu kirjoittajasta liian henkilökohtaiselta, niin sitä ei ole pakko jakaa.
SWOT-analyysi (Strenghts, Worries, Opportunities ja Threats) eli vahvuudet, huolet, mahdollisuudet ja uhat. Tee jokaiselle neljälle aihealueelle oma julistepaperinsa ja levitä ne luokkaan erilleen toisistaan, esimerkiksi neliöksi. Jaa ryhmälle post-it lappuja. Esittele SWOT ja kerro aiheesta esim. luokkaryhmän tulevaisuuden näkymä, mitä vahvuuksia, huolia, mahdollisuuksia ja uhkia on, tai mahdollisesti voi olla. Jokainen saa kirjoittaa post-it lapuille omia ajatuksiaan niin, että jokaiseen kategoriaan syntyy vastauksia. Valmiit SWOT-julisteet tuodaan koko ryhmän näkyville, jonka jälkeen voidaan tehdä yhteisiä havaintoja sekä purkaa tulokset ryhmässä. Tuntemusten kuja Harjoitus, jossa ryhmä jaetaan ryhmä kahteen riviin, jotka ovat toisiaan vastakkain niin, että väliin syntyy kuja. Jokainen osallistuja kävelee vuorollaan hitaasti silmät kiinni kujan läpi kaksi kertaa. Kun kävely on tehty, kävelijä palaa jommankumman rivin jatkeeksi. 1. Kävely: Kujan muodostaneet kääntävät selkänsä ja supisevat henkilöstä, joka vuorollaan kävelee kujaa pitkin. 2. Kävely: Kujan muodostaneet kehuvat ja kannustavat henkilöä, joka kävelee kujaa. Kun harjoitus on tehty, se puretaan yhteisesti, mitä ajatuksia ja oivalluksia harjoituksesta syntyi. Miltä kujalla kävely tuntui ensimmäisellä ja miltä toisella kerralla.
Korttihierarkia: statusharjoitus Tarvitset korttipakan, josta olet poistanut kaikki ässät. Jaa jokaiselle osallistujalle yksi kortti ja painota, ettei korttia saa katsoa. Kortti asetetaan otsalle niin, että muut ryhmäläiset näkevät korttikuvan, mutta kortin haltija ei. Korttien roolien tarkoitus on käsitellä hierarkiaa/statusta, eli kuningas on rooleista suurin ja kakkonen pienin. Laita ryhmä liikkumaan tilassa ja eläytymään kortin statuksen mukaisesti eli kuningasta kunnioitetaan kaikista eniten ja kakkosta arvostetaan vähiten. Harjoituksen aikana osallistujat saavat keskustella keskenään roolihahmoina. Myös harjoituksen vetäjällä on mahdollisuus tarkkailla osallistujien käytöstä eri statusten kohtaamisissa ja käyttää havaintojaan tehtävän purkutilanteessa. Harjoituksen jälkeen osallistujat katsovat mitä roolia edustivat ja harjoitus puretaan yhteisesti roolikohtaisesti, miltä tuntui, arvasiko osallistuja oman statuksensa toisten käytösten perusteella ja mikä mieli harjoituksesta jäi. Linkkejä luettavaksi: http://www.kivakoulu.fi/ http://www.mll.fi/kasvattajille/kiusaamisen-ehkaiseminen/ http://www.hkt.fi/perheteatteri/taidekasvatus06-4.pdf http://www.edu.fi/ http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/koulukiusaaminen/mita_koul ussa_voidaan_tehda/