Varhaiskasvatuksen kehittäminen Osallisuutta pienestä pitäen Uuraisten varhaiskasvatuksessa: SALLI -hanke 27. kesäkuuta 2018
Sisällys JOHDANTO... 2 HANKKEEN AIKATAULU JA ETENEMINEN... 3 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 5 LOPUKSI... 6 1
Johdanto Voimassa oleva varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelma ohjaavat lasten osallisuuteen ja toimijuuteen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa korostetaan huoltajien kuulemista ja osallisuutta. Lasten ja perheiden kuuleminen, kuunteleminen, osallisuus, toimijuus ja aktiivisuus kuuluvat olennaisena osana laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Sen vuoksi niiden huomioiminen varhaiskasvatuksen arjessa ovat tärkeitä ja niihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hankkeen tavoitteena on syventää lasten ja vanhempien osallisuutta ja toimijuutta varhaiskasvatuksen arjessa ja antaa varhaiskasvatuksen henkilökunnalle eväitä lapsilähtöisen toimintakulttuurin luomiseen ja huomioimiseen omissa toimintayksiköissään. Lisäksi tavoitteena on saada huoltajat aktiivisiksi toimijoiksi varhaiskasvatuksen suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Tarkoituksena on järjestää mahdollisimman monipuolisista toimintaa ja eri toimintatapoja hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Osallistava arki lähtee ammattitaitoisesta henkilökunnasta, joiden toimintatavat kehittävät toimintakulttuuria. Oman työn johtaminen, kehittäminen ja arviointi ovat tärkeitä työvälineitä tämän onnistumisessa. Hankkeen avulla etsitään uusia toimintatapoja ja -malleja, joilla toimintakulttuuri muodostuu jatkuvan kehittämisen malliksi. SALLI-hanke muodostuu sanoista: syli, aikuinen, lapsi, luottamus ja ilo. 2
Hankkeen aikataulu ja eteneminen Hankkeen käynnistyttyä syksyllä 2016, perustettiin Uuraisilla SALLI-tiimi, jonka tehtävänä oli viedä hanketta eteenpäin ja organisoida hankkeeseen liittyviä tapahtumia. Marraskuussa 2016 toteutettiin varhaiskasvatuksen asiakaskysely vanhemmille ja lapsille (liite 1) sekä alkukartoitus varhaiskasvatuksen työntekijöille. Joulukuussa kyselyiden tulokset käytiin läpi ja niiden pohjalta yhdessä pohdittiin, kuinka toimintaa voisi kehittää siten, että otetaan huomioon lasten ja vanhempien antama palaute. Tammikuussa 2017 pidettiin henkilöstölle Tiimille hyvä päivä tänään -koulutus. Petäjävedellä vastaava koulutus oli pidetty jo aiemmin. Koulutuksessa käytiin läpi tiimin vuorovaikutukseen ja tiimin sisäiseen kasvatuskumppanuuteen liittyviä asioita. Kouluttajana toimi työnohjaaja ja lastentarhanopettaja Kirsi Järvinen. Helmikuussa kaikki työntekijät täyttivät lapsen osallisuuden arviointi -kyselyt (liite 2), jotka pohjautuvat Parrila, S. & Fonsén, E.:n Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus kirjaan. Tiimit kävivät yhteisen keskustelun lapsen osallisuudesta omien arviointikyselyiden pohjalta. Tämän jälkeen niistä koostettiin yhteenvedot tiimeittäin ja koko kunnan tasolla, jotka käytiin läpi koko Uuraisten varhaiskasvatuksen työkokouksessa. 3
Helmikuussa jokaisessa varhaiskasvatusryhmässä järjestettiin myös vanhempia ja lapsia osallistava ystävänpäivätapahtuma. Kevään 2017 aikana annettiin myös ennakkotietoa tulevasta vanhempaintiimistä ja kyseltiin vanhemmilta halukkuutta osallistuva vanhempaintiimiin. Vanhempaintiimi aloittikin toimintansa syksyllä 2017. Tiimiä vetää kaksi lastentarhanopettajaa ja tiimin tavoitteena on keskittyä koko palveluiden toiminnan ja arjen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Vanhemmille ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattu Yhteinen hetki -teemailta järjestettiin yhteistyössä seurakunnan kanssa maaliskuussa 2017. Teema-illan tavoitteena oli antaa eväitä lasten ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen mm. lorutuksen, sadutuksen ja musiikin avulla. Työntekijöille tehtiin osallisuus-/työssäjaksamiskysely huhtikuussa 2017 (liite 3). Sen tulokset käytiin yhdessä läpi työkokouksessa ja sovittiin jatkotoimenpiteistä. Kyselyiden perusteella todettiin, että ne asiat, jotka näkyvät henkilökunnalla kuormittavina tekijöinä, ovat juuri niitä, joita hankkeen avulla pyritään kehittämään eteenpäin. Näitä asioita olivat mm. työilmapiiri ja uudet toimintatavat, joihin varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa. 5.9.2017 vietettiin Vasuista vauhtia varhaiskasvatukseen-päivää, jonka tavoitteena oli tehdä näkyväksi varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa sekä perheille että kuntapäättäjille. Uuraisilla jokaisessa yksikössä pidettiin avoimet ovet ja eri yksiköt olivat suunnitelleet erilaisia tapahtumia päivän sisään. Myös paikallislehti oli mukana päivässä ja teki eräästä yksiköstämme lehtijutun. Syksyn 2017 ensimmäisessä työkokouksessa käytiin läpi ryhmäkohtaisia varhaiskasvatussuunnitelmia (ryhmävasu), jonka tarkoituksena on toimia eräänlaisena arvioinnin työkaluna. Siinä sovitaan keskeisistä toimintaan liittyvistä asioista. Ryhmävasu-malli (liite 4) otettiin myös Parrila, S. & Fonsén, E.:n Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus kirjasta. Syksyllä 2017 Salli-tiimi lakkautettiin, kun Uuraisten varhaiskasvatuspalveluissa otettiin käyttöön vastuutiimi, jonka muodostavat varhaiskasvatusjohtaja, päiväkodinjohtaja, konsultoivat erityislastentarhanopettaja, yksiköiden vastuulastentarhanopettajat ja vastuuhenkilö (lähihoitaja). Vastuutiimin tarkoitus oli mm. suunnitella, arvioida ja kehittää koko palveluiden tasolla varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja siihen liittyvää kunta- ja yksikkötason arviointia. Petäjävedellä vastaava toiminta oli alkanut jo aiemmin. Vastuutiimitoiminnan käynnistyksessä ja arviointityökalujen suunnittelussa käytetiin apuna konsultti Piia Roosia, jonka kanssa syksyllä tavattiin muutamia kertoja. Marraskuussa sekä Petäjäveden että Uuraisten varhaiskasvatuspalvelut osallistuivat yhteiseen koulutusiltaan Petäjävedelle. Koulutuksen nimi oli Osallisuutta pienestä pitäen ja kouluttajana toimi Piia 4
Roos. Koulutuksessa syvennyttiin osallisuus pedagogiikkaan ja pohdittiin erilaisia työtapoja, joilla osallisuus mahdollistetaan varhaiskasvatuksen arjessa. Syksyllä 2017 perustettiin myös työhyvinvointi-tiimi, jonka tehtävänä oli pohtia, mitä työhyvinvointiin liittyviä teemoja meille on hankkeen ja kyselyiden aikana noussut ja miten niihin voisi tarttua. Aloitimme mm. yhteiset liikuntasalivuorot ja suunnittelimme pieniä arjen tekoa, jolla positiivinen ilmapiiri saisi hyvän kasvualustan. Marras- ja joulukuussa 2017 Piia Roos kävi Petäjävedellä ja Uuraisilla eri yksiköissä konsulttikäynneillä. Tiimit, jotka osallistuivat konsultointiin, tekivät ensin henkilökohtaisen itsearvioinnin, jonka pohjalta keskustelut tiimeissä käytiin (liite 5). Marraskuussa vastuutiimi (ent. Salli-tiimi) kokosi myös osallisuuden/arvioinnin vuosikelloa, jonka kehittämistä on jatkettu edelleen varsinainen Salli-hankkeen päättymisen jälkeen (liite 6). Joulukuussa 2017 pidettiin Uuraisilla vielä hankkeen päättymisen tiimoilta koostava työkokous, jossa keskusteltiin mm. yhteisestä arvoperustasta ja siitä, miten se näkyy arjessamme, oppimiskäsityksestämme, vuorovaikutuksesta ja työhyvinvoinnista. Nostimme myös esille syksyn haasteita ja onnistumisen hetkiä. Tiimit tekivät sopimuksia siitä, miten keväällä sovittuja asioita lähdettäisiin viemään eteenpäin. Tavoitteiden toteutuminen Hankkeen yhtenä tavoitteena oli syventää lasten sekä huoltajien osallisuutta ja toimijuutta varhaiskasvatuksen arjessa suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin näkökulmista. Hankeen aikana kokoontui Salli-tiimi, joka suunnitteli yhteisiä linjauksia osallisuuden vahvistamiseksi koko varhaiskasvatuspalveluissa. Hankkeen aikana järjestettiin myös yhteisiä tapahtumia näistä lähtökohdista ja niitä olivat yhteinen ystävänpäivätapahtuma, yhteinen hetki (vuorovaikutus)-ilta. Osallisuuden näkökulmasta aloitettiin myös vanhempaintiimitapaamiset, joissa pääasiallinen tavoite oli keskittyä varhaiskasvatuksen arviointiin ja kehittämiseen. Vanhempaintiimin osallistumisprosentti jäi todella alhaiseksi ja keinoja sen nostamiseksi ei hankkeen löydetty. Toinen päätavoite oli antaa henkilökunnalle eväitä lapsilähtöisen toimintakulttuurin ja osallistavan vuorovaikutuksen luomiseen. Siinä tärkeimpinä olivat henkilöstön omien toimintatapojen avaaminen ja niiden tarkastelu. Hankkeen aikana aloitettiin koko henkilöstöä koskeva pedagogiikan kehittämisenprosessi (yhteistyössä Petäjäveden kanssa), jossa keskityttiin henkilöstön toimintatapojen avaamiseen ja niiden arviointiin. Prosessista vastasi vastuuhenkilöiden tiimi, jotka kokoontuivat säännöllisesti noin kerran kuukaudessa ulkopuolisen konsultin kanssa. Tämän pohjalta lähdettiin myös 5
kehittämään henkilöstön, lasten ja huoltajien kyselyitä, jotka on toteutettu hankkeen päättymisen jälkeen. Uusien toimintatapojen ja työmenetelmien opettelu osallisuuden näkökulmasta jäi hankkeen aikana vähän taka-alalle. Hankkeen aikana kävi selväksi, että oman työn arvioinnin ja kehittämisen välineet tulisi saada ensin kuntoon, jonka jälkeen on helpompi lähteä opettelemaan myös kokonaan uusia työskentelytapoja. Varsinaisen hankeajan jälkeen pidimme koulutusiltoja mm. lasten haastatteluista ja yhteisestä vuorovaikutuksesta. Lopuksi Huoltajien ja lasten osallisuudessa on kyse siitä, miten he voivat olla mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa varhaiskasvatuksen arkea ja sitä ohjaavia toimintatapoja. Varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittavat varhaiskasvatuksen järjestäjiä ottamaan osallisuuden huomioon niin päiväkodin arjessa kuin lasten varhaiskasvatussuunnitelmissakin. Osallisuus ei tarkoita samaa asiaa kuin osallistuminen. Osallisuuden ydin koostuu siitä, että lapsella ja huoltajalla on oikeus ja mahdollisuus olla mukana asioissa, jotka heitä koskettaa. Vastavuoroinen vuorovaikutus on olennaista: vaikuttaminen ei ole mahdollista, jos ei pääse mukaan asioiden käsittelyyn eikä saa niistä tietoa. Osallistuminen vastaavasti on toimintaa, jossa osallisuus usein konkretisoituu. Osallisuus käsitteenä on laaja ja antaa tulkinnan varaa, jonka vuoksi sen avaaminen ja siitä keskustelu työntekijöiden kesken on tärkeää. Hankkeen aikana huomasimme, että keskustelun ohjaaminen, dokumentointi ja aikatauluista sopiminen helpottaa työntekijöiden asennoitumista ja sitoutumista prosessiin. Sen vuoksi ilman ulkopuolista ohjausta emme olisi onnistuneet saavuttamaan hankkeen tavoitteita siinä määrin kuin ne lopulta tavoitettiin. Hankkeen aikana selvisi myös se, että prosessi ei pääty koskaan ja sitä pitää jatkuvasti kehittää. Jokainen toimintavuosi ja jokainen oppimisympäristö ovat erilainen ja jokainen lapsi ja aikuinen, jotka ovat niihin kytköksissä ovat erilaisia. Jatkuvan kehittämisen ja kehittymisen kehä ei katkea, vaan sitä tulee suojata ja varmistaa, että jokaisella varhaiskasvatuksen työntekijöillä on eväitä onnistua osallistavan toimintakulttuurin ja -ympäristön luomisessa. Hankeen aikana rakensimme osallisuuden ja arvioinnin vuosikellon, joka raamittaa suunnitteluamme ja arkeamme seuraavan toimintavuoden ajan. Meillä on vastuutiimi, joka seuraa prosessin etenemistä ja sen toteutumista. Olemme herättäneet meissä osallisuuden siemenen, joka pikkuhiljaa kasvaa ja kehittyy. Opettelemme yhdessä osallistumisesta osallisuuteen! 6
Liitteet Liite 1 7
8
Liite 2 Arviointikriteeri Huomioita/kehitettävää 1. Aikuiset kuuntelevat lapsia aktiivisesti ja rohkaisevat lapsia ilmaisemaan mielipiteitään arjen tilanteissa. 2. Aikuiset osoittavat olevan kiinnostuneita lasten ajatuksista ja virittävät yhteistä keskustelua. 3. Toimintaa ja toiminnan rakenteita on kehitetty lasten kuulluksi tulemista ja mielipiteiden ilmaisua vahvistavaan suuntaan. 4. Lasten mielipiteet ja aloitteet huomioidaan, niistä keskustellaan ja niihin vastataan mahdollisuuksien mukaan. 5. Toiminnan struktuurissa on väljyyttä lasten aloitteisiin reagoimiseksi. 6. Lapsilla on mahdollisuus valita leikkikavereitaan ja vaikuttaa pienryhmien muodostamiseen. 7. Lapsilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa toimintaympäristön suunnitteluun ja arviointiin 8. Toimintavälineet ja materiaalit ovat monipuolisia, vastaavat lasten tarpeita ja ovat lasten saatavilla. 9. Toimintaympäristöä muokataan säännöllisesti lasten mielenkiinnon ja tarpeiden mukaan. 10. Lapsilla on mahdollisuus käyttää materiaaleja ja välineitä luovasti. 11. Lapset voivat tuoda itselleen tärkeitä leluja ja muita välineitä kotoa yhdessä sovituin ehdoin. 12. Lapset voivat vaikuttaa toimintaan käytettävään aikaan. 13. Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun yhdessä aikuisten kanssa, ja sen mahdollistamiseksi on luotu toimivat käytännöt. 9
Arviointikriteeri Huomioita/kehitettävää 14. Lapsilla on mahdollisuus toteuttaa projektityyppistä toimintaa sekä omaehtoisissa että ohjatuissa pienryhmissä. 15. Lasten mielenkiinnon kohteet ja aloitteet toimivat yhteisten projektien ideoinnin ja suunnittelun pohjana. 16. Lapsilla on päivittäin mahdollisuus valita toimintojaan sekä kokea innostusta yhdessä tekemisestä lasten ja aikuisten kanssa. 17. Aikuiset havainnoivat aktiivisesti lasten toimintaa ja hyödyntävät tietoa suunnittelussa ja toiminnassa. 18. Aikuiset kannattelevat ja aktivoivat lasten toimintaa osallistumalla leikkeihin ulkona ja sisällä. 19. Lapsiryhmän säännöt luodaan yhdessä lasten kanssa. 20. Aikuiset huolehtivat, että sääntöjä noudatetaan ja jokainen lapsi voi kokea olevansa turvassa. 21. Aikuiset ovat aktiivisesti läsnä, auttavat lapsia onnistumaan ja antavat myönteistä palautetta päivittäin. 22. Lasten yksilölliset tarpeet huomioidaan ja lasten mielipiteitä kuunnellaan perushoitotilanteiden suunnittelussa. 23. Lasten mielipiteet selvitetään ja huomioidaan lapsen vasua laadittaessa. 24. Jokainen lapsi tulee päivän aikana kuulluksi, nähdyksi, tuetuksi ja autetuksi. 25. Aikuiset nauttivat yhdessä tekemisestä lasten kanssa ja kokevat työn iloa. 10
Liite 3 Osallisuus- / työssäjaksamiskysely henkilöstölle Työtehtävä Osallisuuden määritelmää: Yleensä osallisuus ymmärretään tunteena, joka syntyy, kun ihminen on osallisena jossakin yhteisössä esimerkiksi työn kautta. Yhteisössä osallisuus ilmenee jäsenten arvostuksena, tasavertaisuutena ja luottamuksena sekä mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössä. 1. Koen, että työssäni Täysin eri Jokseenkin En osaa Jokseenkin Täysin eri sanoa samaa samaa 1. Olen osa työyhteisöä. 2. Tulen kuulluksi. 3. Voin esittää mielipiteitäni. 4. Mielipiteeni huomioidaan yhteisössä. 5. Voin vaikuttaa työni sisältöön. 6. Minua arvostetaan. 7. Esimies huomioi toiveeni / ajatukseni. 8. Minua työyhteisön jäsenenä kohdellaan tasa-arvoisesti. 9. Minuun luotetaan. 11
10. Voin kehittää toimintatapoja ja käytäntöjä. 11. Muulla tavoin, miten? Eettisellä stressillä tarkoitetaan sitä eettistä ristiriitaa, mikä henkilölle syntyy, mikäli hän joutuu toimimaan vastoin omia arvojaan tai ei pysty tekemään työtään niin kuin haluaisi ja kokee oikeaksi. 2. Koen, että työssäni eettinen stressi ilmenee Täysin eri Jokseenkin En osaa Jokseenkin Täysin eri sanoa samaa samaa 1. Ei millään tavoin 2. Kyynisyytenä 3. Uupumisena 4. Väsymyksenä 5. Ärsyyntymisenä 6. Turhautumisena 7. Ahdistuneisuutena 8. Välinpitämättömyytenä 9. Suuttumuksena 10. Masentuneisuutena 11. Muulla tavoin, miten? 12
3. Kokemiini eettisiin ristiriitatilanteisiin liittyviä tekijöitä ovat Täysin Jokseenkin En Jokseenkin Täysin eri eri osaa samaa samaa sanoa 1. Suuri lapsiryhmä 2. Henkilökunnan riittämätön määrä 3. Kiireinen työilmapiiri 4. Työn odotukset ja vaatimukset Täysin Jokseenkin En Jokseenkin Täysin eri eri osaa samaa samaa sanoa 5. Kasvatukselliset näkemyserot vanhempien kanssa 6. Vanhempien vaikeus ottaa vastaan lastaan koskevaa tietoa 7. Erilaiset arvot vanhempien kanssa 8. Lapsen hoitoajat 9. Lasten keskinäiset riitatilanteet 10. Lapsen edun ajaminen 13
11. Työyhteisön säännöt, toimintaperiaatteet (vs. omat arvot) 12. Yhteistyö tiimissä 13. Monikulttuurisuuden haasteet 14. Taloudelliset resurssit 15. Ylemmän johdon linjaukset ja säädökset 16. Varhaiskasvatustyön vähäinen arvostus 17. Henkilöstöresurssien vähäisyys 18. Riittämättömyyden tunne 19. Haastavien lasten kohtaaminen työssä 20. Vanhempien kiire 21. Muu, mikä 4. Millainen on oma työssäjaksamisen tasosi tällä hetkellä? Erinomainen Hyvä Kohtalainen Huono 5. Eettisen stressin merkitys työssäjaksamiseeni. Koen, että... 14
Täysin Jokseenkin En Jokseenkin Täysin eri eri osaa samaa samaa sanoa 1. Pystyn vastaamaan työni vaatimuksiin. 2. Pystyn toteuttamaan itseäni työssäni. 3. Työyhteisön ja omien arvojeni välillä on ristiriita. 4. Työ tarjoaa mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistani. 5. Pystyn huomioimaan lapset yksilöllisesti myös suuressa lapsiryhmässä. 6. Eri ammattiryhmien välillä on jännitteitä ja epäselvyyttä työnjaosta. 7. Muu, mikä? 8. Muu, mikä? 9. Muu, mikä? 15
6. Mielestäni kokemaani eettistä stressiä vähentäviä tekijöitä ovat... Täysin Jokseenkin En Jokseenkin Täysin eri eri osaa samaa samaa sanoa 1. Selkeä toimintaohjeistus eettiseen päätöksentekoon 2. Keskustelevuus ja avoimuus työyhteisössä 3. Henkilöstömäärän riittävyys 4. Taloudelliset resurssit 5. Vuorovaikutuksen laatu 6. Työyhteisön sisäinen koulutus 7. Työnohjaus 8. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen 9. Hyvä työilmapiiri 10. Huumori 11. Toimiva johtajuus 12. Työtovereiden tuki 13. Lapset ja heiltä saatu palaute 14. Pieni lapsiryhmä 15. Työn kiireettömyys 16. Sopiva työn vaativuuden taso 17. Toimiva kasvatuskumppanuus 16
18. Työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu esim. lomien jaossa 19. Varhaiskasvatustyön arvostus 20. Muu, mikä? Kiitos vastauksistasi, palautathan lomakkeen nimettömänä 3.4. mennessä jollekin SALLItiimin jäsenelle! 17
Liite 4 varhaiskasvatussuunnitelma ajalle -- Henkilöstö: Ryhmävasu on työväline, joka auttaa henkilöstöä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan työtään varhaiskasvatuslain ja valtakunnallisen vasun sisällön ja tavoitteiden mukaisesti. - Vasuun konkretisoidaan tiimin yhteiset pedagogiset toimintaperiaatteet ja käytännöt. Sisällön on tärkeää olla riittävän konkreettinen. - Ryhmävasu laaditaan prosessinomaisesti hyödyntäen laadinnan tukena valtakunnallista vasu ja kuntavasua sekä huomioidaan oman lapsiryhmän lasten ja vanhempien toiveet ja tarpeet. - Ryhmävasun laadinnan yhteydessä käytävä pedagoginen keskustelu ja yhteisen näkemyksen syntyminen ovat tärkeitä. - Ryhmävasun tarkoituksena on toimia samalla valtakunnallisen vasun sisäistymisen työvälineenä. - Ryhmävasu on muuntuva asiakirja, jonka toteutumista ja sisältöä tulee arvioida ja muokata, kun lapsiryhmän tarpeet muuttuvat. Lapsiryhmän kuvaus ja ryhmäkohtaiset tavoitteet (konkreettisesti): 18
Varhaiskasvatuksen arvoperusta ja yleiset tavoitteet Varhaiskasvatuksen arvoperusta - Lapsuuden itseisarvo - Ihmisenä kasvaminen - Lapsen oikeudet - Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus - Perheiden monimuotoisuus - Terveellinen ja kestävä elämäntapa - Miten aiomme toteuttaa arvoja käytännössä? Laaja-alaisen osaamisen edistäminen - Ajattelu ja oppiminen - Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot - Monilukutaito - Osallistuminen ja vaikuttaminen HUOM! Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet huomioidaan kaikessa toiminnassa, oppimisympäristössä ja oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Näin toteutumamme arjessa (Huomioon valtakunnallisen vasun ja Uuraisten kunnan vasun sisältö, lasten vasuihin kirjatut asiat sekä vanhempien ja lasten näkemykset) Pvm Arviointi 19
Varhaiskasvatuksen arvoperusta ja yleiset tavoitteet Näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen Yhteistyökäytännöt - Mitä pidämme tärkeänä? - Miten rakennamme luottamusta? - Miten kuulemme vanhempia? - Millainen on vanhempien osallisuus suunnittelussa ja arvioinnissa? - Mitkä ovat muut yhteistyökäytännöt? - Millaista on monialainen yhteistyö muiden tahojen kanssa? Näin toteutumamme arjessa (Huomioon valtakunnallisen vasun ja Uuraisten kunnan vasun sisältö, lasten vasuihin kirjatut asiat sekä vanhempien ja lasten näkemykset) Pvm Arviointi Hyvän vuorovaikutuksen periaatteet ja vertaissuhteiden edistäminen - kasvattaja lapsi - kasvattaja kasvattaja - lapsi lapsi Lasten osallisuus - Miten vahvistamme osallisuuden kulttuuria ja varmistamme lasten mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin? - Miten edistämme lasten osallisuutta kaikessa toiminnassa, toiminnanja toimintaympäristön suunnittelussa, arvioinnissa jne? 20
Hoidon tulo- ja lähtötilanteet - Miten lapsi ja perhe vastaanotetaan aamulla, miten hyvästellään iltapäivällä? - Mitä huomioitava työnjaossa? - Mitkä ovat tiedon vaihdon periaatteet? Perushoitotilanteet - Ruokailu - Päiväunet - Pukeminen ja riisuminen - Siisteyskasvatus (vrt. itsestä huolehtiminen ja arjen taidot) Pienryhmätoiminnan toteuttaminen - Ryhmiin jakamisen periaatteet ja minkälaisia erilaisia ryhmiä - Aikuisen rooli ja lasten omaehtoisuus pienryhmissä - Aikataulutus, organisointi ja työnjako 21
Pedagoginen dokumentointi - Kuka, miten, milloin ja kuinka usein havainnoidaan? - Miten ja mihin havainnot dokumentoidaan? - Millä muilla keinoin dokumentoidaan lasten kasvua, kehitystä ja oppimista? - Miten dokumentteja hyödynnetään toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelussa ja arvioinnissa? - Pedagoginen dokumentointi työskentelytapana yhdessä lasten kanssa? Leikkiminen - Leikin havainnointi: tietoisuus ryhmän lasten leikin kehitysvaiheista ja mielenkiinnonkohteista - Leikkiympäristön suunnittelu, arviointi ja muokkaaminen havaintojen pohjalta (tilat, välineet, materiaalit) - Leikkivälineiden monipuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus - Leikin ohjaaminen ja rikastuttaminen - Leikin osuus päiväjärjestyksessä (pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen) 22
Liikkuminen - Liikkumiseen motivoivan ympäristön suunnittelu: sisä- ja ulkotilat, liikkumisen välineet ym. - Liikkumista edistävät säännöt ja periaatteet - Mahdollisuus ohjattuun liikuntaan (missä, kuinka usein, kuka ohjaa, lasten osallisuus suunnittelussa jne.) - Mahdollisuus monipuoliseen omaehtoiseen liikkumiseen - Motoriikan havainnointi (miten, kuinka usein, tiedon vaihto) Tutkiminen - Ympäristön suunnittelu: tutkivan toiminnan materiaalit ja välineet sisällä ja ulkona, lähiympäristön hyödyntäminen - Lasten kysymysten ja pohdintojen arvostaminen, kuunteleminen, dokumentointi ja hyödyntäminen tutkivan toiminnan ja laajempiin oppimiskokonaisuuksiin liittyvien projektien suunnittelussa ja toteuttamisessa 23
Taiteellinen ilmaisu ja kokeminen - Ympäristön suunnittelu: materiaalit ja välineet monipuoliseen taiteelliseen ilmaisuun (kädentaidot, kuvallinen ilmaisu, musiikki, draama, tanssi ja lasten kirjallisuus) - Materiaalien ja välineiden omaehtoisen käytön mahdollistaminen - Lasten ohjaaminen ilmaisun eri tekniikoissa - Lasten taiteellisen ilmaisun dokumentointi ja esillepano Kielellinen kehitys ja ilmaisu - Tunteiden ilmaisu, omien tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen, arjen toiminnan sanoittaminen ja kuvittaminen, lasten omat tarinat, saduttaminen, kirjallisuus, lorut jne. - Miten tuetaan, miten huomioidaan arjen eri toiminnoissa? 24
Varhaiskasvatuksen oppimisen alueet Lapsilähtöisyys ja eheytetty pedagoginen toiminta oppimiskokokonaisuuksien toteuttamisen lähtökohtana - Lasten mielenkiinnonkohteiden selvittäminen ja huomiointi - Lasten erilaisuus oppijoina - Lasten osallisuus suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa - Laaja-alaisen osaamisen huomiointi - Eri oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden ja sisältöjen pedagogisesti tarkoituksenmukainen yhdistely Näin toteutumamme arjessa (Huomioon valtakunnallisen vasun ja Uuraisten kunnan vasun sisältö, lasten vasuihin kirjatut asiat sekä vanhempien ja lasten näkemykset) Pvm Arviointi Ilmaisun monen muodot - Miten mahdollistamme, rohkaisemme ja kehittämme lasten ilmaisua musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöiden sekä suullisen ja kehollisen ilmaisun alueella? - Miten mahdollistamme lasten osallisuuden luovien prosessien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa? - Miten hyödynnämme oppimisympäristöjä monipuolisesti? 25
Kielten rikas maailma - Miten tuemme lasten kielellisten taitojen kehittymistä sekä vahvistamme lasten kiinnostusta ja uteliaisuutta puhuttua kieltä sekä lukemista, että kirjoittamista kohtaan? - Monilukutaito? Minä ja meidän yhteisömme - Miten vahvistamme lasten valmiuksia ymmärtää elinympäristöään ja sen moninaisuutta (historia, nykypäivä, tulevaisuus)? - Historiallinen, yhteiskunnallinen, eettinen ja katsomuksellinen näkökulma? Tutkin ja toimin ympäristössäni - Miten tuemme lasten matemaattisten ajattelun kehittymistä ja kiinnostusta matemaattiseen ajatteluun? - Miten mahdollistamme ja tuemme ympäröivän luonnon havainnointia ja tutkimista sekä siihen liittyvien käsitteiden ja ilmiöiden ymmärtämistä? - Miten mahdollistamme tutustumisen erilaisiin teknologisiin ratkaisuihin ja välineisiin? 26
Kasvan, liikun ja kehityn - Miten kehitämme lasten terveysosaamista ja turvataitoja sekä kestävään elämäntapaan kuuluvia ruoka-, kulutus-, ja puhtaustottumuksia? - Liikkuminen, ruokatottumukset, kohtuullinen kuluttaminen, kokonaisvaltainen hyvinvointi ja terveys, turvallisuuskysymykset Arvioitava asia tai teema Arviointi (syksy) Pvm Arviointi (kevät) Pvm Kehittäminen arvioinnin pohjalta, muutokset toimintaan ja uudet sopimukset: Kehittäminen arvioinnin pohjalta, muutokset toimintaan ja uudet sopimukset: Seuranta (milloin): Seuranta (milloin): 27
Liite 5 28
Liite 6 29