MERIKARVIAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KROOKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 26.02.2018 Kaavatunnus 484AKAM32016
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: Merikarvian kunnan Kirkonkylän kortteleita 56, 57, 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 107, 292, M-alueita, LV-alueita, LPalueita, LT-alueita, PL-alueita ja vesialuetta. Kaavatunnus 484AKAM32016 Asemakaavalla ja -kaavan muutoksella muodostuu: Merikarvian kunnan Pappilan kylän korttelit 56, 57, 58, 59, 60, 61, 63, 64, 415, 416, 417, 418, 419, 420, 421, 424, 425 ja, VL-, LV-, LP, MA, katualueet ja vesialuetta. Kaavamuutosalueen pinta-ala on 15,9 ha Asemakaavan päiväys 26.02.2018 Laatija: Kankaanpään kaupunki Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila PL 36 38701 Kankaanpää p. 044-577 2726 www.kankaanpaa.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: Luonnos nähtävillä: 21.4-27.5.2016 Kaavaehdotus nähtävillä: 13.10-13.11.2017. Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus 26.2.2018 51 Kunnanvaltuusto 12.3.2018 12
1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Merikarvian 1,6km keskustan länsipuolella Krookanlahden alueella. Tietä pitkin etäisyys keskustan palveluihin on 1,7km
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus KROOKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kirkonseudun asemakaavan ja -muutoksen tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa vastaamaan alueen nykyistä käyttöä ja tulevia tavoitteita. Kaava-alue on matkailutoiminnan kannalta keskeisin alue Merikarvian kunnassa.
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan muutos 1:2000 2. Tilastolomake / Seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Maisema-analyysi - Kaavakartta - Kaavamääräykset Näkymä kaava-alueelle Brändöön alueelta.
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävinä kunnantalolla 21.4-27.5.2016 välisen ajan. Kunnanhallitus on päättänyt asettaa kaavamuutoksen ehdotuksena nähtäville 13.10-13.11.2017 väliseksi ajaksi. Kunnanhallitus esitti valtuustolle kaavan hyväksymistä 26.2.2018 51 ja kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 12.3.2018 12 2.2 Asemakaava Alueen monimuotoisuudesta johtuen on kaavassa osoitettu useita erilaisia maankäyttömuotoja. Asemakaavalla muodostuu 13 pientalorakentamisen korttelialuetta, kaksi asuin- ja liikerakentamisen korttelialuetta, Neljä matkailupalveluille osoitettua korttelialuetta, yksi teollisuuden korttelialue, kaksi yhdyskuntateknisen huollon aluetta, viisi venevalkama aluetta, kolme pysäköintialuetta, 13 virkistysaluetta ja yksi maisemapelto. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat toteuttavat asemakaavan. Krookan rantaa kesäteatterin yläpuolelta.
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Krooka on taajamakuvan ja toimintojensa osalta hyvin monimuotoinen. Alueelta löytyy perinteikästä pientaloasutusta, rantahuoneita, satama, savustamotoimintaa ja matkailupalveluita. Krooka on alla olevan kuvan mukaisesti jaettavissa useisiin aluekokonaisuuksiin.
3.1.2 Luonnonympäristö Alueen maaperä vaihtelee kallioisista alueista pehmeämpiin peltoalueisiin. Alueella ei ole varsinaisesti luonnontilaisia alueita. Koko alue on kokonaisuudessaan ihmisen muokkaamaa. Yleiskaavan luontokartoituksessa alueelta ei alueelta löytynyt LS-lain tarkoittamia luontotyyppejä/kohteita eikä vesilain tarkoittamia kohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö Krookassa on runsaasti vakituista asumista ja loma-asumista. Palvelut Kaupan palvelut ovat keskustassa noin 1 km etäisyydellä. Työpaikat Krookassa on kalastukseen ja matkailuun liittyviä työpaikkoja. Virkistys Krookan satama on Merikarvialaisille hyvin suosittu vapaa-ajan paikka. Alueella on myös kunnan näyttelytila, matonpesupaikka ja veneen laskupaikka. Taajamakuvallisesti viehättävä Krookan alue on myös suosittu ulkoilualue. Kunnan tarjoamat liikuntapalvelut, uimahalli ja urheilukenttä sijaitsevat 1 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Liikenne Liikenne Krookaan ohjautuu Kauppatien ja Satamatien kautta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Krookan lahti on kulttuuriympäristöllisesti merkittävä kohde. Alueen kulttuuriympäristö on muodostunut kalastustoiminnan, satamatoiminnan ja näihin liittyvän asumisen seurauksena. Tyypillistä Krookanlahdelle ovat rantavyöhykkeellä sijaitsevat rantahuoneet, jotka muodostavat keskeisen osan alueen taajamakuvasta mereltä katsottaessa. Ylempään vyöhykkeeseen on perinteisesti sijoittunut asuntorakentaminen. Krookan alueella on jäljellä huomattavan paljon vanhaa rakennuskantaa. Krookan tiivis asumismiljöö on muodostunut alkuaan ilman ohjausta, mikä antaa sille vaihetelevan ja mielenkiitoisen ilmeen. Tiet ovat kapeita ja mutkittelevia ottaen huomioon alueen luonnonolosuhteet. Alueelle on ollut rakentamispainetta, mistä johtuen talojen pihapiirit ovat varsin pieniä. Asuinrakennukset ovat pääosin pieniä. Kalastuksesta ja käsityöperinteestä johtuen on pihapiireissä paljon pieniä rakennuksia, mikä luo Krookan miljöölle ominaisen luonteensa. Myös tonttien aitaaminen kivi ja puuaidoin on alueelle tyypillistä. Krookan alueella tapahtuvassa uudisrakentamisessa tulee huomioida alueen rakentamisen ominaispiirteet (rakennusten sijainti, muoto, väritys ja sijainti toisiinsa nähden). Maakuntakaavassa alue on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Kaava-alueelle on laadittu rakennuskannan inventointi ja kaavassa osoitetut rakennussuojelukohteet on määritelty katselmuksessa yhteistyössä Satakunnan museon rakennustutkija Liisa Nummelinin kanssa. Alueelle on laadittu arkeologinen inventointi keväällä 2017. Inventoinnissa ei löytynyt kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Tekninen huolto Alueella on kunnan vesi ja viemäriverkko. Alueella on vielä joitakin maanpäällisiä sähkölinjoja. Sähköyhtiön tavoitteena on linjojen muuttaminen maakaapeleiksi, mistä johtuen niitä ei ole mielekästä osoittaa asemakaavassa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaava-alueen eteläpuolella on Merikarvian saha, josta kantautuu ääniä kaava-alueelle. 3.1.4 Maanomistus Alueella on useita maanomistajia. Myös kunnalla on maanomistusta alueella. 3.2 Suunnittelutilanne ja esitetyn asemakaavan suhde muihin suunnitelmiin 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Vanha kuva meripäiviltä
Valtakunnalliset tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttö-tavoitteista 30.11.2000. Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, 5) Helsingin seudun erityiskysymykset ja 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Asemakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita seuraavien perustein: - asemakaava vahvistaa toimivaa aluerakennetta hyödyntämällä olevia rakenteita ja tiivistämällä yhdyskuntarakennetta. - Kaavalla varmistetaan alueen merkittävien kulttuuriympäristöarvojen säilyminen
Maakuntakaava Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, joka on vahvistettu 30.11.2011. Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013. Maakuntakaavassa suunnittelualue on pääosin taajamatoimintojen aluetta (A). Ranta-alueelle on osoitettu myös laajahko satama-alue (LS). Koko suunnittelualue alue kuuluu maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön (kh2). Maakuntakaavassa on osoitettu myös alueella toimiva jätevedenpuhdistamo.
Yleiskaava Alueella on voimassa Merikarvian Kirkonkylän-Tuorilan osayleiskaava, joka on hyväksytty 19.3.2001. Osayleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoalueita (AP), vesiliikenteen alueitta, pienvenesatama (LV-1), vesiliikenteen alueitta, kalastussatama (LV- 2), yksityisten palvelujen ja hallinnon alue (PK), Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET), lähivirkistysalueita (VL), kulttuurihistoriallisesti sekä taajamakuvan kannalta arvokas alue joka tulee säilyttää (sr-1) ja yksi suojeltava rakennus (sr). Aluerajaus (km1) Kulttuurimaisema (Suoritettavien korjaus-, muutostöiden sekä ympäristön hoitotoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen ominaispiirre säilyy)
Asemakaava Alueen asemakaava, joka on vahvistunut 28.4.1970. Alueelle on tehty joitakin asemakaavamuutoksia. Voimassa olevassa asemakaavassa alueelle on osoitettu asumista, teollisuutta, yhdyskuntateknistä huoltoa, matkailupalveluita, maa- ja metsätalousaluetta, venevalkama-aluetta ja puistoja. Poistuva kaava (kaavayhdistelmä) Rakennusjärjestys Merikarvian rakennusjärjestys on hyväksytty 30.1.2002. Suunniteltu hanke ei ole ristiriidassa rakennusjärjestyksen kanssa. Pohjakartta Kaavoituksen uusi pohjakartta on hyväksytty Maanmittauslaitoksessa 7.6.2010.
Maisemahistoriallinen selvitys Krookan maisemahistoriallinen selvitys, joka on laadittu 2010 (Mervi Lehto). Ote maisemahistoriallisesta selvityksestä.
Ote maisemahistoriallisesta selvityksestä. KROOKAN MAISEMAN ARVOT JA KEHITTÄMINEN Kulttuurimaiseman arvot muodostuvat avoimista viljelysmaisemista, kulttuurivaikutteisesta luonnosta ja ihmisen tekemistä rakennelmista. Krookka on kulttuuriympäristöllisesti merkittävä alue, jossa tärkeimmässä asemassa ovat rakennusten muodostamat kokonaisuudet ja avoimet merimaisemat. Myös alueen asukkaat näkivät Krookan kulttuurihistoriallisesti arvokkaana ja säilytettävänä ympäristönä. Erityisesti alueen pienipiirteisyys miellytti asukkaita. Kulttuuriympäristöllisesti merkittäviä tiloja ja rakennuskokonaisuuksia ovat: 1. Vanhat rantahuoneet ja suolaamot. 2. Ydinkrookka kokonaisuudessaan. Siellä erityisesti Merituulentien vanhimmat rakennukset, sekä Kalliolinnan ja Kalliolan päärakennukset. 3. Viertosen, Lindroosin ja Källin tilojen muodostama kokonaisuus. 4. Rannan tila (Varvintie 26) 5. Virtasen, Fratulan ja Järvisen tilojen muodostama kokonaisuus. 6. Alueen vanhat kaupat 7. Brandin ja Kalliorinteen tilat. Krookan alueella on vähän avointa peltomaisemaa, joten Vuorenpäänkujan ja Braandin ympäristön kulttuurimaisemat ovat maisemallisesti merkittäviä. Krookan maiseman erityisenä arvona voidaan pitää merinäkymiä. Näistä merkittävimpiä ovat näkymät Kunelinperältä Palosaarentieltä Krookanlahdelle, sekä Suulin- ja Varvintieltä avautuvat merimaisemat. Myös näkymät mereltä maalle ovat maisemallisesti merkittäviä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää Varvintien maisemalliseen solmukohtaan ja alueen siistimiseen. Alueen kehittämisessä tulisi huomioida Krookan historia. Uudisrakentaminen tulisi sijoittaa Krookan pohjoisosaan selänteiden ja laaksojen välisille reunavyöhykkeille. Ranta on melko tiiviisti rakennettu ja sieltä löytyy vain muutamia uudisrakentamispaikkoja. Myös ydinkrookka on tiiviisti rakennettua. Ainoa avoin paikka sijaitsee Ydinkrookan lounaisnurkassa, joka on ollut historiallisestikin avointa lautakarkkojen aluetta. Aluetta tulisikin hyödyntää ensisijaisesti puistona. Matkailijoiden majoitukseen voisi käyttää alueella jo olemassa olevia rakennuksia. Esimerkiksi ravintola Villiruusua voisi laajentaa portaittain Varvintielle päin ja tehdä sen yläkertaan majoitustiloja matkailijoille. 3.3 Rakennuskiellot Alueelle ei ole rakennuskieltoa.
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan tarve Voimassa oleva asemakaava on selkeästi vanhentunut, eikä vastaa alueen nykyistä käyttöä ja kunnan tavoitteita alueen nykyisestä ja tulevasta käytöstä. Asemakaavalla järjestellään alueen maankäyttöä vastaamaan maanomistajien ja kunnan tavoitteita alueen tulevasta maankäytöstä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutos on toteutettu hallituksen hyväksymän kaavoitusohjelman mukaisesti. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kuulutus oli esillä kunnan ilmoitustaululla ja Merikarvia-lehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavamuutosluonnos on ollut nähtävänä 21.4-27.5.2016 välisen ajan, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 13.10 13.11.2017 välisen ajan, jolloin on ollut mahdollisuus esittää kirjalliset muistutukset. Lausunnot on pyydetty maakunnan liitolta, Elykeskukselta ja Satakunnan museolta, Pelastuslaitokselta, Merikarvia seuralta ja Carunalta. Kaava on ollut useasti esillä viranomaisneuvotteluissa. Asemakaavaluonnoksesta saatiin 5 lausuntoa ja 18 huomautusta. Lausunnot ja huomautukset on käsitelty ja niihin on laadittu vastineet. Asemakaavasta järjestettiin viranomaisneuvottelu 22.02.2017. Asemakaava-alueella järjestettiin viranomaiskatselmus 11.05.2017 Keväällä 2017 Krookan alueelle laadittiin arkeologinen selvitys. Selvityksessä ei löytynyt kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaava-alueella tehtiin Satakunnan museon kanssa katselmus 19.12.2017, kahden suojelukohteen osalta. Saadun palautteen perusteella kaavaluonnokseen on tehty seuraavat muutokset: 1- Teollisuusalueen läheisyydestä johtuen Krookan asemakaavaa tarkistetaan korttelin 418 eteläisen alueen osalta muuttamalla osa alueesta melusuojavyöhykkeeksi, millä kasvillisuus on säilytettävä. Kortteli 418 jaetaan kahdeksi eri korttelialueeksi. Eteläisemmän alueen osalle, mihin voi kohdistua teollisuusalueen meluvaikutuksia annetaan uusi kaavamääräys. Määräyksessä todetaan mahdolliset meluhaitat ja edellytetään rakentamiselta melua suojaavia rakenteita ja rakentamisen sijoittamista siten että muodostuu melulta suojaisia ulko-oleskelualueita. Tämän korttelialueen osalta tarkistetaan myös rakennusaloja. 2- Krookan ydinalueelle osoitettu suntin ylittävä siltayhteys on poistettu ja rantaan rajoittuvaa VL-aluetta on laajennettu.
3- Saadun palautteen perusteella on VL alue poistettu Krookan ydinalueella 22 korttelin ja korttelin 56 väliltä. Kortteli 22 on liitetty osaksi korttelia 56. 4- Kalanjalostustoimintaan liittyvien tonttien osalta kaavamääräystä on tarkennettu vastaamaan alueella tapahtuvaa toimintaa. 5- Suojelukohteiden ja niitä koskevien pihapiirien sekä uudisrakentamisen rakennusaloja on tarkistettu ja rakentamista ohjattu siten että suojelulliset arvot säilyvät. 6- Kaavaan on lisätty tonttikohtaiset rakennusoikeudet, mitkä on määritelty olemassa olevan rakentamisen perusteella. 7- Yleismääräyksiin on lisätty kohta, missä edellytetään maisematyölupaa tehtäessä kasvillisuuteen merkittäviä muutoksia. 8- Laadittujen havainnekuvien ja käydyn keskustelun perusteella korttelin 57 AP-3 varauksen osalta on enimmäiskerrosluvuksi määritelty 2 kerrosta. 9- Alueen hulevesien kulkeutumisia on tutkittu ja kaavaa tarkistettu lisäämällä hulevesien imeytysaltaita ja kulkureittejä. Kaavamääräyksiä on tarkistettu hulevesien osalta. 10- Tulvakorkeuteen liittyvä alin rakentamiskorkeus on tarkistettu kaavaan. 11- Rantahuoneiden edessä olevalle venevalkama-alueelle on annettu omat tarkemmat määräykset. 12- Asuinalueiden kaavamääräyksiä on tarkennettu räystäskorkeuden ja piha-alueiden käsittelyn osalta.
Kaavaehdotus oli nähtävillä 13.10. 13.11.2017. Kaavasta saatiin kuusi lausuntoa ja kahdeksan muistutusta. Saadun palautteen perusteella kaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset. - Kaavaselostukseen esimerkki rantahuoneiden toteutuksesta ja kaavaselostusta on täydennetty rantahuoneiden muutosten osalta. - LV-1 kaavamerkinnän määräys on lisätty kaavaan (alueelle saa rakentaa laiturirakenteita) - Kaavaselostuksessa olevaa orttoilmakuvan päälle laadittua havainnekuvaa on täydennetty korttelin 59 uusilla rakennuksilla - Korttelin 57 AP-3 kaavamääräystä on tarkistettu siten, että se mahdollistaa myös matkailu- ja elinkeinotoiminnan. Julkisivujen materiaalin osalta määräystä on muutettu siten, että julkisivujen materiaalista tulee 60% olla puuta. - Suulintien ja Merituulentien leveyttä on tarkistettu siten, että katualueen leveys on minimissään 5m. - Puhdistamon tontille on annettu uusien puhdistamolaitosten osalta toimintaan liittyen muita alueita korkeampi tulvakorkeus 2.25m (kerran 250 vuodessa tapahtuva tulva). - Hulevesiä koskevaa yleismääräystä on täydennetty maininnalla, että alueella tulisi välttää tarpeetonta katu- ja pysäköintialueiden päällystämistä. - Kaavaselostuksen melukartat on muutettu nykytilannetta kuvaaviin karttoihin. - Rakennusoikeuksien määrittelyn selkiyttämiseksi kaavaa on muutettu siten, että kaikille rakennusaloille on osoitettu omat rakennusoikeudet. - Suojelukohteiden rakennusaloja on tarkistettu vastaamaan olemassa olevia rakennuksia. - sr-2 määräystä on muutettu seuraavasti: Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä. Ympäristön ominaisluonne tulee säilyttää. Rakennuksissa suoritettavat korjaus- ja muutostoimenpiteet sekä pihapiirin uudisrakentaminen tai muut lähiympäristöön kohdistuvat toimenpiteet tulee toteuttaa siten, että kohteen kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokas luonne säilyy. Ennen rakennusta tai sen ympäristöä muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Numero viittaa kaavaselostuksen kohdenumerointiin. - /S määräystä on tarkistettu ehdotusvaiheesta lisäämällä siihen teksti: Arvokas rakennuskanta tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Kulttuurihistoria arvoja muuttaviin toimenpiteisiin ryhdyttäessä on Satakunnan museolle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. - Kaavaselostukseen on lisätty maininta km1 rajauksesta ja siihen liittyvästä määräyksestä (Kulttuurimaisema. Suoritettavien korjaus-, muutostöiden sekä ympäristön hoitotoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen ominaispiirre säilyy). - Krookanmäen keskeisellä paikalla oleva puisto on nimetty Salmen sahapuistoksi ja Kouhin laituri/ piha-alue Kouhin Plassiksi. - Korttelin 60 tontin 6 rakennusalaa on tarkistettu ja rakennusoikeutta on pienennetty ehdotuksen 100k-m2:stä 60 k-m2:iin. - Korttelin 418 tontin 5 rajausta ja rakennusalaa on tarkistettu meluvaikutuksesta johtuen. - Korttelin 418 tontille 6 on lisätty rantasauna - Korttelin 416 tontit 3,4 ja 5 on yhdistetty yhdeksi omakotitontiksi, jolle on osoitettu rantahuoneen rakennusoikeus. Virkistysalueen sijaintia korttelissa on muutettu.
- Tilan 484-401-5-16 osalta lähivirkistysalue poistetaan ja siihen rajautuvia tontteja laajennetaan. - Meluvyöhyke merkintä on nimetty uudelleen istutettavaksi alueeksi/ suojavyöhykkeeksi. - Maisemallisesti arvokkaan peltoalueen kaavamääräystä on täydennetty Tavoitteena on säilyttää alue avoimena maisematilana maatalouskäytössä - LV-2 merkintää on muutettu vapaa-aikaan liittyvän käytön osalta. Alueen rakennusten käyttötarkoituksen muutokseen liittyy tulvakorkeuteen ja rakennuslainsäädäntöön liittyviä ongelmia. Määräystä on muutettu muotoon Rantahuoneiden käyttömahdollisuus vapaa-ajan käyttöön ja yöpymiseen arvioidaan soveltuvuuden perusteella tapauskohtaisesti. Alueen tonttijakoa on tarkistettu tontin 9 osalta vastaaman nykyistä tilajaotusta. Tontin 12 rakennusalaa ja rakennusoikeutta on tarkistettu. - Krookan ydinalueen LP(pysäköintialue) alue on muutettu torialueeksi. - Yleismääräyksiin on tehty lisäys (Olemassa olevan rakennuskannan kunnostuksessa tulee huomioida tulvakorkeuden alapuolelle jäävien rakenteiden mahdollisen kastumisen jälkeinen kuivattuminen). Kaavaehdotuksen nähtävillä oloajan jälkeen järjestettiin 13.2.2018 viranomaisneuvottelu, missä käytiin läpi kaavaan tehtäviä muutoksia. Koska muutokset eivät ole merkittäviä, tai muutoksista on neuvoteltu kiinteistön omistajan kanssa kaavaa ole asetettu uudelleen nähtäville ehdotuksena. Kunnan hallitus käsitteli tarkistetun kaavaehdotuksen ja esitti sen hyväksymistä valtuustolle 26.2.2018. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan 12.3.2018 12. Valtuusto halusi tarkentaa korttelin 60 tonttien 6,7 ja 8 osalta puusepänverstaan mahdollista meluhaittaa. Tältä osin kaavamääräys muutettiin, kaavassa toisaalla käytettyyn merkitään AO-7, jossa edellytetään melun huomioimista rakentamisessa. Samassa yhteydessä määräyksestä AO-7 poistettiin sana teollisuuden, millä ei kaavamääräyksen kannalta ole merkitystä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on säilyttää Krookan alueen merkittävät kulttuuriympäristölliset arvot ja osoittaa alueelle sen nykyisen käytön ja tulevaisuuden tavoitteiden mukaiset aluevaraukset. Aluetta kehitetään asumisen, virkistäytymisen, matkailun ja kalastuselinkeinojen tarpeisiin. 4.5 Asemakaavan ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavasta ei ole laadittu vaihtoehtoisia versioita.
Krookan keskusta-aluetta
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Krookan asemakaavaratkaisu jakaantuu pohjois-eteläsuunnassa kolmeen laajempaan toiminnoiltaan erilaiseen vyöhykkeeseen. Samoin itä-länsisuunnassa alueelta löytyvät selkeät eri toiminnoille osoitetut vyöhykkeet. Keskeinen lähtökohta kaavan laadinnassa on ollut olemassa olevan erityislaatuisen kulttuurimiljöön säilyttäminen tiestön ja olemassa olevan rakennuskannan osalta. Pohjoisimmassa lohko on osoitettu pääosin olemassa olevan rakenteen mukaisesti erillispientalorakentamiselle. Rannan puoleiselta osaltaan pohjoinen lohko on osoitettu venevalkama-alueeksi. Kulttuuriympäristöllisesti merkittävin rantahuoneiden alue on osoitettu omalla venevalkamamerkinnällä, joka edellyttää olemassa olevan rakennuskannan kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimista. Satamatien ja Palosaarentien risteykseen on osoitettu laajempi virkistysalue, minkä lisäksi on vanhana asutuksen yhteyteen osoitettu viisi pienempää virkistysaluetta. Kaava-alueen keskellä sijaitseva osa-alue on toiminnallisesti keskeinen ja kaavassa alueelle on osoitettu tehokkaampaa rakentamista, matkailupalveluita, torialue, yleistä pysäköintiä, vierasvenesatama ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Tällä alueella on selkeästi matkailullista potenttiaalia ja aluetta on jo aiemmin toteutettu kunnan toimesta matkailun ja virkistyskäytön tarpeisiin. Eteläinen osa-alue on osoitettu pääosin olemassa olevan rakenteen mukaisesti pientalorakentamiselle. Ranta-alueista suuri osa on osoitettu venevalkama-alueeksi. Lähimpänä Krookan keskusaluetta osa rannoista on osoitettu matkailupalvelujen käyttöön. Keskeiselle alueelle on osoitettu nykyisen toiminnan mukaisesti laaja varaus kalastuksen ja kalanjalostuksen tarpeisiin. Eteläisellä osalla on myös laaja pysäköintialue, mikä toimii talvisin veneiden säilytysalueena. Alueen itäosaan on osoitettu laaja virkistysalue ja maisemapelto. Näkymä pohjoisesta Krookan alueelle
5.2 Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on 15,9 ha = 159 000m2, Kaavassa on osoitettu 62 erillispientalotonttia, joista 16 kpl on uusia rakennuspaikkoja. Asuin- ja liikerakentamisen tontteja on osoitettu 5kpl, joista kaikki ovat rakentuneita. Matkailu- ja palvelurakentamiselle on osoitettu 6 tonttia, jotka ovat rakennettuja. Teollisuudelle (kalastustoiminnalle) on osoitettu 3 tonttia, jotka ovat rakentuneet. Kaava-alueen asukasmääräksi on arvioitu noin 280 henkeä. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava-alueen rakentamista ohjataan hyvin tarkkaan määritellyillä kaavamääräyksillä rakennusaloilla. Keskeisenä seikkana on ollut uuden rakentamisen sopeuttaminen rantamaisemaan ja kulttuuriympäristöön. Alueen virkistyskäytön turvaaminen ja väljyys on varmistettu kaavassa osoitetuilla laajoilla lähivirkistysalueilla. Näkymä vierasvenesatamaan
Näkymä Suulintieltä Näkymä Varvintieltä
5.4 Aluevaraukset 5.4.1 Korttelialueet Alueelle muodostuu 18 korttelialuetta. AO-6 Erillispientalojen korttelialue. 11kpl Tontille saa rakentaa 1 tai 2 asuntoisen erillispientalon talousrakennuksineen. Rakennukset saavat alla maksimissaan 1½ -kerroksisia, jolloin ullakon tasolla kerrosalaan laskettavaksi tiloiksi saa käyttää enintään ½ 1-kerroksen pinta-alasta. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Kattojen tulee olla väritykseltään tiilenpunaisia täi harmaita. Kattokaltevuuden tulee alla välillä 25-35 astetta. Rakennusten julkisivujen materiaalin tulee olla lautaa tai höylähirttä. Korttelialueella voi alla ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta elinkeinotoimintaa. Uudisrakennusten räystäskorkeus saa olla maksimissaan 4,6m mitattuna sokkelin yläpinnasta. Piha-alueesta saa laatoittaa tai asfaltoida maksimissaan 20% tontin pinta-alasta. AO-7 Erillispientalojen korttelialue. 11kpl Tontille saa rakentaa 1 tai 2 asuntoisen erillispientalon talousrakennuksineen. Rakennukset saavat alla maksimissaan 1½ -kerroksisia, jolloin ullakon tasolla kerrosalaan laskettavaksi tiloiksi saa käyttää enintään ½ 1-kerroksen pinta-alasta. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Kattojen tulee olla väritykseltään tiilenpunaisia täi harmaita. Kattokaltevuuden tulee alla välillä 25-35 astetta. Rakennusten julkisivujen materiaalin tulee olla lautaa tai höylähirttä. Korttelialueella voi alla ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta elinkeinotoimintaa. Uudisrakennusten räystäskorkeus saa olla maksimissaan 4,6m mitattuna sokkelin yläpinnasta. Piha-alueesta saa laatoittaa tai asfaltoida maksimissaan 20% tontin pinta-alasta. Alue, jolla teollisuuden melu saattaa ylittää ohjearvot 5-10dB. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä tulee huomioida, että asuinrakennukset on rakennettava niin, ettei ulkoinen melu asuintiloissa ikkunoiden ollessa suljettuna ylitä 35 db LAeq klo 7-22 eikä 30 db LA eq klo 22-7. Uudet rakennukset tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa siten, että piha-alueelle muodostuu melulta suojaisa oleskelupiha. (VNP/993/1992) AL-3 Asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue 2kpl Rakennukset saavat olla maksimissaan 1½ kerroksisia, jolloin ullakon tasolla kerrosalaan laskettaviksi tilaksi saa käyttää enintään ½ 1-kerroksen pinta-alasta. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Kattojen tulee olla väritykseltään tiilenpunaisia tai harmaita. Kattokaltevuuden tulee olla välillä 25-35 astetta. Rakennusten julkisivujen materiaalin tulee olla lautaa tai höylähirttä.
AP-3 Asuinpientalojen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa maksimissaan 2-kerroksisia asuinrakennuksia. Rakennukset tulee jakaa maksimissaan 550 k-m2 massoihin. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Kattojen tulee olla värityksettään tiilen punaisia tai harmaita. Kattokaltevuuden tulee alla välillä 25-35 astetta. Rakennusten julkisivujen materiaalista tulee 60% olla puuta. Rakennuksiin voi sijoittaa myös matkailu- ja elinkeinotoimintaa palvelevia tiloja. RM-3 Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue Rakennukset saavat alla maksimissaan 1½- kerroksisia, jolloin ullakon tasolla kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi saa käyttää enintään ½ 1-kerroksen pinta-alasta. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Kattojen tulee olla väritykseltään tiilen punaisia tai harmaita. Kattokaltevuuden tulee alla välillä 25-35 astetta. Rakennusten julkisivujen materiaalin tulee olla lautaa tai höylähirttä. Alueelle voidaan sijoittaa myös asuntoja. Asumiseen käytetty pinta-ala voi olla enintään 25% tontin käytetystä rakennusoikeudesta. Kattokaltevuuksien havainnekuva TY-3 Teollisuuden korttelialue, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia Kalastustoimintaa ja jalostusta palveleva korttelialue. Alueen rakentamisessa tulee huomioida ympäristön merkittävät kulttuuriarvot. Alueelle voidaan sijoittaa myös asuntoja. Asumiseen käytetty pinta-ala voi olla enintään 25% tontin käytetystä rakennusoikeudesta.
5.3.2 Muut alueet Virkistysalueet VL Lähivirkistysalue VL-3 Lähivirkistysalue Lähivirkistysalueelle saa rakentaa kesäteatteritoimintaa palvelevia rakennuksia. ET-1 Yhdyskuntateknistä huoltoa palveleva rakennusten ja laitosten alue Alueelle voidaan sijoittaa kaukolämpölaitos Uusien jätevedenpuhdistamoiden osalta alin rakentamiskorkeus on N2000 +2,25m. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palveleva rakennusten ja laitosten alue.. LP Yleinen pysäköintialue MA Maisemallisesti arvokas peltoalue W vesialue LV-1 Venevalkama Alueelle saa rakentaa laiturirakenteita LV-2 Venevalkama Alueella on kulttuuri historiallisesti arvokkaita rantahuoneita. Alueelle ei saa rakentaa katoksia. Rakennuksiin ei saa sijoittaa tulisijoja. Rakennuksien merkittävistä korjaus- ja muutostäistä on pyydettävä Satakunnan museon lausunto. Uudisrakentaminen tulee sovittaa olemassa olevaan rakennuskantaan. Rantahuoneiden käyttömahdollisuus vapaa-ajan käyttöön ja yöpymiseen arvioidaan soveltuvuuden perusteella tapauskohtaisesti Rantahuoneiden säilymisen kannalta on olennaista, että niitä voidaan hyödyntää vapaaajankäyttöön. Tällöin omistajilla on intressi rakennusten kunnostamiseen. Rantahuoneet ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ja ne ovat maisemallisesti hyvin merkittäviä mereltä Krookan aluetta katsottaessa. Suojeltujen rantahuoneiden julkisivuihin ei saa tehdä isoja muutoksia. Sisätilojen osalta rakentamista voidaan toteuttaa tarpeiden mukaan, kuitenkin huomioiden vanhan hirsirakenteen säilymisedellytykset. Jos rakennuksia otetaan lomaasumiseen, suositeltavaa on että ikkuna-aukot ja kulkuyhteys toteutetaan ohessa olevan esimerkin mukaisesti. Esimerkissä on rantahuoneiden olemassa olevia oviaukkoja suurennettu ja vastaavasti ovia suurennettu vanhan mallin mukaisesti. Isompaan aukkoon ovien taakse on sijoitettu ovelliset lasiseinä, millä rakennukseen saadaan valoa ja iso näkymä meren suuntaan. Kun rakennus ei ole lomakäytössä ovet suljetaan ja rantahuone näyttää ulospäin alkuperäiseltä. Rakennusten läheisyyteen on tarpeen vaatiessa mahdollista sijoittaa loma-asumista palvelevia pieniä rakennuksia/ rakennelmia.
LV-3 Venevalkama Vierasvenesatama LV-4 Venevalkama Veneenlaskupaikka LV-5 Venevalkama Venevalkama-alue, jolla on kulttuuriympäristöllisiä arvoja. Laitureiden maksimikoko on 20 m2. Laitureiden rakentaminen edellyttää toimenpidelupaa. ISTUTETTAVA ALUE/ SUOJAVYÖHYKE, alueella tulee säilyttää suojaavaa kasvillisuutta. Ohjeellinen hulevesien viivyttämiseen varattu alue. 5.4.3. Muut merkinnät /s Alue, jolla ympäristö säilytetään Ympäristön ominaisluonne tulee säilyttää. Rakennuksissa tehtävät korjaustyöt sekä uudisrakentaminen on toteutettava siten eitä ne sijoittelun, muodon. värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien perinteisten rakennusten ominaispirteitä. Arvokas rakennuskanta tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Kulttuurihistoria arvoja muuttaviin toimenpiteisiin ryhdyttäessä on Satakunnan museolle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. sr-1 Suojeltava rakennus 1-luokka Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n nojalla määrätään että kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien muutos- ja korjaustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen luonne säilyy. Ennen rakennusta muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä on Satakunnan museolle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. sr-2 Suojeltava rakennus 2-luokka Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä. Rakennuksissa suoritettavat korjaus- ja muutostoimenpiteet sekä pihapiirin uudisrakentaminen tai muut lähiympäristöön kohdistuvat toimenpiteet tulee toteuttaa siten, että kohteen kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokas luonne säilyy. Ennen rakennusta tai sen ympäristöä muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen.
5.4.4. Yleismääräykset Kaava-alueen alin Keskiveden mukainen rakentamiskorkeus tulee olla N2000 + 2,10m. Korttelialueilla tulee huolehtia hulevesien viivyttämisestä ja ohjaamisesta hallitusti tonttikohtaisilla tai korttelikohtaisilla järjestelmillä ennen alueelliseen hulevesijärjestelmään johtamista. Hulevesien puhdistamisessa tulee huolehtia toiminnan laadun niin vaatiessa. Tonttien pinta-alasta tulee olla vähintään 10% vettä läpäisevää. Alueella tulisi välttää tarpeetonta katu- ja pysäköintialueiden päällystämistä. Kasvillisuuteen merkittäviä muutoksia tehtäessä edellytetään maisematyölupaa. Olemassa olevan rakennuskannan kunnostuksessa tulee huomioida tulvakorkeuden alapuolelle jäävien rakenteiden mahdollisen kastumisen jälkeinen kuivattuminen. 5.5 Poikkeaminen yleiskaavasta Asemakaavaratkaisu poikkeaa joiltakin osiltaan vuonna 2001 laaditusta Kirkonkylän-Tuorilan osayleiskaavasta. Poikkeamat eivät ole merkittäviä, ja ne ovat tulkittavissa osayleiskaavan tarkentumiseksi asemakaavoituksessa. Merkittävin ero osayleiskaavaan on kaava-alueen eteläosassa, missä osayleiskaavassa venevalkama-alueita on osoitettu myös mantereen puolelle, kun taas nyt esitettävässä asemakaavan muutoksessa nämä alueet on osoitettu matkailupalvelujen ja asumisen toiminnoille. Kunnan näkemyksen mukaan asemakaava toteuttaa yleiskaavan keskeisiä tavoitteita Krookan osalta. Yleiskaavan tavoitteena on että Krookan alueella olisi asumisen, palvelujen, venevalkama-alueiden, ja virkistyksen toimintoja. Esitetty asemakaava tukee erittäin hyvin tätä tavoitetta.
5.6 Kaavan vaikutukset 5.6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, taajamakuvaan ja kulttuuriympäristöön Asemakaava täydentää Merikarvian keskustaan tiivisti liittyvän Krookanlahden asumisen, loma-asumisen ja matkailun keskittymää. Alueen kulttuurihistorialliset arvot on pyritty varmistamaan tarkalla rakentamisen ohjaamisella ja kolmitasoisella rakennuskantaan ja ympäristöön liittyvillä suojelumääräykillä. Kaavassa osoitettu lisärakentaminen on osoitettu alueen perinteistä rakentamisen sijoittumista noudattaen. Asemakaava mahdollistaa alueen lisärakentamisen, mutta säilyttää alueen ominaispiirteet. Suhteessa aiempaan asemakaavan ovat kaavan vaikutukset taajamakuvan, ympäristön ja kulttuuriympäristön kannalta erittäin positiiviset. 5.6.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alueella ei ole luonnontilaisia alueita, joten kaavalla ei ole huomioitavia vaikutuksia luonnonympäristöön. Kulttuurimiljööseen liittyvien kasvien säilyttämiseksi ja huomioimiseksi on kaavassa määräys mikä edellyttää maisematyölupaa jos kasvillisuuteen tehdään merkittäviä muutoksia. Rakentamattomat alueet pääosin osoitettu virkistysalueiksi, millä säilytettään alueen luonnonympäristöä. 5.6.3. Vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin ja elinympäristöön Kaavalla mahdollistetaan Krookan alueen asumisen, virkistäytymisen ja palveluiden kehittyminen. Kaava selkiyttää alueen rakennuslupien myöntämistä ja määrittelee yleiseen käyttöön tarkoitetut alueet. Kaava luo mahdollisuuksia alueen asukasmäärän kasvamiseen ja alueen viihtyisyyden parantamiseen. Kaavalla on selkeästi positiivisia vaikutuksia ihmisten elinolosuhteisiin ja elinympäristöön. 5.6.4. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, energiatalouteen ja liikenteeseen. Kaavalla on merkittävät positiiviset vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen verrattuna alueella aiemmin voimassa olleeseen asemakaavaan. Kaavalla tiivistetään Merikarvian keskustaan liittyvän Krookan asuin/ elinkeinoalueen yhdyskuntarakennetta. Alueen kaavoitusta voidaan pitää Merikarvian merenrantaan suuntautuvan matkailun ja asumisen täydentämisenä. Merikarvian kunta näkee Krookan lahden osana sen keskustaajamaa. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on edullista energiatalouden kannalta. Kaava-alueen käytössä olleet liikenneyhteydet virallistuvat asemakaavalla. 5.6.5. Vaikutukset elinkeinoelämän edellytyksiin ja kuntatalouteen Krookan kaavoitus mahdollistaa alueen kehittymisen asumisen, loma-asumisen ja matkailun tarpeisiin. Kaavalla on positiivisia vaikutuksia kunnan asukasmäärän kehittymiseen, kalastuselinkeinon, matkailun ja siihen liittyvien palveluiden kehittymiseen. 5.6.6. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon. Asemakaavalla ei ole vaikutuksia maa- ja kallioperään. Kaava selkiyttää alueen tulevan käytön ja mahdollistaa jäte- ja hulevesien osalta keskitettyjen järjestelmien parantamisen, millä on positiivista vaikutusta vesistöön. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä voidaan pitää positiivisena ilmaston näkökulmasta.
5.7 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen huomioitavia häiriötekijöitä ovat etelä-puolella sijaitsevalta sahalta Satamatieltä kantautuva melu. Melun vaikutusten arvioinnissa on käytetty 2014 sahan kaavoituksen yhteydessä laadittua meluselvitystä, joka kertoo melun nykyisen tason. Liitteenä olevien selvityskarttojen perusteella ei melutaso nouse osalla aluetta ohjearvoja suuremmaksi. Tämä on otettu huomioon melua koskevilla kaavamääräyksillä.
5.8 Kaavamerkinnät ja määräykset liitteenä 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen toteutus käynnistyy maanomistajien toimesta kaavan vahvistamisen jälkeen. Kankaanpäässä 26.02.2018 Ilmari Mattila, aluearkkitehtivastaava Liitteet Ote yleiskaavan Taajama-analyysistä Ote yleiskaavaan liittyvästä arviosta Krookanlahden taajamakuvasta ja -rakenteesta Mallinnus keskusalueen rakentamisesta Ilmakuva Krookanlahdesta Havainnekuva uudisrakentamiskohteista Hulevesien arviointi