Risk Consulting I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 1 / 2 0 0 6 Nyt on aika valmistautua ilmastonmuutokseen Domsjö Fabriker huolehtii hyvin turvallisuusasioista
Sisältö Pääkirjoitus TAVOITTEENA LAATU Nyt on aika valmistautua ilmastonmuutokseen 10 Julkaisija If Suurasiakkaat Vattuniemenkuja 8 A, Helsinki 00025 IF puh. 010 515 10 www.if.fi Paperirullavarastojen paloriskien hallinta 12 Ammattimaisuus on avain menestykseen.. 4 Domsjö Fabriker huolehtii hyvin turvallisuusasioista...................... 7 Nyt on aika valmistautua ilmastonmuutokseen....................10 Paperirullavarastojen paloriskien hallinta......................12 Keskeytysvahingot edellyttävät erityisosaamista........................16 Lämpövoimalaitosten turbogeneraattoreiden riskitason määrittely....18 Päätoimittaja Juha Ettala Toimituskunta Olav Breen Per Hagström Lars von Hertzen Harry Nordqvist Inkeri Salin Anna Maria Vähäkuopus Tuotanto Markkinointiviestintä Dialogi Oy Paino Salpausselän Kirjapaino Oy Osoitteenmuutokset inkeri.salin@if.fi Legioonalaistauti ja vastuu 20 Legioonalaistauti ja vastuu...............20 Miksi terveydenhoito- ja hyvinvointipalveluiden yksityismarkkinat kasvavat?....22 Vakuutukset kunnossa matkalla kaikki hyvin....................24 Ponttonikuljetus vaativa mutta tehokas tapa siirtää suuria kohteita........26 August Ramsayn säätiön turvallisuuspalkinto 2005 Eka Polymer Latex Oy:lle.................29 Risk Consultingista ilmestyvät myös skandinaavinen ja englanninkielinen versio. ISSN 1459-3904 Kannen kuva Index Open Vakuutukset ovat erittäin tärkeitä useimmille yrityksille ja niiden työntekijöille. Vahinkoja sattuu, sekä pienempiä ns. frekvenssivahinkoja että valitettavasti myös isompia. Joillekin riskeille ja tuotteille on ominaista ns. lyhythäntäisyys eli vahinko ilmenee nopeasti, kun taas pitkähäntäisissä vahingoissa vahinko konkretisoituu vasta vuosien päästä. Vakuuttaminen on myös monimutkainen asia, sillä se on tuntemattomaan varautumista ja tulevan ennustamista historiatietojen ja faktojen valossa. Yritämme estää vahinkoja tapahtumasta, mutta silti niitä väistämättä sattuu. Sen takia vakuutus- ja riskienhallinta-alalla on erittäin tärkeää keskittyä laatuun. Me Ifissä pyrimme noudattamaan kaikkein korkeimpia laatuvaatimuksia kaikessa toiminnassamme. Henkilökuntamme on erittäin pätevää, järjestelmämme ja työmenetelmämme ovat alan parhaat, laadunvalvontamme on tarkkaa ja kaiken taustalla on vahva pääomaperusta. Tavoitteenamme on toimia yritysten ammattitaitoisena, pitkäjänteisenä ja vakaana vakuutuskumppanina Pohjoismaissa. Valitettavasti pohjoismaisella vakuutusalalla on parin viime vuoden aikana nähty muutamia tapauksia, joissa laatuun on selvästikin suhtauduttu liian huolettomasti. Yksi syy tähän saattaa olla yritysten liiallinen keskittyminen lyhytaikaisiin säästöihin kvartaalitalouden vaatimusten mukaisesti. Toinen syy saattaa olla se, et- tä kun vakuutusalan talous on vihdoinkin saatu kuntoon, alalle ilmestyy uusia toimijoita. Vaikka tämä onkin sinänsä myönteinen asia, kaikilla uusilla toimijoilla ei kuitenkaan ole yhtä korkeatasoista osaamista, ammattitaitoa ja laadunvalvontaa eikä niiden taloudellinen asema ole riittävän vahva. Sitä paitsi osa uusista tulokkaista suhtautuu melko opportunistisesti pohjoismaisilla vakuutusmarkkinoilla toimimiseen. Viime aikoina olemme saaneet todistaa laatuseikkojen laiminlyömisen onnettomia seurauksia Pohjoismaissa, kun jotkin yritykset ovat ottaneet (tai luulleet ottaneensa) vakuutukset ulkomaisista yhtiöistä, joita ei itse asiassa ollut edes olemassa. Olemme myös nähneet, miten vakuutuskantoja on myyty takautuvasti vakuutusyhtiöiden välillä ilman että asiakkaille olisi tiedotettu asiasta kunnolla. Lisäksi jotkut yhtiöt ovat vetäytyneet Pohjoismaiden markkinoilta ja jättäneet asiakkaittensa vakuutukset ulkopuolisten yhteistyökumppanien hoitoon. Tästä syystä haluammekin muistuttaa asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme laadun tärkeydestä vahinkovakuutusalalla. Varmistakaa, että vakuutusyhtiön pääomapohja on vakaa ja terve sekä nyt että tulevaisuudessa, ja että vakuuttaja todella pystyy tukemaan yrityksenne liiketoimintaa tarjoamalla laadukkaita tuotteita, riskinvalintaa, palveluja ja korvauskäsittelyä. Varmistakaa myös, kuka loppujen lopuksi kantaa minkäkin osan riskeistä ja siis lopullisesti päättää suurten vahinkojen korvaamisesta ja maksaa korvaukset. Tulevaisuudesta emme pysty sanomaan mitään varmaa tiedämme vain, että valitettavasti vahinkoja sattuu ja siksi osa yrityksistä tarvitsee melkoisesti tukea vakuutuskumppaniltaan. Varmistakaa, että yrityksenne panostaa vakuutusasioihin pitkäjänteisesti ja huomioikaa laatuseikat riittävän hyvin sekä yrityksen sisäisessä riskienhallintatyössä että ulkoisten yhteistyökumppaneiden valinnassa. Morten Thorsrud 2 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2006
Ammattimaisuus on avain menestykseen Vuoden 2005 tulokset osoittavat, että Ifin viime vuosina toteuttama tehostamisohjelma on onnistunut. Toimintatapojen kehittämistä jatkettiin ja onnistuimme säilyttämään markkina-asemamme ja parantamaan kannattavuuttamme. Ifin Suurasiakkaat-liiketoiminta-alue kehittyi hyvin Petri Ekman suurvahinkojen määrästä huolimatta. Tämä on ollut hyvää pohjatyötä tulevaisuutta varten. Kehittämällä ohjelmia, joilla parannamme asiakaspalveluamme, prosessejamme ja palveluedellytyksiämme, varmistamme, että säilytämme jatkossakin johtavan asemamme pohjoismaisten suuryritysten vakuuttajana. Pohjoismaiseen valmistusteollisuuteen kohdistuu nykyisin suuria paineita. Kustannuksia on leikattava ja kokonaistoimitusaikoja lyhennettävä. Siksi yritysten on ollut pakko luoda tiiviitä toimitusverkostoja ja siirtää tuotantoa maihin, joissa työvoimakustannukset ovat pienemmät ja tuotteiden ostajat ovat lähempänä. Niin pankit kuin vakuutusyhtiötkin etsivät tapoja, joilla ne voivat jatkaa asiakkaittensa palvelemista näiden uusilla toiminta-alueilla, missä yritykset kohtaavat usein uudenlaisia haasteita erilaisen lainsäädännön vuoksi. Olemme tehneet Ifissä tietoisen päätöksen siitä, että ylläpidämme ja kehitämme edelleen omaa konttoriverkostoamme niissä maissa, joissa useimmilla kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavilla asiakkaillamme on toimintaa. Muissa maissa tarjoamme palveluja luotettavien yhteistyökumppaneidemme avulla. Haluamme varmistaa parhaan mahdollisen riskienarvioinnin kaikkialla maailmassa ja kehittää riskienhallintapalveluja. Toimialojen välillä eroja Pohjoismaisen pankki- ja vakuutustoiminnan välillä on suuria eroja. Markkinoilta löytyy useita pohjoismaisia pankkeja, mutta ainoastaan yksi vakuutusyhtiö, If, on aidosti pohjoismainen toimija. Useimmat yritysasiakkaamme tarjoavat erityispalveluja ulkomaisten yritysten avulla, mutta lähes kaikilla on pitkä liiketoimintasuhde luotetun kumppanin kanssa, jonka juuret ovat syvällä kotimaassa. Eri vakuutusyhtiöistä Ifillä on eniten tällaisia yritysasiakkaita omalla toimialueellaan. Vaativimpien asiakkaittemme hankintakäytännöt ovat järjestelmällisiä ja ammattimaisia, ja ne perustuvat useisiin erilaisiin kriteereihin. Koska haluamme tuottaa asiakkaillemme mahdollisimman paljon lisäarvoa, meille ei riitä pelkästään se, että täytämme heidän vaatimuksensa. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on hoitaa liiketoimintaamme ammattimaisesti ja luotettavasti ja tarjota asiakkaille heidän tarpeittensa mukainen ratkaisu sekä myös ehdotuksia siitä, kuinka voisimme parantaa heidän riskinhallintaansa ja vakuutusturvaansa. Tätä varten meidän on verkostoiduttava asiakkaittemme ja heidän meklariensa kanssa, jotta ymmärrämme kunnolla heidän perimmäiset tarpeensa. Ifillä on vahva asema Pohjoismaissa, Baltiassa ja Pohjois-Euroopassa, joten voimme palvella monia asiakkaitamme oman tytäryhtiö- ja konttoriverkostomme kautta. Haasteenamme on kehittää jatkuvasti kansainvälistä kumppaniverkostoamme, jotta voimme palvella parhaalla mahdollisella tavalla myös niitä asiakkaita, joiden liiketoiminta on kansainvälisempää kuin omamme. Hankintakäytännöt Asiakkaamme ovat järjestäneet vakuutuksiin liittyvän toimintansa eri tavoin. Jotkin yritykset ovat Ifille ns. suoria asiakkaita, joilla on omat riskienhallintaorganisaationsa. Toiset yritykset ovat ulkoistaneet riskienhallinnan vakuutusmeklareille, ja erityisesti suurimmat yritykset käyttävät näiden vaihtoehtojen yhdistelmää. Monet yritykset ovat alkaneet tarkastella riskejä entistä kokonaisvaltaisemmalla tavalla. Yleinen suuntaus näyttää olevan se, että yritykset yhdistävät riskienhallintaja varainhallintatoimintansa koko yrityksen kattavaksi riskienhallintatoiminnoksi, joka hoitaa myös yrityksen likviditeetti-, valuutta- ja korkoriskejä. Meidän tehtävämme on tuoda esiin vahinkovakuuttamiseen liittyviä näkökulmia ja varmistaa, että tuotamme asiakkaillemme mahdollisimman paljon lisäarvoa tarjoamalla heille parhaat mahdolliset ratkaisut. Luonnollisesti meidän tulee kertoa tarpeen mukaan asiakasyritysten päätöksentekijöille myös sellaisista riskitekijöistä, joista he eivät ehkä ole tietoisia. Kansalliset erot Kansalliset vivahteet tuntuvat selvästikin vaikuttavan paljon enemmän vakuutuskuin pankkialaan. Esimerkiksi lakisääteinen tapaturmavakuutus tai liikennevakuutus edellyttävät jokaisessa maassa erilaisia tuotanto- ja toimitusketjuja. Kansalliset erot johtuvat ennen kaikkea lainsäädännössä olevista eroista. Myös vakuutusturvan hinta näyttää vaihtelevan huomattavasti eri maissa, mikä johtuu eroista turvan laajudessa. Lakisääteinen tapaturmavakuutus on itse asiassa hyvin mielenkiintoinen asia Ruotsissa, missä ei ole testattu yksityisten palveluntarjoajien kykyä tuottaa toiminnan tehokkuuteen liittyvää lisäarvoa. Pohjoismaat eroavat toisistaan myös jakelumekanismeiltaan. Tanskassa ja Ruotsissa valtaosa suurasiakasliiketoiminnasta hoidetaan meklarien välityksellä. Vakuutusmeklarit saavat asiakkaaltaan usein hyvin laajat toimivaltuudet, kun taas pankkitoiminnassa toimivaltuudet on rajattu hyvin tarkkaan ja ne ovat useimmiten projektikohtaiset. Norjan markkinoilla ei käytetä vielä yhtä paljon meklareita kuin Tanskassa tai Ruotsissa, mutta myös siellä lähes kaikki uusi liiketoiminta on meklareiden välittämää. Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä tässä suhteessa,. Asiakas saavuttaa hyvin usein kustannuksiin ja laatuun liittyvää hyötyä kääntyessään ammattilaisyrityksen puoleen, jolta löytyy kokemusta, asiantuntemusta ja oma verkosto. Yritys antaa asiakkaalle neuvoja ja tukee sitä tärkeässä toiminnassa, joka ei kuitenkaan ole asiakkaan ydinliiketoimintaa. If on yksi toimija kolmiossa, jonka muodostavat asiakas, meklari ja vakuutuksenantaja. Meklari on meille tärkeä asiakas. Kasvumahdollisuudet Ifin Suurasiakkaat-liiketoiminta-alueen painopisteitä ovat työsuhde-etujen eri osa-alueet, kuten työmatkat, ulkomaankomennukset ja terveydenhoito. Tavoitteemme on kaksitahoinen: haluamme tuottaa asiakkaillemme lisäarvoa ja olla mukana tulevassa kasvussa. Haluamme palvella suurimpia pohjoismaisia yrityksiä, jotka kohtaavat monia haasteita nopeasti muuttuvassa maailmassa. Ensinnäkin näillä yrityksillä on varallisuutta ja henkilöstöä yhä useammalla eri lainkäyttöalueella. Toiseksi se, että yritykset keskittyvät yhä tiiviimmin omaan ydintoimintaansa, tarkoittaa tavallisesti sitä, että niiden henkilöstöstä osaamisresursseista tulee niille yhä tärkeämpiä. Voimme jo nyt ja yhä enemmän tulevaisuudessa tarjota asiakkaillemme keinoja, joilla ne voivat motivoida avainhenkilöitään, pitää heidät yrityksen palveluksessa ja auttaa heitä keskittymään työhönsä sen sijaan, että he murehtisivat ongelmia, jotka ovat ratkaistavissa. Asiakkaittemme tuotteet ovat muuttumassa sisällöltään yhä teknisemmiksi ja monimutkaisemmiksi. Ei ainoastaan televiestinnässä tai tietotekniikassa vaan myös suunnittelu- ja rakennusalalla, missä kehitys- tai rakennustyö kestää usein kauan ja yhden ainoan lopputuotteen hinta voi olla hyvin korkea. Uskomme, että rakennus- ja suunnittelutyön vakuutusturvaan liittyvät tarpeet tarjoavat mahdollisuuksia kasvuun ja lisäarvon tuottamiseen. 4 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2006
Kuinka markkinat kehittyvät? Tulevina vuosina yksi keskeisimmistä asioista on se, että epävarmuustekijöiden määrä kasvaa. Esimerkiksi lintuinfluenssan leviämis- ja tarttumistavat ovat vielä melko epäselvät. Lisäksi näyttää siltä, että erityisesti sääilmiöihin liittyvät luonnonkatastrofit yleistyvät. Viimeisimpiä esimerkkejä ovat tulvat Unkarissa, Tšekin tasavallassa ja Saksassa sekä vuoden 2005 myrskyt Pohjoismaiden alueella ja hurrikaanit Yhdysvalloissa. Yllättävät sääilmiöt ovat saaneet jälleenvakuuttajat tarkistamaan omia mallejaan. Siksi jälleenvakuutusturvan hintojen odotetaan nousevan keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä, mikä aiheuttaa nousupaineita myös ensivakuutusmaksuihin. Petri Ekman Ensimmäinen puoli vuotta vakuutusmaailmassa Kuka Petri Ekman? Petri Ekman nimitettiin toukokuun 2006 alussa Suomen Ifin toimitusjohtajaksi eläkkeelle siirtyneen Hannu Kokkosen seuraajaksi. Petri Ekman aloitti työnsä Ifissä marraskuussa 2005 vastuualueenaan myynti- ja asiakaspalvelut suurasiakkaille. Hänellä on 18 vuoden kokemus rahoitusalalta ja hän on työskennellyt suurten yritysasiakkaiden parissa sekä Suomessa että ulkomailla. Ennen siirtymistään Ifiin hän työskenteli ABN AMRO -konserniin kuuluvan Alfred Bergin Suomen maajohtajana. Ekmanin mielestä pankki- ja vakuutusalojen välillä on paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös jonkin verran eroja. Näillä kahdella toimialalla on mielestäni paljon yhteisiä piirteitä. Molemmilla aloilla on käynnissä samanlainen yhdistymiskehitys niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, ja lainsäätäjät ja valvovat viranomaiset asettavat kummallekin alalle erityisiä vakavaraisuusvaatimuksia, Ekman toteaa. Lisäksi erityisesti suuryrityssegmentti kohdistaa pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin paineita, jotka liittyvät tuotteiden hintaan ja laatuun. Tämä on vahva yleinen suuntaus, jonka Ekman katsoo koskevan laajemmin koko rahoitusalaa. Vakuutus- ja pankkialan haasteena on täyttää asiakkaiden vaatimukset ja samalla ylläpitää ja parantaa toiminnan kannattavuutta ja pääoman tuottoa. Olen saanut sen vaikutelman, että pankkiala on päässyt vakuutusalaa pidemmälle monipuolisten verkkopalvelujen tarjoamisessa, Ekman toteaa. Vapaa-aikana jota Ekmanilla ei omien sanojensa mukaan ole viime aikoina liiemmin ollut Ekman rentoutuu lenkkeilyn, merisukelluksen, lukemisen ja musiikin parissa. Örnsköldsvikissä, noin 100 kilometriä Luulajasta lounaaseen, sijaitseva Domsjö Fabriker on yksi Ifin vanhimmista suurasiakkaista. Tehtaan työturvallisuuden ja työsuojelun hyväksi tekemä työ on esimerkillistä. Käytössä on kattavat menettelytavat onnettomuuksien estämiseksi, ja kaikkia tapaturmia, vaaratilanteita ja läheltä piti -tilanteita seurataan tarkoin. Domsjö Fabriker huolehtii hyvin turvallisuusasioista Domsjö Fabriker on onnistunut erinomaisesti torjumaan henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Esimerkiksi viime vuonna sattui vain yksi henkilövahingon aiheuttanut tapaturma. Työntekijä sai metallilastun sormeensa ja oli päivän sairauslomalla. Tehtaalla ollaan hyvin tietoisia riskeistä, ja yhtiön johto ja työsuojeluvaltuutetut pitävät tarkasti huolen siitä, että myös kaikki yhtiön työntekijät tiedostavat riskit. Christer Larsson on Domsjön työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö. Hän aloitti tehtävässä vuonna 2001 ja on siitä lähtien määrätietoisesti kehittänyt turvallisuutta Domsjössä työympäristölain säännösten mukaisesti. Domsjön johto on nykyisen yhtiön perustamisesta läh- IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2006
Oma palokunta on aina valmiustilassa, koska jokaisessa työvuorossa on palokuntaan kuuluvia työntekijöitä. Kaksi kertaa vuodessa he harjoittelevat Domsjö Fabrikerissa yhdessä Örnsköldsvikin pelastuspalvelun kanssa. Domsjön erikoissellua on käytetty jopa Nasan avaruusaluksessa avaruuskapselin lämpökilpenä ainutkertaisten lämmönkestävien ominaisuuksiensa vuoksi. tien osoittanut suurta mielenkiintoa turvallisuuskysymyksiä kohtaan ja tukenut Christer Larssonia tämän työssä. Larsson on yhdessä muiden turvallisuusvastaavien ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa laatinut yhtiön järjestelmällisestä työympäristö- ja palontorjuntatyöstä kattavan, yli 50-sivuisen toimintaohjelman nimeltä Systematiskt arbetsmiljö- och brandskyddsarbete, josta käytetään sisäisesti nimitystä Samba. Ohjelmassa määritellään yksityiskohtaisesti työsuojeluun sekä vaaratilanteiden ja tapaturmien seurantaan liittyvät vastuut. Sambassa on mainittu nimeltä kaikki vastuuhenkilöt, joten ei ole pienintäkään epäselvyyttä siitä, kuka mistäkin asiasta vastaa. Meillä on selvät työympäristöä koskevat toimintaperiaatteet, joiden mukaan työturvallisuustyötä on tehtävä linjaorganisaatiossa järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti, Larsson toteaa. Työsuojelun ja turvallisuuden on oltava luonnollinen osa Domsjön laatuajattelua. Selvät vastuualueet Domsjö Fabriker koostuu useasta eri yksiköstä, joita tarvitaan sulfiittimassan valmistukseen. Niitä ovat muun muassa keittämö, valkaisimo, tislaamo, haihduttamo, höyrykeskus, varavoimala ja LVItyöpaja. Christer Larsson aloitti toimivan turvallisuusjärjestelmän luomisen jakamalla tehtaan eri yksiköt työturvallisuusalueisiin ja nimittämällä kullekin alueelle vastuuhenkilön, joita on yhteensä kuusitoista. Jokaisella työturvallisuusalueella on myös työsuojeluvaltuutettu. Hyvään työympäristöön liittyy kiinteästi työpaikan turvallisuus. Ei kuitenkaan riitä, että nimittää vastuulliset työnjohtajat ja työsuojeluvaltuutetut ja antaa heille työn hoitamiseen tarvittavan koulutuksen, Christer Larsson toteaa. Kaikkien työntekijöiden pitää tarkkailla tilannetta jatkuvasti ja ottaa vastuu korjaavista toimenpiteistä sekä siitä, että tapaturmista sekä läheltä piti -tapauksista raportoidaan. Siksi kaikille työntekijöille annetaan työturvallisuus- ja työsuojeluasioihin liittyvää koulutusta. Kaikki vaaratilanteet niiden lajista ja laajuudesta riippumatta raportoidaan ja analysoidaan tarkkojen menettelytapojen mukaisesti. Raportteja kutsutaan sisäisesti ONT-raporteiksi. Lyhenne tulee sanoista Olycksfall (tapaturma), Nollskador (tapaturmia ilman sairauspoissaoloa) ja Tillbud (vaaratilanne). Jos on kyse vähäisestä tapahtumasta, se käsitellään heti ja siitä raportoidaan vastuulliselle työnjohtajalle. Vakavammissa vaaratilanteissa ja tapaturmissa tehdään tarkka toimintasuunnitelma ja tiukka seuranta. Työsuojelu- ja työturvallisuuspäällikölle ja alueen työturvallisuusvastaavalle on aina ilmoitettava asiasta. Kaikki tapaukset tutkitaan Painotamme erityisesti sitä, että vakava tapahtuma voi hyvin olla tapaturma tai läheltä piti -tapaus, joka on käsiteltävä nopeasti, Christer Larsson kertoo. Perustamme jokaisesta vaaratilanteesta kansion, joka pysyy avoinna, kunnes virhe on korjattu, selittää Christer Larsson. Jokainen tapahtuma on tietolähde, joka tarjoaa mahdollisuuden turvallisuuden ja työympäristön parantamiseen. Kaikki tapaukset, jotka analysoidaan, mahdollisesti käsitellään ja raportoidaan, kerätään Sambaan, ja työsuojelukomitea käy ne läpi kokouksessaan, joita järjestetään neljä kertaa vuodessa. Jatkuvuus ja jatkokoulutus ovat tärkeä osa työsuojelu- ja turvallisuustyötä, huomauttaa Christer Larsson. Vain jatkuva tiedottaminen tapaturmista, vaaratilanteista ja läheltä piti -tapauksista tuottaa tuloksia. Kaikki tieto on tuoretavaraa, ja jatkuva muistuttaminen tarkkaavaisuudesta ja turvallisuusajattelusta on välttämätöntä, Larsson painottaa. Jos aivoja ei stimuloida, on vaarana, että ne ryhtyvät käyttämään oikoteitä ja herpaantuvat eivätkä ole yhtä valppaana ympäristön tapahtumien suhteen. Ehdoton enemmistö Domsjön työntekijöistä on jatkuvan seurannan ansiosta erittäin turvallisuustietoisia. Jos sääntöjä ei noudateta, työnantaja voi harkita työntekijän uudelleensijoittamista tai ääritapauksissa jopa irtisanomista. Ihmiset on ravisteltava hereille Mikään ei tietystikään ole koskaan niin hyvin etteikö parantamisen varaa aina olisi, Larsson korostaa. Voimme pyrkiä entistä ahkerammin ravistelemaan hereille sitä pientä prosenttia henkilöstöstä, joka ei noudata sääntöjä ja määräyksiä, ja hyödyntää jokaisen tilaisuuden tiedottaa riskeistä. Aliurakoitsijat tekevät suuren osan Domsjön parannus- ja korjaustöistä. Myös heidän on suoritettava työsuojeluja turvallisuuskoulutus ja perehdyttävä Domsjön turvallisuusajatteluun ennen kuin he saavat aloittaa työt. Palontorjunta on luonnollisesti oleellinen osa Domsjön järjestelmällistä työympäristö- ja turvallisuustyötä. Tehdas on jaettu kahdeksaan palontorjunta-alueeseen, samoin kuin tuotantolaitos on jaettu työturvallisuusalueisiin. Palontorjuntakierroksia tehdään säännöllisesti, ja yksi tärkeä yksityiskohta, johon kiinnitetään huomiota, ovat seiniin ja kattoihin edellisen kierroksen jälkeen syntyneet reiät. Täällä porataan usein seiniä, ja vanhat reiät on täytettävä. On tietysti myös tärkeää, että palo-ovet sekä sprinkleri- ja palohälytysjärjestelmät tarkistetaan niin, että ne toimivat varmasti mahdollisessa onnettomuustilanteessa, Larsson toteaa. Palontorjunta on ensimmäinen asia, joka tarkistetaan kaikkien alueiden osalta Domsjö Fabrikerissa säännöllisesti tehtävissä riskianalyyseissä. Muita analyysin osa-alueita ovat tiedonkeruu, joka toteutetaan käymällä läpi esimerkiksi prosessija asemapiirustukset, karkeat riskianalyysit riskientunnistuksineen ja ehdotukset toimenpiteiksi sekä toimenpiteiden priorisointi. Kun päätetyt toimenpiteet on toteutettu, niitä seurataan sovitun aikataulun mukaisesti. Oma palokunta Domsjöllä on omat palo- ja pelastusyksiköt, joita johtaa tekninen palontorjuntaryhmä. Oma palokunta on aina valmiustilassa, koska jokaisessa työvuorossa on palokuntaan kuuluvia työntekijöitä. Kaksi kertaa vuodessa he harjoittelevat Domsjö Fabrikerissa yhdessä Örnsköldsvikin pelastuspalvelun kanssa. Palontorjuntaryhmän lisäksi on useita niin sanottuja turvallisuuden, suojamateriaalien, vaarallisten aineiden, kemikaalien ja kuljetusten osaamisryhmiä. Domsjön kattava ja järjestelmällinen työturvallisuus- ja palontorjuntatyö on huomattu myös yrityksen ulkopuolella, ja se on saanut kehuja jopa Ruotsin työturvallisuusvirastolta Arbetsmiljöverketiltä. Arbetsmiljöverket on myös lainannut joitakin osia Sambasta, Christer Larsson kertoo. Myös kilpailijamme ovat kiinnostuneita siitä, miten suunnittelemme tämän turvallisuustyön, ja lisäksi meillä on jonkin verran kokemustenvaihtoa kaivos- ja metallialan yhtiöiden kanssa. Anneth Berglund-Hals on Domsjö Fabrikerin päätyösuojeluvaltuutettu. Kun hänet nimitettiin tehtäväänsä kolme vuotta sitten, hän oli paperialan ammattiliiton ensimmäinen naispuolinen päätyösuojeluvaltuutettu. Useita kertoja viikossa Kierrän mahdollisimman paljon tehtaan eri työsuojelualueilla ja puhun työsuojeluvaltuutettujen kanssa, Berglund- Hals kertoo. Tietyillä alueilla käyn useita kertoja viikossa. Meillä on monta aliurakoitsijaa, ja myös heidän on noudatettava turvallisuusmääräyksiämme. Berglund-Hals osallistuu myös työturvallisuusalueiden työsuojelukierroksiin. Toinen puoli Anneth Berglund-Halsin työsuojelutyötä on osallistua jatkuvasti meneillään oleviin projekteihin ja varmistaa, että turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon jo aikaisessa vaiheessa. Hänellä on myös tapana ottaa yksi tai useita projektilaisia mukaansa työsuojelukierroksille. Haluan heidän näkevän, miten me toimimme, niin että he saavat käsityksen siitä, miksi on tärkeää noudattaa yhtiön työsuojelu- ja turvallisuussääntöjä. Berglund-Hals on Christer Larssonin kanssa samaa mieltä siitä, että turvallisuusasioissa on aina parantamisen varaa. Koskaan ei saa passivoitua liikaa, hän varoittaa. Anders Tjärnberg on Ifin riski-insinööri ja mukana ryhmässä, joka tarkastaa vuosittain Domsjön tehtaan Örnsköldsvikissä vakuuttamisen näkökulmasta. Hän kehuu paitsi yrityksen turvallisuusajattelua myös turvallisuustasoa, joka on korkea myös käytännössä. Selvä yhteys Osaamista on muillakin kuin suoraan erilaisten turvallisuuskysymysten parissa työskentelevillä työntekijöillä, Tjärnberg toteaa. Erityisen ilahduttavaa on se, että sitä on myös muilla työntekijöillä ja varsinkin yritysjohdolla, joka tuntee riskit ja pyrkii aktiivisesti ehkäisemään vahinkoja ennalta. Anders Tjärnbergin vuosittain tekemä turvallisuustarkastus kestää päivän. Hän tutkii koko tehtaan kattilalaitoksista lasipullovarastoon ja merkitsee muistiin kaikki mahdolliset poikkeamat. Hän käy myös läpi Sambaan kirjatut vaaratilanteet ja tapaturmat. Hänen kokemuksensa mukaan työpaikalla sattuneissa tapaturmissa syntyneiden henkilövahinkojen vähäisen mää- rän ja hyvän paloturvallisuuden välillä on selvä yhteys. Domsjö on Anders Tjärnbergin mukaan erinomainen esimerkki tehtaasta, jossa sattuu hyvin vähän vahinkoja niin henkilövahinkoja kuin itse tehtaaseen kohdistuvia vahinkojakin. Vuosittaisen vakuutustarkastuksen lisäksi If teettää Domsjö Fabrikerilla myös niin sanotun lohkoarvioinnin. Sen toteuttaa paperin- ja massanvalmistusalan konsulttiyritys, joka on erikoistunut tällaisiin arviointeihin. Niissä jokainen lohko eli massan valmistuksen osavaihe kuten kuorinta, haketus ja keitto tutkitaan huolellisesti erikseen. Turvallisuusasiat koetaan joskus vaivalloisiksi, sanoo Anders Tjärnberg, mutta Domsjössä voin todeta asian olevan juuri päinvastoin: yritysjohto on aina tietoisesti ja johdonmukaisesti panostanut turvallisuuteen ja työsuojeluun. ANDERS KUMM anders.kumm@if.se Domsjö Fabriker Keski-Ruotsin Örnsköldsvikissä sijaitseva Domsjö Fabriker valmistaa erikoissellua kansainvälisille markkinoille. Domsjö syntyi vuonna 2000, kun MoDo myi sellunvalmistuksensa yksityiselle yhtymälle. Domsjön sellulla on laaja käyttöalue. Paperin lisäksi siitä valmistetaan synteettisiä kankaita. Erikoissellua on käytetty jopa Nasan avaruusaluksessa avaruuskapselin lämpökilpenä ainutkertaisten lämmönkestävien ominaisuuksiensa vuoksi. Sitä käytetään myös niin sanottuna lääketieteellisenä sovelluksena eli tablettien vaikuttavan aineen kantaja-aineena. Raakapuun kaikkien ainesosien hyödyntämisen lisäksi Domsjö tuottaa myös etanolia, hiilidioksidia ja lignosulfaattia. Tehtaan toiminta alkoi vuonna 1903 ja sillä on 340 työntekijää. Vuonna 2005 massaa valmistettiin 186 000 tonnia ja yhtiön liikevaihto oli miljardi kruunua. 8 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2006 9
Nyt on aika valmistautua ilmastonmuutokseen Säähän liittyvät riskit ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti ja aiheuttaneet suuria taloudellisia tappioita. Ernst Rauch on Munich Reinsurance -yhtiön sää- ja ilmastoriskeistä, geologisten riskien vioitava riskinarviointimenetelmänsä ja riskienhallintaprosessinsa uudelleen ja muutettava hinnoitteluaan riskialttiilla alueilla näiden arvioiden mukaisesti. Vakuutusmaksujen ja -korvausten on oltava tasapainossa, muuten yksityinen vakuutusala ei voi toimia. Maapallon lämpötilakeskiarvo (muutos C/vuosikymmen) 10 lämpimintä vuotta 1861 jälkeen 1. 1998 0.54 2. 2002 0.50 3. 2003 0.49 4. 2004 0.44 (11/04) 5. 2001 0.40 6. 1997 0.39 7. 1995 0.38 8. 2000 0.30 9. 1999 0.30 10. 1991 0.29 9 sijoittuu aikaan v. 1995 jälkeen! tutkimuksesta ja ympäristöasioista vastaava johtaja. Hän ehdottaa maapallon lämpenemisen aiheuttamien luonnonkatastrofien varalle kahta eri strategiaa. Säätietoja alettiin kirjata muistiin 150 vuotta sitten, ja sen jälkeen ilmakehän lämpötilan on todettu nousseen 0,5 1 celsiusastetta. Ilmakehän prosesseja koskevan nykytietämyksen perusteella voidaan esittää tieteellistä näyttöä siitä, että lämpötilan nousu johtuu pääasiassa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöistä. Rauchin mukaan kasvihuonekaasut ovat syynä myös siihen, että hurrikaanit ja myrskyt ovat yleistyneet ja tuulen nopeudet voimistuneet Pohjois-Atlantilla. Tieteelliset todisteet viittaavat siihen, että maapallon lämpeneminen jatkuu ja aiheuttaa tulevaisuudessa vieläkin pahempia hurrikaaneja, trooppisia myrskyjä, ukkosmyrskyjä, raekuuroja ja tulvia. Rauchin mielestä ilmastonmuutokseen on vastattava kahden strategian avulla. Ensimmäinen strategia on muutokseen sopeutuminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lisätään tulvantorjuntaa tulville alttiilla alueilla ja muutetaan rakentamismääräyksiä siten, että rakennukset kestävät entistä kovempia tuulia. Toiseen strategiaan kuuluu hiilidioksidipäästöjen ja ilmakehän merkkikaasujen huomattava vähentäminen. Tämä keino on kuitenkin hidas, koska hiilidioksidi ja merkkikaasut pysyvät ilmakehässä kymmeniä tai jopa satoja vuosia. Silti tämän pitkän aikavälin strategian toteuttaminen on välttämätöntä, jotta myös seuraavalla sukupolvella olisi mahdollisuus sopeutua vallitseviin olosuhteisiin. Historian suurimmat sääilmiöistä johtuvat vahingot Ernst Rauchin mukaan sääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset tappiot ja korvausmenot olivat viime vuonna suuremmat kuin koskaan. Yhdysvaltain rannikolla riehuneen Katrina-myrskyn aiheuttamat kokonaisvahingot olivat arviolta 120 130 miljardia dollaria, ja vakuutusyhtiöiden korvauskustannusten odotetaan nousevan jopa 45 miljardiin dollariin. Arvio kattaa New Orleansin ja Meksikonlahden alueen vahingot sekä offshore-teollisuuden kärsimät tappiot. Lopulliset kustannukset saattavat ylittää ennakkoarviot myös siksi, että alueella vallitseva rakennustarvikepula on nostanut hintoja ja kiihdyttänyt inflaatiota. Japanin taifuunien sekä Katrinan, Ritan, Wilman ja muiden hurrikaanien vakuutusalalle vuosina 2004 ja 2005 aiheuttamat kustannukset nousivat yli 100 miljardiin dollariin. Vakuutusalan onkin ar- Ankaria myrskyjä myös Euroopassa Vaikka ilmastonmuutoksen oireet ovatkin olleet lähinnä paikallisia, myös Euroopassa on ollut tavanomaista ankarampia talvimyrskyjä. Saksassa oli paha tulva vuonna 2002. Sveitsi kärsi vuonna 2005 ankarasta myrskystä, jonka perusteella vakuutusyhtiöt maksoivat enemmän luonnonilmiökorvauksia kuin koskaan aikaisemmin. Anatolia- ja Gudrun-talvimyrskyt vuosina 1999 ja 2005 nostivat esiin kysymyksen, ovatko sääilmiöt muuttumassa myös maapallon pohjoisosissa. Rauchin mukaan tämän oletuksen tueksi ei toistaiseksi ole tieteellistä näyttöä. Edellä mainitut tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet, että monet markkinatoimijat ovat aliarvioineet säähän liittyvien riskien todennäköisyyden. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että sademäärät ovat muuttuneet Euroopassa. Talvet ovat entistä leudompia ja kosteampia ja kesät lämpimämpiä ja kuivempia. Toisaalta rankkasateet aiheuttavat tulvia. On merkkejä siitä, että nämä tapahtumat saattavat ainakin osittain liittyä maapallon lämpenemiseen. Rauchin mukaan niitä on myös pidettävä osoituksena siitä, että ihmisten on alettava sopeutua ilmastonmuutokseen. MARJATTA PIETILÄ Munich Reinsurance -yhtiön sää- ja ilmastoriskeistä, geologisten riskien tutkimuksesta ja ympäristöasioista vastaava johtaja Ernst Rauch puhui ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista riskeihin Ifin tutkimuslaitosasiakkaiden konferenssissa Tukholmassa 13. lokakuuta 2005. 10 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2006 11