MOVE-mittarin hyödyntäminen kunnan ja koulun kehitystyössä Mari Routti, opetustoimenjohtaja

Samankaltaiset tiedostot
Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus

Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Lappeenranta strategia 2033 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Monialainen yhteistyö

Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut Arviointijärjestelmä

HINKU kuntien kevätseminaari Kimmo Jarva, Kaupunginjohtaja

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Vaasa

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Vuosittainen talousarvioon liitettävä ja tilinpäätöksessä tarkasteltava lautakuntatasoinen Kaupunkistrategian Työsuunnitelma 2019

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Tutkimusyhteistyö Greenreality verkostossa

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

Kaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari , Päivi Virtanen

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

NUORISOSEURATOIMINNAN PÄÄPERIAATTEET VUOSINA

SEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Liikkumisohjelma. Valtuustoseminaari Projektipäällikkö Minna Paajanen

Muuttuva maakunta muuttuvassa maailmassa

Opetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille

RAJATTOMASTI LIIKUNTAA TURUN SEUDULLA

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Liite 1 Toimialajohtajien talousarvioesitys vuosille Liite 2 Asukkaiden palautteet lasten ja nuorten vastuualueelle

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Vaalan kuntastrategia 2030

Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

NYT-liikunta. matalankynnyksen liikuntaa vuotiaille Helsingissä. Saana Saarikivi, Liikunnan edistämisyksikkö

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

Johtaminen uudessa organisaatiossa

Kuka koulun liikunnallistaa ja miten? Näkemys koululiikunnan ajankohtaisiin kysymyksiin Liikkuva koulu -ohjelman näkökulmasta

Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi elinvoimapaja

Terveyden edistämisen ohjelma

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

HYVINVOINTI- JOHTAMISEN PALIKAT- TAVOITTEISTA TOIMINNAKSI

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

TUL ry:n strategia

Ilmastonsuojelu ja Kaupunkistrategia

Rohkeasti aikaansa edellä

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl yhteisöllinen kunta

LIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ

Nuorten kuuleminen ja osallisuus. Siiloista kokonaisuuteen Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

KUNTASTRATEGIA

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Henkilöstöliikuntabarometri

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys

Kaupunginvaltuusto

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

Transkriptio:

MOVE-mittarin hyödyntäminen kunnan ja koulun kehitystyössä Mari Routti, opetustoimenjohtaja LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Eri ikäisten kuntalaisten fyysisen aktiivisuuden edistäminen vahvasti mukana kaupungin lähivuosien strategiassa Hikeä ja hupia ohjelman puitteissa tavoitteena toteuttaa harrastustakuu Hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden strateginen painopiste on liikkuvat asukkaat Perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumisen varmistavassa strategisessa toimintasuunnitelmassa oppilaiden fyysisen hyvinvoinnin edistäminen on myös tavoitteena Seuraavissa neljässä diassa on kuvattu strategian em. osia tarkemmin LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 2

Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto- ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti. Sykettä ja säpinää Matkailijoiden viipymä 1,9 1,95 Harrastavien määrä 95 % 98 % Hyvinvoivat asukkaat ja osallisuus Elämänlaatunsa hyväksi tuntevat 2017 52,3 % 55 % 60 % Luottamus kunnan päätöksentekoon 2017 2,9 3,5 4 Elinvoimainen kaupunki ja imago Digitaaliset prosessit ja motivoitunut henkilöstö Talous ja resurssit Työssäkäyvien määrän kasvu Henkilöstötyytyväisyys Lainat/asukas 2017 2017 2017 28 700 30 000 32 000 3,69 3,85 4 7 146 8 500 Yritysimagon parantuminen 2017 29 14 7 Asiakkaan palveluun käyttämä aika 2017 x -50 % -75 % Hukkatyöhön kuluvat htv:t 2017 x -50 % 7 500-75 % 7. Elävä tapahtumakaupunki Elävä ja vireä kaupunkikuva, asukkaiden aktivointi yhteisöön Tapahtumiin osallistuneiden määrä vuodessa Monipuolista vapaa-ajan toimintaa ja tapahtumia tarjoava kaupunki Majoitusvuorokaudet Yhden luukun periaate tapahtumatuottajille ja asukkaille. Tapahtumien ulkoistaminen Tapahtumajärjestäjän prosessin käyttämä ajan vähentäminen Kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien mahdollistaminen Hukkatyön puolittuminen 8. Hikeä ja hupia Harrastamismahdollisuudet lisääntyvät, yksinäisyys vähenee Harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa, % (89,3 % 95 % 98 %) Vapaa ajanvietto- ja harrastusmahdollisuudet ovat helposti saavutettavissa Vapaa ajan toimialan yritys- ja yhdistystoimijoiden määrä Lasten ja nuorten harrastustoimintaa tarjolla koulun yhteydessä, tarjonta yhteen sovitettua Harrastusmahdollisuuksien saavutettavuus Harrastustoimintaan osallistuvien määrä kasvaa Harrastajien määrä/kaupungin vuokraamat neliöt 9. Opiskelijat osaksi kaupunkia Asukkaille lisää tapahtumia ja palveluja Opiskelijatapahtumien määrä kaupunkialueella Palvelut ja tapahtumat työllistävät asukkaita ja opiskelijoita Yritysimagon parantuminen Tapahtumat ja korkeakoulujen näkyvyys vahvistavat myönteistä kaupunkikuvaa Tapahtumatuottajien asiointi helppoa ja tapahtuu digitaalisesti Tapahtumat lisäävät taloudellista aktiviteettia Tapahtumatulojen kasvu

Sykettä ja säpinää 8. Hikeä ja hupia Mittarit Yleiskuvaus Hyvinvoivat asukkaat ja osallisuus Elinvoimainen kaupunki ja imago Digitaaliset prosessit ja motivoitunut henkilöstö Talous ja resurssit Lappeenrannan asukkaiden harrastus- ja vapaa-ajan viettomahdollisuudet ovat erinomaiset. Kaupunki on luonut uusia ja innovatiivisia ja ekologisia toimintamalleja liikuntaan, kulttuuriin ja muuhun vapaa-ajan viettoon. Uusien monialaisten toimintamallien kehittymiselle on luotu hyvät edellytykset. Tiedot paikkakunnan harrastusmahdollisuuksista ja tarjonnasta ovat helposti saatavilla. Asukkailla ja erityisesti jokaisella lappeenrantalaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus valita mieleisiä sekä kokonaispersoonallisuutta että yksilöllisiä vahvuuksia kehittäviä harrastuksia. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet tuodaan koulun tiloihin ja koulupäivän yhteyteen. Lapset ja nuoret voivat kokeilemalla erilaisia harrastuksia ja löytää itselleen sopivaa toimintaa. Julkinen ja yksityinen sektori sekä järjestöt tuottavat hyvinvointia edistäviä vapaa-ajan palveluja sujuvasti yhteistyössä keskenään. Uudet toimintamallit koulutuksen, liikunnan, kulttuuriin ja muun vapaa-ajan alueella houkuttelee asukkaita ja yrittäjiä ja lisäävät kaupungin vetovoimaa. Jokaisella lappeenrantalaisella lapsella ja nuorella on harrastus ja ryhmä johon kuulua. Asukkaat osallistuvat aktiivisesti erilaisiin vapaa-ajan viettomahdollisuuksiin ja liikkuvat aktiivisesti. Terveet elintavat ja osallisuus kasvattavat asukkaiden elämänlaatua ja hyvinvointia. Yksinäisyys ja syrjäytyminen vähenee. Harrastuneisuuden edistäminen on vahva osa kotouttamistoimintaa. Lähiympäristö aktivoi liikkumaan ja osallistumaan. Lappeenranta on tunnettu hyvistä harrastus ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksista ja matalankynnyksen harrastustoiminta osana koulupäivää tekee arjesta sujuvaa. Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat helposti saavutettavissa. Joukkoliikenne ja kevyen liikenteen väylät tukevat harrastuneisuutta ja samalla vahvistavat kaupungin Greenreality brändiä. Kaupunki tekee ennakkoluulottomasti yhteistyötä alueen yritysten ja kolmannen sektorin kanssa harrastusja vapaa-ajanvietto mahdollisuuksien kehittämisessä. Aktiivisesti liikkuvat ja osallistuvat asukkaat houkuttelevat alueelle myös uutta alan yritys- ja yhdistystoimintaa. Lappeenrantalaiset löytävät tiedon harrastus- ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksista samoin helposti ja yhdestä paikkaa. Myös kaupungin julkisenliikenteen reitistö ja reaaliaikainen tieto tukee vapaa-ajan vietto mahdollisuuksia. Kaupunki hyödyntää ennakkoluulottomasti digitalisaatiota vapaa-ajanviettoon liittyvien palvelujen kehittämisessä. Lappeenranta on tunnettu hyvistä harrastus- ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksista ja houkuttelee asukkaita. Kaikenlainen harrastaminen vähentää syrjäytymisestä ja yksinäisyydestä johtuvia sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin paraneminen pienentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Hinnoittelu tukee palvelujen kehittymistä. Esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä: Harrastustarjotin Joustava koulupäivä ja harrastustoiminta heti koulun jälkeen Liikunnanohjaajat kouluihin Matalankynnyksen harrastusmahdollisuudet eri ikäryhmille Vähävaraisten harrastusavustus Lähiliikuntapaikat ja reitistöt Joukkoliikenteen hinnoittelu Kulttuuripolku Skeittihallikokeilu Harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa, % (89,3 % - 95 % - 98 %) Peruskoululaisten Q4-harrastuneisuuskysely Joukkoliikenteen käyttö (vapaa-ajan harrastuksissa) Vapaa-ajan toimialan yritys- ja yhdistystoimijoiden määrä Harrastustarjotin Harrastusmahdollisuuksien saavutettavuus Toimitilojen käyttöaste Dynaaminen hinnoittelu Harrastajien määrä/kaupungin vuokraamat neliöt

Hyvinvointi ja sivistys 14. Liikkuvat asukkaat Mittarit Yleiskuvaus Hyvinvoivat asukkaat ja osallisuus Elinvoimainen kaupunki ja imago Fyysiseen hyvinvointiin vaikuttavat elintavat kuten ruokatottumukset, liikkuminen ja lepo. Edistetään lasten ja nuorten sekä aikuisten mahdollisuuksia liikuntaan suunnittelemalla päiväkotien ja koulujen pihoista helposti saavutettavissa olevia lähiliikuntapaikkoja. Lähiliikuntapaikoille sijoitetaan myös aikuisten liikuntaan sopivia välineitä. Ohjataan kaikkia lapsia ja nuoria terveyttä edistävän liikunnan pariin ja tuodaan lihasvoimien käyttö luontevaksi osaksi varhaiskasvatusta, koulutusta ja nuorisotyötä. Tarjotaan monenlaisia mahdollisuuksia liikuntaan ja otetaan huomioon myös lapsia ja nuoria kiinnostavat uudet liikuntamuodot. Edistetään vähän liikkuvien lasten liikuntaa mataloittamalla osallistumisen kynnyksiä ja poistamalla esteitä. Liikuntapaikkojen ylläpidolla, järjestötoiminnan mahdollistamisella sekä muilla terveyden edistämistoimilla lisätään aikuisten fyysistä hyvinvointia sekä kavennetaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. Lasten ja nuorten liikunta lisääntyy ja fyysinen toimintakyky paranee. Liikkuminen ja lihasvoimien käyttö opitaan elämäntavaksi. Kuullaan lapsia ja nuoria heidän tarpeistaan ja kiinnostuksenkohteistaan. Tuodaan tarjolle lasten ja nuorten kasvuympäristöihin tavoitteiltaan erilaisia liikunnan harjoittamisen tapoja. Rakennetaan yhteistyömuotoja paikallisten urheilua ja liikuntaa tarjoavien kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Luodaan osallistumista madaltavia toimintatapoja vähän liikkuville aikuisille. Uudistetaan erityisliikuntaa yhdessä järjestöjen kanssa. Laajennetaan liikuntaneuvontaa ulottumaan työikäisten lisäksi myös muihin väestöryhmiin. Kotoutetaan maahanmuuttajaväestöä liikunnan avulla. Hyödynnetään liikunta- ja urheiluseurojen osaamista myös aikuisten liikuntapalvelujen tarjonnassa. Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen varmistaa työ- ja toimintakykyä. Liikunta luo uusia työllistymisen mahdollisuuksia urheilun ja liikunnan sektorilla. Ohjelmakauden aikana kokeillaan erilaisia toimintamuotoja kolmannen sektorin ja yritysten kanssa, jotka onnistuessaan voivat jäädä pysyviksi. Helposti saavutettavat liikuntamahdollisuudet parantavat kaupungin imagoa ja asukkaiden viihtyvyyttä. Kartoitetaan liikuntaan sopivia tiloja ja alueita myös seurojen tarpeisiin. Lapset ja nuoret: Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % Ylipainoisuus: Move-mittari Aikuiset: Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus Harrastaa ohjattua liikuntaa vähintään kuukausittain Niiden aikuisten osuus, jotka uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), 20-64 -vuotiaat Digitaaliset prosessit ja motivoitunut henkilöstö Talous ja resurssit Varhaiskasvatuksen, koulun ja nuorisotyön henkilöstön osaamista hyödynnetään monipuolisesti työpäivän aikana ja välittömästi koulupäivän jälkeen seuraavassa toiminnassa. Digitalisaatiota hyödynnetään lasten ja nuorten kuulemisessa, liikuntamahdollisuuksien tarjonnasta viestittämisessä ja tilavarauksissa. Kaupungin tasolla mittareiden tiedonkeräysjärjestelmät automatisoidaan. Liikuntamahdollisuuksia on tarjolla lapsille ja nuorille välittömästi koulupäivän yhteydessä. Huoltajien tarve kuljettaa lapsia vähenee. Varhaiskasvatuksen, koulun ja nuorisotyön henkilöstön täydennyskoulutuksella hankkimaa osaamista hyödynnetään. Toimitiloja käytetään liikuntaan monipuolisesti ja tilatehokkuus kasvaa. Työ- ja toimintakyky säilyy ja paranee, mikä vähentää sairastumisen riskiä ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Digitalisaation avulla sujuvoitetaan prosesseja ja henkilöstön työaikaa voidaan lisätä ohjaamiseen ja palvelutarjonnan lisäämiseen. Tiedon löytäminen liikuntamahdollisuuksista paranee Hukkatyön väheneminen Tilojen yhteiskäyttö Terveyspalvelujen kustannukset Liikuntapaikkojen ja tilojen käyttöasteet

Oivallan, onnistun, opin ilolla, sisulla ja sydämellä PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Strategian tavoitteiden mittarit

Tavoitteiden saavuttamisen arviointi (perusopetuksen strateginen toimintasuunnitelma)

Fyysisen aktiivisuuden edistämisen ohjaus koulun vuosisuunnittelun puitteissa Koulun oppilashuoltotyöryhmän vuosisuunnitelma Suunnitelma fyysisen aktiivisuuden edistämisestä vuosisuunnitelmassa

Sammonlahden koulun oppilashuoltoryhmän vuosikellosta

Myös muita mittareita ja arviointityökaluja käytetään kunnan ja koulun tasolla Liikkuva koulu nykytilan arviointi Kouluterveyskysely

Kiitos