SOPIMUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI- JA VIEMÄRILAITOSTOIMINTOJEN YHDISTÄMISEN PERIAATTEISTA JA EDELLYTYKSISTÄ Asia 3 / Liite 1
2(10) 1 Osapuolet Espoon kaupunki Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki Vantaan kaupunki 2 Sopimuksen tausta ja tarkoitus Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti 12.2.2008, että pääkaupunkiseudun kaupunkien nykyiset vesi- ja viemärilaitostoiminnot yhdistetään nykyisen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) pohjalta toimivaan organisaatioon. Helsingin kaupunginhallitus päätti 25.2.2008 ja Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginhallitukset päättivät 3.3.2008 käynnistää jatkovalmistelun niin, että pääkaupunkiseudun vesihuollon järjestämisessä voidaan edetä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymän ratkaisumallin mukaisesti. Tavoitteena on, että yhdistetyt vesilaitostoiminnot toimivat uudessa organisaatiossa 1.1.2010 alkaen. Sopimuksen osapuolina olevien kaupunkien yhteisenä tavoitteena on seudun kansainvälisen kilpailukyvyn ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen turvaamalla toimiva ja laadukas vesihuoltojärjestelmä koko pääkaupunkiseudulla. Vesihuoltoratkaisun tulee olla toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokas kokonaisuus, joka tuottaa myös tulevaisuudessa kilpailukykyiset vesihuoltopalvelut koko pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun vesihuollon visiona on, että pääkaupunkiseudulla on yhteinen, hyvin toimiva ja tehokas vesihuolto-organisaatio, joka tuottaa laadukkaita vesihuoltopalveluita seudun asiakkaiden tarpeita vastaavasti ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Organisaatio vastaa seudullisen vesihuoltokokonaisuuden kehittämisestä tasapuolisesti toteuttaen joustavasti kaupunkien yhteistä maankäyttösuunnitelmaa. Tällä sopimuksella osapuolina olevat kaupungit sopivat ja määrittelevät vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteet ja edellytykset sekä sen, miten vesi- ja viemärilaitostoiminnot yhdistetään nykyisessä YTV:ssä olevien toimintojen kanssa ja yhteistoiminnassa sovellettavista periaatteista. 3 Pääkaupunkiseudun vesihuollon ja ympäristöpalvelujen organisointiratkaisu Organisaatiouudistuksessa nykyinen YTV jakautuu joukkoliikennetoimintoihin sekä jätehuollon ja seutu- ja ympäristötiedon toimintoihin. Jakautumisen jälkeen joukkoliikennetoiminnot siirretään uuteen organisaatioon. Nykyisen YTV:n jätehuollon sekä seutu- ja ympäristötiedon toiminnoista muodostetaan pääkaupunkiseudun ympäristöpalveluille organisaatio, johon jäsenkunnat siirtävät liiketoimintakaupalla vesihuollon toiminnot (jäljempänä "YTV"). Kukin toiminto organisoidaan omaksi tulosalueeksi. Muusta hallinnosta määrätään YTV:n hallinto- ja johtosäännöissä. YTV:n ylintä päätösvaltaa käyttää seutukokous, jossa kullakin jäsenkunnalla on yksi (1) edustaja. YTV:n hallituksen sekä johtajan päätösvallasta määrätään organisaation hallinto- ja johtosäännöissä.
3(10) Jäsenkunnat esittävät valtiolle, että laki pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta (1269/1996, YTV-laki) ja sitä koskevat viittaukset muissa laeissa muutetaan vastaamaan tämän sopimuksen mukaista organisointimallia ja tällä sopimuksella sovittuja periaatteita tarpeellisin siirtymäsäännöksin. Tarvittavat lainsäädäntömuutokset tehdään vuoden 2009 aikana. Lain muutoksen on tultava voimaan 1.1.2010. Lainmuutoksen valmistelu käynnistetään välittömästi. Organisaatiouudistus toteutetaan vuoden 2009 aikana siten, että toiminta YTV:ssä voi alkaa 1.1.2010. 4 Jäsenkunnat Tämän sopimuksen allekirjoittaneet Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit ovat YTV:n jäsenkuntia. Organisaation jäseneksi voidaan ottaa Helsingin seudun kunta, joka hyväksyy tämän sopimuksen määräykset ja jonka seutukokous hyväksyy jäseneksi. YTV voi tehdä yhteistoimintasopimuksia toimialaansa kuuluvien palveluiden järjestämisestä organisaation ulkopuolisten kuntien kanssa. 5 Peruspääoman määrä sekä jäsen- ja äänivaltaosuudet YTV:n vesihuollon peruspääoman suuruus on 480 miljoonaa euroa tilanteen 31.12.2008 mukaisesti. Jäsenkuntien osuudet nykyisen YTV:n varoista ja veloista joukkoliikenteen poistumisen jälkeen ennen vesihuollon toimintojen yhdistämistä määräytyvät nykyisen YTV-lain 9 :n mukaisesti. Nykyisen YTV:n jätehuollon sekä seutu- ja ympäristötiedon omaisuus arvostetaan tasearvoon. Jäsenkunnan osuus YTV:n peruspääomasta muodostuu nykyisen YTV:n omaisuuden tasearvosta sekä jäsenkunnasta peruspääomaan vesihuoltotoimintojen yhdistämisen seurauksena siirtyvän omaisuuden arvosta, joka määräytyy 31.12.2008 tilanteen mukaan. Jäsenkunnat siirtävät kukin apporttina 30 %:a vesihuollon omaisuuden arvosta per 31.12.2008 YTV:n peruspääomaan. Peruspääoma muodostetaan vuoden 2010 aloittavaan taseeseen. Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta vesihuollon osalta ovat seuraavat: Helsinki 58,0 %, Espoo 22,3 %, Vantaa 19,4 % ja Kauniainen 0,3 % tilanteen 31.12.2008 mukaisesti. Peruspääoma ositetaan edellä mainituin periaattein erikseen YTV:n vesihuollolle ja muille toiminnoille. Jäsenkuntien osuudet YTV:n varoista sekä vastuut veloista ja velvoitteista määräytyvät jäsenkuntien peruspääomaosuuksien suhteessa. Äänivaltaosuudet jaetaan kuntien asukasluvun mukaisessa suhteessa kuitenkin niin, että yhdellä kunnalla ei voi olla yli 50 %:a äänivallasta.
4(10) 6 Peruspääomalle maksettava korko Vesihuoltolain 18 :n (119/2001) mukaan vesihuollon maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. YTV:n on laadittava erilliset kirjanpidot tulosalueidensa osalta, jotta tuloutukset vesihuollon osalta voidaan toteuttaa. Peruspääomalle maksettavasta korosta ja sen suuruudesta päättää seutukokous. Peruspääomalle maksettavan koron määrää arvioitaessa on otettava huomioon YTV:n riittävä rahoitusosuus käyttöpääomassa ja investointien toteutuksessa. 7 Jäsenkuntien YTV:lle myöntämien lainojen korko ja lyhennys 8 Tuloutukset jäsenkunnille 9 YTV:n vesihuollon tehtävät Jäsenkunnat myöntävät YTV:lle perustamisvaiheessa lainoja, joiden määrä on 70 %:a liiketoimintakauppana siirtyvän omaisuuden arvosta per 31.12.2008. Vuoden 2009 aikana tapahtuvat omaisuuden olennaiset arvon muutokset otetaan huomioon lopullisessa kauppahinnassa. Peruspääomaosuuksien määrät eivät muutu, vaan kuntien velkasaamisten osuutta tarkistetaan omaisuuden arvon muutosta vastaavalla määrällä. Lainoille maksettavan koron, lainojen lyhennysohjelmien sekä muiden lainaehtojen tulee määräytyä yhtenäisin ehdoin. Mikäli jäsenkunnat myöntävät YTV:lle edellä olevasta poiketen muita lainoja, niihin sovelletaan edellä mainittuja ehtoja. Jäsenkunnille maksettavilla tuloutuksilla tarkoitetaan tässä sopimuksessa peruspääomalle maksettavaa korkoa sekä jäsenkuntien organisaatiolle myöntämille lainoille maksettavaa korkoa ja lainojen lyhennyksiä, joiden yhteenlaskettu määrä vastaa tasoltaan jäsenkuntien vesilaitoksiltaan tällä hetkellä saamien tuloutusten määrää. YTV toimii vesihuoltolaissa tarkoitettuna vesihuoltolaitoksena, joka huolehtii pääkaupunkiseudun vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä toimintaalueellaan sen mukaisesti kuin vesihuoltolaissa (119/2001) on säädetty tai sen nojalla määrätty ja miten jäsenkunnissa on päätetty tai sopimuksin sovittu. YTV:n vesihuollon tehtävät ja vastuut määritellään siten, että ne ovat jäsenkuntien alueilla yhtenevät. Mikäli lainsäädännön muutoksista johtuen hulevesien johtaminen ja hulevesien ympäristövaikutuksista huolehtiminen poistetaan vesihuoltolain mukaisista tehtävistä, jäävät tehtävät toimintoineen kuitenkin YTV:lle ja hulevesitehtävät eriytetään omaksi kirjanpidolliseksi yksikökseen muusta organisaatiosta. Kustannusten korvauksesta jäsenkunnat ja YTV sopivat erikseen siten, että kustannusten korvaus kohtelee jäsenkuntia tasapuolisesti.
5(10) 10 YTV:n vesihuollon toiminta-alue 11 YTV:n tehtävät YTV:n toiminnan alkamisajankohtana 1.1.2010 organisaation vesihuolto toimii jäsenkuntien tuolloin voimassaolevien toiminta-aluepäätösten mukaisilla toiminta-alueilla. Kolmen (3) vuoden siirtymäajan kuluessa jäsenkuntien hyväksymät toiminta-alueet yhdistetään siten, että jäsenkuntien kulloinkin alueillaan hyväksymät toiminta-alueet muodostavat yhden yhtenäisen toiminta-alueen. YTV huolehtii nykyisen YTV-lain 2 :n pohjalta jätehuollon sekä ilmansuojelun seuranta- ja muista tehtävistä. 12 Jäsenkuntien vesihuolto- ja viemärilaitosten omaisuuden ja osuuksien sekä oikeuksien ja velvoitteiden siirrot 12.1 Omaisuus ja osuudet 12.2 Oikeudet ja velvoitteet Jäsenkunnat siirtävät kaiken vesihuolto- ja viemärilaitostoimintaansa liittyvän omaisuuden ja osuudet pois lukien maaomaisuus sekä muu erikseen sovittava omaisuus YTV:lle. Lähtökohtana siirrettävää omaisuutta määriteltäessä on kaikkien osapuolien tasapuolinen kohtelu. Siirrettävästä omaisuudesta ja sen arvosta sekä siirron ulkopuolelle jäävästä omaisuudesta laaditaan erillinen luettelo. Jos jäsenkunta on maksanut toisen jäsenkunnan investoinnista jäsenkuntien välisen sopimuksen perusteella osuuden, katsotaan tämä investointiin osallistuneen jäsenkunnan siirtyväksi omaisuudeksi ja vastaava erä vähennetään sen jäsenkunnan siirtyvästä omaisuudesta, jonka taseessa ko. investointi on ollut. Jäsenkunnat siirtävät YTV:lle omistamansa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeet, minkä seurauksena Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:stä tulee YTV:n tytäryhtiö. Edellytyksenä siirrolle on, etteivät yhtiön vähemmistöosakkaat käytä osakassopimukseen perustuvaa lunastusoikeutta. Jäsenkuntien vesihuolto- ja viemärilaitostoimintaan liittyvät oikeudet ja velvoitteet sekä liittymismaksuvelat pois lukien muut pitkäaikaiset velat siirtyvät sellaisinaan YTV:lle. Siirrettävistä oikeuksista ja velvoitteista sekä niiden arvoista laaditaan erillinen luettelo kesäkuun 2009 loppuun mennessä. Vantaan kaupunki siirtää YTV:lle Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän (KUVES) jäsenyyteen perustuvat taloudelliset vesihuolto- ja viemärilaitostoimintaan liittyvät oikeudet ja velvoitteet. Siirtyville oikeuksille ja velvoitteille on määritelty arvot. KUVESin perussopimuksen 2 :n mukaan jäsenkunta voi siirtää oikeutensa ja velvoitteensa KUVESin viemärilaitokseen kolmannelle osapuolelle kuitenkin siten, että jäsenkunta vastaa niistä yhteisvastuullisesti kunnan sijaan tulleen yhteisön puolesta. Mikäli Vantaan kaupunki joutuu tämän nojalla vastaamaan KUVESin velvoitteista siirtohetken jälkeen YTV:n sijasta, on Vantaan kaupungilla oikeus periä regressinä YTV:ltä maksamiaan KUVESin velvoitteita.
6(10) Mikäli muilla jäsenkunnilla on vastaavia sopimuksia kolmannen kanssa, niihin noudatetaan, mitä edellisessä momentissa on mainittu. Siirtokelpoisista sopimuksista ja muista velvoitteista kukin jäsenkunta laatii oman luettelonsa huhtikuun 2009 loppuun mennessä. Laadittujen luetteloiden perusteella päätetään erikseen, mitkä sopimukset siirretään YTV:n nimiin ja mitkä sopimukset irtisanotaan. Kukin jäsenkunta on velvollinen käymään tarvittavat neuvottelut sopijakumppaneidensa kanssa elokuun 2009 loppuun mennessä, mikäli sopimusten siirto tai irtisanominen sitä edellyttää. Jäsenkuntien vesihuolto- ja viemärilaitostoiminnoilla ja nykyisellä YTV:llä voi olla päällekkäisiä hankintasopimuksia samoista tavara- ja palveluhankinnoista eri toimittajien kanssa. Päällekkäisten hankintasopimusten jatkaminen tai irtisanominen ratkaistaan siten, että turvataan toiminnan katkeamattomuus ja palvelujen saatavuus 1.1.2010 toiminnan alkaessa. Luettelo siirtyvistä hankintasopimuksista laaditaan huhtikuun 2009 loppuun mennessä. Jäsenkunnat ovat velvollisia irtisanomaan tarpeettomat sopimukset päättymään 31.12.2009 tai sopimuksissa mainittuna ensimmäisenä irtisanomisajankohtana. Luovuttaja vastaa velvoitteista siirtohetkeen saakka, mistä eteenpäin niistä vastaa YTV. 13 Nykyisen YTV:n jätehuollon sekä seutu- ja ympäristötiedon toimintoihin liittyvät omaisuudet ja osuudet sekä oikeudet ja velvoitteet Nykyisen YTV:n jätehuollon sekä seutu- ja ympäristötiedon toimintoihin liittyvän omaisuuden ja osuuksien sekä oikeuksien ja velvoitteiden kohdalla noudatetaan soveltuvin osin tämän sopimuksen kohdan 12 mukaisia periaatteita. YTV:ssä noudatetaan kuitenkin nykyisen YTV:n jätehuollon ennen siirtohetkeä syntyneiden vastuiden ja velvoitteiden osalta nykyisessä YTV:ssä aiemmin jäsenkuntien kesken sovittuja periaatteita. 14 Omaisuuden ja osuuksien sekä oikeuksien ja velvoitteiden arvonmääritykset Omaisuuden ja osuuksien sekä oikeuksien ja velvoitteiden arvot on määritelty yhtenäisin perustein jokaisen jäsenkunnan vesi- ja viemärilaitostoiminnan osalta. Nykyisen YTV:n omaisuuden kohdalla noudatetaan tasearvoja. Siirtyvän vesihuolto-omaisuuden ja osuuksien sekä oikeuksien ja velvoitteiden arvot on määritelty tilanteen 31.12.2008 mukaisesti ollen 1 600 miljoonaa euroa. Arvoja korjataan vuonna 2009 tapahtuvien muutosten mukaisesti. 15 YTV:n vesihuollon investointien toteuttamisen ja rahoituksen periaatteet YTV:n vesihuollon kehittämisen ja investointien toteutuksen suunnittelujärjestelmä on kuvattu tämän sopimuksen liitteessä 1. Jäsenkuntien kesken sekä YTV:ssä noudatetaan tämän sopimuksen ja sen liitteen 1 mukaisia vesihuollon kehittämisen ja investointiohjelmien laatimisen periaatteita.
7(10) YTV on velvollinen kustannuksellaan rakentamaan ja laajentamaan vesihuoltoverkostoaan kunkin jäsenkunnan kaava-alueellaan päättämässä ja asemakaava-alueen ulkopuolella kuntakohtaisen kehittämissuunnitelman mukaisessa aikataulussa ja laajuudessa. YTV toteuttaa kustannuksellaan kaikki toiminta-alueensa uusinvestoinnit ja saneeraukset. YTV rahoittaa investointinsa tulorahoituksella, lainarahoituksella tai peruspääomaa korottamalla. Mikäli jäsenkunta haluaa edellä tässä sopimuksessa mainituista periaatteista poiketen toteuttaa alueellaan vesihuollon investointeja, jäsenkunta ja YTV sopivat erikseen jäsenkunnan osuudesta investointikustannusten kattamiseen. 16 Vesihuollon maksujen yhtenäistämisen periaatteet Maksut yhtenäistetään koko YTV:n vesihuollon toiminta-alueella kolmen (3) vuoden siirtymäaikana vuoden 2012 loppuun mennessä. Jos perus- tai liittymismaksut määrätään toiminta-alueen eri osissa eri suuruisiksi, jäsenkunnan raja ei voi olla perusteena. Maksuja määritettäessä ja yhtenäistettäessä niistä saatujen tulojen tulee pitkällä aikavälillä kattaa vesihuollon strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien mukaiset investoinnit ja saneeraukset sekä muut toiminnan kustannukset ja taata jäsenkunnille kohtuullinen tuotto pääomalle. 17 YTV:n jätehuollon sekä seutu- ja ympäristötiedon toimintojen kehittämisen ja investointien suunnittelujärjestelmä, investointien rahoituksen periaatteet sekä taksojen ja tariffien yhtenäistämisen periaatteet 18 Varautumissuunnittelun periaatteet YTV:n toiminnan käynnistyessä jätehuollon sekä seutu- ja ympäristötiedon toimintojen kehittämisen ja investointien suunnittelujärjestelmän, investointien rahoituksen periaatteiden sekä taksojen ja tariffien kohdalla noudatetaan nykyisessä YTV:ssä sovellettavia periaatteita. YTV:n tulee laatia ja ylläpitää yhteistyössä jäsenkuntiensa kanssa varautumis- ja valmiussuunnitelmaa, joissa esitetään organisaation toimialaan liittyvien toimintojen varautuminen erilaisiin vakaviin häiriö- ja poikkeustilanteisiin. YTV toimittaa varautumis- ja valmiussuunnitelman jäsenkunnille ja nämä voivat liittää suunnitelman haluamallaan tavalla kunnan valmiussuunnitelmaan. Varautumissuunnittelua hoidetaan kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. 19 Lausuntojen pyytäminen jäsenkunnilta YTV:n on pyydettävä jäsenkunnilta kirjalliset lausunnot tässä sopimuksessa tai sen liitteessä mainittujen strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien lisäksi tariffeista, talousarviosta ja -suunnitelmasta sekä toimintasuunnitelmasta ennen niiden hyväksymistä.
8(10) 20 Jäsenkuntien ja YTV:n välinen yhteistyö 20.1 Yhteistyösopimukset 20.2 Suunnittelu ja rakentaminen 20.3 Yhteistyöperiaatteisiin sitoutuminen Jäsenkuntien ja YTV:n välillä voi olla keskinäisiä sopimuksia, kuten vuokraja ostopalvelusopimuksia. Jäsenkuntien ja YTV:n väliset sopimukset ovat yhteistyösopimuksia, joiden tarkoituksena ei ole tuottaa kummallekaan osapuolelle voittoa, vaan sopimuksen kohteena olevan toiminnan kustannusten kattamisen lähtökohtana on omakustannushinta. Puhdistamojen ja muiden rakenteiden maapohjalle maksettava vuokra ja vuokrausehdot määritellään yhtenevin periaattein kaikissa jäsenkunnissa. Vuokrataso saa olla korkeintaan samaa tasoa kuin vastaavilla yleisillä rakennuksilla kuten kouluilla ja terveysasemilla sijainti huomioon ottaen. Jäsenkuntien alueella tapahtuviin vesihuollon järjestämiseen liittyviin töihin laaditaan erilliset sopimukset, joissa määritellään yhtenäisin ehdoin jäsenkuntien ja YTV:n välisen toiminnan ehdot ja osapuolten väliset vastuut. Jäsenkuntien ja YTV:n välillä on erikseen sovittava verkostojen ja rakenteiden suunnittelu-, rakennuttamis- ja rakentamisyhteistyöstä, kaavoitukseen liittyvistä asioista, lupamenettelyistä sekä muusta tarvittavasta yhteistyöstä ja ohjauksesta. Vesihuollon yleissuunnittelusta esim. asemakaavoitukseen liittyen vastaavat jäsenkunta ja YTV yhdessä. Vesihuollon ja muun kunnallistekniikan ohjelmointi-, suunnittelu ja toteuttaminen synkronoidaan kaupunkikohtaisesti. Lähtökohtana on alueellisen kunnallistekniikan yhteistoteuttaminen. Verkostojen ja rakenteiden sijoittamisen menettelytavoista kuntien alueille laaditaan kuntakohtaiset yhdenmukaiset sopimukset. YTV:n tulee sen ja jäsenkuntien välisin tasapuolisin sopimuksin mahdollistaa, että jäsenkunnat voivat YTV:n tilauksesta hoitaa verkostojen suunnittelu-, rakennuttamis- ja rakentamistöitä. Jäsenkunnat sitoutuvat toimimaan sovittujen yhteistyöperiaatteiden mukaisesti vesihuoltotoiminnassa. Jäsenkuntien on ohjeistettava edustajiaan toimimaan YTV:n hallintoelimissä siten, että tämän sopimuksen mukaisia yhteistyön periaatteita noudatetaan YTV:n hallinnossa. 21 Henkilöstö Tässä kohdassa luovuttajakunnilla tarkoitetaan tämän sopimuksen osapuolina olevia jäsenkuntia ja luovutuksensaajalla YTV:tä. Luovuttajakuntien vesi- ja viemärilaitoksissa työskentelevä henkilöstö siirtyy YTV:n palvelukseen tämän sopimuksen ja erillisen siirtomuistion mukaisesti
9(10) 22 Päätöksenteko YTV:ssä 1.1.2010 lukien ns. vanhoina työntekijöinä liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti. Nykyisen YTV:n jakautuessa joukkoliikennetoimintoihin sekä jätehuollon ja seutu- ja ympäristötiedon toimintoihin, muut kuin joukkoliikennetoimintoihin siirtyvät henkilöt jatkavat YTV:ssä nykyisissä virkaja työsuhteissaan entisin ehdoin. Luovuttajakunnat hyväksyvät sen, että luovutuksensaaja sitoutuu erikseen laadittavaan sopimukseen luottaen siihen, että luovuttajakunnat eivät ole jättäneet antamatta mitään sellaista tietoa, joka saattaisi olennaisesti vaikuttaa työntekijöiden/viranhaltijoiden palvelussuhteeseen tai sen ehtoihin luovutuksensaajan kanssa. Luovuttajakunnat vakuuttavat antaneensa parhaan kykynsä mukaan kaikki tiedot, joilla on merkitystä luovutuksensaajalle työntekijöiden/ viranhaltijoiden siirtymisen kannalta. Luovuttajakunnat vastaavat kaikista työntekijöiden työsuhteeseen liittyvistä maksuista ja muista velvoitteista, kuten palkoista, lomapalkoista, lomarahoista, palkan sivukuluista, eläkekustannuksista ja kaikista muista kustannuksista, palkanlisistä ja vaatimuksista siltä osin kuin ne perustuvat ajankohtaan ennen 1.1.2010 riippumatta siitä, ovatko ne erääntyneet maksettavaksi ennen po. ajankohtaa. Luovuttajakunnat laativat laskelman edellä mainituista saatavista ja toimittavat laskelman sekä maksavat laskelman mukaiset saatavat kaikkine sosiaalikuluineen luovutuksensaajalle 28.2.2010 mennessä. Kukin luovuttajakunta vastaa siirtyvän henkilöstönsä ennenaikaisesta eläkkeelle siirtymisestä johtuvista omavastuuosuuksista 31.12.2013 asti. Luovuttajakunnat sitoutuvat siirtämään luovutuksensaajalle kaiken tarpeellisen virka- ja työsuhteisiin liittyvän dokumentaation. YTV:n päätöksenteossa noudatetaan yksinkertaista äänten enemmistöä, ellei myöhemmin tehtävässä laissa tai hallinto- ja johtosäännöissä toisin määrätä. 23 Jäsenkuntien toiminta ja päätöksenteko 31.12.2009 asti Jäsenkunnat pidättäytyvät tekemästä vesihuolto- ja viemärilaitostoiminnan kannalta taloudellisesti merkittäviä sopimuksia tai investointeja ennen Pääkaupunkiseudun vesi- ja ympäristöpalvelut -organisaation toiminnan käynnistymistä. Toiminnan jatkuvuuden kannalta olennaiset toimet ovat sallittuja. Mikäli toimenpiteillä on taloudellisia vaikutuksia, joilla voi olla merkitystä osapuolten välisiin suhteisiin vesilaitosten yhdistyessä, on osapuolten informoitava toisiaan toimenpiteistään ja neuvoteltava tarvittaessa toimenpiteiden tarpeellisuudesta ennen vesilaitosten yhdistämistä. Jäsenkuntien vesilaitoksissa tehdään vesihuoltotoimintaa koskevat päätökset 31.12.2009 asti ottaen huomioon sovitut vesilaitosten yhdistämisen periaatteet ja toiminnan aloittamisen edellytykset uudessa organisaatiossa. Jäsenkunnat myötävaikuttavat kaikessa toiminnassaan tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen sovittujen yhdistämisen periaatteiden ja edellytysten toteuttamiseen. Jäsenkunnat vastaavat osaltaan siitä, että jäsenkunnan
10(10) 24 Allekirjoitukset Paikka ja aika edustajille on annettu riittävät ja tarpeelliset menettelyohjeet uuden organisaation hallintoelimien päätöksentekoa varten. ESPOON KAUPUNKI HELSINGIN KAUPUNKI KAUNIAISTEN KAUPUNKI VANTAAN KAUPUNKI LIITE Vesihuollon kehittäminen ja investoinnit