Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2018 2021
Eraturenet porunt odia ius lorem ipsum Te cus. Fic tota sam am elit ation ratem alique sequi utem as ut prem et fuga. Apedi cus enis endelit dolo commole scianda eperuptati ipsandit ipsae pa qui que intumquuntio doluptas molores ciligen iscidus, quatur sum eat porepud iorpor sed molo to molut et minis as apedit, ut ut plaborporere exerepresto vitiatecae. Ad qui dellatius inctor a se es is volupta volori od miliquis eum quaeste mporibu stotatem ium alit moluptiat. Cumquas perehendit andit eribero vitem es niscips andusant optat a cus, cuptis ius pe nis verum adit plignam, exerione ne quundaes explaciis eos utemporro iusaectem reius. 2
YK:n lapsen oikeuksien sopimus Lapsen tulisi kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä. YK:n lapsen oikeuksien sopimus Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on tehnyt sopimuksen lasten ihmisoikeuksista vuonna 1989. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on ohjaava asiakirja lasten ja nuorten hyvinvointia edistettäessä. Lisätietoja: www.unicef.fi/lapsen-oikeudet Lapsiasiavaltuutetun toimisto / Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Kaikki lapset ovat yhdenvertaisia. Lapsen tai hänen vanhempansa ikä, ihonväri, kieli, omaisuus, uskonto, vamma tai sairaus ei vaikuta lapsen oikeuksiin. Ketään ei saa syrjiä tai kiusata. Vanhempien ja viranomaisten täytyy aina miettiä, miten heidän päätöksensä vaikuttavat lapsiin. Aikuisten pitää hakea ratkaisuja, jotka ovat lasten parhaaksi. Lapsille pitää perustella päätökset. Lapsen etu on asetettava ensisijaiseksi, kun päätetään lapsen asioista. Lapsi saa olla oma itsensä. Aikuisten pitää tukea lasten mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä rauhassa ja omaan tahtiinsa. Lapsen vanhemmilla on päävastuu lapsen huolenpidosta ja suojelusta. Aikuisten pitää ottaa selvää, mitä lapset asioista ajattelevat. Lapsella on oikeus hyvään elämään. Valtion ja kuntien pitää neuvoa ja tukea vanhempia lasten kasvatuksessa. Aikuisten pitää kysyä ja kuunnella lapsen mielipiteitä ja ottaa ne tosissaan. Lapsille täytyy antaa mahdollisuus vaikuttaa omaan arkeensa. 4 5
Mitä on hyvinvointi? Viidesluokkalaisten vastauksia kysymykseen Mitä hyvinvointi on? Liikkuminen Hyvä mieli Harrastukset Peseytyminen Kaverit Suhteet muihin ihmisiin Riittävä ja terveellinen ruoka Kun kaikki on perheellä hyvin Ryhmään kuuluminen, turvallinen ja läheinen aikuinen sekä mielekäs tekeminen ovat tutkimusten mukaan keskeistä lasten ja nuorten hyvinvoinnille. 6 7
Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ohjaavat periaatteet Varhainen avoin yhteistyö Osallisuus Tuki lasten ja nuorten kasvuympäristöihin Toimivat palvelut 8 9
Nurmijärvellä toimitaan! Varhainen avoin yhteistyö Varhain Silloin, kun toimintamahdollisuudet ovat avarat. Ei sivusta seuraten ellei se ole ammatillinen valinta. Avoimesti Luottamussuhteita vaalien. Ei kenenkään selän takana, vaikka asiantuntijakeskeisyys sitä houkuttaisi. Yhteistyössä Voimavarat kooten unohtamatta tärkeimpiä resursseja ja läheisverkostoja. 10 11
Osallisuus Aitous Usko ihmiseen Osallisuudessa on kyse suhteesta ja dialogisesta vuorovaikutuksesta, jossa kaikki osapuolet tulevat kuulluksi toisiaan kunnioittavissa kohtaamisissa. Vastuullisuus Luottamus Joustavuus Hyvän kohtaamisen edellytyksiä Avoimuus Kiinnostuneisuus Samanarvoisuus Turvallisuus Toiveikkuus Mukaillen: Kauko Haarakangas Parantava puhe 12 13
Tuki lasten ja nuorten arkeen on ennaltaehkäisevää varhaista neuvoa antavaa Ja se voi olla tiivistä ja tavoitteellista Tuki lasten ja nuorten kasvuympäristöihin kaikille suunnattua kohdennettua yksilölle suunnattua toimintaa Lapset ja nuoret kehittyvät jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. On tärkeää tukea niitä aikuisia, jotka vaikuttavat lapsen arjen sujumisen onnistumiseen. 14 15
Tavoitteena on järjestää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut lapsi- ja perhelähtöisesti, perus- ja erityispalvelujen yhteistyönä. Liikuntatoimen palvelut Perhe- ja sosiaalityö Äitiys- ja lastenneuvola Toimivat palvelut Nuorisotoimen palvelut Puhe-, toiminta- ja fysioterapia Perheneuvola Varhaiskasvatus, esiopetus ja koulu Oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lastensuojelu 16 17
Kehittämiskohteet ja toimenpiteet 2018 2021 Tuetaan yksinäisten lasten ja nuorten mahdollisuutta löytää itselle kaveri ryhmätoiminnan avulla. Kehitetään kouluilla tehtävää nuorisotyötä. Kehitetään perhevalmennusta monitoimiaiseksi. Myönteisten kasvatusmenetelmien kehittäminen ja ryhmään kuulumisen edistäminen Järjestetään Ihmeelliset Vuodetvanhemmuusryhmiä. 2 ryhmää/vuosi Tunnistetaan ja tuetaan lasten ja nuorten vahvuuksia kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Tuetaan ryhmäytymistä kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Koulu-ja varhaiskasvatus kehittävät joustavan alkuopetuksen rakennetta kuntaan (6 8-vuotiaiden yhteiset opetusryhmät). Tuetaan vanhempia väkivallattomaan kasvatukseen ja autetaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneita perheitä. Kehitetään hyvinvointia sekä kasvua ja kehitystä edistävien varhaisen tuen palvelujen kokonaisuutta kohti perhekeskus-toimintamallia. Ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Tuetaan varhaista vuorovaikutusta lapsen odotuksen ja vauvavaiheen aikana monialaisena yhteistyönä. Tuetaan ja autetaan perheiden selviytymistä arjessa huolehtimalla lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön riittävyydestä. Kehittämiskohteet ja toimenpiteet 2018-2021 18 19
Edistetään lasten liikkumista varhaiskasvatuksessa ja kaikilla kouluasteilla. Tuetaan nuoria elämänhallinnan ohjauksella työllistymis-, koulutusja harrastusasioissa Kehitetään koulujen ja päiväkotien pihoja liikkumiseen kannustaviksi. Hyvinvointia edistävien elintapojen vahvistaminen Kehitetään päiväkotiikäisille ja koululaisille suunnattua kirjasto- ja kulttuuripalvelujen pedagogista toimintaa. Tunnistetaan ja tuetaan lapsia ja nuoria, joilla on huomioonotettavia erityispiirteitä kasvussaan ja kehityksessään. Lapsen ja nuoren koulunkäynnin, opiskelun ja elämänhallinnan tukeminen Järjestetään stressinhallintaryhmiä opiskelijoille. (Maestroryhmät) Kannustetaan lapsia ja nuoria lukemaan kirjoja monipuolisesti. Järjestetään kerho- ja harrastustoimintaa kouluilla koulupäivän yhteydessä. Vahvistetaan monialaista yhteistyötä koulupoissaoloihin liittyen. 20 21
Arviointi ja seuranta Lisätään mielen hyvinvoinnin tukemiseen tarvittavaa osaamista. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tarkistetaan ja sen toteutumista arvioidaan vuosittain. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilashuoltoa kehittämällä Otetaan käyttöön tunne- ja sosiaalisia taitoja edistäviä menetelmiä, joilla vahvistetaan ryhmän ja yhteisön hyvinvointia. Kootaan moniammatillinen verkosto lapsen tai nuoren auttamiseksi, jaetaan osaamista ja nimetään vastuutyöntekijä. Suunnitelman tavoitteiden toteutuminen (mm. toteutetut toimenpiteet ja tavoiteosion mittareiden seuranta) Palvelujärjestelmän toimivuus ja kasvuympäristön tilanne (mm. asiakaspalautteet, kuulemistilaisuudet) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin muutokset (mm. kouluterveyskysely, kuulemistilaisuudet) 22 23
Pii & Waak 2018 Nurmijärven kunta Postiosoite: PL 37, 01901 Nurmijärvi Katuosoite: Kunnanvirasto, Keskustie 2 b Puhelin: (09) 250 021 kunta@nurmijarvi.fi www.nurmijarvi.fi