K A A V A S E L O S T U S. K a a v o i t u s o h j e l m a n t y ö n r o KÄSITTELYVAIHEET

Työ nro..0 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS K Ä P Y - J A R A A T E K A N K A A N I T Ä O S A N S E K Ä S I I H T A L A N K A U P P A - J A T Y Ö- P A I K K A - A L U E E T A s e m a k a a v a n m u u t o s j a l a a j e n n u s K A A V A S E L O S T U S K a a v o i t u s o h j e l m a n t y ö n r o KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo..0 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

KÄPY- JA RAATEKANKAAN ITÄOSAN SEKÄ SHTALAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos ja laajennus koskee Joensuun kaupungin Raatekankaan (), Siihtalan () ja Käpykankaan () kaupunginosia. Asemakaavamuutos koskee Raatekankaan () kortteleita,, osa, osa, osa sekä liikenne- ja erityis-alueita. Siihtalan () kortteleita 0 osa, 0 ja 0 sekä liikenne-, erityis-, ja virkistysalueita sekä Käpykankaan () kortteleita,,, ja sekä liikenne-, erityis- ja virkistysalueita sekä kiinteistöä -0--. ll Kaupunginosan liikenne-, vesi- ja virkistysalueita sekä Kanervalan () kaupunginosan liikennealuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Siihtalan () kaupunginosan kortteleiden 0 osan, 0 ja 0 sekä liikenne- ja virkistysalueiden sekä ll kaupunginosan liikenne-, virkistys- ja vesialueiden sekä Kanervalan () kaupunginosan liikennealueen ja Käpykankaan () kaupunginosan kortteleiden,,, ja sekä liikenne-, erityis- ja virkistysalueiden sekä Raatekankaan () kaupunginosan kortteleiden osan, osan,,, osan ja liikenne- sekä erityisalueiden asemakaavan muutos ja Käpykankaan () kaupunginosan liikennealueen asemakaava. Kaavoitusohjelman työ nro Joensuu..0 Suunnittelualue rajattu kartalle katkoviivalla Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

SISÄLLYSLUETTELO TVISTELMÄ... LÄHTÖKOHDAT.... SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA..... Alueen yleiskuvaus..... Luonnonympäristö..... Rakennettu ympäristö..... Maanomistus.... SUUNNITTELUTILANNE..... Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... TAVOITTEET.... ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE.... ASEMAKAAVAN TAVOITTEET..... Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet..... Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet..... Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana... VAIHTOEHDOT... ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU.... KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT.... ALUEVARAUKSET..... Korttelialueet.... KAAVAN VAIKUTUKSET..... Vaikutukset rakennettuun ympäristöön..... Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön..... Yritysvaikutusten arviointi..... Vaikutukset liikenteeseen..... Muut vaikutukset... Vaikutukset yhdyskuntatalouteen... Vaikutukset kaupunkikuvaan... Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen... Vaikutuksen teknisen huollon verkkoihin... Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin... Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin... Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen.... YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... TOTEUTUS... SUUNNITTELUVAIHEET... TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI

LTTEET. Asemakaavaehdotus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin OHEISAINEISTO (ladattavissa kaavan internetsivuilta. Paperiseen aineistoon voi halutessaan tutustua kaupunkirakennepalveluissa.). Joensuun Siihtalan teollisuusalueen rakennusinventointi Petri Enqvist Joensuun kaupunki 0. Kuurnankadun itäosan ympäristön liikenneselvitys Pekka Korpi-Hyövälti Joensuun kaupunki..0 (päivitetty..0)

TVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Asemakaava muutos on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta keväällä 0. Kaava muutoksella päivitetään suunnittelualueen vanhat asemakaavat merkintöjen osalta ajantasaisemmiksi. Samalla ajantasaistetaan alueen johtorasitteet, katu-, pysäköinti-, virkistys- ja teknisenverkkojen alueet. Tärkeimpänä on kuitenkin päivittää asemakaavat nykyisen lainsäädännön mukaiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin huhtikuussa 0 niin, että myös paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa tuli vähittäiskaupan ohjauksen piiriin. Lain muutoksen myötä kaikki yli 000 kerrosneliömetrin kokoiset liiketilat ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä (maankäyttö- ja rakennuslaki..0/ a ). Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikkien yli 000 kerrosneliömetrin kokoisten liiketilojen sijainti on jatkossa osoitettava kaavoissa, mikäli ne eivät ole keskusta-alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain a koskee kuitenkin siirtymäsäännös, jonka mukaan paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa tulee lain piiriin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulon jälkeen, eli huhtikuussa 0. Siirtymä aikaa kuitenkin jatkettiin huhtikuuhun 0. Hallituksen esityksen mukaan siirtymäsäännöksellä on annettu aikaa kunnille ajantasaistaa yleis- ja asemakaavansa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suhteen. Eduskunta hyväksyi..0 MRL:n muutoksen, jossa vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja nousi 000 kerrosneliömetriin. Lisäksi lainkohta, jonka perusteella on voitu antaa erityisesti vähittäiskaupan laatua ja kokoa koskevia määräyksiä, kumottiin. Lain voimaantulon jälkeen paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueet on osoitettava asemakaavassa KM- aluevarausmerkinnällä liikerakennusten korttelialueiksi, joille saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Muutoin yli 000 kerrosneliömetrin kokoisen liiketilan rakentaminen on mahdollista vain keskusta-alueille. Kaavamuutoksen tavoitteena on ratkaista, miltä osin suunnittelualueen korttelialueiden tulisi olla paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle suunnattuja vähittäistavaran kaupan suuryksiköiden korttelialueita. Korttelialueiden sijainti, nykyinen rakennusoikeus ja rakennusten käyttötarkoitus huomioidaan osoittaessa vähittäistavaran kaupan suuryksiköitä. Lisäksi kaavamuutoksella tutkitaan Helatien tonttien laajentamista viheralueelle sekä laaditaan uutta asemakaavaa rata-alueelle Käpykankaalla. Siihtalan Teollisuuskadun ja hautausmaiden pysäköinti sekä Teollisuuskadun kiinteistöjen rakennusoikeuden lisäämistä tullaan käsittelemään omassa erillisessä asemakaavan muutoksessa.

Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukainen ilmoitus vireille tulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä..0. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä.-..0. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä..-..0. Vireilletulovaiheesta ja kaavaluonnoksesta jätetyt mielipiteet sekä lausunnot sekä kaavoituksen vastineet niihin ovat liitteenä kaavaselostuksessa. Asemakaavaehdotus, liite

ari ka pa up LTE / Ka : 0 h- h- 0 0 0 sp 0 :0 0 : TIE N MO TA0 UM I 0 M M u t un am t on MU ie 0 0 I 0 : I K- Ka lli op 0 K 0 I/e=0,0 /e=0,0 0 ku rp MEK ol TIE : rp b a rp I sp 0 : 0 NUR Ristinkappeli SHTALA U KAT bs UUS SEN LLIS I/e=0,0 /e=0,0 TEO 0 a 0 0 0 0 I I/e=0,0 /e=0,0 I I 0 0 RI KM- AA AK PP U KA 0 0 tu m ka p jk us up isu Ka i oll ar I Te 0 a ak I/e=0,0 /e=0,0 00 KL 00 0 0 0 a 0 0 M 0 ET uj Va OK IM AL ja V lik ku pe o li m 0 aa 0 AT 0 U 0 UJ 0 JA 0 IK EL 0 00 0 AP : TA I/e=0,0 /e=0,0 0 KM- 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 ET 0 0 bs bs 0 0 0 e eks N u rm 0 :0 0 e n ti 0 : sp 0 rp SH S ii htalanp ta la USS npu I 0 ssi I 0 : M 0 - :0 Ra 0 0 I an 0 0 tu ja VI IV bs bs 0 0 U AT IV K TA pp N RA TIE 0 0 : VP pp - - W 0 IV I I IV 0 Tukkihautomo 0 sp I : IV 0 0 00 0 0 0 0 0 0 I I sp 0 : : I VI I m 0 0 I PÖTKÄNNIEMENPUISTO savupiippu 0 Valtion virastotalo bs VI 0 I I I 0 UTRANTIE Utrantie 0 0 I ka ku pa up in k Ka I Lo p p - 0 I 0 k t 0 0 ajo 0 0 sa- 0 tu ka 0 uh 0 lh : mp Sp T el kä- ntte 0ÄN ielk Rauhankappeli : I/e=0,0 /e=0,0 I/e=0,0 /e=0,0 KM- K :

: : : : : : : : : : : : : : : : :0 0 0 0 0 0 0 0 0-0 Voimatie Kauppakaari Kauppakaari Taapelikuja Talvikkitie Leinikkitie ankatu Kuurnankatu Wahlforssinkatu Kaltimontie Wahlforssinkatu Käpykankaantie Kangaskuja Rautatiekatu Voimatie Hiiskoskentie Valimokuja M M L.keskus M I I I M m 0 0 0 0 I I 0 0 0 0 / 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 rp 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 rp 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 rp rp 00 0 0 0 0 0 0 0 0 h 00 0 0 0 0 0 0 et ajo ajo ajo ajo ajo z z z I/e=0,0 /e=0,0 I/e=0,0 /e=0,0 I/e=0,0 /e=0,0 I/e=0,0 /e=0,0 I/e=0,0 /e=0,0 I/e=0,0 /e=0,0 KUURNANKATU KALTIMONTIE VOIMATIE VOIMATIE SALPAKATU KAUPPAKAARI pp 0 0 mp- KOULUKATU ajo I/e=0,0 /e=0,0 I/e=0,0 /e=0,0 I/e=0,0 /e=0,0 pj et z KÄPYKANGAS ET T- KL KL LPA LT EV LR KM KM- KM- KM- KM- KM- EV EV ET LTE /

0 0 0 0-0 : : : : : : : : Aspitie Salpakankaankatu Hirsitie Helatie Avainkuja Lukkotie L.keskus M M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 rp 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 rp 0 0 00 0 0 0 0 0 0 e=0.0 e=0.0 RAATEKANKAANTIE AVAINKUJA LUKKOTIE ASPITIE SALPAKANKAANKATU pp HELATIE e=0.0 e=0.0 e=0.0 e=0.0 pj z RAATEKANGAS TKL TKL EV TKL KM- KM- KM- LTE /

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LTE / K K- KL KM KM- T- TKL VP LT LR LPA ET EV W 00000 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 000 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Tontin rakennusoikeudesta saadaan enintään % käyttää teollisuus- ja varastotiloina. 00000 Liikerakennusten korttelialue. 00000 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. 0000 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Korttelialueelle ei saa toteuttaa yli 000 k-m päivittäistavarakaupan yksikköä. 0000 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Tontin rakennusoikeudesta saadaan enintään % käyttää liiketiloina. 0000 Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue. 00000 Puisto. 00000 Maantien alue. 00000 Rautatiealue. 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 00000 Suojaviheralue. 00000 Vesialue. 00000 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 00000 Kaupungin- tai kunnanosan raja.

LTE / 00000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0000 Kahden korttelin välinen raja. 00000 Osa-alueen raja. 00000 Ohjeellinen osa-alueen raja. S 0 VALIMOKUJA /e=0, e=0.0 00000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 00000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 00000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 00000 Korttelin numero. 00000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 0000 Merkintä, jossa roomalainen numero ilmoittaa suurimman sallitun kerrosluvun ja jälkimmäinen luku tätä vastaavan tonttitehokkuuden. 00000 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. 0000 Rakennusala. et sa- pj lh 000 Alueen osa, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita. 00 Varsinaisten kerrosten yläpuolelle saa rakentaa saunan aputiloineen. 0000 Alue, jolle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman. 000 Rakennusala, jolle saa sijoittaa huoltoaseman.

LTE / 0000 Istutettava alueen osa. 0000 Säilytettävä/istutettava puurivi. 0000 Katu. pp ajo ajo h- pp- pp 00000 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. 0000 Ajoyhteys. 000 Ohjeellinen ajoyhteys. 000 Huoltoliikenteelle varattu alueen osa. 000 Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. 0000 Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen.

LTE / 0000 Johtoa varten varattu alueen osa. 0000 Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. h 000 Huoltoliikenteelle varatun ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. 0000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. mp mp- 000 Maisemallisesti merkittävä puu, joka on rakennus- ym. hankkeissa otettava huomioon. 000 Maisemallisesti merkittäviä puita, jotka on rakennus- ym. hankkeissa otettava huomioon. YLEISET MÄÄRÄYKSET:. Tontit on aidattava korttelirajoiltaan lukuun ottamatta katualueeseen rajoittuvia sivuja.. Tontin katualueen puoleisella reunalla olevalle istutettavalle alueen osalle on istutettava tai säilytettävä puustoa siten, että puiden välimatka on enintään seitsemän metriä.. Rakennuksia ei saa sijoittaa metriä lähemmäs tontin rajaa.. Kiinteistölle sallitaan kultakin kiinteistöön rajoittuvalta kadulta yksi tonttiliittymä, ellei kaavassa ole merkinnöin toisin osoitettu.. Tonteilla olevat kookkaat puut tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää.. K-, K--, KL-, T-- ja TKL-korttelialueille ei saa toteuttaa yli 000 k-m päivittäistavarakaupan yksiköitä. Kerrosalaa laskettaessa huomioidaan kaikki myymälää palvelevat tilat.. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on ennen rakennushankkeen aloittamista selvitettävä maaperän pilaantuneisuus alueilla, jotka on merkitty Matti-rekisteriin.. Kuurnankadun ja Kaltimontien risteyksen suojaviheralueen kookas puusto on säilytettävä.. Mikäli nykyisten rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala, muoto tai sijainti pokkeavat kaavassa määritellystä, ovat niiden rakennuslupaa vaativat korjaustoimenpiteet mahdollisia. Korttelia koskevat määräykset. Raatekankaantiehen rajoittuvilla julkisivuilla on käytettävä julkisivumateriaalina kiviaineista, puuta, peltiä tai lasia rakennusmateriaalina ja katon on oltava lapekatto. Korttelia 0 koskevat määräykset:. Teollisuuskatuun rajoittuvilla julkisivuilla on käytettävä julkisivumateriaalina kiviaineista, puuta, peltiä tai lasia rakennusmateriaalina. Teollisen toiminnan ja varastoinnin tulee olla ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta.. Ulkovarastointi on kielletty tontin kadun puoleisella osalla. Kortteleita ja koskevat määräykset. Ulkovarastointi on kielletty tontin kadun puoleisella osalla.. Korttelin tontille ja korttelin tontille voidaan sijoittaa polttoaineen jakeluasema.

LTE / HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään m tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 00 m kohti. Viherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on / edelle kirjoitetusta. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: ap / 0 k-m. Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: ap / 0 k-m. Teollisuus- ja varastotilat: ap / 00k-m.. Kadulle päin avautuvaa autosuojaa ei saa sijoittaa metriä lähemmäs katualuetta.. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tms. jalankulkuun ja oleskeluun varatuista alueista.. Teollisuus- ja Toimistorakennusten sähköjärjestelmissä on varauduttava sähköautojen lataamiseen. Tontin pysäköintipaikoista 0% on varauduttava toteuttamaan hidaslatausjärjestelmä sähköautojen lataamista varten. Lisäksi on tehtävä tarvittavat varaukset sähkökeskustilassa ja varausputkina teho- ja peruslatausjärjestelmän toteuttamiseksi 0% autopaikoista. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: ppp / 0 k-m. Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: ppp / 0 k-m. Teollisuus- ja varastotilat: ppp / 00k-m.. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen.. Liiketiloja palvelevista polkupyöräpaikoista vähintään puolet on katettava. Kulkuyhteydet kevyen liikenteen väliltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoiltapääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä.

LTE / Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain a :n (/0) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK0 Korkeusjärjestelmä N000 Hyväksytty kaupungin valtuustossa Kalle Sivèn kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU Siihtalan () kaupunginosan kortteleiden 0 osan, 0 ja 0 sekä liikenne- ja virkistysalueiden sekä kaupungiosan liikenne-, virkistys- ja vesialueiden sekä Kanervalan () kaupunginosan liikennealueen ja Käpykankaan () kaupunginosan kortteleiden,,, ja sekä liikenne-,erityis- ja virkistysalueiden sekä Raatekankaan () kaupunginosan kortteleiden osan, osan,,, osan ja liikennesekä erityisalueiden asemakaavan muutos ja Käpykankaan () kaupunginosan liikennealueen asemakaava. Käpy- ja Raatekankaan itäosa sekä Siihtalan kauppa- ja työpaikka alueet KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm..0 Mk :000 Arkisto Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Suunn. Piirt. Kimmo Kymäläinen Heini Sorsa / Karttalehti /

LÄHTÖKOHDAT. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA.. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Joensuun kaupungin keskustasta noin - km etäisyydellä. Suunnittelualue jakautuu ll kaupunginosan, Siihtalan, Kanervalan, Raatekankaan sekä Käpykankaan kaupunginosien alueelle. Siihtalan kaupunginosassa suunnittelualue yltää Kajaanintieltä Teollisuuskadun vartta aina Utrantiehen asti. Pääosa alueesta on rakennettu, mutta alueella on myös rakentamattomia tontteja. Alueelle on sijoittunut teollisuus-, varasto-, toimisto ja liikerakennuksia. Pääosa rakennuskannasta on rakennettu 0- ja 0 luvulla, mutta alueella on myös uudempia rakennuksia. Käpykankaan kaupunginosassa suunnittelualue rajautuu Wahlforssinkadulta Kajaanintiehen ja pohjoisosastaan rautatiehen. Rautatiealueelle laaditaan tässä yhteydessä alueen ensimmäinen asemakaava. Käpykankaan alue on rakennettu ja pääosa rakennuksista on teollisuus-, liike-, ja varastorakennuksia. Raatekankaan kaupunginosassa suunnittelualue jakautuu kolmeen alueeseen: Lukkotien ja Kajaanintien väliin jäävään osaan joka rajoittuu pohjoisosastaan Raatekankaantiehen, Aspitien ja Kajaanintien väliin jäävään alueeseen, sekä Helatien eteläpuoliseen osaan. Pääosa alueesta on rakennettu, mutta alueella on muutamia rakentamattomia tontteja. Alueelle on keskittynyt lähinnä liikerakennuksia. Helatien alueella on teollista toimintaa. ll kaupunginosassa käsitellään Nurmeksentien ja Utrantien liittymää sekä pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiä Pötkänniemenpuistossa... Luonnonympäristö Suunnittelualueen viheralueilla kasvaa mäntyvaltaista metsikköä. Katualueella ja tonteilla kasvaa yksittäisiä puita jotka pehmentävät suurten rakennusten massan vaikutusta. Puilla on alueen kaupunkikuvaan myönteinen vaikutus. Alue on pääosin jo rakennettua ja siellä ei ole merkittäviä luonnonympäristöjä. Havetecin vuonna tekemän rakennettavuusselvityksen mukaan Raatekankaan ja Käpykankaan maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Siihtalassa maaperä on löyhärakenteista routivaa silttiä ja savea. Selvityksen mukaan maaperä soveltuu parhaiten pienten ja keskisuurten teollisuusrakennusten rakentamiseen joiden perustukset voidaan yleensä toteuttaa maanvaraisina. Raskaampi rakentaminen vaatii tukipaaluperustuksia. Joensuun seudun yleiskaava 00 on merkitty useita mahdollisesti pilaantuneita kohtia maaperässä Siihtalan ja Käpykankaan alueella. Merkinnät perustuvat valtion ympäristöhallinnon Maaperän tilan tietojär-

.. Rakennettu ympäristö jestelmään (Matti-rekisteriin). Merkintä tarkoittaa vain epäilystä pilaantumisesta. Suunnittelualueelta löytyy monenlaista ja -tasoista rakentamista. Julkisivultaan tasokkaimmat rakennukset ovat melko uusia ja yleensä niiden käyttötarkoituksena on liiketila tai toimisto. Vanhimmat rakennukset sijaitsevat Siihtalan kaupunginosassa jossa osa rakennuksista on 0- luvulta. Raatekankaan ja Käpykankaan vanhimmat rakennukset ovat 0-luvun lopulta. Julkisivumateriaalit vaihtelevat käyttötarkoituksen ja rakennuksen iän mukaan. Suunnittelualueella on yksittäisiä asuntoja. Pääosa alueen yrityksistä tarjoaa kauppaa ja palveluita. Alueella on myös teollista toimintaa. Alueella on valmis kunnallistekniikan verkosto. Alueella on jo rakennettu liikenneverkko. Kaupungin keskustan ja suunnittelualueen tärkein pääväylä on Kajaanintie joka yhdistää suunnittelualueiden liikenteen etelä-pohjois suunnassa. Kuopiontie halkaisee suunnittelualueen itä-länsi suunnassa. Vilkkaimmat liikenneväylät ovat Kajaanintie, Raatekankaantie, Voimatie ja Kuurnankadun itäpää. Kuurnankadun itäpäästä on laadittu liikenneselvitys. Raatekankaan eritasoliittymän rakentaminen on käynnistynyt ja se valmistuu syksyllä 0. Tällä on merkittäviä vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen erityisesti Raatekankaan ja Salpakankaan alueilla... Maanomistus Seuraavissa kuvissa on esitetty maanomistus suunnittelualueella. Keltaisella sävytetyt alueet omistaa Joensuun kaupunki. Vaaleanpunaisella sävytetyt alueet omistaa kaupunki, mutta ne ovat vuokrattuna yksityisille. Sävyttämättömät alueet omistaa jokin muu taho. Rautatien ja valtateiden liikennealueet omistaa valtio. Käpykankaan puretun lisäraiteen alueen omistaa kaupunki. Kaupunki on vuokrannut suurimman osan alueen tonteista toimijoiden käyttöön. Muutama tontti on yksityisessä omistuksessa. Kartta maanomistuksen tilanteesta Käpykankaan itäosassa

Kartta maanomistuksen tilanteesta Siihtalassa Kartta maanomistustilanteesta Raatekankaalla

. SUUNNITTELUTILANNE.. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat,, ja. vaiheen maakuntakaavat. Koko maakuntakaavan uudistavan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 00:n laadinta on käynnistetty. Maakuntakaavassa on määritetty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Suunnittelualueella paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa alaraja on 000 k-m ja muussa vähittäiskaupassa 000k-m. Maakuntakaavassa suunnittelualue on työpaikka-aluetta (TP-e), jota koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueelle. Alueelle voidaan sijoittaa vähäisessä määrin erikoiskaupan suuryksiköitä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee tarkemmin osoittaa suuryksiköiden sijainti ottaen erityisesti huomioon toimivat liikennejärjestelyt ja toiminnan sopeutuminen lähialueen muuhun maankäyttöön. Lisäksi Siihtalan alue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan. vaiheesta

0 Joensuun seudun yleiskaava 00 Joensuun seudun yleiskaava 00 on hyväksytty seutuvaltuustossa..00. Suunnittelualue on Joensuun seudun yleiskaavassa työpaikka-, palvelutai teollisuusaluetta. Suunnittelualueelle on yleiskaavassa merkitty mahdollisesti saastuneita kohteita maaperässä. 0 kilovoltin voimajohto kulkee Voimatien suunnittelualueen läpi. Työpaikka-alue merkinnällä osoitetaan taajamarakenteessa sijaitsevat ja asemakaavoitettaviksi tarkoitetut monipuoliset työpaikkatoimintojen alueet. Alueelle voi sijoittua toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. Alueen yksityiskohtainen käyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Alueelle saa sijoittaa vain sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle häiriötä, kuten melua, ilman pilaantumista tai raskasta tai määrältään suurta liikennettä. Palvelujen alue merkinnällä osoitetaan julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Merkintää voidaan käyttää osoittamaan julkisia ja yksityisiä opetus-, sivistys- ja tutkimustoimintaa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvia laitoksia tai kaupallisten palvelujen alueita. Palveluiden ja hallinnon alueilla ei sallita laajamuotoista asumista tai tuotantotoimintoja. MRL :n tarkoittaman vähittäiskaupan suuryksikön perustaminen tai laajentaminen suuryksiköksi ei ole mahdollista. Sen sijaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksikön voi sijoittaa P -alueelle. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 00

Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Rakennuskiellot Joensuun Strategiat Suunnittelualueella on voimassa useita eri aikoina laadittuja asemakaavoja. Kaupunginvaltuusto on..00 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan..00. Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan :000. Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain :n rakennuskieltoa. - Rohkeasti uudistuva 0 0 kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa..0. -Kaupunkiympäristö toimeenpano-ohjelma hyväksytty kaupunginvaltuustossa..0. -Kaupungin maapoliittinen ohjelma 0-0, KV..0. Muut päätökset, selvitykset ja suunnitelmat Joensuun Siihtalan teollisuusalueen rakennusinventointi Petri Enqvist Joensuun kaupunki 0 Rakennusinventoinnissa on käyty läpi Siihtalan teollisuusalueen alueen syntyhistoria. Inventoinnin kohteina ovat ensisijaisesti Siihtalan 0- luvun rakennukset. Niiden lisäksi mukaan on otettu muutamia rakennuksia aivan 0-luvun alkuvuosilta. Valitut rakennukset edustavat suunnitteluajankohdastaan huolimatta vielä 0-luvun suunnitteluperiaatteita tai ovat muuten merkittäviä. Rakennusinventointi on mukana kaavan oheisaineistossa. Kuurnankadun itäosan ympäristön liikenneselvitys Pekka Korpi- Hyövälti Joensuun kaupunki..0 Liikenneselvityksen tarkoitus on selvittää Kuurnankadun itäosan liittymien sekä valoliittymien Kajaanintie Kehätien pohjoisrampin ja Kajaanintie Voimatie toimivuutta lähitulevaisuudessa sekä vuonna 00. Selvityksen ytimenä on Kuurnankatu välillä Wahlforssinkatu Vt. Liikenneselvitys on pohjana asemakaavan muutoksessa esitettyihin ratkaisuihin. Liikenneselvitys on mukana kaavan oheisaineistossa. Joensuun seudun kulttuuriympäristöselvitys 00 Joensuun seudun yleiskaavan 00 tausta-aineistoksi on laadittu yllä mainittu selvitys. Siihen ei sisälly kohteita tältä kaavamuutosalueelta. TAVOITTEET. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta kesällä 0. Suunnittelualueella on voimassa eri aikoina laadittuja asemakaavoja. Tarkoituksena on uudistaa suunnittelualueen asemakaavat ja tarkastella miltä osin suunnittelualueen kortteleiden tulisi olla paljon tilaa vaativan erikoistavaran tai päivittäiskaupan suuryksiköiden korttelialueita.

Erikoistavaran kauppa tuli vähittäiskaupan ohjauksen piiriin maankäyttö- ja rakennuslain muutoksessa huhtikuussa 0 (maankäyttö- ja rakennuslaki..0/ a ). Lain muutoksen myötä kaikki yli 000 kerrosneliömetrin kokoiset liiketilat ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä. Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikkien yli 000 kerrosneliömetrin kokoisten liiketilojen sijainti on jatkossa osoitettava kaavoissa, mikäli ne eivät ole keskusta-alueella. Lain voimaan tuloa koskee siirtymäsäännös, jonka mukaan paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa tulee lain piiriin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli huhtikuussa 0. Siirtymäsäännöksellä on annettu kunnille aikaa ajantasaistaa yleis- ja asemamakaavat paljon tilaa vaativan kaupan osalta. Siirtymäaikaa on jatkettu huhtikuuhun 0 asti. Eduskunta on hyväksynyt..0 MRL:n uuden muutoksen, jossa vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja nostetaan 000 kerrosneliömetriin. Lisäksi lainkohta, jonka perusteella on voitu antaa erityisesti vähittäiskaupan laatua ja kokoa koskevia määräyksiä, kumotaan. Lakimuutos on tullut voimaan toukokuussa 0. Lain voimaantulon jälkeen paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueet on osoitettava asemakaavassa KM- aluevarausmerkinnällä liikerakennusten korttelialueiksi, joille saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Muutoin yli 000 kerrosneliömetrin kokoisen liiketilan rakentaminen on mahdollista vain keskusta-alueille. Kaavamuutoksella tutkitaan myös Kuurnankadun itäpään liikennejärjestelyjen riittävyyttä nyt ja tulevaisuudessa, sekä Kaltimontien kevyen liikenteen yhteyden parantamista ja tonttien laajentamista kaupungin omistamalle rata-alueelle. Lisäksi tarkastellaan Helatien tonttien laajentamista viheralueelle. Käpykankaalle laaditaan uutta asemakaavaa rata-alueelle, koska alueella on kaavoittamaton alue. Utrantien ja Nurmeksentien risteyksen katualuetta laajennetaan, jotta alueelle voidaan rakentaa liikenneympyrä. Pötkänniemenpuiston pyöräilyn ja jalankulun väylät merkitään kaavaan. Kaavamuutoksesta erotettiin luonnosvaiheen jälkeen omaksi kaavahankkeekseen Teollisuuskadun korttelit 0 ja 0. Ratkaisua perustellaan kiinteistön omistajien ja vuokramiesten ristiriitaisilla tavoitteilla, joiden ratkaiseminen vie enemmän aikaa kuin muut alueet. Tavoitteita ovat Teollisuuskadun kortteleiden 0 ja 0 täydennys- ja uudisrakentaminen, sekä pysäköintiratkaisut ja hautausmaiden tarpeiden turvaaminen.

. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET.. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Kaupungin toimialat hyvinvointi, elinvoima ja kaupunkiympäristö tukevat toisiaan ja strategian teemoja, joita ovat vetovoima, kestävyys ja yhdessä tekeminen kaikilla tasoilla. Strategia koskee koko kaupunkikonsernia yhtiöineen ja liikelaitoksineen. Toiminnan perustana on vastuullinen taloudenpito. Tärkein tavoite on työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Asukkaiden onnellisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan edellytyksiä. Kaupunkiympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevia tavoitteita: asukasluku ja rakentaminen pidetään kasvu-uralla Joensuu on viihtyisä opiskelija- ja lapsiystävällinen kaupunki Joensuu on hiilineutraali jo vuonna 0 sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään kaupunkilaiset tekevät, osallistuvat ja vaikuttavat symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja asumiseen ja virkistäytymiseen ja hyviä paikkoja erilaiseen yrittämiseen Joensuu on kokoluokkansa yritysystävällisin kaupunki työpaikkojen lisääntyminen ei jää kaupungin toimista kiinni kaupunkiympäristö ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä, ja tarjoavat alustan luovuudelle ja innovaatioille edistetään puurakentamista

.. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaassa suunnittelualue sijoittuu työpaikka-alueelle (TP-e) Käpy- ja Raatekankaalla. Aluevarausmerkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä e on osoitettu alueet, joille voidaan sijoittaa vähäisessä määrin erikoiskaupan suuryksiköitä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee tarkemmin osoittaa suuryksiköiden sijainti ottaen erityisesti huomioon toimivat liikennejärjestelyt ja toiminnan sopeutuminen lähialueen muuhun maankäyttöön. Maakuntakaavassa on määritetty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Suunnittelualueella paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa alaraja on 000 k-m ja muussa vähittäiskaupassa 000k-m. Siihtalan alue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Maakuntakaavan merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen voidaan katsoa ilmentävän maakuntakaavan tavoitteita suunnittelualueen osalla. Kaavamerkinnästä johdetut suunnittelualuetta koskevat tavoitteet ovat: erikoiskaupan suuryksiköiden sijainnin määrittely (nykyisen lainsäädännön mukaan vähittäiskaupan suuryksikkö) toimivat liikennejärjestelyt Asemakaavamuutos on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Joensuun seudun yleiskaava 00 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Seutuyleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu työpaikka-alueeksi, palvelujen ja hallinnon alueeksi sekä teollisuus- ja varastoalueeksi. Työpaikka alue merkinnällä osoitetaan kaupunkirakenteessa sijaitsevat ja asemakaavoitettaviksi tarkoitetut monipuoliset työpaikkatoimintojen alueet. Alueelle voi sijoittua toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. Palvelujen ja hallinnon aluemerkinnällä osoitetaan julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Teollisuus- ja va-

rastoaluemerkinnällä osoitetaan pääasiallisesti teollisuus- ja varastokäyttöön varattavat alueet. Yleiskaava on hyväksytty vuonna 00. Maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu vuonna 0 ja jälleen vuonna 0 vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta, jolloin yleiskaavassa ei ole pystytty huomioimaan kaikkia tarpeellisia vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista koskevia merkintöjä. Lainmuutosten myötä myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälät, esimerkiksi autokauppa, on merkittävä yleiskaavaan jos ne ovat kooltaan yli 000 kerrosneliömetriä. Asemakaavahanke on seutuyleiskaavan tavoitteiden mukainen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualue pyritään säilyttämään viihtyisänä työpaikka ja palveluiden alueena. Se tarkoittaa, että alueella olisi jatkossakin vehreyttä ja toimivat liikenneyhteydet... Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana Suunnittelualueen rajausta muutettiin Käpykankaan itäosassa. Joensuun kaupungin omistuksessa oleva vanha jo purettu sivuraide alue otettiin mukaan asemakaavanmuutokseen. Asemakaavalla tutkitaan voidaanko kyseinen alue liittää osaksi tontteja. Samalla huomattiin että Käpykankaan rata-alueella ei ole voimassa asemakaavaa joten alueelle laaditaan uusi asemakaava tässä yhteydessä. Helatien kortteli tontti ja kortteli tontti otettiin mukaan asemakaavan muutokseen. Asemakaavalla tutkitaan voidaanko tontteja laajentaa viheralueelle. Siihtalassa asemakaavan muutoksella oli tarkoitus tarkastella hautausmaiden ja Teollisuuskadun liikennejärjestelyjä ja pysäköintiä. Tämän alue eriytettiin luonnoksen nähtävilläolon jälkeen omaksi kaavahankkeekseen. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset vähittäiskaupan osalta huomioidaan kaavatyön edetessä. Kaavamuutoksen tavoitteet tarkennetaan tarvittaessa suunnittelun edetessä. VAIHTOEHDOT Suunnittelun alkuvaiheessa laadittiin useita luonnoksia kaavaratkaisusta. Luonnoksista valittiin kustannustehokkain ja käytännöllisin vaihtoehto. Vaihtoehtoja ei ole tarpeen käydä läpi kaavaselostuksessa. Valitut vaihtoehdot on selvitetty kohdassa. Kaavaprosessin aikana on selvitetty olemassa olevat paljon tilaa vaativan kaupan yksiköt suunnittelualueella. Samalla huomioitiin rakentamattomat tontit johon voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa paljon tilaa

vaativaa erikoistavaran kauppaa. Tontin koko ja liikenneyhteydet on huomioitava kun määritetään tulevia paljon tilaa vaativan kaupan kohteita. Tämän osalta vaihtoehtoja ei ollut tarjolla, koska suunnittelualue on jo pääosin rakennettu. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Asemakaavan ratkaisu perustuu kohdassa kolme esitettyihin tavoitteisiin. Kaupan osalta kaavaratkaisun pohjana on ollut lainsäädäntö ja maakuntakaavan linjaukset. Maakuntakaavan kaupan ratkaisujen pohjaksi on laadittu erillinen Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys. Selvityksessä on käyty läpi maakunnan kaupan palvelurakenne, ostovoimaennusteet ja vähittäiskaupan pinta-alatarve, kaupan palveluverkon kehittämisen vaihtoehdot sekä kokonaisuutena kaupan sijainti ja mitoitus. Maakuntakaavaan sisältyy kaupan kokonaismitoitus, jossa on määritelty vähittäiskaupan suuryksiköiden ja paljon tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden mitoitus. Lisäksi on määritelty alueet jonne tällaisia toimia voidaan sijoittaa. Suunnittelualue on maakuntakaavassa kokonaisuudessaan aluetta jolle voidaan sijoittaa paljon tilaa vaativan tavaran kaupan suuryksiköitä (merkintä TP-kme). Suunnittelualueella on jo olemassa olevaa paljon tilaa vaativan tavaran kauppaa mutta myös muita vähittäiskaupan yksiköitä. Lisäksi Siihtalan alue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Raatekankaan-Käpykankaan-Salpakadun-Siihtalan alueiden enimmäismitoitus kaupan osalta maakuntakaavassa on 000 k-m. Suunnittelualue käsittää osan tästä alueesta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet Raatekankaalla (Tokmanni) ja Voimatien (Prisma) alueella eivät kuulu suunnittelualueeseen ja niillä on oma mitoituksensa. Maakuntakaavassa on määritetty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Suunnittelualueella paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa alaraja on 000 k-m ja muussa vähittäiskaupassa 000k-m. Tämän alarajan perusteella asemakaavan muutoksessa on määritetty jo olemassa olevat kaupan suuryksiköt suunnittelualueella. Asemakaavan muutoksessa on huomioitu myös olemassa olevat yli 000 km paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liikkeet. Suunnittelualueella on kaavaehdotuksen mukaisesti paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa. Kaavassa tällainen kauppa on merkitty KM- merkinnällä.

Luonnosvaiheeseen asemakaavan muutokseen otettiin mukaan Helatien alueelta kaksi tonttia. Helatien alueella tontteja laajennetaan läheiselle virkistys- ja suojaviheralueelle. Laajennuksella mahdollistetaan Konekorjaamo Riikonen Oy:n ja CNC-Machining Oy:n toimitilojen laajentaminen. Käpykankaalla Wahlforssinkadun ja Kajaanintien väliin jäävä rautatiealue ei ole asemakaavoitettu. Kaavoittamaton alue on rata-aluetta. Alue otetaan mukaan suunnittelualueeseen ja siihen laaditaan asemakaava. Kanervalan kaupunginosassa muutetaan kaupunginosarajaa. Muutosalue on rakennettua liikennealuetta Kajaanintietä. K-, K--, KL-, T-- ja TKL-korttelialueille ei saa toteuttaa yli 000 k-m päivittäistavaran yksikköä sillä se synnyttäisi niin paljon uutta liikennettä, joka aiheuttaisi kaupungille korkeita ja vaikeasti ennakoitavia kustannuksia liikenneverkon muutoksista. Vaihtoehto päivittäiskaupan tilan rajoittamiselle olisi kiinteistöjen kokonaisrakennusoikeuden rajoittaminen, mikä ei haluta tehdä, koska alueet soveltuvat hyvin vähemmän liikennettä aiheuttaviin käyttötarkoituksiin.. ALUEVARAUKSET.. Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, KM. Käpykankaan kortteli tontit ja (Kuurnankatu ) osoitetaan liikerakennusten korttelialueeksi johon voi rakentaa vähittäiskaupan suuryksikön. Tontit on jo rakennettu ja tonteilla sijaitsee Lidl päivittäistavarakauppa ja Laattapiste myymälä. Tonttien rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvuilla, jotka on kytketty rakennusten suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Rakennusoikeus on ensimmäiseen kerrokseen rakennettaessa tehokkuusluvun e=0, mukainen. Tästä tehokkuudesta ylimenevä rakennusoikeuden osuus on rakennettava toiseen kerrokseen. Toiseen kerrokseen saa rakentaa kunnes tehokkuusluvun e=0, mukainen rakennusoikeus on täynnä. Näin turvataan riittävät piha- ja pysäköintitilat tonteilla. Rakennusalat on määritetty kaavassa. Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Korttelialueelle ei saa toteuttaa yli 000 k-m päivittäistavarakaupan yksikköä, KM-. Siihtalan korttelin 0 tontti (Muuntamontie ), korttelin 0 tontit,,,,,, (Valimokuja ja Taapelikuja) ja korttelin 0 tontit,, (Siihtalanpussi) osoitetaan liikerakennusten korttelialueita joille voidaan toteuttaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-). Nämä korttelialueet on tarkoitettu paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle.

Käpykankaan kortteli tontti (Kuurnankatu ) ja tontit, 0,, (Kaltimontie) ja korttelit,, osoitetaan liikerakennusten korttelialueita joille voidaan toteuttaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-). Nämä korttelialueet on tarkoitettu paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle. Tonttien sijainti soveltuu erinomaisesti paljon tilaa vaativalle erikoistavarankaupalle. Alueet sijaitsevat lähellä kaupungin keskustaa ja ovat hyvien liikenneyhteyksien varrella. Alueet ovat hyvin saavutettavissa sekä autolla että kevyellä liikenteellä ja liikenneverkon kapasiteetti riittää erikoistavaran kaupan synnyttämälle liikenteelle. Korttelialueelle ei saa toteuttaa yli 000 k-m päivittäistavaran yksikköä sillä se synnyttäisi niin paljon uutta liikennettä, joka aiheuttaisi kaupungille korkeita ja vaikeasti ennakoitavia kustannuksia liikenneverkon muutoksista. Vaihtoehto päivittäiskaupan tilan rajoittamiselle olisi kiinteistöjen kokonaisrakennusoikeuden rajoittaminen, mikä ei haluta tehdä, koska alueet soveltuvat hyvin vähemmän liikennettä aiheuttaviin käyttötarkoituksiin. Tontit on jo rakennettu, mutta rakennusoikeutta on vielä jäljellä. Entisten liiketilojen laajentaminen ja uusien liiketilojen rakentaminen turvataan muuttamalla tonttien käyttötarkoitus KM- -korttelialueiksi. Maankäyttö- ja rakennuslain a voimaantulon jälkeen tonttien kaikkea jäljellä olevaa rakennusoikeutta ei voitaisi käyttää liiketilaksi, jos käyttötarkoitusta ei muutettaisi. Tonttien rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvuilla, jotka on kytketty rakennusten suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Rakennusoikeus on ensimmäiseen kerrokseen rakennettaessa tehokkuusluvun e=0, mukainen. Tästä tehokkuudesta ylimenevä rakennusoikeuden osuus on rakennettava toiseen kerrokseen. Toiseen kerrokseen saa rakentaa kunnes tehokkuusluvun e=0, mukainen rakennusoikeus on täynnä. Näin turvataan riittävät piha- ja pysäköintitilat tonteilla. Rakennusalat on määritetty kaavassa. Raatekankaan korttelit, ja korttelin tontit 0,, (Aspitie, Lukkotie ja Avainkuja) osoitetaan liikerakennusten korttelialueita joille voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-). Nämä korttelialueet on tarkoitettu paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle. Raatekankaan tonttien rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvuilla, jotka on kytketty rakennusten suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Kokonaisrakennusoikeus on tehokkuusluvan mukaan e=0,. Rakennusalat on määritetty kaavassa. Käpykankaan korttelin tontteihin ja liitetään käytöstä poistettua rata-aluetta. Rata-alue on Joensuun kaupungin omistuksessa. Lisäksi korttelin tontin etelä rajaa siirretään metriä viheralueelle. Tontin rakennusala säilyy ennallaan.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, K. Siihtalan korttelin 0 tontit ja (Siihtalanpussi). Kortteliin voidaan toteuttaa liike- ja toimisto rakennuksia. Korttelin 0 tontit on jo rakennettu. Tonttien rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvuilla, jotka on kytketty rakennusten suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Rakennusalat on määritetty kaavassa. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, K-. Tontin rakennusoikeudesta saadaan enintään % käyttää teollisuus- ja varastotiloina. Siihtalan kortteli 0 tontit,, (Teollisuuskatu). Kortteleihin voidaan toteuttaa liike- ja toimistorakennuksia. Tonttien rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvuilla, jotka on kytketty rakennusten suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Rakennusalat on määritetty kaavassa. Tontit on rakennettu ja niissä on erityyppistä yritystoimintaa. Pääsääntöisesti tontit ovat kaupungin vuokraamia. Liikerakennusten korttelialue, KL. Siihtalan kortteli 0 tontti (Kauppakaari) ja Käpykankaan korttelin tontit ja (Kuurnankatu). Kortteleihin voidaan toteuttaa liikerakennuksia. Tontit on jo rakennettu ja niissä on yritystoimintaa. Tonttien rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvuilla, jotka on kytketty rakennusten suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Rakennusalat on määritetty kaavassa. Käpykankaan KL merkinnän tonteilla rakentaminen sallittu vain yhteen kerrokseen tehokkuusluvulla e=0,. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Tontin rakennusoikeudesta saadaan enintään % käyttää liiketiloina, T-. Käpykankaan kortteli tontit,, ja (Walhforssinkatu). Tontit on rakennettu. Tonttien rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvuilla, jotka on kytketty rakennusten suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Rakennusalat on määritetty kaavassa. Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue, TKL. Raatekankaan kortteli tontit, ja (Lukkotie). Tontit on jo rakennettu. Raatekankaan TKL merkinnän tonteilla rakentaminen sallittu kahteen kerrokseen tehokkuusluvulla e=0,. Lähivirkistysalue, VL Kuurnankadun ja Kaltimontien risteysalueella lähivirkistysalue liitetään osaksi katualuetta. Katualueeksi liitettävällä alueella on asfaltoitu ajoliittymä Kuurnankadulle (Lidl liittymä).

Kaltimontien varrella oleva lähivirkistysalue muutetaan suojaviheralueeksi. Viheralueen korttelin puoleista rajaa siirretään etelään metrin matkalta ja alue liitetään osaksi korttelin tonttia. Helatiellä lähivirkistysalue liitetään osaksi tontteja. Tonteilla sijaitsee Konekorjaamo Riikonen Oy ja Joensuun CNC-Machining Oy. Autopaikkojen korttelialue, LPA Käpykankaan Walhforssinkadun päässä katualue muutetaan autopaikkojen korttelialueeksi. Alueelle on tarkoitus järjestää Motonettavaratalon henkilöstöpysäköintiä. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue, ET Muuntamoille ja muille yhdyskuntateknisille laitteille tarkoitetut alueet osoitetaan ET-alueina. Suojaviheralue, EV Helatiellä suojaviheraluetta liitetään osaksi tontteja. Tonteilla sijaitsee Konekorjaamo Riikonen Oy ja Joensuun CNC-Machining Oy. Liitoksella mahdollistetaan yritystoiminnan laajentaminen tontilla ja uusien työpaikkojen synty. Kaltimontiellä virkistysalue muutetaan suojaviheralueeksi. Alue ei sovellu virkistäytymiseen. Korttelissa rata-aluetta muutetaan suojaviheralueeksi. Alue, jolle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman, pj Kortteleihin ja on määritelty alue johon saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman. Alueella on tarve polttoaineen jakelulle. Alue ei ole pohjavesialuetta eikä alueella ole erityisiä polttoaineenkäsittelyyn liittyviä riskejä. Jakeluasemat on jo rakennettu. Katualue Siihtalassa Nurmeksentien ja Utrantien risteykseen varataan katualuetta liikenneympyrää varten. Ratkaisulla sujuvoitetaan Utrantien ja Nurmeksentien liikennettä. 0

Suunnitelmaluonnos Nurmeksentien ja Utrantien risteykseen suunnitellusta liikenneympyrästä. Kuurnankadulla korttelin tonttien ja (Motonet ja Lidl) sekä korttelin tonttien ja 0 liittymien kohdalla katualuetta levennetään kiertoliittymää varten. Kiertoliittymä ratkaisulla estetään Kajaanintien ja Kuurnankadun risteyksen ruuhkautuminen liikennemäärien kasvaessa. Kuurnankadun liikenteestä on laadittu liikenneselvitys, joka on kaava työn liitteenä. Kuurnankadulle Motonetin ja Lidl:n kohdalle suunnitellun kiertoliittymän luonnos. Kuurnankadun ja Kaltimontien risteyksessä liitetään asfaltoitu ajoneuvoliittymä (Lidl liittymä) ja puistoaluetta molemmin puolin Kuurnankatua katualueeksi. Muutoksilla mahdollistetaan kiertoliittymän rakentaminen Kuurnankatu Kaltimontie liittymään. Kieretoliittymä ratkaisulla estetään Kajaanintien ja Kuurnankadun risteyksen ruuhkautuminen liikennemäärien kasvaessa.

Kuurnankatu Kaltimontie liittymän kiertollitymän suunnitelmaluonnos.. KAAVAN VAIKUTUKSET.. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaltimontien katualuetta levennetään jalankulun ja pyöräilyn väylää varten. Alueen kauppoihin tullaan myös pyörällä ja jalan, mistä kertovat viheralueelle muodostuneet polut. Liikenneturvallisuuden ja liikkeiden saavutettavuuden vuoksi on tarpeen parantaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita Kaltimontiellä. Korttelin tontin Kuurnankadun Wahlforssinkadun puoleinen kulma liitetään katualueeksi. Muutoksella varmistetaan risteysalueen näkemä ja aurauslumien pysyminen katualueella. Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia olemassa olevaan rakennuskantaan ja rakennusten käyttöön... Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön.. Yritysvaikutusten arviointi Kuurnankadulla lähivirkistysalue liitetään katualueeksi ja suojaviheralueeksi. Helatiellä tontteja levennetään läheiselle puistokaistaleelle ja suojaviheralueelle. Viheralueet vähenevät noin, ha, mutta muutokset eivät kohdistu merkittäville viheralueille. Kaavamuutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia luonnonympäristöön. Asemakaavamuutos ei estä yrityksiä jatkamasta nykyään harjoittamaansa toimintaa. Vanhoja rakennuksia voidaan edelleen käyttää siihen käyttötarkoitukseen mihin ne on aikanaan rakennettu. Kaupan suurten yksiköiden toteuttaminen tilaa vievän tavaran kauppaan helpottuu alueella.

.. Vaikutukset liikenteeseen.. Muut vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Vaikutukset kaupunkikuvaan Asemakaavamuutos ohjaa uutta rakentamista. Asemakaavassa annetun käyttötarkoituksen vastaisia rakennuksia ei saa rakentaa kaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi. Tällä hetkellä suunnittelualueen liikenneratkaisut ovat välttävät. Tulevaisuudessa liikennemäärien on arvioitu kasvavan varsinkin Kuurnankadulla. Asemakaavamuutosta varten laadittiin Kuurnankadun itäosan liikenneselvitys jossa tarkasteltiin liikenneratkaisujen toimivuutta nyt ja tulevaisuudessa. Selvityksen pohjalta asemakaavamuutoksella varaudutaan kasvavaan liikennemäärään varaamalla katualuetta liikenneympyrää varten Kuurnankadulla Motonetin ja Mc Donald s-ravintolan risteyksien kohdalla sekä Kuurnankadun ja Kaltiomontien liitymässä. Muutoksella estetään Kajaanintien ja Kuurnankadun risteyksen ruuhkautuminen. Pyöräilyn ja jalankulun yhteydet paranevat Kaltimontiellä kun katualuetta varataan pyöräilyn ja jalankulun väylää varten. Utrantien ja Nurmeksentien liittymään varataan katualuetta liikenneympyrää varten. Liikenneympyrällä sujuvoitetaan Utrantien ja Nurmeksentien liikennettä. Edellä esitetyt liikennejärjestelyjen parannukset ovat kalliita mutta investoinnit jakautuvat usealle vuodelle ja ne ovat välttämättömiä sujuvan liikenteen kannalta. Liikenneselvityksessä esitettyjen liikennejärjestelyjen kustannuksia: Motonetin ja Lidl:n liikenneympyrän kustannus olisi noin 00 000 euroa. Utrantien ja Nurmeksentien liikenneympyrän sekä Nurmeksentien parannus kustannus olisi noin 00 000 euroa ja Kaltimontie - Kuurnankatu liikenneympyrän kustannus noin 000. Kaltimotien pyöräilyn ja jalankulun väylän kustannus noin 0 000. Investoinnit voidaan toteuttaa vähitellen seuraavan 0 vuoden kuluessa. Kaupunkikuva uusiutuu ajan kanssa kun olemassa olevia rakennuksia korjataan ja uusia rakennetaan. Kaavamuutokseen ei sisälly merkittäviä kaupunkikuvaan vaikuttavia ratkaisuja. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Voimassa olevassa kaavassa alueelle on voinut rakentaa yhden ns. talonmiehen asunnon kullekkin kiinteistölle. Kaavamuutoksella ei sallita asumista liike- ja teollisuusalueilla. Alue ei ole viihtyisä ja turvallinen asumiseen. Kaavamuutoksella ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen. Vaikutuksen teknisen huollon verkkoihin Kaavamuutos mahdollistaa Siihtalan ja Kuurnankadun liikenneympyröiden sekä Kaltimontien pyöräilyn ja jalankulun väylän rakentamisen. Kaavamuutoksesta ei aiheudu tarvetta uusien katujen rakentamiseen tai teknisten huollon verkkojen uudelleen järjestämiseen.

Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin. Kaavatyön yhteydessä on laadittu Siihtalasta rakennusinventointi. Kaavassa ei esitetä suojeltavia kohteita. Alueen rakennuskanta tulee muuttumaan vähitellen. Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Kaavahanke edistää kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista. Kaupan ja yritystoiminnan kehittämismahdollisuudet parantuvat suunnittelualueella. Ympäristö säilyy viihtyisänä, alueen teollinen ja kauppaan painottuva luonne huomioiden. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Yhdyskuntarakenteeseen ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia verrattaessa olemassa olevaa tilannetta ja asemakaavamuutosta keskenään. Kuopion- ja Kajaanintien liikennemelu on häiriötekijä suunnittelualueella. Sillä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, koska kyseessä on työpaikka- tai teollisuusalue jossa melun ohjearvot koskevat vain sisätiloja eivätkä ole niin tiukat kuin asuinalueella. Melulta voidaan suojautua tarvittaessa rakenteellisilla ratkaisuilla. TOTEUTUS Toteutus voidaan aloittaa heti kun kaava on saanut lainvoiman. Pääosa alueesta on jo toteutunut ja alueella on toimiva kunnallistekniikan verkosto. SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta uudistaa suunnittelualueen asemakaavat. Myöhemmin asemakaavauudistukseen on liitetty yksityisen hakemuksen mukaisesti Helatien alue Raatekankaalta. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin..0 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä....0 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja niistä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutosta esittelevä yleisötilaisuus pidettiin..0. Viranomaisneuvottelu järjestettiin..0. Viranomaisneuvottelussa käsiteltiin tilaa vaativan kaupan sijoittumista ja liikennejärjestelyjä suunnittelualueella. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet liitteenä, liite.

Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos laadittiin kaupunkirakennepalveluiden yhdyskuntasuunnittelussa yhteistyössä muiden palveluyksiköiden kanssa. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä..-..0. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus pidettiin..0. Luonnosvaiheesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoituksen vastineet liitteenä, liite. Kaavaehdotus Asemakaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville kevään 0 aikana. Kaupungin valtuuston päätettäväksi kaava tullee kesällä 0. Kaava-asiakirjojen laatiminen Kaavan laatija: Kimmo Kymäläinen Suunnitteluavustaja: Heini Sorsa

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Joensuu Täyttämispvm.0.0 Kaavan nimi Käpy- ja Raatenkaan sekä Siihtalan kauppa- ja työpaikka-alueet Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm.0.0 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha], Uusi asemakaavan pinta-ala [ha],0 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha], Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä, 00,0 0 0,,0 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä,0, 0,, T yhteensä,, 0, -,0 - V yhteensä,, -0, R yhteensä L yhteensä,0,0,0 E yhteensä,, -0, S yhteensä M yhteensä W yhteensä,, 0,0000 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät

Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä, 00,0 0 0,,0 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä,0, 0,, K,,0 0,0 -, - KL,00, 0 0,0 -, -0 KM,, 0 0,0, 0 K-,, 0,0 -, - KM-,, 00 0,, 00 KTT -, - T yhteensä,, 0, -,0 - T-,00 0, 0 0,0 0,0000 0 TKL,, 0,0 -,0 - V yhteensä,, -0, VP, 00,0-0, VL -0,0 R yhteensä L yhteensä,0,0,0 Kadut,, 0, Kev.liik.kadut 0, 0, 0,0000 LT,00, -0,0 LR,,,0 LPA 0,0, 0,0 E yhteensä,, -0, ET 0,0,0 0,0000 EV,,0-0, S yhteensä M yhteensä W yhteensä,, 0,0000 W, 00,0 0,0000

HANKEKORTTI Sivu / KÄPY- JA RAATEKANKAAN ITÄOSAN SEKÄ SHTALAN KAUPPA JA TYÖPAIKKA-ALUEET (kaavatyö nro ) K A U P U N K I R A K E N N E P A L V E L U T..0 Kohteen sijainti kartalla. Hankkeen tarkoitus Kaava muutoksella päivitetään suunnittelualueen vanhat asemakaavat merkintöjen osalta ajantasaisemmiksi. Samalla ajantasaistetaan alueen johtorasitteet, katu-, pysäköinti-, virkistysja teknisten verkkojen alueet. Tärkeimpänä on kuitenkin päivittää asemakaavat nykyisen lainsäädännön mukaiseksi. Hankkeen lähtökohdat Hankkeella päivitetään asemakaavat nykyisen lainsäädännön mukaiseksi. Väylät Liikenneympyrä Motonetin ja Lidl:n risteykseen, liikenneympyrä Utrantien ja Nurmeksentien risteykseen, Kaltimontien pyöräilyn ja jalankulun väylä sekä Kaltimotien ja Kuurnankadun varaus liikenneympyrälle. Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Virkistysalueetta liitetään osaksi tontteja ja katualuetta Kuurnankadulla. Suojaviheraluetta liitetään osaksi tontteja Helatiellä. Katualue laajenee Utrantiellä liikenneympyrää varten. Yhteensä viheralueet pienenevät n., ha.

Vesihuolto Lisä- ja täydennysrakentaminen voi tuoda uusia liittyjiä verkostoihin. Alueet kuitenkin jo rakennettu joten ei merkittävää vaikutusta teknisiin verkkoihin. Uudet rakennukset liittyvät todennäköisesti kaukolämpöverkkoon. Aikataulu Investoinnit toteutetaan vähitellen seuraavan 0 aikana. Erityistä huomioitavaa Matti rekisteriin merkittyjen alueiden kohdalla on maaperän pilaantuneisuus selvitettävä ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä. Vaikutukset Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Suurin osa suunnittelualueesta on kaupungin omistuksessa. Lild:n ja Motonetin liikenneympyrää varten katualuetta laajennetaan tonteilla. Lunastus/vuokrasopimusten uusiminen. Tontteihin liitettävät viheralueet liitetään osaksi tonttia (Helatie ja Kuurnankatu). Lunastus/vuokrasopimusten uusiminen. Radan varren lisämaiden myynti osaksi tontteja. Varaudutaan maanhankinnan kustannuksiin edellä ilmoitetuilla alueilla. Yhteistyötarpeet Joensuun vesi, Kaupunkirakennepalvelut, Teknisten verkkojen haltijat, Kiinteistön omistajat. Kustannukset Väylät: -Utrantie Nurmeksentie kiertoliittymä sekä Nurmeksentien parannus 00 000 -Kuurnankadun kiertoliittymä 00 000 -Kaltimontien pyöräilyn ja jalankulun väylä 0 000 -Kaltimotien kiertoliittymä varaus 000 Asemakaava ajantasaistuu tilaa vaativan kaupanosalta. Liikennejärjestelyillä varmistetaan sujuva liikenne myös tulevaisuudessa. Utrantien Nurmeksentien kiertoliittymä Laatija: Kimmo Kymäläinen kimmo.kymalainen@joensuu.fi

Työ nro LTE /..0 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS KÄPY- JA RAATEKANKAAN ITÄOSAN SEKÄ SHTALAN KAUPPA- JA TYÖ- PAIKKA-ALUEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Joensuun kaupungin Raatekankaan (), Siihtalan () ja Käpykankaan () kaupunginosien asemakaavamuutos. Asemakaavamuutos koskee Raatekankaan () kaupunginosan kortteleita, ja korttelin tontteja ja ja Siihtalan () kaupunginosan kortteleita 0, 0, 0, 0 ja 0 sekä katu- ja virkistysalueita ja Käpykankaan () kaupunginosan kortteleita,,, ja sekä katu- ja virkistysalueita. Asemakaavan suunnittelualue on rajattu kuvaan katkoviivoilla.

Suunnittelutehtävä Asemakaavamuutos on lähtenyt liikkeelle Joensuun kaupungin aloitteesta. LTE / Maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin huhtikuussa 0 niin, että myös paljon tilaa vaativa erikoistavarankauppa tuli vähittäiskaupan ohjauksen piiriin. Lain muutoksen myötä kaikki yli 000 kerrosneliömetrin kokoiset liiketilat ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä (maankäyttö- ja rakennuslaki..0/ a ). Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikkien yli 000 kerrosneliömetrin kokoisten liiketilojen sijainti on jatkossa osoitettava kaavoissa, mikäli ne eivät ole keskusta-alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain a koskee kuitenkin siirtymäsäännös, jonka mukaan paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa tulee lain piiriin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulon jälkeen, eli huhtikuussa 0. Hallituksen esityksen mukaan siirtymäsäännöksellä on annettu aikaa kunnille ajantasaistaa yleis- ja asemakaavansa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suhteen. Huhtikuun 0 jälkeen paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueet on osoitettava asemakaavassa KM- aluevarausmerkinnällä liikerakennusten korttelialueiksi, joille saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Muutoin yli 000 kerrosneliömetrin kokoisen liiketilan rakentaminen on mahdollista vain keskusta-alueille. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia, miltä osin suunnittelualueen korttelialueiden tulisi olla paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle suunnattuja vähittäistavaran kaupan suuryksiköiden korttelialueita. Korttelialueiden sijainti, nykyinen rakennusoikeus ja rakennusten käyttötarkoitus huomioidaan osoittaessa vähittäistavaran kaupan suuryksiköitä. Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat.. sekä. vaiheen maakuntakaavat ja. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on käynnissä. Maakuntakaavan. vaiheessa käsitellään vähittäiskaupan suuryksiköitä. Maakuntakaavassa suunnittelualue on työpaikka-aluetta (TP), työpaikka-aluetta, jolle voidaan vähäisissä määrin erikoiskaupan suuryksiköitä (TP-e) ja taajamatoimintojen aluetta (A). Maakuntakaavassa on myös energiahuollon alue (en), jolla tarkoitetaan Muuntamontien muuntamoa. Joensuun seudun yleiskaavassa 00 suunnittelualue on työpaikka-aluetta (TP), palvelujen ja hallinnon aluetta (P) sekä teollisuus- ja varastoaluetta (T). Joensuun alueen liikennemäärät vuonna 0 ja 00 (liikenne-ennustemalli EMME). Suunnittelualueella on maanomistusta sekä Joensuun kaupungilla että yksityisillä tahoilla. Joensuun kaupungin omistamat korttelialueet on vuokrattu alueen toimijoille tontteina. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vuonna 0: Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset (..0/). Joensuun seudun kauppapaikkaselvitys 0 (FCG, Strafica) Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys, raporttiluonnos 0..0 (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, Linea Konsultit Oy) Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, yhdyskuntatalouteen, teknisen huollon verkkoihin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa.

LTE / Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Itä-Suomen poliisilaitos Museovirasto Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Teknisten verkkojen haltijat: Elisa Oyj, Caruna Espoo Oy, Fingrid Oyj Liikennevirasto Joensuun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä Joensuun ortodoksinen seurakunta Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 0. Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistynyt keväällä 0. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla olevassa kaaviossa. Kaavatyöstä pidetään viranomaisneuvottelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä....0 alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään torstaina..0 kello.00 alkaen kaupunkirakenneyksikön tiloissa, os. Muuntamontie. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti keväällä 0. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (0 vrk). Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee loppuvuoden 0 aikana. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikön kaavoitus, Muuntamontie Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 0 Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie, 000 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallintooikeuteen.

LTE / Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie. Yhteyshenkilöt: Maankäytön suunnittelija Juha Pasma puh. 00 0 sähköposti juha.pasma@jns.fi Suunnitteluavustaja Heini Sorsa puh. 00 0 sähköposti heini.sorsa@jns.fi Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: http://www.joensuu.fi/kaavoitus Asemakaavaprosessi

LTE / Käpy- ja Raatekankaan itäosan sekä Siihtalan kauppa- ja työpaikka-alueet asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mielipiteet, lausunnot ja kaavoituksen vastineet niihin. Lausunnot:. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Liikennevirasto, Joensuun Rakennusvalvonta, Pohjois-Karjalan ELY keskus, Fortum Power and Heat Oy, Itä-Suomen poliisilaitos Näillä viranomaisilla ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.. Joensuun vesi Kaavamuutos koskee Joensuun kaupungin Käpykankaan () kaupunginosan kortteleita,,, ja sekä katu- ja virkistysalueita, Raatekankaan() kaupunginosan kortteleita, ja korttelin tontteja ja, sekä Siihtalan () kaupunginosan kortteleita 0, 0, 0, 0 ja 0, sekä katu- ja virkistysalueita. Muutosalueella sijaitsee useita vesi- ja viemärijohtolinjoja, joille tulee alueen suunnittelussa varata riittävä tila. Mikäli olemassa olevia johtolinjoja joudutaan kaavoituksellisista syistä siirtämään, tulee siirtokustannukset sisällyttää kokonaisuudessaan kaavoituskustannuksiin. Lisäksi, mikäli kaavamuutoksen myötä alueen rakennusoikeus lisääntyy huomattavasti, tulee alueen vesi- ja viemäriverkoston kapasiteetin riittävyys tarkastaa, mukaan lukien kasvava sammutusveden tarve. Muilta osin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Vastine: Johdoille varataan kaavassa johtorasitealueet. Suunnittelualueella ei ole tarpeen suorittaa johtojen siirtoja kaavan toteuttamisen vuoksi. Johtojen siirrosta vastaa rakennushankkeeseen ryhtyvä.. Joensuun ympäristösuojelu Kaavamuutosalueilla ei ole enää jäljellä varsinaista Iuonnonympäristöä. Käytännössä rakentamattomat alueet ovat suojaviheralueita. Merkittävin ympäristötekijä on Iiikennemelu. Sen osalta tarvittavat toimisto ym. tilojen suojauskysymykset voidaan ratkaista asemakaavan luonnosvaiheessa. Vastine: Suunnittelualue on työpaikka-aluetta jossa melunohjearvot koskevat vain sisätiloja eivätkä ole yhtä tiukat kuin asunnoissa. Melulta kyetään suojautumaan tarvittaessa rakenteellisilla ratkaisulla. Kaava ei vaikuta merkittävästi liikennemääriin eikä siten myöskään melun syntymiseen. Niinpä edellä mainituista syistä johtuen erillisen meluselvityksen tekeminen ei ole tarpeellinen.

LTE /. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Suunniteltaessa asemakaavamuutosalueiden vesijohtoverkostoa, tulisi ottaa huomioon pelastuslaitoksen sammutusveden tarve seuraavien suositusten mukaisesti: Etäisyys kiinteistöistä enintään 00m ja vesiasemien tavoiteltava tuotto 000 l/minuutti, mutta minimituottona 00 l/minuutti. Asemakaavamuutosten jälkeen alueille voidaan rakentaa yli 000m suuruisia liiketiloja, jotka yleensä pyritään tekemään yhtenäiseksi tilaksi. Paloturvallisuuden osalta määräykset sallivat enintään 00m kokoisen yhtenäisen palo-osaston jonka jälkeen sitä voidaan suurentaa automaattisella sammutuslaitteistolla. Vesijohtoverkosto kannattaa suunnitella siten, että se mahdollistaa toimimisen automaattisten sammutuslaitteistojen vesilähteenä. Usein tämä tarkoittaa syöttöä kahdesta suunnasta. Vastine: Suunnittelualue on pääsiassa jo rakennettu ja rakennusoikeuden lisäys on maltillinen joten asemakaava muutoksella ei ole suuria vaikutuksia alueen rakentamiseen. Automaattisen sammutuslaitteiston tarve ratkaistaan rakennusluvassa. Vesijohtoverkon mitoitus ratkeaa tarkemmissa toteutussuunnitelmissa. Automaattinen sammutuslaitteisto voidaan tarvittaessa toteuttaa niin että kiinteistöllä on vesisäiliö sammutuslaitteistoa varten. Esitetyt asiat otetaan huomioon suunnittelussa.. Caruna Espoo Oy Asemakaavamuutosta koskevilla alueilla on puistomuuntamoita, jotka sijaitsevat kaupungin vuokratonteilla. Muuntamot on merkitty ohessa olevaan liitteeseen. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto myös kaavan luonnosvaiheessa. Vastine: Muuntamoille varataan yhdyskuntateknisen huollon alue kaavassa. Lausuntopyyntö tullaan lähettämään myös luonnosvaiheessa.. Fingrid Kiitämme lausuntopyynnöstänne. Asemakaava-alueelle sijoittuu yhteispylväässã Fingrid Oyj:n 0 kv voimajohto Kontiolahti - Puhos ja Carunan Oyj:n 0 kv voimajohto Kontiolahti- Joensuun TV. Voimajohtojen sijainti on esitetty kuvassa. Suunnittelualueella on kaksi erilaista poikkileikkausta: Siihtalasta pohjoiseen (rajana pylväs Y) 0 kv voimajohtoja Kontiolahti (Pamilo) - Puhos ja Kontiolahti-Joensuun TV varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus yhteiselle yhteensä metriä leveälle johtoalueelle (kuva ). Johtoalue muodostuu nykyisin metriä Ieveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 0 metriä Ieveistä reunavyöhykkeistä, joilla puuston kasvua on rajoitettu. Rakennusrajoitusta merkitsevä rakennusraja ulottuu nykyisin voimajohtojen molemmin puolin, metrin etäisyydelle voimajohtojen keskilinjasta.

LTE / Siihtalasta etelään (pylväästä Y eteenpäin) 0 kv voimajohtoja Kontiolahti (Pamilo) - Puhos ja Kontiolahti-Joensuun TV varten on Iunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus yhteiselle yhteensä metriä leveälle johtoalueelle (kuva). Johtoalue muodostuu nykyisin metriä Ieveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 0 metriä Ieveistä reunavyöhykkeistä, joilla puuston kasvua on rajoitettu. Rakennusrajoitusta merkitsevä rakennusraja ulottuu nykyisin voimajohtojen molemmin puolin metrin etäisyydelle voimajohtojen keskilinjasta. Kaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään johtoalueen kokonaisleveyttä. Uusimmissa voimajohdoissa rakennusrajoitusalue kattaa koko voimajohtoalueen, mutta vanhoissa johdoissa rakennusrajoitusalue saattaa olla kapeampi kuin johtoalue (kuten osassa edellä mainitussa poikkileikkauksista). Fingridillä on pitkän aikavälin tavoitteena päivittää rakennusrajat reunavyöhykkeiden ulkoreunaan siten, että rakennusrajoitusalue koskee koko johtoaluetta. Näin varmistetaan, että rakennelmien, rakennusten ja voimajohdon väliin jää riittävä etäisyys. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon seuraavia asioita: Voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa ristiriidassa ; sähköturvallisuuden kanssa eikä toiminta voi aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Sähköturvallisuutta vaarantavat toiminnot tulee sijoittaa selkeästi voimajohtoalueen ulkopuolelle. Voimajohtoalueella ei voida sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa. Lähtökohtaisesti em. rakenteet tai laitteet eivät saa olla yli kaksi metriä korkeita. Rakennusrajoitusalue koskee maanpäällisiä ja maanalaista rakennuksia. Voimajohtoalueella ei voi pysäköidä ajoneuvoja ilman Fingridin kanssa tehtyä yksityisoikeudellista sopimusta. Pysäköintiratkaisut tutkitaan aina tapauskohtaisesti jääkuorman, sähkökentän ja palokuorman takia. Voimajohtoalue ei sovellu yleensä varastointiin eikä lastaukseen. Voimajohtoaukealle voidaan istuttaa ainoastaan puita tai kasveja, joiden luontainen kasvukorkeus ei ylitä metriä. Myös reunavyöhykkeillä puuston kasvua rajoitetaan. Johtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta. Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeus ylläpitää ja huoltaa sitä. Teiden ja katujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Liikenneviraston ohjeessa "Sähköjohdot ja maantiet" (0) esitetään. Alueen rakentamisesta (esim. kadut, ajoyhteydet, Iäjitysalueet, rakenteet) tulee pyytää Fingridiltä erillinen risteämälausunto. Lausuntopyynnön voi lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj,

LTE / Risteämälausunnot, PL 0, 000 Helsinki tai sähköpostilla risteamalausunnot@fingrid.fi. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (/) tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee ainoastaan Fingrid Oyj:n voimajohtoa. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh. 00 0. Yleis- ja osayleiskaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja, pyydämme lähettämään lausunnolle mieluiten sähköisenä osoitteeseen kirjaamo@fingrid.fi tai kirjallisena osoitteella Fingrid Oyj. Maankäyttö ja ympäristö, PL 0, 000 HELSINKI. Vastine: Suunnittelualueella kulkee edellä esitetty voimajohtolinja ainoastaan Voimatienalueella. Voimassa olevassa kaavassa Voimatienalueelle on määritetty metriä leveä johtoalue. Johtoalueeseen ei tule muutoksia kaavamuutoksessa.. Pohjois-Savon ELY keskus Joensuun kaupunki on pyytänyt Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruuuri - vastuualueen lausuntoa Käpy- ja Raatekankaan sekä Siihtalan kauppa- ja työpaikkaalueiden asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Suunnittelualue käsittää Käpykankaan, Raatekankaan ja Siihtalan kaupunginosien kortteleita. Kaavatyön tarkoituksena on mm. päivittää korttelialueiden kaavamerkintöjä vastaamaan kaupan osalta nykyistä lainsäädäntöä. ELY-keskus toteaa, että kaava-alueen liikennöinti kytkeytyy valtateiden ja liikenteeseen, joten kaavan vaikutusten arvioinnissa tulee arvioida kaavassa osoitettujen toimintojen tuottamien Iiikennetuotoksien määrää ja suuntautumista, sekä arvioida vaikutuksia valtateiden liittymien toimivuuteen. Pohjois- Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruuuri -vastuualueella ei ole tässä vaiheessa muuta huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Vastine: Kuurnankadun itäosasta on laadittu liikenneselvitys jossa on tarkasteltu Kajaanintien ja Kuurnankadun liittymän toimintaa. Kasvavan liikennemäärän pelätään ruuhkauttavan Kuurnankadun ja Kajaanintien risteysalueen. Ratkaisuksi on esitetty liikenneympyrän rakentamista Motonetin ja Mc Donalds:n liittymien kohdalle Kuurnankadulle. Liikennejärjestelyiden vuoksi laajennetaan katualuetta Kuurnankadulla asemakaavan muutoksella. Valtateihin liittyvistä vaikutuksista voidaan tarvittaessa järjestää neuvottelu POSELY:n kanssa.. Museovirasto Joensuun kaupungin kaavoitus pyytää Museoviraston lausuntoa Käpy- ja Raatekankaan sekä Siihtalan kauppa- ja työpaikka- alueiden asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavamuutoksella tutkitaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan korttelialueiden osoittamista alueelle.

LTE / Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että kaavan vaikutuksia arvioidaan mm. suhteessa kaupunkikuvaan ja kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin. Kaavatyössä on syytä harkita rakennusperintöinventoinnin tekemistä. Joensuun seudun yleiskaavaa varten tehdyssä inventoinnissa (Suoranta, 00) todetaan alueen inventointien puute. lnventoitavina rakennuksina mainitaan esimerkiksi Muuntamontien sähköasema (0) ja Siihtalanpussin rakennukset, ja ehdotetaan alueelle 0- ja 0- luvun ja sitä nuoremman rakennusperinnön inventointia. Vastine: Siihtalan teollisuuskadun alueelta on tehty rakennusinventointi. Inventoinnin kohteina ovat ensisijaisesti 0-luvun rakennukset ja muutamia 0-luvun alun rakennuksia. Kaavamuutos alueelle ei esitetä suojeltavia rakennuksia kaavaan.

LTE / Lausunnot: KÄPY- JA RAATEKANKAAN ITÄOSAN SEKÄ SHTALAN KAUPPA- JA TYÖPAIKKA ALUEET Asemakaavan muutos Kaavoitusohjelman työ nro. Yhteenveto luonnosvaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin. Asiakirjat olivat nähtävillä..-..0.. Seuraavilla ei ollut huomautettavaa Käpy- ja Raatekankaan itäosan sekä Siihtalan kauppa- ja työpaikka alueet asemakaavan muutokseen: Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, PKS Sähkönsiirto Oy, Itä-Suomen poliisilaitos, Pohjois- Karjalan pelastuslaitos, Telia,. Finngrid Oyj Kiitämme lausuntopyynnöstänne ja lausumme seuraavaa: Asemakaava-alueelle sijoittuu yhteispylväässä Fingrid Oyj:n 0 kv voimajohto Kontiolahti - Puhos ja Carunan Oyj:n 0 kv voimajohto Kontiolahti - Joensuun. Olemme toimittaneet tietoa niistä ja lausuneet kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta..0. Kaavaluonnoksessa Käpykankaan Salpakadun ja Voimatien kohdalla voimajohtomerkintä on kaavateknisesti hieman epäselvä. Voimajohtoa varatun alueen osan merkinnän olisi hyvä jatkua uuden Salpakadun koillispuolelle. Z-viiva on hieman sivussa johtoalueen keskilinjasta. Fingridillä ei ole huomauttamista muutoin kaavaehdotuksesta. Pyydämme huolehtimaan, että asemakaavan voimajohtoa varattu alueen osa vastaa aiemmin toimitettuja poikkileikkaustietoja. Siten varmistetaan sähköturvallisuuden näkökulmasta, että rakennelmien, rakennusten ja voimajohdon väliin jää riittävä etäisyys. Edellisessä lausunnossa mainitut asiat voimajohtojen rajoituksista maankäytön suunnittelulle on otettava huomioon myös jatkosuunnittelussa. Muistutamme myös risteämälausuntojen tarpeesta, mikäli voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen rakennetaan (risteamalausunnot@fingrid.fi). Tässä kaavalausunnossa ei voi ottaa kantaa esimeriksi asemakaavan osoittaman uuden kadun tekniseen toteutukseen, joten kadun sijoituksesta ja muista liikennejärjestelyistä pitäisi pyytää Fingridistä erillinen Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie, 000 Joensuu

LTE / risteämälausunto. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (/) tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee ainoastaan Fingrid Oyj:n voimajohtoja. Vastine: Johdolle varattu alueen osa on merkitty katkoviivalla ja z -merkinnällä kaavakartalle. Voimatien kohdalla kaava kartan luettavuuden kannalta z merkintä on siirretty hieman sivuun. Lisäämme kaava ehdotukseen z-merkinnän myös kortteliin. Johdolle varattu aluerajaus on sama kuin voimassa olevassa kaavassa. Siihen ei ole tehty muutoksia.. Fortum Power and Heat Oy Fortum Power and Heat Oy:n lausunto asemakaavamuutoksesta ja laajennuksesta Käpykankaan ja Raatekankaan itäosassa sekä Siihtalan alueella. Alueilla on kaukolämpöverkostoa, jolla ei ole tiedossa olevaa korjaus-, tai uusimistarvetta. Johdot tulee huomioida muutoksien toteutuksessa. Mahdolliset kustannukset johtojen siirroista, sekä muista muutoksista kuuluvat toteuttajalle. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä alueelle rakennettaville kiinteistöille.. Pohjois-Karjalan ELY keskus Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää suunnittelualueen asemakaavat kaavamerkintöjen osalta ajantasaisemmaksi. Asemakaavan muutosta ohjaa Joensuun seudun yleiskaava 00, jossa alueelle on osoitettu palvelujen ja hallinnon aluetta (P) sekä työpaikka-aluetta (TP). Palvelujen ja hallinnon alueelle on osoitettu paikat, jonne voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (km). Kaavamääräyksen mukaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran suuryksikön voi sijoittaa P-alueelle. Maankäyttö- ja rakennuslakiin v.0 tehdyn muutoksen myötä myös paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa tuli vähittäiskaupan ohjauksen piiriin. ELY-keskus esittää lausuntonaan kaavaluonnoksesta seuraavaa: Kaavaluonnoksessa vähittäiskaupan suuryksiköitä on osoitettu myös voimassa olevan yleiskaavan mukaisille työpaikka-alueille. Kun yleiskaavan laatimisen jälkeen alueen käyttötarpeet ja kauppaa ohjaava lainsäädäntö ovat muuttuneet ja yhä muuttumassa, perusteltua olisi ensin suunnittelualuetta laajemmin tarkastella uusia maankäyttötarpeita yleiskaavan muutoksella. Vastine: Asemakaavan muutos ajantasaistaa ja yhdenmukaistaa suunnittelualueen asemakaavat maankäyttö- ja rakennuslain tehtyjen muutosten vaatimalle tasolle. Toukokuussa 0 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslain muutos lieventää yleiskaavan ohjausvaikutusta tilanteessa, jossa se on ilmeisen vanhentunut. Suurmyymälöitä koskeva lainsäädäntö on muuttunut Joensuun seudun yleiskaava 00 laatimisen ajankohdasta. Yleiskaavaa on tulkittava sen hetkisen lainsäädännön ja kaavan tarkoituksen pohjalta. Laadittava asemakaava ei ole tässä tarkastelussa ristiriidassa seudun yleiskaavan sisällän kanssa. Perusteena asemakaavan uudistamiselle ilman Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie, 000 Joensuu

LTE / yleiskaavan muuttamista voidaan pitää seuraavia asioita: Siirtymäaika asemakaavojen uudistamiselle tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta on mennyt umpeen. Yli 000 kerrosneliömetrin kokoisen liiketilan rakentaminen keskusta-alueen ulkopuolelle ei onnistuisi mikäli asemakaavassa ei ole osoitettu liikerakennusten korttelialueita KM aluevarausmerkinnällä. Vain KM aluevarausmerkinnällä osoitettuihin kortteleihin voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö.. Joensuun kaupunki ympäristönsuojelu Alueilla on mahdollista toteuttaa kaavan perusteella erillisiä meluntorjuntatoimenpiteitä uudisrakentamisen yhteydessä. Alueella on vanhojen asemakaavojen perusteella sallittu myös asumista ainakin kortteleissa 0, 0, 0 mahdollisesti myös korttelissa. Liikennemelun ja myös alueen muun ympäristömelun takia on hyvä että uudessa kaavassa sitä ei enää sallita. Muut huomiot Alueilla on ns. MATTI eli mahdollisesti pilaantuneiden alueiden rekisterin mukaan useita kohteita. Oletettavaa on että pilaantuneita maa alueita löytyy myös muualta kuin rekisteriin merkityistä kohteista. Kaavaan voitaisiin ottaa yleinen kaavamääräys siitä että ennenrakentamisen aloittamista tulee tonttien mahdollinen pilaantuneisuus selvittää riit tävällä tarkkuudella. Vastine: Suunnittelualue on työpaikka-aluetta jossa melunohjearvot koskevat vain sisätiloja eivätkö ole yhtä tiukat kuin asunnoissa. Uudisrakentamisen yhteydessä voidaan toteuttaa rakenteellisia ratkaisuja joilla suojautua melulta. Teollisuusalue ei sallita asumista. Yleinen määräys maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä lisätään kaavaehdotukseen, niille aluille, joilla on olemassa olevien tietojen perusteella tarve selvittää maaperän pilaantuneisuutta.. Liikennevirasto Suunnittelualue sijaitsee Joensuun keskustan itä- ja pohjoispuolella, jakautuen useaan erilliseen alueeseen. Suunnittelutyön tarkoitus on asemakaavan päivittäminen. Rautatien suoja-alue Ratalain :n mukainen rautatien suoja-alue ulottuu 0 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Liikennevirastolla on ratalain mukaisesti oikeus rajoittaa muun muassa puuston kasvua sekä rakentamista suoja-alueella. Oikeus ei koske rakennuksen pitämistä asemakaava-alueella (RataL ä), mutta siitä huolimatta ohjaamme rakentamista ensisijaisesti muualle kuin suoja-alueelle. Suoja-alueelle rakennettaville rakennuksille kohdistuu myös tyypillisesti suurimmat rautatien melu- ja tärinähaitat. Käpykankaan asemakaavaluonnoksessa rakennusalueen raja on osoitettu alle 0 metrin etäisyydelle rautatien keskilinjasta. Alueen voimassa olevassa asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta rautatien suoja-alueelle. Korttelin alueelle ei jatkossakaan tulisi osoittaa rakennusoikeutta rautatien suoja-alueelle. Tämä ei kuitenkaan koske Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie, 000 Joensuu

LTE / olemassa olevia rakennuksia. Vastine: Käpykankaalla vanha Joensuun kaupungin omistama lisäraiteen alue tullaan liittämään osaksi tontteja. Alueelta on raiteet purettu. Rakennusalan raja sijoitetaan kaavaehdotukseen 0 metrin päähän liikenneraiteen keskilinjasta ja tontin raja metrin päähän. Tästä on sovittu erillisellä neuvottelulla liikenneviraston kanssa. Alueella on liitetty vanhaa rata-aluetta tontteihin aikaisemminkin ja toimittu edellä mainitulla tavalla. Ratkaisua perustellaankin maanomistajien ja vuokraajien tasapuolisella kohtelulla.. Pohjois-Savon ELY keskus Joensuun kaupunki on pyytänyt Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruuuri -vastuualueelta lausuntoa Käpyja Raatekankaan itäosan sekä Siihtalan alueen asemakaavan luonnoksesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on ajantasaistaa mm. vanhat asemakaavamerkinnät paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia, miltä osin suunnittelualueen korttelialueiden tulisi olla paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalla suunnattuja vähittäistavaran kaupan suuryksiköiden korttelialueita. Kaavamuutoksella myös mahdollistetaan osan suunnittelualueen Iiiketilojen laajentaminen toiseen kerrokseen. Lisäksi kaavamuutos koskee katu, pysäköinti- ja virkistysalueita. Kaavamuutoksessa on laajennettu katualueita kevyen liikenteen väylää ja kahta kiertoliittymää varten. Kuurnankadulle suunniteltu kiertoliittymä sijoittuísi kortteleiden ja väliin, Motonetin ja Mc Donald's-ravintolan Iiittymien kohdalle. Siihtalassa kiertoliittymä korvaisi nykyisen Utrantien ja Nurmeksentien valo-ohjatun risteyksen. Suunniteltu kevyen liikenteen väylä tulisi Kaltimontielle ja yhdistyisi Kuumankadun kevyen liikenteen väylään. Kaavan suunnittelualueet rajautuvat valtateihin ja. Asemakaavamuutosta varten on tehty liikenneselvitys Kuumankadun itä-osan osalta..0, jota on päivitetty keväällä 0. Liikenneselvityksessä on tunnistettu ja todettu tarpeet kaavamuutoksessa oleville kevyen liikenteen yhteyden rakentamiseen Kaltimontielle, kiertoliittymän rakentamiseen Kuumankadulle sekä Salpakadun "jatkeen" rakentamiseen. Pohjois-Savon ELY-keskus muistuttaa, että tehtyä Iiikenneselvitystä tulisi päivittää käsittämään myös Voimatien ja Teollisuuskadun ympäristö. Selvityksessä tulee tarkastella tulevan Raatekankaan eritasoliittymän vaikutukset etenkin vt (Kajaanintie) ja Voimatien valoliittymään. Selvityksessä tulee ottaa huomioon myös Siihtalan suunnittelualueen korttelien Iisärakentamis- mahdollisuudesta aiheutuva liikenteen kasvun vaikutus etenkin Teollisuuskadun ja Kajaanintien liittymään sekä siitä pohjoiseen Kajaanintien valo-ohjattuihin Iiittymiin. Pohjois-Savon ELY-keskus vahvasti kannustaa kaupunkia aloittamaan välittömästi Salpakadun jatkeen suunnittelemisen ja kaavoittamisen edistämisen jotta turvataan autoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus sekä parannetaan joukko- ja kevyen liikenteen Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie, 000 Joensuu

LTE / saavutettavuutta Voimatielle pohjoisesta ja idästä. Salpakadun jatkeen yhteydessä toteutettava kiertoliittymä Voimatien ja Salpakadun liittymään sujuvoittaisi ja parantaisi turvallisuutta Voimatieltä lännestä käännyttäessä korttelin tontin (Biltema) pysäköintialueelle. Ennen Salpakadun jatkeen toteuttamista ELY-keskuksen mielestä tulisi liikenneselvityksessä mainittujen toimenpiteiden lisäksi pidentää kääntymiskaistoja Voimatiellä tieltä pohjoiseen käännyttäessä (vapaa oikea) sekä Kajaanintiellä käännyttäessä pohjoisen suunnasta Voimatielle. Pohjois-Savon ELY-keskus vielä huomauttaa, että Kuurnankadun ja Kaltimontien liittymän viereinen lähivirkistysalue (VL) tulisi muuttaa suojaviheralueeksi (EV), koska kyseisen alueen merkitys virkistyskäytän kannalta on vähäinen suuren melun ja pienen kokonsa vuoksi. Vastine: Salpakadun jatkeen asemakaava muutoksen yhteydessä tullaan laatimaan erillinen liikenneselvitys jossa arvioidaan Salpakadun jatkeen toteutuksen liikenteelliset vaikutukset Voimatiellä, Teollisuuskadulla ja VT.lla. Kaavamuutoshanke on tarkoitus käynnistää lähivuosina. Siihen mennessä Raatekankaan eritasoliittymä on jo valmistunut ja sen vaikutuksista alueen liikenteeseen saadaan luotettavammat tiedot. Siihtalassa osa Teollisuuskadun kortteleista eriytetään omaksi kaavahankkeekseen. Teollisuuskadulla ei ole tavoitteena merkittävä rakentamisen lisääminen. Tällä hetkellä Siihtalan alueen katujen liikenteellinen kapasiteetti on riittävä eikä ongelmia ole havaittu. Näin ollen liikenneselvityksen tarkentamista ei katsoa tarpeelliseksi. Teollisuuskadun liikenne tullaan selvittämään Salpakadun kaavahankkeen yhteydessä. Kuurnankadun ja Kaltimotien välinen lähivirkistysalue tullaan muuttamaan kaavaehdotuksen suojavirheralueeksi.. Caruna Espoo Oy Kaava-alueella on Caruna Espoo Oy:n sähkönjakeluverkkoa oheisen liitteen mukaisesti. Punaisella viivalla on esitetty 0 kv johdot, sinisellä viivalla on esitetty 0 kv johdot ja 0, kv johdot vihreällä. Ilmajohdot on esitetty yhtenäisellä viivalla ja maakaapelit katkoviivalla. Käpy- ja Raatekankaan kaava-alueilla kulkee 0 kv:n voimajohtomme Kontiolahti- Siihtala, johto on yhteispylväsrakenteessa Fingrid Oyjn voimajohdon kanssa. Tämä lausunto koskee vain Caruna Espoon johtoa. Voimajohdon johtoalue on esitetty kuvassa. Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie, 000 Joensuu

LTE / Kuva. x0 kv voimajohtojen poikkileikkaus Voimajohdolle on lunastettu käyttöoikeuden rajoitus poikkileikkauskuvan mukaisesti. Johtoalueelle ei saa sijoittaa ilman voimajohdon omistajan lupaa maanpäällisiä tai maanalaisia rakennuksia tai rakennelmia, eikä alueella ja sen läheisyydessä saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa aiheutua varaa johtojen käytölle tai kunnossapidolle. Johtoaukealla istutuksien korkeus on oltava rajoitettu koko kasvukauden aikana maksimissaan kahteen () metriin. Reunavyöhykkeillä kasvava puu saa johtoaukean reunassa olla enintään 0 metrin korkuinen ja muulla osalla reunavyöhykettä niin korkea kuin puun etäisyys on johtoaukean reunasta. Voimajohtoalueella tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee aina pyytää Carunalta erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla rakennelma, rakennus, tie tai katu, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. Risteämälausunto tulee pyytää, vaikka suunnitelma olisi jo osoitettu kaavassa. Risteämälausunnossa esitetään annettua kaava-lausuntoa yksityiskohtaisemmin ne seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen suunnittelijan ja toteuttajan tulee voimajohdon kannalta ottaa huomioon. Risteämälausuntopyynnön voi lähettää osoitteeseen alueverkko@caruna.fi. Vaikutukset sähkönjakeluun Kaavamuutos alue on hyvin pitkälle rakennettua seutua, jolloin kaavan myötä sähkötehon kasvu jää suhteellisen vähäiseksi. Mikäli rakennuksia laajennetaan niin nykyisillä puistomuuntamoille voidaan myös osittain vastata tähän sähkötehon kasvuun. Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie, 000 Joensuu

LTE / Muuntamo- ja johtovaraukset Olemassa oleville puistomuuntamoille on merkitty varauksia. Liitteessä on esitetty vielä kuvat sähköverkosta, jossa olemassa olevat puistomuuntamot on esitetty violetilla neliöllä. Pyydämme, että lopuille puistomuuntamoille esitetään kaavaan myös varaukset. Lisäksi pyydämme, että kaavaan lisätään merkintä, joka sallii puistomuuntamon rakentamisen TKL-alueelle. Siirtokustannusten jako Mahdolliset tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Carunan toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Pyydämme ilmoittamaan tarpeista hyvissä ajoin. Lausuntopyyntö ehdotusvaiheessa Pyydämme mahdollisuutta antaa lausunto myös kaavaehdotusvaiheessa, kun kaavan tarkempi käyttötarkoitus tarkentuu. Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie, 000 Joensuu

Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie, 000 Joensuu LTE /

LTE / Vastine: Tulemme lähettämään lausuntopyynnön myös kaavaehdotusvaiheessa. Muuntamoille varataan kaavaan ET aluemerkintä (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue) johon muuntamot sijoitettaan. Näin muuntamot voidaan huomioida muussa maankäytön suunnittelussa.. Joensuun Vesi Joensuun Vesi liikelaitos on antanut lausunnon vireilletulovaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Luonnosvaiheessa asemakaavamuutos on laajennettu koskemaan myös Joensuun Raatekankaan () kortteleita osa, osa. Siihtalan () korttelia sekä kiinteistöä -0--. Kaupunginosan liikenne-, vesi- ja virkistysalueita sekä Kanervalan () kaupunginosan liikennealuetta. Aikaisemmin lausuttu tulee ottaa huomioon myös kaavaluonnokseen lisättyjen alueiden osalla. Muilta osin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Vastine: Johdoille varataan kaavassa johtorasitealueet. Johtojen siirrosta vastaa rakennushankkeeseen ryhtyvä. Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie, 000 Joensuu

LTE 0 / 0. Museovirasto Joensuun kaupungin kaavoitus pyytää Museoviraston lausuntoa otsikon asiasta. Kaavamuutos sijoittuu Raatekankaan, Siihtalan, Käpykankaan, Kanervalan ja : een kaupunginosaan. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia suunnittelualueiden kortteleita mahdollisten vähittäistavaran kaupan suuryksiköiden sijoituspaikkoina. Lisäksi alueen asemakaavoja ajantasaistetaan niin merkintöjen kuin johtorasitteiden sekä katu-, pysäköinti- ja virkistysalueiden sekä teknisten verkkojen osalta. Lisäksi kaavamuutoksella tutkitaan Teollisuuskadun ja hautausmaiden pysäköintiä. Kaava-alueella Siihtalan teollisuus-, varasto-, toimisto- ja liikerakennukset ovat valmistuneet pääasiassa 0- ja 0-luvulla. Osa on uudempia. Käpykankaan kaupunginosassa kaava koskee rautatiealuetta, jolle laaditaan uusi asemakaava. Myös siellä pääosa rakennuksista on teollisuus-, liike- ja varastorakennuksia. Raatekankaan kaava-alueella on myös rakentamattomia tontteja, muuten alueella on lähinnä liikerakennuksia ja teollisuutta. Kanervalan kaupunginosassa kaavoitetaan rakennettua liikennealuetta Kaajanintellä. kaupunginosassa käsitellään Nurmeksen tien ja Utrantien liittymäjärjestelyjä ja pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiä Pötkänniemen puistossa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan mukaan alueelle voidaan sijoittaa vähäisessä määrin erikoiskaupan suuryksiköitä. Siihtalan alue on merkitty myös taajamatoimintojen alueeksi (A), jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet sekä mm. kiinnittää huomiota arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin sekä rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Joensuun seudun yleiskaavassa 00 alue on työpaikka-, palvelu- tai teollisuusaluetta. Kaava-alueelta on laadittu Siihtalan teollisuusalueen rakennusinventointi (0, Petri Enqvist), joka keskittyy lähinnä alueen 0-luvun rakennuksiin. Lisäksi selvityksessä kuvataan alueen syntyvaiheet ja varhainen kaavoitushistoria. Teollisuusalueen synty liittyy Pielisensuun kunnan ja Joensuun kaupungin kuntaliitokseen: teollisuustonttialueen saaminen Pielisensuun kunnan puolelta käänsi kaupungin mielipiteen liitosmyönteiseksi. Alueelle rakentui noin kymmenen vuoden aikana erilaisia verstaita, varastoja, autokorjaamoita, juomatehdas ja leikkikalutehdas. Osa alkuvaiheen rakennuksista on purettu, mutta ennen vuotta 0 sunnitelluista rakennuksista on jäljellä. Niistä useita on toimintojen muuttuessa muutettu ja laajennettu. Rakennuksia suunnittelivat niin arkkitehdit (mm. Martti Välikangas, Unto Tupala, Kaj Michael, Eino Schroderus ) kuin rakennusarkkitehdit, rakennusmestarit ja insinöörit. Kaavoitusta varten laadittu inventointi on hyvin tehty. Se osoittaa, että alue on elävä ja kerroksellinen dokumentti Joensuun kehityksestä ja että siinä on edelleen näkyvissä selvästi 0- ja 0-lukujen vaihe. Selvitys antaa tarpeelliset lähtötiedot kehittää kokonaisuutta ja osa-alueita nykyisenlaisena pienteollisuusalueena, niin että sen kerroksellinen ominaisluonne säilyy ja olevia rakennuksia hyödynnetään. Huolella suunnitellut 0-luvun pienteollisuus- ja liikerakennukset alkavat olla jo harvinaistuvaa rakennusperintöä. Niiden säilymistä voivat edistää nykyisen vaihtelevan tonttikoon säilyttäminen, maltillinen täydennysrakentaminen sekä ymmärrys selvityksessä Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie, 000 Joensuu

LTE / esitetystä alueen rakentumisen luonteesta. Vastine: Kaavamuutos mahdollistaa alueiden kehittymisen säilyttäen niiden perusluonteen. Rakennuskannassa ei ole sellaisia erityisiä arvoja, jotka edellyttäisivät suojelua. Kaava-alueelta on laadittu Siihtalan teollisuusalueen rakennusinventointi (0, Petri Enqvist).. Joensuun polkijat ry Kiittäen mahdollisuudesta lausua asemakaavamuutoksesta toteamme seuraavaa: Utrantien ja Nurmeksentien liittymään varattavan katualueen tulisi olla riittävän suuri, jotta se mahdollistaa turvallisten ja sujuvien pyöräilyjärjestelyjen toteuttamisen liittymässä. Mielestämme liikenneympyrät yleisesti ottaen ja myös tässä tapauksessa tarjoavat periaatteessa hyvän lähtökohdan pyöräilyolosuhteiden parantamiseksi, kunhan pyöräteiden linjaukset ovat sellaisia, että liittymässä ajavan autoilijan on helppo havaita liittymään ajavat pyöräilijät ja heidän kulkusuuntansa ja että liittymästä poistuvan väistämisvelvollisuus hahmottuu selvästi. Tällaisten ratkaisujen toteuttaminen vaatii kuitenkin verrattain suuren katutilan. Kyseisen liittymän sujuvuudesta ja turvallisuudesta huolehtiminen pyöräilyn kannalta on erityisen tärkeää, koska liittymässä risteää useita vilkkaasti liikennöityjä pyöräilyn pääreittejä. Erityisen tärkeänä pidämme yhteyden sujuvuutta Utrantieltä Kauppakadun pyöräkadulle sekä keskustan pohjoispuoliselle (Rauhankadun) pääreitille. Kaltimontielle esitettyä jk+pp-väylän tilavarausta pidämme liikenneturvallisuuden kannalta kannatettavana. Vastine: Utrantien ja Nurmeksentien liikenneympyrälle varattu katualue on Joensuun kaupungin liikennesuunnittelulta saadun mitoituksen mukaisesti ja katualue on riittävä toimivan liikenneympyrän rakentamiselle. Samalla on suunniteltu myös luonteva kulku pyöräilyn pääreiteille. Muistutukset:. Kiinteistö Oy Joensuun Kaltimontie Pyydämme mahdollisuutta muuttaa kaavaa Käpykankaan kaupunginosan korttelissa tontilla osoitteessa Kaltimontie 000 ja siihen liittyvään VL alueeseen, mahdollistaen tonttien laajennuksen ja yhteisen liittymän naapuritonttimme kanssa Kuurnankadulle, samoin kuin kaavaluonnoksessa on ehdotettu vastaavaa tien toisella puolella sijaitseville naapuritonteille. Tontilla sijaitsevassa kiinteistössä toimii mm. Agri-Market, jonka huoltoliikenne Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie, 000 Joensuu

LTE / tarvitsee kiinteistön ympäriajoa. Talon Kuurnankadun päässä on Lastentarvikkeen myymälä, joten huoltoliikenteen ja lasten kohtaaminen on riski. Riski on myös toteutunut huoltoajoneuvojen kahtena vakavana törmäyksenä etupihan liimapuupilareihin. Aiemmassa oli liimapuupilarin perustuksen murtuessa sortumavaara ja liiketilat jouduttiin evakuoimaan. Agri-Marketin tarvitessa huomattavan osan tonttialueesta toimintaansa myös pysäköintipaikat ovat käyneet riittämättömiksi. Vastine: Kuurnankadun liikennemäärät ovat kasvussa ja kaupunki joutuu parantamaan liikenneverkon kapasiteettia taatakseen toimivat liikennejärjestelyt Kuurnankadulla. Tästä syystä lisäliittymää Kuurnankadulle ei sallita eikä läheistä viheraluetta liitetä kokonaan osaksi tonttia. Kiinteistön ympäriajoa helpotetaan laajentamalla tonttia metriä läheiselle suojaviheralueelle. Rakennusalan raja säilyy olemassa olevassa sijainnissaan. Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie, 000 Joensuu