Opetus- ja kulttuuriministeriö E-JATKOKIRJE OKM2012-00074 KAS Paasilehto Satu(OKM) 06.03.2012 Suuri valiokunta Eduskunta Viite E-137/2011 vp Asia EU; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman "Yhteinen Erasmus" perustamisesta; KOM(2011) 788 lopullinen U/E-tunnus: E-137/2011 vp EUTORI-numero: EU/2011/1928 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti 18.1.2012 annettua selvitystä täydentävä selvitys koskien ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman "Yhteinen Erasmus" perustamisesta. Täydentävä selvitys koskee erityisesti asetusehdotuksen oikeudellista arviointia. LIITTEET OKM2012-00072, KOM(2011) 788 lopullinen
2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto koulutus (EU 30), koulutus, koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto, liikunta, jaosto nuoriso- ja liikunta-asiat (EU 32) OKM ALR, EUE, STM, TEM, TH, UM, VM, VNEUS, YM
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2012-00072 KAS Paasilehto Satu(OKM), Astala Seija(OKM), Polvinen Minna(OKM), Moisio Johanna(OKM) 02.03.2012 Asia EU; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman "Yhteinen Erasmus" perustamisesta; KOM(2011) 788 lopullinen Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: EU/2011/1928 U-tunnus / E-tunnus: E-137/2011 vp Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Komissio antoi ehdotuksen 23.11.2011. Ehdotuksen käsittely neuvoston työryhmissä (koulutus, nuoriso, urheilu) on käynnistynyt. Puheenjohtajan on tarkoitus antaa ehdotuksensa ohjelman toista käsittelyä varten 7.3.2012. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman "Yhteinen Erasmus" perustamisesta; KOM(2011) 788 lopullinen; Komission tiedonanto KOM(2011) 787 lopullinen EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): SEUT 165 ja 166 artiklat, normaali lainsäätämisjärjestys OKM, koulutus, Johanna Moisio p. 09-160 77304 OKM, koulutus, Tarja Riihimäki p. 09-160 77316 OKM, nuoriso, Seija Astala p. 09-160 77396 OKM, liikunta, Minna Polvinen p. 09-160 76992 OKM, kv. sihteeristö, Satu Paasilehto p. 09-160 77248
2(7) Suomen kanta/ohje: Suomi voi hyväksyä, että "Yhteinen Erasmus" -ohjelma perustettaisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella. Ohjelman laajuuden ja oikeusvaikutukset huomioon ottaen asetus on päätöstä selkeämpi ja unionin oikeusjärjestelmän yhdenmukaisuuden kannalta parempi säädösväline. Säädösvälineen valinnalla ei ole vaikutuksia asian käsittelyyn ja toimeenpanoon Suomessa. Komissiolle voidaan siirtää toimivalta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tai täydennetään perussäädöksen muita kuin keskeisiä osia. Asetusehdotuksen mukaan komissio voisi antaa delegoituja säädöksiä määrärahojen jakamiseen käytettävien tuloskriteerien muuttamiseen ja kansallisten toimistojen tehtävien tarkistamiseen. Suomi katsoo, että näiden delegointien perusteista ja siirrettävän toimivallan laajuudesta on saatava lisäselvitys ennenkuin lopullinen kannanmuodostus on mahdollista. Asetusehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä sen tavoitteet on mahdollista saavuttaa vain koko unionin yhteisellä ohjelmalla, ja ohjelma myös rahoitetaan unionin talousarviosta. Ohjelmaan ei myöskään sisälly sellaisia toimia, jotka yhdenmukaistaisivat jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä, vaan ohjelma täydentää jäsenvaltioiden toimintaa. Suomi pitää tärkeänä, että asetusehdotuksen jatkotyöstössä nostetaan nuorten epäviralliseen oppimiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet selkeämmin esiin. Tätä tarkoitusta näyttäisi palvelevan parhaiten integroituun ohjelmaan sisältyvä itsenäinen nuorisoluku, jota useimmat jäsenmaat tällä hetkellä kannattavat. Vastaavalla tavalla on myös liikuntatoimiala sisällytetty ohjelmaan. Suomi katsoo, että integroitu ohjelma turvaisi parhaiten näiden kahden kansalaistoimintasektorin toimintaedellytykset myös seuraavalla ohjelmakaudella. Pääasiallinen sisältö: Asetusehdotuksen oikeudellista arviointia Asetus vs. päätös Uuden ohjelmakauden valmisteluissa vuosille 2014 2020 komissio on päätynyt suosittelemaan säädösvälineeksi asetusta aikaisemman päätöksen sijaan. Ratkaisusta on käyty paljon keskustelua sekä kansallisesti, että unionin tasolla. Neuvoston oikeuspalvelu on käsitellyt kysymystä siltä pyydetyssä selvityksessä (6166/12). Seuraavassa analysoidaan valinnan perusteluja, merkitystä ja seurauksia kansallisesti. On syytä ottaa huomioon, ettei uuden ohjelmakauden valmistelu rinnastu edellisen ohjelmakauden valmisteluun. Perussopimus on muuttunut Lissabonin sopimuksen myötä ja samoin on käynyt siihen perustuvassa sekundäärilainsäädännössä. Lisäksi tällä ohjelmakaudella komissio pyrkii laajamittaiseen ohjelmien yhdistämiseen ja selkiyttämiseen sekä toteuttamaan EU:ssa vahvistettuja hyvän lainvalmistelun periaatteita. Unionin perussopimuksen mukaan (Sopimus Euroopan unionin toiminnasta, SEUT) unionin toimielimet hyväksyvät asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä sekä antavat suosituksia ja lausuntoja. SEUT 288 artiklassa määrätään, että sekä asetus että direktiivi
3(7) ovat kaikilta osiltaan velvoittavia. Asetus pätee yleisesti kuten päätöskin lukuunottamatta sellaisia tilanteita, joissa päätöksen kohderyhmä on erikseen määritelty. Silloin päätös velvoittaa vain niitä, joille se on osoitettu. Molemmat instrumentit siis soveltuvat ohjelmien vahvistamiseen, mutta asetus on luonteeltaan yksiselitteisempi ja selkeämpi. Eräät maat ovat viitanneet valmisteluissa siihen, että täydentävän toimivallan aloilla unionin säädöksistä pitäisi käyttää lievintä mahdollista instrumenttia. Punninnassa tätä periaatetta vastaan asettuvat kuitenkin oikeusvarmuus ja selkeys. Valmisteltavat ohjelmat ovat luonteeltaan laajoja ja ne tulee panna täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa yhdenmukaisella tavalla. Rahoitusohjelmilla ei myöskään ole kohdennettuja vastaanottajia, vaan ne ovat avoimia kaikille, jotka täyttävät säädösten asettamat kriteerit. Näiden kahden säädösvälineen välillä ei ole myöskään eroja voimaansaattamisessa (SEUT 297) tai oikeudenkäynnissä (SEUT 263). Perussopimus jättää säädösvälineen valinnan unionin lainsäätäjän tehtäväksi. Valinnassa on kuitenkin otettava huomioon hyvän lainvalmistelun periaatteet. 1 Sääntelyn tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista tavoitteen asianmukaisen toteutumisen ja tehokkuuden kannalta ja tämä tulee ottaa huomioon myös säädösvälinettä valittaessa. Uuden perussopimuksen tilanteessa komissio on johdonmukaisesti suosinut asetuksia vastaavissa valintatilanteissa. Lainsäädännön yhdenmukaisuuden ja selkeyden vuoksi komissio ehdottaa asetusta myös tulevien ohjelmakausien säädösvälineeksi. Säädösvälineen valinnalla ei ole vaikutusta asian valmisteluun ja käsittelyyn Suomessa tai sen myöhempään toimeenpanoon. Kun ottaa huomioon ohjelmien laajuuden ja kattavuuden sekä niiden oikeusvaikutukset, asetus on päätöstä selkeämpi ja unionin oikeusjärjestelmän yhdenmukaisuuden kannalta parempi valinta. Delegoidut säädökset Komissiolle voidaan siirtää toimivaltaa antaa säädöksiä ja toteuttaa täytäntöönpanotoimenpiteitä. Lainsäätäjällä on valittavanaan kaksi toisistaan erillistä menettelyä: säädösvallan siirto (SEUT 290) ja ns. täytäntöönpanomenettely (SEUT 291), joka vastaa osin aikaisempaa komitologiamenettelyä. Nämä kaksi toimivallan siirtoa koskevaa menettelyä eivät kuitenkaan ole keskenään vaihtoehtoiset, vaan niitä käytetään perussopimuksessa tarkoitetuissa erityistilanteissa. Delegoituja säädöksiä käytetään niissä tilanteissa, kun halutaan mahdollisesti myöhemmin täydentää ja täsmentää perussäädöstä. Komitologiamenettelyä taas käytetään niissä tilanteissa, joissa pyritään varmistamaan perussäädöksen yhtenäinen soveltaminen jäsenvaltioissa. Komissio on 2009 annetussa tiedonannossa (COM(2009)673 lopullinen) sitoutunut kuulemaan jäsenvaltioiden asiantuntijoita valmistellessaan delegoituja säädöksiä. Asiakirjan mukaan komission on kuultava systemaattisesti kaikkien jäsenvaltioiden kansallisia viranomaisia edustavia asiantuntijoita, sillä jäsenvaltiot huolehtivat delegoitujen säädösten täytäntöönpanosta. Kuulemisesta on mahdollista luopua vain siinä tapauksessa, että säädöksen valmistelussa ei tarvita uutta asiantuntijatietoa. Asetusehdotuksen johdannossa (kohta 33) viitataan myös asianmukaisiin kuulemisiin delegoitujen säädösten valmistelussa. Seuraavassa esitellään ne kaksi tilannetta, joissa asetusehdotuksen mukaan olisi tarkoitus siirtää säädösvaltaa eli antaa ns. delegoituja säädöksiä. 1 Toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä, OJ C 321, 31.12.2003, s. 1
4(7) Tuloksellisuusrahoitus Komission esityksen mukaan liikkuvuuteen osoitetut määrärahat jaettaisiin jäsenvaltioiden kesken siten, että 25% määrärahoista määräytyisi tuloksellisuuden perusteella (artikla 13.6). Tähän vaikuttaisi se, miten kansalliset toimistot saavuttavat vuosittain sovitut tulostavoitteet ja miten hyvin määrärahat käytettäisiin (artikla 13.7). Komissio voisi tarkentaa tuloskriteereitä delegoiduilla säädöksillä (artikla 27). Esityksen vaikutusta Suomelle osoitettaviin määrärahoihin on vaikea arvioida. Suomen pitäisi periaatteessa hyötyä tuloksellisuusperusteisesta määrärahojen jaosta. Tästä on hyvä esimerkki Grundtvig-ohjelma 2000-2006, jossa Suomi sai merkittävää lisärahoitusta. Nykyisessä Elinikäisen oppimisen ohjelmassa Suomi on parhaiden maiden joukossa toiminnan ja määrärahojen käytön suhteen. Elinikäisen oppimisen ohjelmassa käytössä olleet tuloksellisuusperusteet ovat kuitenkin olleet Suomelle epäedullisia. Ohjelmassa 25% määrärahoista on jaettu aiemman suorituksen perusteella. Laskukaava on kuitenkin lähinnä painottanut rahoitetun toiminnan kokonaismäärää (vaihdot, hankkeet) 2. Se on siten suosinut suuria maita, joilla on suuret volyymit. Tuloskriteerit ovat käytännössä siirtäneet määrärahoja suurille maille. Komissio ei ole vielä halunnut selvittää kriteereitä tarkemmin. Erasmus for All -esitys vaikuttaisi edustavan parannusta tähän: siinä käytetään sanaa taso ( level 3 ), joka vaikuttaisi viittaavan suhteelliseen määrään, ei absoluuttiseen. Jos näin on, olisi esitetty tuloksellisuusperusteinen jako ilmeisesti Suomelle edullinen. Tilanne on päinvastainen, mikäli tuloksellisuuden laskeminen perustuu tulosten ( outputs ) absoluuttiseen määrään. Selkeintä olisi, että määrärahat jaettaisiin maiden kesken ilman tuloksellisuuskriteereitä. Tällöin kunkin maan saamat määrärahat olisivat selvästi ennakoitavissa. Koska tulosperusteisuus on ollut käytössä jo nykyisessä elinikäisen oppimisen ohjelmassa, ja koska sen käyttöä on perusteltu määrärahojen tehokkaalla käytöllä, on tuloksellisuusperusteiden läpimeno uudessa ohjelmaesityksessä hyvinkin mahdollista. Tuloksellisuusperusteiden osalta Suomi pitää tärkeänä, että käytetyt indikaattorit kuvaavat suhteellista määrää, ja että laskenta on läpinäkyvää. Delegoitujen säädösten käyttö olisi tässä tapauksessa ilmeisesti Suomelle edullista. Mikäli tuloksellisuusperusteiden käyttö jää komitean päätettäväksi, on mahdollista, että isot jäsenvaltiot estävät heille epäedullisten laskumenetelmien käytön. Delegoidun säädöksen avulla komissio voisi vapaammin käyttää harkintavaltaansa. Delegointeja valmistellessaan komissio kuulee sidosryhmiä ja sekä EU:n neuvostolla että parlamentilla on oikeus kumota delegointi. Kansallinen toimisto Komissio esittää asetusluonnoksessa, että se voisi delegoitujen säädösten avulla halutessaan muuttaa ("amending") kansallisen toimiston (artiklan 22.2 a - c kohdissa lueteltuja) vastuualueita. Tällöin kyse ei olisi tarkemmasta kansallisen toimiston uudesta ohjeistuksesta, vaan komissio voisi tarpeen vaatiessa lisätä tai poistaa toimiston tehtävälistasta jotain. Tällöin käytetään (ehdotuksen mukaisesti) delegoitua säädöstä. Koska kyse ei ole asetuksen keskeisestä osasta, OKM:n ja OM:n tulkinnan mukaan tällainen säädösvallan siirto voisi tulla kyseeseen. 2 the past performance indicator reflects the percentage of grants allocated to a country to the total number of grants in the 30 countries 3 the level of annual realised outputs ; the level of annual payments
5(7) Kansallisen toimiston toiminnan kannalta saattaisi asetustasolla kirjattujen vastuualueiden muuttaminen kesken seitsemänvuotisen ohjelmakauden olla kuitenkin ongelmallista. Suomi edellyttää, että komissio esittää yksityiskohtaiset perustelut ehdotuksen tarpeellisuudesta ja arvion siitä, minkälaisessa tilanteessa kansallisen toimiston tehtävien muuttaminen voisi tulla kyseeseen. Suomi pitää tärkeänä, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus vaikuttaa ohjelman toimeenpanoon täysipainoisesti. Toissijaisuusperiaate SEU 5(3) artiklan mukaan unionin toiminta on mahdollista vain, jos suunniteltujen toimenpiteiden tavoitetta ei voida "riittävällä tavalla saavuttaa" jäsenvaltioiden tasolla, ja jos tavoite voidaan "toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla". Tämän arvioiminen on lähtökohtaisesti lainsäätäjän poliittisen harkintavallan piiriin kuuluva asia. Ohjelman tavoitteena on asetusehdotuksen 4 artiklan mukaan myötävaikuttaa Eurooppa 2020 -strategian ja eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden tavoitteiden saavuttamiseen sekä edistää nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettuja puitteita sekä korkea-asteen koulutuksen kehittämistä kolmansissa maissa. Lisäksi ohjelmalla pyritään kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta. Ohjelman erityistavoitteet on määritelty artiklassa 5 koulutuksen ja nuorison osalta sekä artiklassa 11 urheilun osalta. Näitä pyrkimyksiä voidaan lähtökohtaisesti parhaiten edistää koko unionin yhteisellä ohjelmalla. Ohjelma rahoitetaan kokonaan unionin talousarviosta, eikä se mitenkään rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuuksia tukea vastaavia toimia kansallisesti. Ohjelmaan ei myöskään sisälly toimia, jotka yhdenmukaistaisivat jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä, vaan sitä voidaan pitää jäsenvaltioiden toimintaa täydentävänä järjestelynä. Näillä perusteilla voidaan todeta, että ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. Asetusehdotuksen rakenne; itsenäinen nuorisoluku Aikaisemman kantansa mukaisesti Suomi pitää tärkeänä, että nykyisen nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action 2007-2013) kohderyhmälähtöisyys ja erityisesti eri syistä muita heikommassa asemassa olevien nuorten mahdollisuudet kansainvälistymiseen ja liikkuvuuteen turvataan tulevallakin ohjelmakaudella. Suomi pitää tärkeänä, että asetusehdotuksen jatkotyöstössä nostetaan nuorten epäviralliseen oppimiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet selkeämmin esiin. Tätä tarkoitusta näyttäisi palvelevan parhaiten itsenäinen nuorisoluku, jota useimmat jäsenmaat tällä hetkellä kannattavat. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että yhteistyötä epävirallisen oppimisen ja virallisen koulutusjärjestelmän välillä kehitetään edelleen. Kansallinen käsittely: Sidosryhmien kuulemistilaisuudet 12.12.2011 ja kirjallinen menettely 22.12.2011 saakka EU-32 jaosto (nuoriso ja liikunta), laaja kokoonpano 13.12.2011 ja 17.1.2012 EU-30 jaosto (koulutus) 14.12.2011 ja kirjallinen menettely 13.1.2012 saakka EU-34 jaosto (budjetti) 12.1.2012
6(7) Eduskuntakäsittely: Sivistysvaliokunta 15.2.2012 Käsittely Euroopan parlamentissa: Käsittely Euroopan parlamentin CULT-komiteassa alkaa keväällä 2012. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Ei vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Komissio ehdottaa koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteisen ohjelman budjetiksi yhteensä 17,2 miljardia euroa. Tästä koulutus- ja nuorisoalan osuus olisi noin 16,7 miljardia ja urheilualan toimien osuus 238 miljoonaa euroa. Taloudellisten vaikutusten lopputulos selviää vasta neuvottelujen päättyessä ja riippuu erityisesti EU:n talousarvion koosta, rahoitusjärjestelmästä ja sektoripoliittisista ratkaisuista. Suomen osuus EU-budjetin maksuista on kuluvalla rahoituskehyskaudella (2007-2013) noin 1,6 %. EU:n koulutusohjelmista saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että suomalaiset ovat osallistuneet menestyksekkäästi ohjelmien hakuihin ja että ohjelmista saatu rahoitus on ylittänyt Suomen maksuosuuden. Kokemusten ja koulutusjärjestelmän kansainvälistymiselle asetettujen tavoitteiden pohjalta on perusteltua arvioida, että suomalaisten osallistujien aktiivisuus ja saatu rahoitus säilyvät korkeana uudessakin ohjelmassa. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Suomessa koulutus- ja nuorisosektorin EU-ohjelmat hallinnoidaan samasta kansallisesta toimistosta, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta (CIMO). Aiemmin voimakkaasti itsenäistä nuoriso-ohjelmaa ajanut Saksa on muuttanut kantansa ja ajaa nyt omaa nuorisoalan toimia koskevaa lukua Yhteinen Erasmus -ohjelman sisälle. Alustavasti näyttää siltä, että kanta saa useiden jäsenvaltioiden tuen. Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 asetetaan Suomen koulutusjärjestelmän kansainvälistymistä koskevia tavoitteita.
7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto koulutus (EU 30), jaosto nuoriso- ja liikunta-asiat (EU 32), koulutus-, nuoriso-, kulttuurija urheiluneuvosto, liikunta, koulutus OKM ALR, EUE, STM, TEM, TH, UM, VM, VNEUS, YM
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.11.2011 KOM(2011) 788 lopullinen 2011/0371 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman, YHTEINEN ERASMUS, perustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) {SEK(2011) 1402 lopullinen} {SEK(2011) 1403 lopullinen}
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2010 Eurooppa 2020 -uudistusstrategian, jonka tavoitteena on auttaa Eurooppaa selviytymään kriisistä entistä vahvempana. Tähän pyritään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua tukevan koordinoidun ja kokonaisvaltaisen strategian avulla. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ovat älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian sekä jäsenvaltioiden ja unionin talousja työllisyyspolitiikkojen yhdennettyjen suuntaviivojen avainaloja 1. On totta, ettei yhtäkään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista ja yleistavoitteista kyetä saavuttamaan ilman suuria investointeja inhimilliseen pääomaan. Strategian lippulaiva-aloitteista viisi edellyttää yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen nykyaikaistamista: nuoret liikkeellä -hanke, uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, digitaalistrategia, innovaatiounioni ja köyhyydentorjuntafoorumi. Komissio toteaa tiedonannossa Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio 2, että unionin tukea yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen olisi lisättävä kansalaisten ammattitaidon parantamiseksi ja useita jäsenvaltioita koettelevan korkean nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Komissio korostaa myös, että se aikoo ulkoisissa toimissaan keskittyä unionin arvojen edistämiseen ja puolustamiseen ulkomailla, edistää siirtymävaiheessa ja demokratiakehityksen eri vaiheissa oleville maille annettavaa apua ja vahvistaa sisäasioita koskevan politiikan ulkoista ulottuvuutta. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET Kuulemiset Vuoden 2010 alun ja vuoden 2011 puolivälin välisenä aikana järjestettiin laajoja suuren yleisön ja sidosryhmien kuulemisia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, nuorisoasioiden ja urheilun aloilla. Koulutusta ja nuorisoasioita koskevissa eri sidosryhmien kannanotoissa voitiin havaita huomattavaa yhteneväisyyttä, ja kannanottojen yhteiset näkökohdat voidaan tiivistää seuraavasti: Elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) ja Erasmus Mundus -ohjelman tuloksia pidetään erittäin positiivisina. Eri koulutussektoreita koskevien ohjelmien, nuorisoon liittyvien ohjelmien ja erilaisten korkea-asteen koulutusta koskevien nykyisten 1 2 KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010. KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011. FI 2 FI
unionin ohjelmien olivatpa ne sitten eurooppalaisia (Erasmus), maailmanlaajuisia (Erasmus Mundus), alueellisia (Tempus, Alfa, Edulink) tai kahdenvälisiä (esimerkiksi yhteistyö Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa) välille olisi kehitettävä yhtenäisempi lähestymistapa. Politiikan kehittämisen ja ohjelmasta tuettavien toimien välillä olisi oltava selkeämpi yhteys. Myös jatkossa on tärkeää keskittyä laatuun. Tämä koskee etenkin korkeaasteen koulutusta unionissa ja sen rajojen ulkopuolella. On tärkeää, että unionin välineillä tuetaan sekä virallista oppimista että nuorten epävirallista oppimista ja että oppimistulosten tunnustamista parannetaan. Hallintoa olisi yksinkertaistettava ja toimia ja prioriteetteja selkeytettävä. Ohjelman näkyvyyttä tulisi parantaa. Urheilua koskevat sidosryhmien keskeiset näkemykset voidaan tiivistää seuraavasti: Urheilua ja liikuntaa ei ole riittävästi koulutuksen kaikilla tasoilla. Liikunta-alan vapaaehtoistoiminta ei saa riittävästi tunnustusta. Doping on merkittävä urheilukilpailujen oikeudenmukaisuutta uhkaava tekijä. Urheilun yhteiskunnalliseen arvoon ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota kuin kaupallisiin näkökohtiin. Kaupalliset paineet vaarantavat urheilun alkuperäisen reilun pelin hengen. Vaikutusten arvioinnin tulokset On suoritettu neljä vaikutustenarviointia, joissa tarkasteltiin kolmen nykyisen koulutusohjelman (elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman ja Erasmus Mundus -ohjelman) ja budjettivallan käyttäjän hyväksymien urheilualan valmistelutoimien toimivuutta. Koska tavoitteet, oikeusperusta ja unionin toimivalta ovat samankaltaiset näillä aloilla, kaikissa vaikutustenarvioinneissa tarkasteltiin samoja vaihtoehtoja: nykyisten toimien tai ohjelmien päättäminen, niiden jatkaminen nykyisessä muodossa, niiden poliittisen painoarvon huomattava lisääminen sekä elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman ja Erasmus Mundus -ohjelman yhdistäminen yhdeksi virtaviivaistetuksi ohjelmaksi. Kaikissa neljässä vaikutustenarvioinnissa pidettiin parhaana vaihtoehtona ohjelmien yhdistämistä. Tämä vaihtoehto on linjassa 29. kesäkuuta 2011 hyväksytyn monivuotista rahoituskehystä koskevan komission tiedonannon kanssa. Se olisi myös johdonmukaisin ja kustannustehokkain vaihtoehto seuraavista syistä: FI 3 FI
Se vastaa tarpeeseen lisätä unionin investointeja koulutukseen näinä finanssija talouskriisien aikoina. Talouden kasvu edellyttää, että saatavilla on ammattitaitoisia työntekijöitä ja että työttöminä olevien ihmisten tiedot ja taidot saadaan käyttöön. Siinä painotetaan ja kehitetään niitä toimia, joiden on nykyisten ohjelmien yhteydessä havaittu tuottavan eniten eurooppalaista lisäarvoa ja kerrannaisvaikutuksia, joilla on konkreettista vaikutuksia eurooppalaisiin koulutusjärjestelmiin ja joihin tehdyistä investoinneista saadaan näin huomattavasti parempi tuotto. Kun toiminta keskitetään uuteen virtaviivaiseen ohjelmaan, saadaan aikaan suurempia yhteisvaikutuksia nykyisten ohjelmien ja eri koulutussektorien välillä. Näin vahvistetaan elinikäiseen oppimiseen perustuvaa lähestymistapaa yleissivistävässä koulutuksessa, lisätään toimien keskinäistä johdonmukaisuutta ja parannetaan edunsaajien mahdollisuuksia saada tukea sektorirajat ylittävien toimien kautta. Oppilaitosten välisen yhteistyön lisäksi siinä painotetaan aiempaa enemmän koulutuksen ja inhimillisen innovointikapasiteetin tärkeää tehtävää edistämällä koulutus- ja yritysmaailman välisiä kumppanuuksia, toimien kohdentamista laadukkaaseen opetukseen ja oppimiseen, työllistettävyyttä ja yrittäjyyttä. Sen myötä rationalisoidaan ja yksinkertaistetaan myöntämis- ja hallinnointimenettelyjä. Se tarjoaa myös huomattavia mahdollisuuksia täytäntöönpanokustannusten leikkaamiseen nykyisten ohjelmien (elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman sekä kolmansien maiden kanssa tehtävää korkea-asteen koulutusyhteistyötä koskevien ohjelmien) täytäntöönpanokustannusten kokonaismäärään verrattuna. Yksinkertaistaminen Monivuotisten rahoituspuitteiden mukaisesti yhtenä ohjelman prioriteettina korostetaan rationalisoimista, yksinkertaistamista ja varojen tulosperusteista kohdentamista. Tätä lähestymistapaa sovelletaan Yhteinen Erasmus -ohjelmaan siten, että ohjelma perustuu varainhoitoasetuksen sääntöihin. Ohjelmassa vähennetään tuettavien toimintojen lukumäärää. Tehokkuuden lisäämiseksi siinä käytetään aiempaa enemmän kiinteämääräisiä avustuksia. Toimivaksi havaittuja tapoja esimerkiksi kiinteämääräisiä Erasmus-avustuksia opiskelijoiden liikkuvuuteen käytetään laajasti liikkuvuustoimissa. Kansalliset toimistot eivät enää hallinnoi henkilöiden liikkuvuusavustuksia, joten hallinnollisen työn määrä vähenee. Kansallisista toimistoista tulee tärkein asiointipiste oppimiseen liittyvässä liikkuvuudessa, olipa kyse sitten opiskelijoista, harjoittelijoista tai vapaaehtoistyöntekijöistä. Ohjelman käyttäjäystävällisyyttä lisätään myös unionin ulkopuolisten korkeakoulujen kannalta, sillä erilliset kansainväliset yhteistyöohjelmat sisällytetään ohjelmaan. FI 4 FI
3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT Yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskeva yhtenäinen Kaikkien Erasmus -ohjelma perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165 ja 166 artiklassa määrättyihin tavoitteisiin sekä toissijaisuusperiaatteeseen. SEUT-sopimuksen 165 artiklan mukaan Euroopan unioni myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmien järjestämisestä sekä niiden sivistyksellistä ja kielellistä monimuotoisuutta. Sopimuksen 166 artiklassa todetaan, että unioni toteuttaa ammatillista koulutusta koskevaa politiikkaa, joka tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä. Molemmissa artikloissa määrätään, että unioni ja jäsenvaltiot suosivat yhteistyötä kolmansien maiden kanssa sekä koulutuksen ja urheilun alalla (165 artiklan 3 kohta) ja ammatillisen koulutuksen alalla (166 artiklan 3 kohta) toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Kuten elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman ja Erasmus Mundus -ohjelman väliarvioinneissa todettiin, ohjelman tuoma eurooppalainen lisäarvo perustuu toteutettujen toimien ja tuotteiden innovatiivisuuteen ja kansainväliseen luonteeseen sekä yhteistyökumppanuuksiin, joita sen myötä solmitaan eri puolilla Eurooppaa toimivien tahojen välillä. Toimiva yhteistyö jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien välillä sekä nuoriso- ja urheilualoilla auttaisi toimivien käytäntöjen ja politiikan kartoittamisessa ja toteuttamisessa ja edistäisi kokemusten vaihtoa. Täytäntöönpanotoimenpiteiden ja etenkin varojen kohdentamista koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymisen osalta asetuksessa säädetään tarkastelumenettelyn soveltamisesta asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan säännösten mukaisesti. Valintapäätökset lähetetään kuitenkin tiedoksi Euroopan parlamentille ja komitealle. Asetuksessa otetaan myös käyttöön SEUT-sopimuksen 290 artiklaan perustuva säädösvallan siirto. Tämän uuden oikeudellisen välineen käyttö rajoitetaan tuloskriteereitä ja kansallisten toimistojen hallinnoimia toimia koskevien säännösten muuttamiseen. Aiemmista ohjelmista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tuloskriteereitä koskevia 13 artiklan 7 kohdan säännöksiä sekä kansallisten toimistojen hallinnoimia toimia koskevia 22 artiklan 2 kohdan säännöksiä voi olla tarpeen tarkistaa ohjelman keston aikana. Elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman ja Erasmus Mundus -ohjelman alojen keskeiset sidosryhmät ovat nimenomaan kritisoineet ohjelmia joustamattomuudesta ja siitä, ettei ohjelmia voida mukauttaa yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. FI 5 FI
Jäsenvaltioiden näkemykset otetaan asianmukaisesti huomioon asiantuntijoiden järjestelmällisten kuulemisten kautta. Kuulemiset laajennetaan Euroopan parlamentin nimeämiin asiantuntijoihin sen varmistamiseksi, että näkemykset edustavat mahdollisimman laajaa joukkoa. Soveltuvissa tapauksissa komissio kuulee myös kyseisten alojen asianomaisia sidosryhmiä. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Komission ehdotuksessa vuosien 2014 2020 monivuotiseksi rahoituskehykseksi ehdotetaan 17 299 000 000 euron määrärahoja (käypinä hintoina) yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevalle yhtenäiselle ohjelmalle sekä otsakkeesta 4 otettavaa 1 812 100 000 euron lisämäärärahaa (käypinä hintoina). Määrärahojen vähimmäismäärä sektoreittain Sen varmistamiseksi, että keskeisille sidosryhmille ja edunsaajaryhmille kohdennetun rahoituksen tasot eivät laske elinikäisen oppimisen ohjelmassa, nuorisotoimintaohjelmassa ja Erasmus Mundus -ohjelmassa vuosiksi 2007 2013 taattujen tasojen alapuolelle, ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä pääkoulutussektoreille osoitettavien määrärahojen osuudet ovat vähintään seuraavat: Korkea-asteen koulutus: 25 % Ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus: 17 %, josta aikuiskoulutus: 2 % Kouluopetus: 7 % Nuoriso: 7 % 5. TIIVISTELMÄ ASETUKSESTA Asetuksessa vahvistetaan säännökset uudelle yhtenäiselle koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelmalle, jota kutsutaan nimellä Yhteinen Erasmus. Ohjelma perustuu laajasti tunnetun alakohtaisen Erasmus-ohjelman menestykseen, mutta sillä tuetaan kaikkia koulutussektoreita (korkea-asteen koulutusta, ammatillista koulutusta, aikuiskoulutusta, kouluopetusta ja nuorisoalaa) lähtökohtana elinikäinen oppiminen. Yhteinen Erasmus -ohjelmassa on kolme avaintoimityyppiä: opiskelijoiden, nuorten, opettajien ja henkilöstön kansainvälinen oppimiseen liittyvä liikkuvuus; innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö oppilaitosten sekä nuorisoalalla toimivien elinten välillä; poliittisten strategioiden tukeminen sekä valmiuksien kehittäminen kolmansissa maissa, myös laajentumisprosessissa mukana olevissa maissa, ja etenkin naapurimaissa, ja kansainvälisen poliittisen vuoropuhelun tukeminen. Kuten tiedonannossa Eurooppa 2020 strategiaa tukeva talousarvio todettiin, Yhteinen Erasmus kokoaa olemassa olevat kansainväliset ohjelmat (Erasmus Mundus, Tempus, Edulink ja Alfa) sekä yhteistyöohjelmat teollisuusmaiden kanssa saman ohjelman piiriin. Tämän vuoksi ohjelman talousarviota täydennetään ulkoisen yhteistyön eri välineistä peräisin olevilla määrärahoilla. Vakauden ja FI 6 FI
ennustettavuuden turvaamiseksi varat asetetaan käyttöön yhden nelivuotisen ja yhden kolmivuotisen määrärahakokonaisuuden perusteella. Määrärahojen tulisi kuvastaa EU:n ulkoisen toiminnan, soveltuvin osin myös kehitysyhteistyön, prioriteetteja. Niitä voidaan mukauttaa olosuhteissa tai politiikassa tapahtuvien ennakoimattomien merkittävien muutosten mukaan, jotta niissä otettaisiin huomioon poliittisten prioriteettien muutokset. Korkealaatuinen opetus ja Eurooppa-tutkimus sisältyvät erityiseen Jean Monnet -artiklaan. Yhdessä luvussa käsitellään urheilua ja etenkin dopingin, väkivallan ja rasismin vastaista toimintaa sekä sellaisia kansainvälisiä toimia, joilla edistetään urheilujärjestöjen hyvää hallintoa. Käyttöön otetaan uusi rahoitusväline, lainojen takausjärjestelmä, jonka avulla opiskelijat voivat suorittaa maisterin tutkinnon jossakin toisessa Euroopan maassa. Rahoituksen hankkiminen näihin opintoihin on tällä hetkellä vaikeaa, koska kansallisia apurahoja ja lainoja ei useinkaan voi siirtää maan rajojen ulkopuolelle, niitä ei ole saatavilla maisterin tason opintoja varten ja yksityisiltä pankeilta saatavat lainat ovat liian kalliita. Näiden ongelmien voittamiseksi EU antaa osittaisen takauksen rahoituslaitoksille (pankeille ja opintolainatoimistoille), jotka tarjoavat opiskelijoille suotuisin ehdoin lainoja maisterin opintojen suorittamiseen muissa osallistujamaissa. Ohjelman hallinnointi toteutetaan välillisen hallinnoinnin periaatteen mukaisesti. Jäsenvaltiot ja komissio jakavat vastuualueet. Kansalliset toimistot vastaavat suurimmasta osasta varoja, joista pääosa kohdennetaan liikkuvuustoimiin ja yhteistyöhön. Komissio siirtää suurempien yhteistyöhankkeiden, politiikan tuen, Eurydice-verkoston sekä Jean Monnet -toimien ja urheilutoimien hallinnoinnin toimeenpanovirastolle. Tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 3 mukaisesti komissio voi kustannushyötyanalyysin perusteella käyttää nykyistä toimeenpanovirastoa Yhteinen Erasmus -ohjelman täytäntöönpanossa vuosina 2014 2020. 3 EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1. FI 7 FI
2011/0371 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman, YHTEINEN ERASMUS, perustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun säädösehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 4, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 5, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä sekä katsovat seuraavaa: (1) Komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 hyväksymässä tiedonannossa Eurooppa 2020 - strategiaa tukeva talousarvio 6 kehotetaan perustamaan yksi yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, nuorisoa ja urheilua sekä korkea-asteen koulutuksen kansainvälisiä näkökohtia koskeva ohjelma, jolla yhdistettäisiin 15 päivänä marraskuuta 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1720/2006/EY 7 perustettu elinikäisen oppimisen toimintaohjelma, 15 päivänä marraskuuta 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1719/2006/EY 8 perustettu nuorisotoimintaohjelma (Youth in Action), 16 päivänä joulukuuta 2008 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1298/2008/EY 9 perustettu Erasmus Mundus -toimintaohjelma, 18 päivänä joulukuuta 2006 annetulla asetuksella (EY) N:o 1905/2006 10 perustettu ALFA III -ohjelma, 4 5 6 7 8 9 10 EUVL C, s.. EUVL C, s.. KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011. EUVL L 327, 24.11.2006, s. 45. EUVL L 327, 24.11.2006, s. 30. EUVL L 340, 19.1.2008, s. 83. EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41. FI 8 FI
TEMPUS- ja EDULINK-ohjelmat, jotta toiminnasta saadaan tehokkaampi, sen strateginen tavoite vahvistuu ja ohjelman eri osien välisiä yhteisvaikutuksia voidaan hyödyntää. Lisäksi ehdotetaan, että urheilusta tulisi osa tätä yhtenäistä ohjelmaa. (2) Nykyisten elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman ja Erasmus Mundus -ohjelman väliarviointiraporteissa samoin kuin koulutus- ja nuorisoalalla sekä korkea-asteen koulutuksen alalla toteutettavan unionin toiminnan tulevaisuutta käsitelleessä julkisessa kuulemisessa tuli esiin merkittävä ja joiltakin osin kasvava tarve jatkaa Euroopan tason yhteistyötä ja liikkuvuutta näillä aloilla. Arviointiraporteissa korostettiin, että alalla toteutettavien unionin ohjelmien ja koulutus- ja nuorisopolitiikan kehittämisen välille olisi luotava tiiviimpi yhteys, unionin toiminnan rakenteen olisi vastattava paremmin elinikäisen oppimisen mallia, toiminnan täytäntöönpanotavoista olisi tehtävä yksinkertaisempia, käyttäjäystävällisempiä ja joustavampia ja korkea-asteen kansainvälisten yhteistyöohjelmien pirstaleisuus olisi poistettava. (3) Koska suuri yleisö jäsenvaltioissa ja ohjelmaan osallistuvissa kolmansissa maissa tuntee laajasti Erasmus -brändinimen ja pitää sitä unionin opiskelijaliikkuvuuden synonyymina, tätä brändinimeä olisi käytettävä laajemmin ohjelman piiriin kuuluvilla pääkoulutussektoreilla. (4) Unionin urheilualalla saaman uuden toimivallan täytäntöönpanoa koskevista strategisista vaihtoehdoista järjestetty julkinen kuuleminen ja urheilun alalla toteutettujen valmistelevien toimien arviointiraportti antoivat hyödyllistä tietoa unionin toimien prioriteettialoista ja toivat esiin lisäarvon, jonka unioni voi tuoda tukemalla toimia, joiden tavoitteena on urheilukysymyksiä koskevien kokemusten ja tietojen tuottaminen, jakaminen ja levittäminen Euroopan tasolla. (5) Eurooppalaisessa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiassa (Eurooppa 2020 -strategia) määritellään tulevalle vuosikymmenelle unionin kasvustrategia, jolla tuetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, ja asetetaan viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä; koulutusalalla tavoitteena on, että koulunkäynnin keskeyttävien määrää vähennetään alle 10 prosenttiin ja että vähintään 40 prosentilla 30 34-vuotiaista on korkea-asteen tutkinto 11. Tämä käsittää myös strategian lippulaivahankkeet ja niistä etenkin hankkeet Nuoret liikkeellä 12 ja Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma 13. (6) Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 12 päivänä toukokuuta 2009 eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet (ET 2020), joissa vahvistetaan neljä strategista tavoitetta, joiden kautta pyritään vastaamaan osaamiseen perustuvan Euroopan luomiseen vielä liittyviin haasteisiin ja tekemään elinikäisestä oppimisesta totta. (7) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ja perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan mukaisesti ohjelmalla edistetään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä torjutaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. 11 12 13 KOM(2010) 2020, 3.3.2010. KOM(2010) 477 lopullinen, 15.9.2010. KOM(2010) 682 lopullinen, 26.11.2010. FI 9 FI
(8) Ohjelmassa olisi oltava vahva kansainvälinen ulottuvuus etenkin korkea-asteen koulutuksen osalta, jotta edistetään eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen laatua laajempien ET 2020 -tavoitteiden mukaisesti ja unionin vetovoimaa opiskelupaikkana sekä ihmisten keskinäistä ymmärtämystä ja korkea-asteen koulutuksen kestävää kehittämistä kolmansissa maissa. (9) Nuorisoalan yhteistyön uudistetuissa puitteissa (2010 2018) 14 pidetään kaikkia nuoria yhteiskunnan arvokkaana resurssina ja puolustetaan heidän oikeuttaan osallistua heihin itseensä vaikuttavan politiikan suunnitteluun päätöksentekijöiden, nuorten ja nuorisojärjestöjen jatkuvan jäsennellyn vuoropuhelun kautta. (10) Liikkuvuuden, tasapuolisuuden ja opintojen laadun edistämiseksi unionin tulisi perustaa eurooppalainen lainatakausjärjestelmä, jotta opiskelijat voisivat sosiaalisesta taustastaan riippumatta suorittaa maisterin tutkinnon toisessa osallistujamaassa. Tämän järjestelmän tulisi olla sellaisten rahoituslaitosten saatavilla, jotka tarjoavat opiskelijoille suotuisin ehdoin lainoja maisterin opintojen suorittamiseen muissa osallistujamaissa. (11) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet. Tämä tarkoittaa myös sitä, että osallistujien oleskeluluvat olisi käsiteltävä viipymättä sen varmistamiseksi, ettei yksikään osallistuja menetä osittain tai kokonaan opiskelu-, harjoittelu- tai vaihtojaksoaan ja ettei liikkuvuustoimia ja -hankkeita jouduta peruuttamaan. Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöön maahanpääsyä koskevia nopeutettuja menettelyjä kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä 13 päivänä joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/114/EY 15 19 artiklan mukaisesti. (12) Tiedonannossa Tukea kasvulle ja työllisyydelle Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma luodaan puitteet Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja korkeakoulujen yhteistyölle, jolla pyritään lisäämään tutkinnon suorittajien määrää, parantamaan koulutuksen laatua sekä saamaan korkea-asteen koulutus ja tutkimus myötävaikuttamaan mahdollisimman tehokkaasti siihen, että Euroopan taloudet ja yhteiskunnat nousevat kriisistä entistä vahvempina. (13) Bolognan julistuksella, jonka 29 eurooppalaista opetusministeriä allekirjoitti 19 päivänä kesäkuuta 1999, käynnistettiin eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomiseen tähtäävä hallitustenvälinen prosessi, joka tarvitsee unionin tukea. (14) Uudistetussa Kööpenhaminan prosessissa (2011 2020) määriteltiin kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen visio ammattikoulutusta koskevalle eurooppalaiselle politiikalle ja vaadittiin, että koulutusalan unionin ohjelmista olisi annettava tukea sovituille prioriteeteille, myös kansainväliseen liikkuvuuteen ja jäsenvaltioiden toteuttamiin uudistuksiin. 14 15 EUVL C 311, 19.12.2009, s. 1. Neuvoston päätöslauselma, annettu 27 päivänä marraskuuta 2009, nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010 2018). EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12. FI 10 FI
(15) Koulujen välisten eurooppalaisen yhteistyön intensiteettiä ja määrää samoin kuin koulujen henkilöstön ja oppijoiden liikkuvuutta on lisättävä, jotta voidaan paneutua uudelle vuosisadalle tähtäävässä koulualan eurooppalaisessa yhteistyöohjelmassa 16 asetettuihin prioriteetteihin, joita ovat kouluopetuksen laadun parantaminen unionissa lisäämällä taitojen kehittämistä ja parantamalla koulujärjestelmien ja oppilaitosten tasapuolisuutta ja osallistamista sekä opettajan ammatin ja koulujen johtamisen kehittäminen 17. Tässä yhteydessä olisi pidettävä erityisen tärkeinä strategisia tavoitteita, jotka koskevat koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä, perustaitojen osaamisen parantamista, varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäämistä ja varhaiskasvatuksen laadun parantamista 18, sekä tavoitteita, jotka liittyvät opettajien ja koulunjohtajien ammattitaidon kehittämiseen 19 sekä maahanmuuttotaustaisten lasten ja sosioekonomisesti heikommista lähtökohdista olevien lasten koulutusmahdollisuuksien parantamiseen 20. (16) Uudistetussa aikuiskoulutusohjelmassa, joka sisältyy [ ] annettuun neuvoston päätöslauselmaan 21, tähdätään siihen, että jokainen aikuinen voi kehittää ja parantaa taitojaan ja osaamistaan koko elämänsä ajan ja kiinnitetään erityishuomiota Eurooppa 2020 -strategian kohteena olevien lukuisten vähän koulutettujen eurooppalaisten koulutuksen tehostamiseen. (17) Euroopan nuorisofoorumin, tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten (NARIC), Eurydice-, Euroguidance- ja Eurodeskverkostojen sekä kansallisten etwinning-tukipalvelujen, kansallisten Europasskeskusten ja naapurimaiden kansallisten tiedotustoimistojen toiminta on olennaisen tärkeää ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta etenkin siksi, että ne antavat komissiolle säännöllisesti ajantasaista tietoa toiminta-aloistaan ja tiedottavat ohjelman tuloksista unionissa ja ohjelmaan osallistuvissa kolmansissa maissa. (18) On lisättävä yhteistyötä ohjelman sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla toimivien kansainvälisten järjestöjen, etenkin Euroopan neuvoston kanssa. (19) Ohjelmalla pitäisi edistää Euroopan yhdentymistä käsittelevien opintojen korkeaa laatua kaikkialla maailmassa ja tukea etenkin laitoksia, joilla on eurooppalainen hallintorakenne, joiden toiminta käsittää kaikki unionin kannalta kiinnostavat politiikan alat, jotka ovat voittoa tavoittelemattomia organisaatioita ja joissa voi suorittaa tunnustetun korkea-asteen tutkinnon. 16 17 18 19 20 21 KOM(2008) 425 lopullinen, 3.7.2008. EUVL C 319, 13.12.2008, s. 20. Neuvoston päätelmät 21. vuosisadan koulusta. EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2. Neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020). EUVL C 300, 12.12.2007, s. 6. Neuvoston päätelmät opettajankoulutuksen laadun parantamisesta. EUVL C 302, 12.12.2009, s. 6. Neuvoston päätelmät opettajien ja koulunjohtajien ammattitaidon kehittämisestä. EUVL C 301, 11.12.2009, s. 5. Neuvoston päätelmät maahanmuuttajataustaisten lasten koulutuksesta. EUVL C 135, 26.5.2010, s. 2. Neuvoston päätelmät koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta. EUVL C, s.. FI 11 FI
(20) Tammikuun 18 päivänä 2011 annetussa komission tiedonannossa Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen 22 esitetään komission ajatuksia urheilualaa koskevasta unionin tason toiminnasta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen ja ehdotetaan komission ja jäsenvaltioiden toteutettavaksi konkreettisia toimia, jotka jaetaan kolmeen laajaan ryhmään: urheilun yhteiskunnallinen merkitys, urheilun taloudellinen ulottuvuus ja urheilualan järjestäytyminen. (21) Tutkinto- ja pätevyysvaatimuksien selkeyttäminen ja unionin välineiden laajempi hyväksyntä helpottavat elinikäiseen oppimiseen liittyvää liikkuvuutta Euroopassa, edesauttavat sen vuoksi laadukkaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja helpottavat ammatillista liikkuvuutta eri maiden ja sektorien välillä. Kun nuoret opiskelijat (mukaan luettuina ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat) pääsevät tutustumaan muissa maissa käytettäviin menetelmiin, toimintamalleihin ja teknologioihin, se parantaa heidän työllistyvyyttään globaalissa taloudessa; samalla myös kansainvälisistä työtehtävistä tulee houkuttelevampia. (22) Tämän vuoksi suositellaan 15 päivänä joulukuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2241/2004/EY 23 mukaisten tutkintoja ja pätevyyksiä selkeyttävien yhteisten puitteiden (Europass), 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 24 mukaisen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF), 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 25 mukaisen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmän (ECVET) ja eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS) käytön laajentamista. (23) Jotta varmistetaan tehokkaampi yleisölle suunnattu viestintä ja saadaan aikaan suurempia yhteisvaikutuksia komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välillä, tämän asetuksen nojalla viestintään kohdennetuilla resursseilla olisi lisäksi edistettävä Euroopan unionin poliittisten prioriteettien tunnetuksi tekemistä, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleistavoitteisiin. (24) On tarpeen varmistaa kaikkien tämän ohjelman puitteissa toteutettujen toimien eurooppalainen lisäarvo sekä täydentävyys jäsenvaltioiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan 4 kohdan mukaisesti toteuttamien toimien kanssa sekä muiden toimien kanssa etenkin kulttuurin, tutkimuksen, teollisuus- ja koheesiopolitiikan, laajentumispolitiikan sekä ulkosuhteiden alalla. (25) Jotta ohjelman toimivuutta voidaan hallinnoida, arvioida ja seurata tehokkaasti, on kehitettävä erityisiä tulosindikaattoreita, joita voidaan mitata ajan myötä, jotka ovat realistisia, joissa otetaan huomioon tukitoimien toteutustapa ja jotka ovat tarkoituksenmukaisia tavoitteiden ja toimintojen tärkeysjärjestykseen nähden. (26) Tässä asetuksessa pitäisi vahvistaa ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta XX päivänä YYkuuta] 201Z tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 22 23 24 25 KOM(2011) 12 lopullinen, 18.11.2011. EUVL L 390, 31.12.2004, s. 6. EUVL C 111, 6.5.2008, s. 1. EUVL C 155, 8.7.2009, s. 11. FI 12 FI
välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. (27) Olisi vahvistettava tuloskriteerien tarve, joiden perusteella määrärahat jaetaan jäsenvaltioiden kesken kansallisten toimistojen hallinnoimia toimia varten. (28) Unionin ehdokasmaat ja ETA-alueeseen kuuluvat EFTA-maat voivat osallistua unionin ohjelmiin puitesopimusten, assosiaationeuvoston päätösten tai vastaavien sopimusten mukaisesti. (29) Sveitsin valaliitto voi osallistua unionin ohjelmiin unionin ja tämän maan välillä tehtävän sopimuksen mukaisesti. (30) Euroopan komissio ja Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja totesivat yhteisessä tiedonannossaan Uusi strategia muutostilassa olevia naapurimaita varten 26, että tavoitteena on muun muassa helpottaa edelleen naapurimaiden osallistumista korkeakoulutuksen alan liikkuvuutta ja valmiuksien kehittämistä koskeviin unionin toimiin ja mahdollistaa naapurimaiden osallistuminen tulevaan koulutusohjelmaan. (31) Euroopan unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat muun muassa sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin seuraamukset. Samaan aikaan kun unionin ulkomaanavun rahoitustarpeet kasvavat, unionin taloudellinen tilanne ja rahoitusasema rajoittavat tällaiseen apuun käytettävissä olevia resursseja. Komission olisi siksi pyrittävä löytämään tehokkaimmat tavat käyttää saatavilla olevat resurssit ja käytettävä etenkin sellaisia rahoitusvälineitä, joilla on vipuvaikutuksia. (32) Komissio on 29 päivänä kesäkuuta 2011 hyväksytyssä tiedonannossa Eurooppa 2020 - strategiaa tukeva talousarvio korostanut sitoutumistaan unionin rahoituksen yksinkertaistamiseen. Yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevan yksittäisen ohjelman perustamisen pitäisi johtaa huomattavaan yksinkertaistamiseen, rationalisointiin ja yhteisvaikutuksiin ohjelman hallinnoinnissa. Toteutusta pitäisi entisestään yksinkertaistaa käyttämällä kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteämääräistä rahoitusta ja vähentämällä edunsaajiin ja jäsenvaltioihin sovellettavia muodollisia vaatimuksia. (33) Jotta muuttuviin tarpeisiin voitaisiin vastata nopeasti ohjelman koko keston ajan, komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta antaa säännöksiä, jotka koskevat tuloskriteereitä ja kansallisten toimistojen hallinnoimia toimia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijoiden kuulemiset. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. 26 KOM(2001) 303 lopullinen, 25.5.2011. FI 13 FI