ENERGIATEHOKKUUS HANKINNOISSA 29.11.2017, WEBINAARI Klo 9.30-10.30
Käytännön asioita Webinaari tallennetaan Esitysmateriaali jaetaan osallistujille webinaarin jälkeen Kysymyksiä voitte kirjoittaa chattiin ja nostamme niitä sitten jokaisen esityksen jälkeen Teknisissä asioissa auttaa: annika.niemi@motiva.fi 29.11.2017 Motiva 2
Esittelyt Kestävien julkisten hankintojen asiantuntija Elina Ojala, Motiva elina.ojala@motiva.fi Materiaali- ja energiatehokkuuden johtava asiantuntija Ilkka Hippinen, Motiva ilkka.hippinen@motiva.fi 29.11.2017 Motiva 3
Ohjelma klo 9.30 Johdatus aiheeseen Energiatehokkuus hankinnoissa Tietoa energian käytöstä Lainsäädännön puitteet Energiatehokkuus hankintakriteerinä Esimerkkejä energiatehokkaista hankinnoista Laskentaesimerkkejä vaikutusten arvioinnista Kysymyksiä ja yhteenveto klo 10.30 Webinaari päättyy 29.11.2017 Motiva 4
Maksuton Help Desk palvelumme vastaa kysymyksiin puhelimitse ja sähköpostitse hankintapalvelu@motiva.fi Viestimme hyvistä hankintaesimerkeistä Ylläpidämme kansallista kestävien hankintojen kriteeritietopankkia http://motivanhankintapalvelu.fi/tietopankki Uutiskirje julkaistaan 5-6 kertaa vuodessa Järjestämme mm koulutuksia, webinaareja, tilaaja-toimittaja kohtaamisia 29.11.2017 Motiva 5
Tietoa energiankäytöstä 29.11.2017 Motiva 6
Energiatehokkuuden kannalta keskeisimmät tuoteryhmät Energiatehokkuuden parantaminen on erityisen keskeistä siellä, missä energia kuluu eniten Kiinteistöjen lämmitys ja muu energiankulutus Joukkoliikenne ja kuljetuspalvelut Sähkö Tarkoittaa myös suurinta säästöpotentiaalia 29.11.2017 Motiva 7
Kuntien oman energiankulutuksen jakaantuminen 2016 rakennukset 88% valaistus 4 % vesihuolto 5% liikenne 2 % muu kulutus 1% Lähde: KETS-KEO raportointi, 2016 Huom! Kuvaaja ei sisällä ostopalveluita kuten joukkoliikennehankintoja. 29.11.2017 Motiva 8
Työ ja elinkeinoministeriön ohje energiatehokkaisiin hankintoihin 29.11.2017 Motiva 9
TEM:n päivitetty ohje Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Osa Suomen energia- ja ilmastostrategian sekä EU-direktiivien toimeenpanoa Opastaa julkisia hankkijoita ottamaan toiminnassaan huomioon energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet Kunnan tulisi asettaa omat tarkemmat tavoitteet Ohjeet ohjaavat myös hankintarenkaassa tapahtuvia yhteishankintoja Ladattavissa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-327-073-2 29.11.2017 Motiva 10
KETS- sopimukset Energiatehokkaat hankinnat yhtenä osana sopimuksen toimenpiteitä Toteutus hankintojen osalta Energiatehokkuus yhdeksi kriteeriksi kaikkiin hankintoihin aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista Säästövaikutukset on mahdollista arvioida ja raportoida sopimukseen TEM:n ohje osaksi omaa hankintaohjeistusta Tulee ohjeistaa ja kouluttaa energiatehokkuuden huomioimisesta 29.11.2017 Motiva 11
Energiatehokkuusdirektiivi ja lainsäädäntö 29.11.2017 Motiva 12
Energiatehokkuusdirektiivi (EED) 2012/27/EU Artikla 6: Velvoittaa valtion keskushallintoa hankkimaan vain energiatehokkaita tuotteita, palveluita ja rakennuksia EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Laitteet lähtökohtaisesti vain korkeimman energialuokan laitteita Ajoneuvojen renkaat korkeinta polttoainetalousluokkaa Palveluita tilattaessa vaatimus koskee myös palveluntarjoajaa Saa hankkia ja vuokrata vain energiatehokkuuden minimivaatimukset täyttäviä rakennuksia, paitsi purkaakseen. Energiatehokkuuslaki 30.12.2014/1429 Kunnille ja muulle julkiselle sektorille suositus 29.11.2017 Motiva 13
EED Liite III Liitteessä eritellään, mitä tuotteita velvoite koskee ja minkälaisia energiatehokkuusvaatimuksia tulee asettaa Viittaus Energiamerkintädirektiiviin ( 2010/30/EU) Merkintä G-A+++ Jos hankittavalle tuotteelle tai laitteelle on annettu tuoteryhmäkohtainen asetus energiamerkintädirektiivin perusteella Keskushallintojen on hankittava vain korkeimpaan mahdolliseen energiatehokkuusluokkaan kuuluvia tuotteita Kotitalouksissa käytettävät tiskikoneet, jääkaapit, pesukoneet, tv, ilmastointilaitteet, kuivausrummut, lamput ja valaisimet Viittaus Ekosuunnitteludirektiiviin ( 2009/125/EY) Täytäntöönpanoasetuksia energiaan liittyville tuotteille Hankintayksikön on hankittava ekosuunnitteludirektiivin tuoteryhmäkohtaisissa asetuksissa määriteltyjä parhaita markkinoilla olevia tuotteita. Parhaan saatavilla olevan teknologian suoritusarvot löytyvät tuoteryhmäkohtaisten asetusten kohdasta Ohjeelliset viitearvot. Energiankulutuksen vertailuarvoja tuoteryhmäkohtaisissa asetuksissa 29.11.2017 Motiva 14
Lisätietoja: http://www.ekosuunnittelu.info/ 29.11.2017 Motiva 15
Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) Astui voimaan 1.2.2012 Velvoittaa julkisia hankintayksiköitä huomioimaan tieliikenteen moottoriajoneuvojen energiatehokkuuden ja ympäristövaikutukset ajoneuvojen ja henkilökuljetuspalveluiden hankinnoissa. Hankintayksikön tulee huomioida ainakin seuraavat ajoneuvojen käytöstä aiheutuvat energia- ja ympäristövaikutukset : 1) energiankulutus; 2) hiilidioksidipäästöt; 3) typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöt. Tarjouspyynnössä on selkeästi määriteltävä vaatimukset ja yksilöitävä mitä selvityksiä tarjoajien tulee toimittaa. 29.11.2017 Motiva 16
Energiatehokkuus hankintakriteereinä 29.11.2017 Motiva 17
Mikä on hankinnan todellinen tarve ja käyttötarkoitus? 1. Mitoitus tarkoituksenmukaisesti ja tarvelähtöisesti. 2. Asennus, käyttö, huolto ja ylläpito on tarkoituksenmukaista ja edistää energiatehokkuuden säilymistä tai paranemista. 3. Aina huomioidaan turvallisuus ja terveellisyys, eikä valintoja saa tehdä sisäilmaoloja vaarantaen. 4. Optimoinnin sijaan huomio kokonaisuuteen. 5. Erilaisten palvelujen hankinnassa tulee kiinnittää huomiota myös palvelun tuottamisen energiatehokkuuteen. 29.11.2017 Motiva 18
Energiatehokkuus vähimmäisvaatimuksena Tuotteen energiatehokkuus, mikäli se pystytään objektiivisesti ja selvästi toteamaan, voi olla vähimmäisvaatimuksena. Vastaavasti palveluhankinnassa energiatehokkuus voidaan asettaa kelpoisuusvaatimuksena ja/tai sopimusehtona. Vaatimuksen tulee koskea tarjoajan kykyä suorittaa kyseinen palvelu mahdollisimman energiatehokkaasti. Hankintayksikkö voi vaatia selvityksiä palvelun suorittamisessa toteutettavista energiatehokkuustoimenpiteistä. Toimittaja voi osoittaa täyttävänsä ympäristöasioita koskevat vaatimukset esimerkiksi palvelun energiatehokkuussuunnitelmalla. Energiatehokkuuden asettaminen vähimmäisvaatimuksena edellyttää, että hankintayksikkö on perillä siitä, miten tarjoajat voivat sen todentaa. 29.11.2017 Motiva 19
Energiatehokkuus tarjousten vertailuperusteena Vertailuperusteita hinnan lisäksi voi olla esim. laatu, tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, ympäristöystävällisyys, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin ja palvelun tekninen tuki, huolto, toimitus- ja toteutusaika sekä elinkaarikustannukset. Tarjouspyynnöissä on määriteltävä ne hankinnan kohteena olevaan tavaraan tai palveluun liittyvät energiatehokkuuskriteerit, jotka tarjousvertailussa otetaan huomioon. Energiatehokkuus voidaan asettaa vertailukriteeriksi, jos markkinatilanne on epävarma tai kun halutaan edistää alan kehitystä palkitsemalla edistyksellisiä ratkaisuja. 29.11.2017 Motiva 20
Energiatehokkuustavoitteiden seuranta ja vaikutukset On hyvä seurata ainakin: 1. Milloin energiatehokkuus on asetettu vähimmäisvaatimuksena ja/tai vertailukriteerinä? 2. Milloin energiatehokkuuskriteeri on vaikuttanut hankintapäätökseen? 3. Todennettavia säästöjä 29.11.2017 Motiva 21
Tuoteryhmäkohtaisia hankintaohjeita ja suosituksia esimerkkikriteereiksi yhteistyössä hankkijoiden ja yritysten kanssa Keskittyvät merkittävimpiin, todennettavissa oleviin vaikutuksiin. Tutustu: www.motivanhankintapalvelu.fi/tietopankki 29.11.2017 Motiva 22
Esimerkkejä Ajoneuvot, työkoneet, työmaat, asianpesukoneet 29.11.2017 Motiva 23
Työkoneiden energiatehokkuus Kriteerejä voi käyttää sekä oman kaluston hankinnassa että urakoiden kilpailuttamisessa. Raskaalle kalustolle ja työkoneille ei vielä ole olemassa virallisesti hyväksyttyä tapaa mitata hiilidioksidipäästöjä ja energiatehokkuutta. Keskeisimmät keinot energiatehokkuuden ja CO 2 -päästöjen huomioimiseksi urakkahankinnoissa ovat taloudellinen ajotapa polttoaineenkulutuksen ja ajotavan seurantajärjestelmät urakkakohtaisen ympäristösuunnitelman vaatiminen Lisätietoja: http://motivanhankintapalvelu.fi/tietopankki/tyokoneet 29.11.2017 Motiva 24
Tavoitteena päästöttömät rakennustyömaat, Oslo Arvioilta 24 % kaupungin liikenteen päästöistä syntyy rakennustyömaiden sisällä Markkinavuoropuhelua yritysten kanssa Miten voimme hyödyntää hankintoja päästöjen vähentämisessä? Mitä ratkaisuja voidaan kehittää lähitulevaisuudessa? Mitä haasteita on? Kolme pääteemaa: 1. Rakennusten lämmitys ja kuivaus 2. Työkoneiden päästöt 3. Päästöt työmaalle kulkevasta kalustosta 29.11.2017 Motiva 25
Ajoneuvot ja henkilökuljetukset Tutustu ohjeisiin: http://www.motivanhankintapalvelu.fi/tietopankki 29.11.2017 Motiva 26
Astianpesukoneiden hankinnassa huomioitavaa 80 % käyttövedestä, 40 % sähköstä Vedenkulutuksen- ja lämpötilanseuranta antaa konkreettista kulutustietoa säästötavoitteiden seurantaan. Lämmön talteenotto pienentää keittiön energiankulutusta + vähentää astianpesualueen lämpökuormaa. Puhdistusautomatiikka auttaa säästämään vettä ja energiaa, kun se toimii oikein, ja kun keittiöhenkilöstö noudattaa laitteen puhdistusohjeita. Huollettavuus ja varaosien saatavuus pidentävät laitteen käyttöikää. http://www.motivanhankintapalvelu.fi/tietopankki/am mattikeittiolaitteet/ymparistokriteerit.html 29.11.2017 Motiva 27
Esimerkkejä vaikutusten arvioinnista 29.11.2017 Motiva 28
Tavoite Hankinnassa asetetuilla energiatehokkuuskriteereillä voidaan vaikuttaa käytön aikaiseen energiankulutukseen ja siten alentaa energiakustannuksia ja toiminnan aiheuttamia CO2-päästöjä Esimerkkien avulla näytetään, kuinka voidaan arvioida hankinnassa olevien energiatehokkuuskriteerien vaikutusta energiankulutukseen, energiakustannuksiin ja CO2-päästöihin. Esimerkkien lähtötiedot ovat viitteellisiä, eikä niitä voi käyttää hankintakriteereinä 29.11.2017 29
Esimerkkien tuoteryhmät Ajoneuvot Lämpöpumput Valaistus Sairaalalaitteet: MRlaitteet Kylmälaitteet 29.11.2017 Motiva 30
Arvioinnin vaiheet Asetetut kriteerit Vertailutason määrittäminen: aiemmat laitteet, keskimääräiset markkinoilla olevat tai ekosuunnitteludirektiivin minimitaso Käyttöaika, sopimuskauden pituus Kriteerien mukainen energiankulutus vuodessa ja energiankulutuksen vertailutaso Energiansäästö vuositasolla Säästöt energiakustannuksissa käytettävällä energianhinnalla Vältetyt CO2-päästöt pohjautuen käytettävän energian hiilidioksidipäästöihin 29.11.2017 Motiva 31
Sähkönkulutuksen, kustannusten ja CO2-päästöjen laskenta Sähkönkulutus vuodessa = Käytön aikainen sähkön kulutus + standby-aikainen sähkönkulutus = Aika käyttö * Teho käyttö + Aika standby * Teho standby Sähkön hinta vuodessa ( ) = Sähkön kulutus (MWh) * Sähkön hinta ( /MWh) Hiilidioksidipäästöt (tonnia) = Sähkön kulutus (MWh) * Päästökerroin (tonnia CO2/MWh) 29.11.2017 Motiva 32
CO 2 -kertoimista Käytetystä energiasta aiheutuvat CO 2 -päästöt Sähkö Lämpö Polttoaineet Ohjeet CO2-päästövaikutusten laskennassa käytettäville CO 2 - kertoimille: https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/co2- laskentaohje_energiankulutuksen_hiilidioksidipaastojen_laskent aan 29.11.2017 Motiva 33
Henkilöautot Kunnan käytössä olevien bensiinikäyttöisten henkilöautojen korvaaminen hybridiautoilla tai sähköautoilla http://www.motivanhankintapalvelu.fi/tietopankki/henkilo-_ja_pakettiautot 29.11.2017 Motiva 34
Perusteita autovalinnoille Hankittavien henkilöautojen määrä ja keskimääräiset ajokilometrit vuodessa Vertailutasoksi tämänhetkinen autokanta tai keskimääräinen ko. kokoluokan autokanta (kulutus, CO 2 -päästöt) Esimerkissä käytetty: Henkilöauto, ajomatka 20 000 km/vuodessa Kulutukset: Bensiini, 5,1 l/100 km Hybridi, 4,0 l/100 km Sähkö, 20 kwh/100 km 29.11.2017 Motiva 35
Vertailu Bensiini Hybridi Sähkö Energian kulutus 1020 l/vuosi 800 l/vuosi 4000 kwh/vuosi CO 2 -päästöt 2400 kg/vuosi 1880 kg/vuosi 724 kg/vuosi Energian hinta 1464 /vuosi 1148 /vuosi 520 /vuosi (+käyttövoimavero n. 80 ) Bensiini 1,435 /l Sähkö 13 c/kwh Sähkö, keskimääräinen 181 gco 2 /kwh CO 2 -kerroin laskennassa kunnan oman hankinnan tai tuotannon perusteella tai Suomen keskimääräisen tuotannon 29.11.2017 Motiva 36
Lämpöpumput Sähkölämmityksen korvaaminen maalämpöpumpulla: lämpöpumpulle asetetun vaatimuksen vaikutus 29.11.2017 Motiva 37
Maalämpöpumppu koulun tilojen ja käyttöveden lämmitykseen Esimerkki: Vanha kyläkoulu, rv. 1970, vesikiertoinen sähkölämmitys pattereilla, 400m2, sijainti Keski-Suomessa Kokonaiskulutus normivuonna 80 MWh/a Käyttösähkö 10 MWh/a Käyttöveden lämmitys 5 MWh/a Tilojen lämmitys 65 MWh/a Vaihtoehdot Sähkölämmitys Huono maalämpö COP 2,9 Hyvä maalämpö COP 3,7 29.11.2017 Motiva 38
Vertailu: lämmityssähkön kulutuksen muutokset Sähkö Maalämpöpumppu COP 2,9 Maalämpöpumppu COP 3,7 Energian kulutus 70 MWh 24,4 MWh 18,9 MWh CO 2 -päästöt 12 670 kg/vuosi 4 416 kg/vuosi 3 421 kg/vuosi Energian hinta 9 100 /vuosi 3 172 /vuosi 2 457 /vuosi Sähkö 13 c/kwh Sähkö, keskimääräinen 181 gco 2 /kwh *) Sähkön CO 2 -kerroin valitaan ko. kohteen sähkönhankinnan perusteella, vertailu keskimääräisellä tuotannolla 29.11.2017 Motiva 39
Valaistus Valaistuksen oikealla valinnalla saavutettavat hyödyt 29.11.2017 Motiva 40
Valaistuksen hankinta Valaistuksen energiatehokkuuden paraneminen suunnittelulla, valaisimien valinnalla ja säädöllä Tekniikan kehitys parantanut energiatehokkuutta, pääpaino muille valintakriteereille Valaistuksessa energiansäästön ohella muita valintakriteereitä: huoltoväli, turvallisuus, viihtyisyys Arvioidaan hankintakriteerien vaikutus vuosittaiseen energiankulutukseen, näiden kautta kustannusvaikutukset ja vaikutuksen CO2-päästöihin Vuosittaiseen energiankulutukseen vaikuttavat valaistuksen teho ja käyttötunnit 29.11.2017 Motiva 41
www.valaistustieto.fi Tietoa ja työkaluja energiatehokkaan valaistuksen suunnitteluun hankintaan elinkaarikustannusten vertailuun esimerkkejä onnistuneista valaistusinnovaatioista Kattaa sisä-, ulko- ja katuvalaistuksen + valaistuksen ohjauksen Vertailutyökalu elinkaarikustannusten vertailuun tarjousten välillä Sivusto ja työkalu laadittu yhteistyössä valaistusalan toimijoiden ja valaistusta hankkivien kuntien ja kiinteistön omistajien kanssa. 29.11.2017 Motiva 42
Sairaalalaitteet MR-laitteet Tarjottujen vaihtoehtojen vertaaminen toisiinsa 29.11.2017 Motiva 43
Esimerkki Karolinskan sairaalan hankinnan vaihtoehtojen vertailu Lisätietoja: http://www.upphandlingsmyndigheten.se/hallbarhet/varfor_upphandling/godaexempel/energibesparing-och-lcc/karolinska-koper-in-energieffektiv-utrustning/ 29.11.2017 Motiva 44
Kylmälaitteet Tehorajat kylmälaitteen energiankulutukselle 29.11.2017 Motiva 45
Laskentaperusteita/Kylmälaitteet Asetetut kriteerit kylmälaitteiden energiankulutukselle Vertailutasona alin ekosuunnitteludirektiivin mukainen energiankulutus Näiden ja vuosittaisen käyttöajan perusteella lasketaan kriteerien energiansäästövaikutus Energiansäästön vaikutus energiakustannuksiin ja CO 2 -päästöihin 29.11.2017 Motiva 46
Muita laskentatyökaluja Elinkaarikustannuslaskentaa käytetään Suomen kunnissa harvoin, vain n. 10 %. Motivan sivuilla on LCC-työkalut yleiskäyttöön tietyille tuoteryhmille omat työkalut Työkalu analysoi omistuksen aikaiset kustannukset, ei kehdosta hautaan - elinkaarta. Työkalu huomioi vain ne kustannukset, jotka rasittavat hankintayksikköä. Tutustu: http://www.motivanhankintapalvelu.fi/tietopankki/elinkaari kustannuslaskenta_lcc 29.11.2017 Motiva 47
Esimerkkejä Finavia Työkone- ja kuljetuskalustohankinnoissa elinkaarikustannusten tarkastelu kannattaa Hankintahinnan lisäksi Finavian ajoneuvo- ja työkonehankinnoissa on tarkasteltu käyttökustannuksia, joihin sisältyy polttoainekustannukset, varaosat ja huoltokustannukset. Hansel Elinkaarikustannusten vertailuun kehitettiin uusi malli Tulostuslaitteet ja esitystekniikka Tarkasteltiin hankintahinnan lisäksi muun muassa energiakustannuksia ja kuluvien osien, kuten mustekasettien hintaa useamman vuoden aikajaksolla. Tutustu esimerkkiin >> Tutustu esimerkkiin >> 29.11.2017 Motiva 48
Kysymyksiä? 29.11.2017 Motiva 49
Yhteenveto 29.11.2017 Motiva 50
Yhteenveto Priorisointi: Missä hankinnoissa energiatehokkuus huomioidaan kilpailutusaikataulun ja investointiohjelman mukaan/vuosi Määrätkää asialle vastuuhenkilö Aloittakaa toistuvista hankinnoista: esimerkiksi toimistolaitteet, ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankinnat Jos kaikille on selvää missä hankinnoissa energiatehokkuus on tärkeä huomioida, siihen voidaan paremmin varautua ja hakea tietoa ajoissa. Viestintä yrityksille ensi vuoden hankinnoissa tullaan asettamaan energiatehokkuusvaatimuksia 29.11.2017 Motiva 51
Tarvitsetko apua hankinnassasi? Teitkö itse onnistuneen hankinnan? Ota yhteyttä: hankintapalvelu@motiva.fi Tilaa uutiskirje: www.motivanhankintapalvelu.fi 29.11.2017 52
KIITOS. 29.11.2017 Motiva 53