SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011

Samankaltaiset tiedostot
Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Lataa Iso paha susi vai hyödyllinen hukka? - Suvi Borgström. Lataa

Susiristiriitojen lieventäminen

Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena

Suurpetovahingot ja niiden estäminen

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Susiasioista. VRN:n kokous, Vantaa. Sauli Härkönen

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, KOLHO rek.nro: info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN

Lataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka. Lataa

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

ESITYS SUSIKANNAN TERVEHDYTTÄMISEKSI SUOMESSA

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Susikannan hoidosta Suomessa

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS

Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet

Suurpetotilanne. Luumäki Erkki Kiukas

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

Kannanhoidollisen sudenmetsästyksen jatkuttava Suomessa

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa

Kestävä riistatalous

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Näkökulmia susipolitiikkaan. Taru Peltola, Suomen ympäristökeskus Outi Ratamäki, Itä-Suomen yliopisto

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

Susi on susi. Ari Jokinen Tampereen yliopisto, yhdyskuntatieteiden laitos. Suden suojelun tavoitteet törmäävät ihmisten paikallisiin

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Verkkorikollisuus tietoturvauhkana. Valmiusseminaari, ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö

Susifoorumi , Mustasaari,

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk

Suu#ua, juu#ua vai muu#ua? Sajo ry Risto Puu:o

Lataa Susi - Laaksonen Mervi. Lataa

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Suurpetotutkimus/RKTL

Lupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Moduuli 4 Johdanto vihreään talouteen PESTEL -analyysi

Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys

Kompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä

Ympäristöasioiden sovittelu

Paliskunnan kokoustaito

Merimetsokysymys konfliktin hallinnan näkökulma

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus

KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

Susikonfliktin tausta ja ratkaisut

Pikaopas. Tietoturva, GDPR ja NIS. Version 3.0

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta

Viite: MMM lausuntopyyntö , Dnro 1213/06.02/2018 ASIA: WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Julkisen riistakonsernin strategia

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Susisovittelijan arki

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

RIISTAN VUOKSI. Tammikuu 2014

Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

R U K A. ratkaisijana

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Kuntoutuksen innovaatio Ruotsista Uudenlainen yhteistoimintamalli vaikeasti työllistyville asiakkaille. FINSAM laki (2003:1210)

Venäjän turvallisuuspolitiikka

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Villisikakanta-arvio tammikuussa

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

TULEVAISUUDEN KYLÄ 2030?

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

RISTIRIIDAT ON MAHDOLLISUUS UUTEEN- Jos ymmärtää mistä. ristiriidat syntyvät, on niitä. helpompi ratkaista

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen

POLAMK , Tampere

VILLISIKAKANNAN HALLINTA/METSÄSTYS

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

MMM:n ajankohtaista. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä.

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 17/0986/1

Transkriptio:

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011

IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA, RUUTIASEET TEHOSTIVAT METSÄSTYSTÄ = SUDEN LUONTAINEN RAVINTO VÄHENI, JA SUDET SÖIVÄT TUHANSIA KOTIELÄIMIÄ VUOSITASOLLA 1880-LUVULLA VARSINAIS-SUOMEN LAPSISURMAT, MYÖS MUUALLA SUOMESSA TAPAHTUI SATUNNAISIA SUDEN IHMISEEN KOHDISTUVIA HYÖKKÄYKSIÄ 1700-1800- LUVULLA 1880-LUVUN LOPULLA SUSIKANTA RUNSAIMMILLAAN, TODEN.NÄK. KANTA TOISTATUHATTA YKSILÖÄ

SUSIKANNAN HOIDON HISTORIALLINEN PERINTÖ SUDESTA PYRITTY EROON TAPPORAHOJEN KANNUSTIMILLA, MEDIAN YLLYTYKSELLÄ, LUKAASIEN AVULLA SUDEN KOKEMINEN VIHOLLISENA, RIESANA, HAITTANA ON OMINAISTA LÄHES KAIKILLE KOTIELÄINTALOUTTA HARRASTAVILLE KULTTUUREILLE POIKKEUKSINA ESIM. JOTKUT POHJOIS- AMERIKKALAISET INTIAANIKULTTUURIT

SUDEN PALUU LÄHES SADAN VUODEN TAUON JÄLKEEN 1996 SUSIPENTUEITA 4 2000 10 2003 14 2007 25 2008 23? 1999 2006 KULMINAATIOPISTE OLI EU- JÄSENYYS 1995 JA SEN TUOMA MUUTOS KANNAN HOIDOSSA: SUDESTA RAUHOITETTU RIISTAELÄIN, SUOMI SITOUTUI YLLÄPITÄMÄÄN SUOTUISAN SUOJELUN TASON SUSIKANTAA JA POIKKEMAAN RAUHOITUKSESTA VAIN JOS EI MUUTA TYYDYTTÄVÄÄ RATKAISUA. PORONNHOITOALUE SAI POIKKEUKSEN.

MILLAISEEN SUOMEEN SUSI PALASI? LÄHES PUOLET MAASTA PORONHOITOALUETTA PIENIMUOTOISTA KARJA-JA LAMMASTALOUTTA LÄPI MAAN HAJA-ASUTUSTA LÄPI MAAN, MUTTA POISMUUTTO JA RAKENNEMUUTOS KÄYNNISSÄ ERITTÄIN VAHVA METSÄSTYSKULTTUURI, RUNSAAT HIRVIELÄINKANNAT JA KOIRIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVA METSÄSTYS PALJON PUOLUSTETTAVIA ETUJA IHMISTEN KULTUURISESSA MUISTISSA VALMIINA SUDEN PELKO JA SEN NEGATIIVINEN IMAGO SUOMI EU:N JÄSENEKSI 1995 MAASEUDUN VASTUSTUKSESTA HUOLIMATTA : EU KRIITTINEN SUHTAUTUMINEN MONIARVOINEN, KANSAINVÄLISTYVÄ YHTEISKUNTA, AKTIIVINEN LUONNON- JA ELÄINSUOJELU JA NIIDEN UUSIA ALAKULTTUUREITA

MIKÄ SUSIKONFLIKTISSA KIINNOSTAA? MILLAISISTA ELEMENTEISTÄ KONFLIKTI RAKENTUU? KONFLIKTIN RATKAISUN MAHDOLLISUUDET?

KANNAN KASVU- KONFLIKTIN VOIMAANTUMINEN ERI TAHOJEN RISTIKKÄISET TAVOITTEET: SUOJELU-, MAASEUTU, METSÄSTYS ERILAISTEN POLITIIKKOJEN KOHTAAMISTA EU:STA KONFLIKTIN OSAPUOLI VALITUSPROSESSIEN SEURAUKSENA MEDIA KAMPAILUN AREENANA

ÄÄRIPÄÄT

KRITIIKKIÄ!!!!

KONFLIKTIN KAKSI PUOLTA Biologinen/ekologinen Sosioekonominen/yhteiskunnallinen SUDEN BIOLOGISET ERITYISET OMINAISUUDET IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUS JA KOHTAAMINEN PELOT, ASENTEET, ARVOT YHTEISKUNNAN PÄÄTÖKSEN TEKO- OIKEUS: PAIKALLISEN JA YLEISEN EDUN RISTIRIITA EKOLOGINEN KILPAILU: RIISTA, METSÄSTYS JA KOIRAT, KOTIELÄIMET, KENEN REVIIRI? ELINYMPÄRISTÖ-MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUS SUTEEN JA LAJIEN VÄLISIIN SUHTEISIIN LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN TULKINTA/OIKEUS MEDIA JA SEN ROOLI, RUOKKII VAI RAPORTOI? SIDOSRYHMIEN VÄLINEN POLIITTINEN KAMPPAILU: SUDEN/IHMISEN OIKEUDET MAASEUTU/KAUPUNKI VASTAKKAINASETTELU

VAATIMUKSISTA KOHTI KONSENSUSTA? YKSIMIELISYYS: EDELLYTTÄÄ KOMPROMISSEJA: PAREMPI KORVAUSJÄRJESTELMÄ POROTALOUDEN ERITYIS-LUONTEEN TUNNUSTAMINEN ONGELMASUSIEN POISTO TIEDON JA TUTKIMUKSEN LISÄÄMINEN LAINSÄÄDÄNNÖN SELKO-KIELISYYS HOITOSUUNNITELMA VASTUU YLLÄPITÄÄ SUSIKANTAA METSÄSTYS KANNAN SÄÄTELYKEINONA KANNAN TASAISEMPI LEVIÄMINEN PÄÄTÖKSEN TEKO PAIKALLISILLE TAHOILLE LISÄÄ RADIOPANTASUSIA SUOJELUTAHOT MUKAAN PÄÄTTÄMÄÄN SUSIPOLITIIKASTA

LAJIEN HOIDON PARADOKSEJA EPÄOIKEUDENMUKAISEKSI KOETTU SUOJELUTAVOITE PÄINVASTAINEN LOPPUTULOS METSÄSTYS KANNAN KONTROLLINA VOI LISÄTÄ SIETOA- VÄÄRINKÄYTETTYNÄ UHATA LAJIA JA LISÄTÄ VAHINKOJA MITÄ SUUREMPI KANTA - SITÄ SUUREMPI SÄÄTELYN TARVE - SIITÄ SUUREMPI KONFLIKTIEN RISKI

RATKAISTA VAI HALLITA? ON OLEMASSA KONFLIKTEJA, JOILLA ON RATKAISU JA KONFLIKTEJA, JOITA EI VOIDA RATKAISTA. (TAME CONFLICTS/WICKED CONFLICTS) JOHTOPÄÄTÖS: SUSIKONFLIKTILLE EI OLE RATKAISUA, JONKA YMMÄRTÄMINEN ON SEN HALLINNAN AVAIN

SUSIKONFLIKTIN HALLINTA HAASTEET JA AJURIT JATKUVAN HALLINNAN PROSESSI VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIA PARADOKSIEN AREENA ALUEELLISET EROT HALLINTORAKENNE LAINSÄÄD., TALOUD. PUUTTEET PAIKALLINEN/YLEINEN ETU KILPAILEVAT ARVOT JA POLITIIKAT SIDOSRYMÄSUHTEIDEN HAAVOITTUVUUS METSÄSTYKSEN ERITYISYYS KONFLIKTIN RATKAISEMAT- TOMUUS KONFLIKTIN HALLINTA SOPEUTUVA OSALLISTAVA DEMOKRAATTINEN OPPIVA ORGANISOITU LÄPINÄKYVÄ

SUURPETONEUVOTTELUKUNNAT YHTEYSTYÖELIMINÄ ON OSALLISTAVA, OPPIVA,ORGANISOITU, LÄPINÄKYVÄ TOIMIVALTA?, VASTUU?, VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUS? EI VOI RATKAISTA KAIKKIA ALUEELLISIA ONGELMIA, MUTTA ON HALLINNAN NÄKÖKULMASTA TÄRKEÄ

SUURPETONEUVOTTELUKUNNAT YHTEYSTYÖELIMINÄ TIEDONVAIHTO YMMÄRRYS UUDET AVAUKSET JA IDEAT YHTEISET PROJEKTIT, HANKKEET, YHDESSÄ TEKEMINEN = YHTEISTYÖ = KESKINÄINEN LUOTTAMUS

KIITOS MIELENKIINNOSTA!