Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta

Ref. Ares(2018)2906536-04/06/2018 EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 29.5.2018 COM(2018) 372 final 2018/0197 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta {SEC(2018) 268 final} - {SWD(2018) 282 final} - {SWD(2018) 283 final} FI FI

1. EHDOTUKSEN TAUSTA PERUSTELUT Komissio teki 2. toukokuuta 2018 ehdotuksen 1 seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2021 2027. Ehdotus sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä EAKR, että koheesiorahaston. Hallinnon yksinkertaistaminen määriteltiin keskeiseksi tavoitteeksi EU:n rahoituksen tulevaisuudesta annetussa pohdinta-asiakirjassa sekä jälkiarvioinnissa ja julkisessa kuulemisessa. Kokemus on osoittanut, että säännöt ovat liian monimutkaisia ja hajanaisia, mikä aiheuttaa ohjelmien hallinnoijille ja lopullisille tuensaajille tarpeetonta rasitetta. Jotta mahdollistetaan yhdenmukaisuus 2 muiden yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien EU:n politiikkojen kanssa, EAKR:n ja koheesiorahaston toteutusta ja täytäntöönpanoa koskeviin sääntöihin sovelletaan mahdollisimman pitkälle yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta. Siinä vahvistetaan yhteiset säännökset, jotka koskevat seitsemää yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EU:n tason rahastoa: Koheesiorahasto Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) 3 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) 4 Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto (AMIF) 5 Sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) 6 Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline (BMVI) 7 Jotta voitaisiin varmistaa yhdenmukaisuus Euroopan horisontti -ohjelman kanssa, kyseisessä ohjelmassa on tarkoitus keskittyä eurooppalaiseen huippuosaamiseen (uuden tietämyksen luominen ja hyödyntäminen), kun taas EAKR:ssä keskitytään alueelliseen merkitykseen (olemassa olevan tietämyksen ja teknologian levittäminen sinne, missä sitä tarvitaan, ja niiden juurruttaminen paikallistasolla älykkään erikoistumisen strategioiden kautta). Jotta voitaisiin varmistaa yhdenmukaisuus Verkkojen Eurooppa -välineen kanssa, synergiaa ja täydentävyyttä on lisätty keskittämällä kyseisen välineen tuki erityisesti ydinverkkoon ja tarjoamalla lisäksi EAKR:stä ja koheesiorahastosta tukea kattavaa verkkoa varten, mukaan lukien alueellisen ja paikallisen pääsyn varmistaminen kyseiseen verkkoon sekä liikenneyhteydet kaupunkialueiden sisällä. Lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja selkeyttämiseksi tässä asetuksessa määritellään säännökset, joita sovelletaan sekä EAKR:ään että koheesiorahastoon silloin kun niistä osoitetaan tukea Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ja, EAKR:n osalta, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisesti. 1 2 3 4 5 6 7 COM(2018) 322 final, 2.5.2018. Synergiaa ja johdon- ja yhdenmukaisuutta muiden EU:n politiikkojen kanssa käsitellään tarkemmin vaikutustenarvioinnissa. [Viite]. [Viite]; paitsi työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma ja EU:n terveysalan ohjelma. [Viite]; vain yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvat osa-alueet. [Viite]. [Viite], paitsi tullivalvontalaitteita koskeva ohjelma. FI 1 FI

Johtuen Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisten ohjelmien erityisluonteesta eli siitä, että kyseisiin ohjelmiin osallistuu useita jäsenvaltioita ja EU:n ulkopuolisia maita, annetaan kuitenkin erillinen Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskeva asetus, jossa vahvistetaan erityiset säännöt yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen ja tämän asetuksen lisäksi. Tässä ehdotuksessa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti. 2. OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE Unionin toiminnan oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 174 artikla: (U)nioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Unioni pyrkii erityisesti vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. EAKR:n tavoitteet määritellään SEUT-sopimuksen 176 artiklassa: Euroopan aluekehitysrahaston tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa osallistumalla kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämiseen ja rakenteelliseen mukauttamiseen sekä taantuvien teollisuusalueiden uudistamiseen. Koheesiorahaston tavoitteet määritellään SEUT-sopimuksen 177 artiklassa: Samaa menettelyä noudattaen perustettu koheesiorahasto osallistuu ympäristöalan hankkeiden rahoittamiseen sekä Euroopan laajuisten verkkohankkeiden rahoittamiseen liikenteen infrastruktuurin alalla. Lisäksi SEUT-sopimuksen 174 artiklassa kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin. SEUT-sopimuksen 349 artiklassa määrätään, että on hyväksyttävä erityistoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne, jota vaikeuttavat erityispiirteet, jotka haittaavat suuresti näiden alueiden kehitystä. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate Vaikutustenarvioinnissa 8 määritettiin useita syitä, joiden vuoksi EU:n tason toiminta tuo lisäarvoa kansallisiin toimiin. Näihin kuuluvat muun muassa seuraavat: EAKR:n ja koheesiorahaston rahoitus kattaa monissa maissa vähintään 50 prosentin osuuden julkisista investoinneista näillä jäsenvaltioilla ei muuten olisi taloudellisia edellytyksiä toteuttaa tällaisia investointeja. Tällä rahoituksella voi olla merkittäviä kansalliset ja alueelliset rajat ylittäviä heijastusvaikutuksia, esimerkiksi innovointiin ja pk-yrityksiin tehtäviin investointeihin. EU:n tason toimilla on tärkeä rooli sen varmistamisessa, että kyseiset heijastusvaikutukset toteutuvat ja että vältetään ali-investointeja. Lisäksi investoinnit on suunniteltava siten, että heijastusvaikutukset voidaan maksimoida. 8 Lisätietoja oheisen vaikutustenarvioinnin (SWD(2018) 282) 3.1 luvussa, joka käsittelee toissijaisuusperiaatteen toteutumista ja EAKR:n ja koheesiorahaston tuottamaa lisäarvoa. FI 2 FI

Useimmilla alueilla, myös kehittyneemmillä alueilla, älykkään erikoistumisen strategiat (RIS3) muodostavat investoinneille yhtenäisen strategisen kehyksen ja tuottavat runsaasti lisäarvoa. Ne ovat saaneet alkunsa EAKR:n tuen strategista ohjelmasuunnittelua koskevasta vaatimuksesta ja sitä vastavasta ennakkoedellytyksestä. Itse asiassa tällaisten strategioiden hyödyt ovat usein suurimmat kehittyneimmillä alueilla (erityisesti Pohjoismaissa, Itävallassa, Saksassa, Benelux-maissa ja Ranskassa). EU:n prioriteettien edistäminen. Tähän sisältyy rakenneuudistuksia, jotka koskevat työmarkkinoita, liikennettä, ympäristöä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillintää, energia-alaa, koulutusta ja sosiaalipolitiikkoja ja -ohjelmia, sekä hallinnon nykyaikaistaminen. EAKR:n ja koheesiorahaston avulla saadaan aikaan konkreettisia tuloksia aloilla, joilla on merkitystä EU:n kansalaisille EU:n talousarvio auttaa saavuttamaan tuloksia kansalaisille tärkeissä asioissa 9. Alueiden auttaminen globalisaatioon sopeutumisessa, 420 000 työpaikan luominen ja 1,1 miljoonan pk-yrityksen tukeminen 10 sekä kaupunkiköyhyyden torjunta kaikki nämä ovat ensisijaisen tärkeitä asioita EU:n kansalaisille. On syytä huomata, että monet tuloksista ovat erityisen ilmeisiä koheesiomaiden ulkopuolella. Lisäksi asetukseen sisältyvät toimintavaihtoehdot ovat oikeasuhteisia muun muassa seuraavista syistä: Yhteistyöhön perustuva hallinnointi: Euroopan komissio ei hallinnoi ohjelmia suoraan, vaan niitä pannaan täytäntöön yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Yhdistetyt säännöt (asiaan liittyvä yhteisiä säännöksiä koskeva asetus ja tämä asetus) ovat huomattavasti yksinkertaisemmat ja yhtenäisemmät kuin edellisellä ohjelmakaudella. 3. JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET Jälkiarviointi Strategian, prioriteettien ja politiikan vaikutusten osalta jälkiarvioinnissa todettiin seuraavaa. Pk-yrityksille osoitettavalla tuella on merkittäviä potentiaalisia vaikutuksia. Tuessa olisi kuitenkin keskityttävä enemmän dynaamisten pk-yritysten kasvun edistämiseen, älykkään erikoistumisen strategioihin ja alueiden tukemiseen niin, että ne pääsevät etenemään talouden ketjussa, sen sijaan, että yritetään pitää talous ennallaan. Eräillä toimilla on usein vähäiset vaikutukset; tämä koskee esimerkiksi suuryritysten tukemista (tehokkain keino houkutella suuryrityksiä eivät ole taloudelliset kannustimet vaan paikallisten olosuhteiden, kuten paikallisen liiketoimintaympäristön, parantaminen jne.). Vastaavasti lentoasemiin tehtävillä investoinneilla on yleensä saatu aikaan vain vähän tuloksia, ja ne ovat perusteltuja ainoastaan syrjäisimmillä alueilla. 9 10 Ks. komission pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta: https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-future-eu-finances_fi. Vuosia 2014 2020 koskevat tavoitteet. FI 3 FI

Muun muassa vähähiiliseen talouteen, kestävään kaupunkikehitykseen ja alueelliseen yhteistyöhön osoitetulla rahoituksella on saatu aikaan paljon lisäarvoa. Nämä asiat on otettu huomioon tässä EAKR:ää ja koheesiorahastoa koskevassa asetuksessa, jossa säilytetään temaattinen keskittäminen siten, että tärkeimpiä prioriteetteja ovat seuraavat: tuki innovoinnille, digitaalitaloudelle ja pk-yrityksille älykkään erikoistumisen strategian kautta; vähähiilinen ja kiertotalous sekä sitoutuminen yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosenttia kaikista määrärahoista osoitetaan ilmastotavoitteeseen; laaditaan luettelo toimista, joille ei myönnetä tukea, mukaan lukien suora tuki suuryrityksille, lentoasemainfrastruktuurille (syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta) ja eräille jätehuoltoon liittyville toimille (esim. kaatopaikat); edistetään edelleen alueellista yhteistyötä ja kestävää kaupunkikehitystä. Lisäksi jälkiarvioinnista saatiin paljon hyödyllistä tietoa tuen täytäntöönpanojärjestelmän osalta (mm. yksinkertaistaminen, joustavuus ja rahoitusvälineet). Nämä otetaan huomioon yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa. Sidosryhmien kuuleminen Julkinen verkkokuuleminen toteutettiin 10. tammikuuta 9. maaliskuuta 2018. Kuuleminen kattoi koheesiopolitiikan, toisin sanoen EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n. Tärkeimpien haasteiden osalta suurin osa (94 %) vastaajista piti alueellisten erojen kaventamista erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä. Seuraavaksi tärkeimpiä haasteita katsottiin olevan työttömyyden vähentäminen, laadukkaiden työpaikkojen lisääminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjuminen (91 %). Tulosten mukaan parhaiten oli onnistuttu vastaamaan haasteeseen tutkimuksen ja innovoinnin edistäminen (noin 61 %) ja toiseksi parhaiten haasteeseen alueellisen yhteistyön edistäminen (59 %). Vastaajista 76 prosenttia katsoi, että rahastot tuottivat lisäarvoa suuressa tai melko suuressa määrin. Alle 2 prosentin mielestä ne eivät olleet tuottaneet lainkaan lisäarvoa. Tavoitteiden saavuttamisen esteistä ylivoimaisesti pahimpina pidettiin monimutkaisia menettelyjä (86 %). Seuraavaksi suurimpina esteinä pidettiin tilintarkastus- ja valvontavaatimuksia (68 %) ja ennakoimattomiin olosuhteisiin reagoimista haittaavaa joustamattomuutta (60 %). Yksinkertaistamisen edistämiseksi useimmiten valittu toimenpide oli sääntöjen karsiminen, selkeyttäminen ja lyhentäminen (90 %). Seuraavaksi eniten kannatusta saivat EU:n rahoitusvälineiden sääntöjen yhdenmukaistaminen (79 %) ja enemmän joustoa resurssien kohdentamiseen sekä ohjelma-alueelle että sen sisällä (76 77 %). Avoimiin kysymyksiin annetuissa vastauksissa vastaajat kannattivat kaiken kaikkiaan voimakkaasti seuraavia näkökohtia: Koheesiopolitiikka kaikkien alueiden hyväksi (vaikka painopisteenä pysyisivät edelleen vähemmän kehittyneet alueet). FI 4 FI

Toimintapoliittinen innovointi, mukaan lukien älykkään erikoistumisen strategiat ja älykkäät investoinnit yleisemminkin. Temaattisen keskittäminen jatkaminen ja kehittäminen. Keskittyminen paikallisiin haasteisiin (erityisesti kestävään kaupunkikehitykseen). Alueiden välinen yhteistyö, sekä yli rajojen että kaikkialla Euroopassa. EU:n tason yhteistyö on olennaisen tärkeää älykkään erikoistumisen kannalta huipputeknologian aloilla innovointi riippuu usein Euroopan laajuisten klustereiden tai osaamiskeskittymien välisen yhteistyön piirissä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta ja kerrannaisvaikutuksista. Nämä asiat on otettu huomioon tässä EAKR:ää ja koheesiorahastoa koskevassa asetuksessa, jossa jatketaan toimia alueellisten erojen ja kaikkialla Euroopassa sijaitsevien alueiden haasteiden käsittelemiseksi jatketaan ja tehostetaan temaattista keskittymistä älykkääseen kasvuun älykkään erikoistumisen strategioiden välityksellä sekä vähähiiliseen ja kiertotalouteen jatketaan alueiden välisen yhteistyön tukemista ja laajennetaan sitä älykkään erikoistumisen alalle edistetään paikallista kehitystä integroitujen alueellisten ja paikallisten strategioiden pohjalta ja kannustetaan kestävään kaupunkikehitykseen sekä valmiuksien kehittämiseen tällä alalla. Lisäksi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus tarjoaa puitteet EAKR:n ja koheesiorahaston toimille, joilla pyritään Vaikutustenarviointi yksinkertaistamaan EAKR:ään ja koheesiorahastoon liittyviä monimutkaisia menettelyjä lisäämään joustavuutta uusiin haasteisiin reagoimiseksi yhdenmukaistamaan asetuksen piiriin kuuluvia EU:n rahastoja koskevia sääntöjä. Tämän ehdotuksen tueksi on laadittu vaikutustenarviointi. Keskeiset toimintavaihtoehdot ja parhaaksi valittu vaihtoehto voidaan vahvistaa lopullisesti ja niiden taloudelliset vaikutukset voidaan arvioida vasta, kun on tehty päätös rahoituspuitteista ja varojen jakamismenetelmästä. Määrärahoihin tehty 7 %:n vähennys voidaan ottaa huomioon jollakin seuraavista tavoista: Vaihtoehto 1: Määrärahoja leikataan tasaisesti kaikilla osa-alueilla. Vaihtoehto 2: Supistetaan kehittyneemmille alueille osoitettavaa rahoitusosuutta. Vaihtoehto 3: Keskeisille aloille osoitettava tuki pidetään ennallaan (temaattinen keskittäminen), mutta sitä supistetaan muiden aiheiden osalta. Vaihtoehtoa 3 pidetään parempana muun muassa seuraavista syistä: FI 5 FI

Painopiste voidaan säilyttää edelleen aiheissa, jotka tuovat eniten EU:n tason lisäarvoa, kun arviointi viittaa siihen, että tietyllä toimintapolitiikalla on ollut suurin vaikutus. Monet suurimmista haasteista (globalisaatio ja talouden rakennemuutos, siirtyminen vähähiiliseen ja kiertotalouteen, ympäristöhaasteet, muuttoliike ja kaupunkiköyhyyden saarekkeet) vaikuttavat yhä enemmän moniin alueisiin kautta koko EU:n, myös kehittyneempiin alueisiin. EU:n investoinnit ovat sekä tarpeellisia että osoitus solidaarisuudesta. Kriittisen massan ylläpitäminen investoinnit kehittyneemmille alueille ovat asukasta kohti laskettuna vähäisiä jo nyt. Julkisessa kuulemisessa suurin osa sidosryhmistä tuki EAKR:n toimintaa kaikilla alueilla. Tämä lähestymistapa myös takaa koheesiopolitiikan rahastojen paremman näkyvyyden kaikissa jäsenvaltioissa. Kertomus toimitettiin kahdesti sääntelyntarkastelulautakunnalle, joka esitti seuraavat huomautukset: Lautakunnan lausunto Kierros 1: Kielteinen lausunto (1) Kertomuksessa ei oteta huomioon niitä vaikutuksia, joita EAKR:n ja koheesiorahaston rahoituskapasiteetin supistamisella olisi. (2) Kertomuksessa ei selitetä, miten muuttuneet tavoitteet ja jakamisperusteet muuttaisivat ohjelman painotuksia. (3) Siinä ei esitetä mahdollisia (ala)vaihtoehtoja, jotka koskevat EAKR:n/koheesiorahaston maantieteellistä kattavuutta, alueellista tukikelpoisuutta ja määrärahojen kohdentamiskeinoja. (4) Kertomuksessa ei käsitellä riittävästi toteutusmekanismien muutosten vaikutuksia. Kierros 2: Myönteinen lausunto, joka sisältää seuraavat varaumat: (1) Parhaana pidetyn vaihtoehdon (temaattinen keskittäminen) sisältöä ja vaikutuksia ole esitetty riittävän selkeästi. Tarkistetussa kertomuksessa ei esitetä riittävästi todisteita siitä, että temaattisella keskittämisellä kyetään vähentämään alueiden ja jäsenvaltioiden välisiä eroja. (2) Kertomuksessa ei esitetä selvästi, miten Berliinin menetelmää on tarkoitus jatkossa Jatkotoimet (1) 3.2 luvussa esitetään kolmeen toimintavaihtoehtoon perustuva malli, jossa rahoitusta on leikattu 10 prosenttia. (2) 3.2 luvun teksti ja kuviot kuvaavat sitä, miten ohjelman painotus muuttuisi eri toimintavaihtoehdoissa. (3) 3.2 luvussa esitetään kolme vaihtoehtoa, jotka koskevat määrärahojen maantieteellistä ja temaattista kohdentamista, ja tiedot ohjelman keskeisestä uudesta painotuksesta. (4) Toteutusmekanismeja koskevaa lukua on muutettu lautakunnan ehdotusten mukaisesti (ks. huomautusta 8 koskeva osio jäljempänä). (1) Kaikki vaihtoehdot esitetään nyt tyhjentävästi sivuilla 28 29, ja niitä vertaillaan taulukossa 7. Kuviossa 5 esitetään jäsenvaltion parhaaksi arvioiman vaihtoehdon temaattisia vaikutuksia. Eri vaihtoehtojen vaikutuksia alueellisiin ja kansallisiin kasvuasteisiin tarkastellaan ja vertaillaan QUEST-makrotalousmallin avulla tekstin sivuilla 30 31, numeromuodossa taulukossa 9 sekä FI 6 FI

soveltaa rahoituksen jakamiseen, eikä syitä siihen, miksi muita vaihtoehtoja ei ole harkittu. (3) Kertomuksessa ei kuvata eurooppalaisen rajanylisen mekanismin soveltamisalaa tai mahdollisia vaikutuksia. (4) Kertomuksessa ei selvennetä EARK:n/koheesiorahaston ja uuden uudistusten tukiohjelman välistä johdonmukaisuutta/täydentävyyttä. kuvioissa 6 ja 7. (2) Berliinin menetelmää kuvataan nyt laatikossa sivulla 29, ja siinä esitetään myös syyt menetelmän valintaan ja siihen, miksi ei ole harkittu muita vaihtoehtoja. (3) Rajanylistä mekanismia kuvataan sivuilla 41 42. Mahdollisia vaikutuksia koskevaa raporttia selostetaan, ja raportti on lisätty alaviitteeksi. (4) Rahastojen suhdetta uudistusten tukiohjelmaan kuvataan nyt tarkemmin sivulla 60. Yksinkertaistaminen EAKR:ään ja koheesiorahastoon liittyvistä huomattavista hallinnollisista kustannuksista on todisteita. Hiljattain laaditussa tutkimuksessa 11 niiden arvioitiin olevan EAKR:n osalta 3 prosenttia ja koheesiorahaston osalta 2,2 prosenttia ohjelman keskimääräisistä kustannuksista. Tuensaajiin (myös pk-yrityksiin) kohdistuva hallinnollinen rasite on suurempi. Suurin osa EAKR:ää ja koheesiorahastoa koskevista yksinkertaistamistoimenpiteistä sisältyy yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen. Monia niistä on vaikea arvioida etukäteen niiden taloudellisten vaikutusten kannalta, mutta tutkimuksessa tehtiin seuraavat arviot: Lisäämällä yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä (tai maksujen suorittamista ehtojen täyttymisen perusteella) voitaisiin vähentää huomattavasti EAKR:n ja koheesiorahaston hallinnollisia kokonaiskustannuksia, jopa 20 25 prosentilla, jos näitä vaihtoehtoja sovelletaan kautta linjan. Soveltamalla valvontaan ja tarkastuksiin oikeasuhteisempaa lähestymistapaa voitaisiin vähentää merkittävästi matalariskisten ohjelmien tarkastusten määrää ja tarkastustaakkaa. Näin voitaisiin supistaa EAKR:n ja koheesiorahaston hallinnollisia kokonaiskustannuksia 2 3 prosenttia ja vaikutusten kohteena olevien ohjelmien kustannuksia vielä huomattavasti enemmän. Sähköinen koheesio ja tietojen vaihto Ohjelmakauden 2014 2020 ohjelmat edellyttivät sähköistä tietojenvaihtojärjestelmää tuensaajien ja hallintoviranomaisten välillä ja hallinnointi- ja valvontajärjestelmän eri viranomaisten välillä. Tämä asetus perustuu tähän, ja sillä kehitetään edelleen tiedonkeruun eräitä näkökohtia. Kaikki toteuttamisen edistymisen seurannassa tarvittavat tiedot, mukaan lukien tiedot ohjelmien tuloksista ja tuloksellisuudesta, toimitetaan nyt sähköisesti kahden kuukauden välein, joten avoimen datan alustaa päivitetään lähes reaaliajassa. Myös tuensaajia ja toimia koskevat tiedot julkaistaan sähköisessä muodossa hallintoviranomaisen ylläpitämällä verkkosivulla. 11 Spatial Foresight & t33, New assessment of administrative costs and burden in ESI Funds, preliminary results. FI 7 FI

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi esitetään EAKR:ää ja koheesiorahastoa varten 273:a miljardia euroa kaudella 2021 2027. EAKR:n ja koheesiorahaston määrärahat vuosiksi 2021 2027 (milj. euroa) EAKR ja koheesiorahasto yhteensä 241 978 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 200 629 Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun 190 752 Euroopan alueellinen yhteistyö 8 430 Syrjäisimmät alueet ja harvaan asutut alueet 1 447 Koheesiorahasto 41 349 josta rahoitusosuus Verkkojen Eurooppa välineen liikenneosioon 10 000 5. TIIVISTELMÄ ASETUKSEN SISÄLLÖSTÄ Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus kattaa suuren osan EAKR:n ja koheesiorahaston toteutuksesta ja täytäntöönpanosta. Tätä asetusta olisi sen takia tarkasteltava kyseistä taustaa vasten, ja siinä olisi keskityttävä ennen kaikkea seuraaviin keskeisiin strategisiin kysymyksiin: kohteena olevat keskeiset toimintalinjat ja aihealueet niiden seurannassa hyödynnettävät indikaattorit lähestymistapa tiettyihin erityisalueisiin, mukaan lukien kestävä kaupunkikehitys, sekä syrjäisimmät alueet. I luku Yhteiset säännökset Toimiin perustuva lähestymistapa EAKR:ää ja koheesiorahastoa koskevassa asetuksessa kehitetään yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa asetettujen toimintapoliittisten tavoitteiden pohjalta erityistavoitteet, jotka ovat merkityksellisiä EAKR:n ja koheesiorahaston kannalta ja joita voidaan seurata asianmukaisten indikaattoreiden avulla. Lisäksi asetuksessa vahvistetaan luettelo toimista, joille ei voida myöntää tukea ja jotka jäävät rahastojen soveltamisalan ulkopuolelle. Rahastojen soveltamisalan ja tukeen oikeuttamattomien toimien luettelon tarkoituksena on varmistaa, että investointituki on yhdenmukaista sekä arvioinnin tulosten että Euroopan unionin poliittisten ja kestävyyteen liittyvien tavoitteiden kanssa: tukea ei myönnetä kaatopaikkoja, lentoasemainfrastruktuuria, tupakkateollisuutta eikä ydinvoimaloiden käytöstä poistamista varten. Temaattinen keskittäminen Sen varmistamiseksi, että määrärahojen supistuessakin pystytään kokoamaan kriittinen massa investointeja, EAKR:ää ja koheesiorahastoa koskevassa asetuksessa säilytetään temaattista keskittämistä koskevat vaatimukset. Valtaosa resursseista (65 85 %) keskitetään tukemaan FI 8 FI

niiden toimintapoliittisten tavoitteiden (TT) saavuttamista, jotka arvioinnin ja vaikutustenarvioinnin mukaan tuovat eniten lisäarvoa ja jotka lisäksi edistävät eniten EU:n prioriteettien saavuttamista: TT 1: älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia ; TT 2: vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia. Temaattista keskittämistä koskevia kriteerejä sovelletaan kansallisella tasolla joustavuuden mahdollistamiseksi. Maat, joissa TT 1 vähintään, % TT 2 vähintään, % BKTL on alle 75 % 35 % 30 % BKTL on 75 100 % 45 % 30 % BKTL on yli 100 % 60 % Ei sovelleta TT 1 ja TT 2 vähintään 85 % Indikaattorit Jotta voitaisiin varmistaa tuloksellisuuden johdonmukainen seuranta, asetuksessa säilytetään yhteiset tuotosindikaattorit ja hiotaan niitä edelleen sekä otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön yhteiset tulosindikaattorit. Tulosindikaattorien avulla avoimen datan alustalla voidaan raportoida tuloksista reaaliajassa ja verrata niitä ohjelmien ja jäsenvaltioiden välillä. Niitä voidaan käyttää myös tuloksellisuutta koskevien keskustelujen ja arviointien perustana, ja niillä helpotetaan EU:n lainsäädännöstä aiheutuvien velvoitteiden seurantaa. Arvioinnit tehdään 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten sopimuksen 12 22 ja 23 kohdan mukaisesti. Sopimuksessa kolme toimielintä vahvisti, että lainsäädännön ja politiikan arvioinnin olisi oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnille. Arvioinnit tehdään ohjelman indikaattorien/tavoitteiden perusteella, ja ne koskevat ohjelman vaikutuksia. Lisäksi tehdään yksityiskohtainen analyysi siitä, missä määrin ohjelma on asianmukainen, tehokas ja tuloksellinen, missä määrin se tuo EU:n lisäarvoa ja missä määrin se on johdonmukainen muiden EU:n politiikkojen kanssa. Arvioinnit kattavat kokemusperäisen tiedon, ongelmat ja mahdollisuudet parantaa toimia ja niiden vaikutuksia. II luku Alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamista koskevat erityissäännökset Asetuksessa esitetään myös, että jatkossa keskitytään enemmän kestävään kaupunkikehitykseen osoittamalla 6 prosenttia EAKR:n varoista tälle alalle ja että rahoitus toteutetaan alueellisten välineiden kautta. Yhdennetyillä alueellisilla ja paikallisilla kehitysstrategioilla on tarkoitus varmistaa toimien yhdenmukaisuus. Jotta voidaan edistää ja tukea toimijoiden valmiuksien parantamista, innovatiivisia toimia, tietämystä, politiikan kehittämistä ja viestintää kestävän kaupunkikehityksen alalla, asetuksessa esitetään myös, että perustetaan eurooppalainen kaupunkialoite, jota hallinnoi komissio. 12 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1). FI 9 FI

Kaikki kaupunkialueita koskevat välineet yhdistetään yhteen ohjelmaan (eurooppalainen kaupunkialoite), jota toteutetaan joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden, jotta voidaan tarjota kaupungeille yhdenmukainen keinovalikoima. Siihen sisältyvät muun muassa vaihdot, valmiuksien kehittäminen, pilottitoimet ja viestintä. Asetuksessa esitetään myös erityisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne. Näihin sisältyvät muun muassa liikennekustannusten korvaamista koskevat järjestelmät sekä investoinnit. Lisäksi temaattista keskittämistä koskevat vaatimukset ovat näiden alueiden osalta vähemmän tiukat kuin kansallisesti sovellettavien osuuksien perusteella voisi päätellä. FI 10 FI

2018/0197 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan toisen kohdan, 178 artiklan ja 349 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 13, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 14, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä EAKR, tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Kyseisen artiklan sekä SEUT-sopimuksen 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaan EAKR:n tarkoituksena on osaltaan vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Näiden alueiden osalta erityistä huomiota kiinnitetään vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin. (2) Koheesiorahasto perustettiin edistämään yleistä tavoitetta eli lujittamaan unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta osallistumalla ympäristöalan hankkeiden rahoittamiseen sekä Euroopan laajuisten verkkohankkeiden rahoittamiseen liikenteen infrastruktuurin alalla (TEN-T) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 15 mukaisesti. (3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/XXX [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 16 vahvistetaan yhteiset säännöt, joita sovelletaan useisiin rahastoihin, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahastoon, jäljempänä EAKR, Euroopan sosiaalirahasto plussaan, jäljempänä ESR+, koheesiorahastoon, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, jäljempänä EMKR, turvapaikka- ja 13 14 15 16 EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1). [Full reference - new CPR]. FI 11 FI

maahanmuuttorahastoon, jäljempänä AMIF, sisäisen turvallisuuden rahastoon, jäljempänä ISF, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen, jäljempänä BMVI, jotka toimivat yhteisen kehyksen puitteissa, jäljempänä rahastot. (4) EAKR:ään ja koheesiorahastoon ohjelmakaudella 2014 2020 sovellettavien sääntöjen yksinkertaistamiseksi olisi annettava yksi asetus, jossa vahvistetaan kumpaakin rahastoa koskevat yhteiset säännöt. (5) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEU-sopimus, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEUsopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa -periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUTsopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUTsopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia. (6) On tarpeen antaa säännökset, jotka koskevat EAKR:n tukea Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) toteuttamiseen. (7) EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavien toiminnan lajien määrittämiseksi olisi vahvistettava erityiset toimintapoliittiset tavoitteet, joiden mukaisesti rahastoista myönnetään tukea. Näin voidaan varmistaa, että rahastoilla edistetään vähintään yhtä asetuksen (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista yhteisistä toimintapoliittisista tavoitteista. (8) Koska maailmasta tulee koko ajan verkottuneempi ja koska väestörakenteessa ja muuttoliikkeessä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, on selvää, että unionin maahanmuuttopolitiikka edellyttää yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu synergiaan ja täydentävyyteen eri rahoitusvälineiden välillä. Jotta jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa muuttoliikkeen hallinnan alalla voitaisiin tukea yhtenäisellä, vahvalla ja johdonmukaisella tavalla, EAKR:stä osoitettavalla tuella olisi edistettävä maahanmuuttajien pitkän aikavälin kotoutumista. (9) Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden ja alueiden ponnisteluja vastata uusiin haasteisiin, varmistaa korkea turvallisuuden taso kansalaisille ja ehkäistä radikalisoitumista siten, että samalla hyödynnetään synergiaa ja täydentävyyttä unionin muiden politiikkojen kanssa, EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi osaltaan parannettava turvallisuutta liikenteen ja energian kaltaisilla aloilla, joilla on tarpeen varmistaa julkisten tilojen ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuus. FI 12 FI

(10) Lisäksi EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi edistettävä kattavan ja nopean digitaalisen infrastruktuuriverkon kehittämistä sekä puhdasta ja kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä. (11) SEUT-sopimuksessa esitetyn, koheesiorahaston yleisen tavoitteen mukaisesti on tarpeen vahvistaa ja rajata ne erityistavoitteet, joita koheesiorahastosta olisi tuettava. (12) Jotta voidaan parantaa instituutioiden yleisiä hallinnollisia valmiuksia ja hallintotapaa niissä jäsenvaltioissa, joissa toteutetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun - tavoitteen mukaisia ohjelmia, on tarpeen sallia tukitoimenpiteet kaikkien erityistavoitteiden osalta. (13) Jotta yhteistyötoimenpiteitä voidaan edistää ja tukea, Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa on tehostettava yhteistyötä kumppanien kanssa joko tietyssä jäsenvaltiossa tai eri jäsenvaltioiden välillä, kun on kyse kaikkien erityistavoitteiden mukaisesti osoitettavasta tuesta. Tällainen tiiviimpi yhteistyö täydentää Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaista yhteistyötä, ja sen avulla olisi erityisesti tuettava jäsenneltyjen kumppanuuksien välistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on alueellisten strategioiden täytäntöönpano, kuten todetaan komission tiedonannossa Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat 17. Kumppanit voivat olla peräisin miltä tahansa unionin alueelta, mutta niihin voi kuulua myös rajaalueita sekä alueita, joita varten on laadittu makroalue- tai merialuestrategia, tai niiden yhdistelmiä. (14) Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, rahastoista edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. EAKR:stä tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EAKR:n kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 30 prosenttia. Koheesiorahastosta tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista koheesiorahaston kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 37 prosenttia. (15) Jotta EAKR:stä voidaan osoittaa tukea Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisesti sekä infrastruktuuri-investointeina että niihin liittyvinä investointeina ja koulutus- ja integrointitoimina, on tarpeen säätää, että EAKR:stä voidaan tukea myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/xxxx [uusi ESR+] 18 perustetun ESR+:n erityistavoitteiden mukaista toimintaa. (16) Jotta rajalliset resurssit voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, EAKR:stä osoitettava tuki asianomaisen erityistavoitteen mukaisiin tuotannollisiin investointeihin olisi rajoitettava koskemaan pelkästään komission suosituksessa 2003/361/EY 19 tarkoitettuja mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä pk-yritykset, paitsi jos investointeihin liittyy yhteistyötä pk-yritysten kanssa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alalla. 17 18 19 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, COM(2017) 376 final, 8.7.2017. [Full reference - new ESF+]. Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36). FI 13 FI

(17) EAKR:n olisi myötävaikutettava keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia. EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu tuki olisi näin ollen keskitettävä unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen takia EAKR:n tuki olisi keskitettävä toimintapoliittisiin tavoitteisiin älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia ja vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia. Tämä temaattinen keskittäminen olisi toteutettava kansallisella tasolla samalla kun mahdollistetaan jousto yksittäisten ohjelmien tasolla sekä niiden kolmen ryhmän välillä, jotka jäsenvaltioista muodostetaan niiden bruttokansantulon perusteella. Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti jäsenvaltiot ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne. (18) Jotta tuki voidaan keskittää unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, on lisäksi asianmukaista, että temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia noudatetaan koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun on kyse varojen siirroista ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä. (19) Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ne toiminnan lajit, joista aiheutuvia kustannuksia voidaan kattaa EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla investoinneilla SEUTsopimuksessa esitettyjen rahastojen tavoitteiden mukaisesti. Koheesiorahastosta olisi voitava tukea ympäristöön ja TEN-T-verkkoon liittyviä investointeja. EAKR:n osalta toimintojen luetteloa olisi yksinkertaistettava, ja rahastosta olisi voitava tukea infrastruktuuri-investointeja, palvelujen saantiin liittyviä investointeja, pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, laitteita, ohjelmistoja ja aineettomia hyödykkeitä, toimenpiteitä, jotka liittyvät tiedotukseen, viestintään, tutkimuksiin, verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon, sekä toimintaa, johon liittyy klustereita. Jotta voidaan tukea ohjelmien toteuttamista, rahastoista olisi lisäksi voitava tukea teknisen avun toimia. Jotta Interreg-ohjelmissa voitaisiin tukea mahdollisimman monenlaisia toimia, soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös erilaisten välineiden ja henkilöresurssien jakaminen sekä kustannukset, jotka liittyvät ESR+:n soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin. (20) Asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 tarkoitettuja, Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevia hankkeita rahoitetaan edelleen koheesiorahastosta, ja niitä hallinnoidaan sekä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa että suoraan Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa. (21) Samanaikaisesti on tärkeä selkeyttää EAKR:n ja koheesiorahaston ulkopuolelle jäävää toimintaa, mukaan lukien investointeja, joilla pyritään vähentämään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 20 liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia kasvuhuonekaasupäästöjä, jotta voidaan välttää päällekkäisyys kyseisen direktiivin perusteella jo käytettävissä olevan rahoituksen kanssa. Lisäksi olisi 20 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32). FI 14 FI

erikseen säädettävä, että SEUT-sopimuksen liitteessä II luetellut merentakaiset maat ja alueet eivät voi saada tukea EAKR:stä eivätkä koheesiorahastosta. (22) Jäsenvaltioiden olisi toimitettava säännöllisesti komissiolle tietoja edistymisestä liitteessä I esitettyjen yhteisten tuotos- ja tulosindikaattoreiden käytössä. Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita voitaisiin tarvittaessa täydentää ohjelmakohtaisilla tuotos- ja tulosindikaattoreilla. Komission olisi otettava jäsenvaltioiden toimittamat tiedot perustaksi raportoidessaan edistymisestä erityistavoitteiden saavuttamisessa koko ohjelmakauden ajan käyttäen tähän tarkoitukseen liitteessä II esitettyjä keskeisiä indikaattoreita. (23) Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoja on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahastojen käytännön vaikutuksista. (24) Alueelliseen kehitykseen osoitetun tuen maksimoimiseksi tämän alan toimien olisi perustuttava yhdennettyihin alueellisiin strategioihin myös kaupunkialueilla. Sen takia EAKR:stä osoitettu tuki olisi toteutettava käyttäen asetuksen (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 22 artiklassa esitettyjä tukimuotoja, joiden avulla varmistetaan paikallis-, alue- ja kaupunkiviranomaisten asianmukainen osallistuminen. (25) Kestävän kaupunkikehityksen turvaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi tukea yhdennettyä alueellista kehitystä, jotta voidaan vastata tehokkaammin taloudellisiin sekä ympäristöön, ilmastoon ja väestörakenteeseen liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin kaupunkialueilla, mukaan lukien toiminnalliset kaupunkialueet, samalla kun otetaan huomioon tarve edistää kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä yhteyksiä. Periaatteet, joiden perusteella valitaan kaupunkialueet, joilla on määrä toteuttaa niiden kestävää kaupunkikehitystä tukevia yhdennettyjä toimenpiteitä, ja näitä toimenpiteitä koskevat alustavat määrät olisi vahvistettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa siten, että vähintään kuusi prosenttia EAKR:n varoista kohdennetaan tähän tarkoitukseen kansallisella tasolla. Lisäksi olisi vahvistettava, että tätä prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin, kun varoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, mukaan lukien väliarvioinnissa. (26) Jotta voidaan määrittää tai tarjota uusia ratkaisuja ongelmiin, jotka koskevat kestävää kaupunkikehitystä unionin tasolla, kaupunkialueiden innovatiiviset toimenpiteet olisi kestävän kaupunkikehityksen alalla korvattava eurooppalaisella kaupunkialoitteella, jota toteutetaan joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden. Aloitteen olisi katettava kaikki kaupunkialueet, ja sillä olisi tuettava Euroopan unionin kaupunkiagendaa 21. (27) Syrjäisimpiin alueisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota hyväksymällä SEUTsopimuksen 349 artiklan mukaisia toimenpiteitä, joilla syrjäisimmille alueille myönnetään lisämääräraha korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta, joita ovat syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista ja joiden pysyvyys ja yhteisvaikutukset haittaavat vakavasti näiden alueiden kehitystä. Tämä lisämääräraha voi kattaa investoinnit, toimintakustannukset ja julkisen 21 Neuvoston päätelmät EU:n kaupunkiagendasta, 24. kesäkuuta 2016. FI 15 FI

palvelun velvoitteet, joilla on tarkoitus korvata edellä mainituista rajoituksista aiheutuvat lisäkustannukset. Toimintatuella voidaan kattaa rahdinkuljetuspalveluista ja kuljetuspalvelujen käynnistämisestä aiheutuvia menoja sekä sellaisista toimista aiheutuvia menoja, jotka liittyvät varastointirajoitteisiin, tuotantovälineiden liialliseen kokoon ja huoltoon sekä henkilöresurssien niukkuuteen paikallisilla markkinoilla. Kuten kaikkien EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettavien toimien kohdalla, EAKR:stä toiminta- ja investointituen rahoittamiseen syrjäisimmillä alueilla osoitettavan tuen olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUTsopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaista. (28) Komissiolle olisi tämän asetuksen tiettyjen, muiden kuin keskeisten osien muuttamiseksi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, joilla mukautetaan, silloin kun se on perusteltua, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilmoitettavien, ohjelmien tuloksia koskevien tietojen perustana käytettävien indikaattoreiden luetteloa liitteessä II. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 22 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. (29) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen vähentämällä keskeisintä alueellista epätasapainoa unionissa, vaan se voidaan eri alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden sekä jäsenvaltioiden ja alueiden rahoitusvarojen rajallisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEUsopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: I LUKU Yhteiset säännökset 1 artikla Kohde 1. Tässä asetuksessa vahvistetaan erityistavoitteet ja Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä EAKR, asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 2 kohdassa] tarkoitettuun Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun - tavoitteeseen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen (Interreg) osoitettavan tuen soveltamisala. 22 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1). FI 16 FI

2. Tässä asetuksessa vahvistetaan myös erityistavoitteet ja koheesiorahastosta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa] tarkoitettuun Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen osoitettavan tuen soveltamisala. 2 artikla EAKR:n ja koheesiorahaston erityistavoitteet 1. Asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 1 kohdassa] esitettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisesti EAKR:stä tuetaan seuraavia erityistavoitteita: a) älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia (toimintapoliittinen tavoite 1); tähän tavoitteeseen päästään i) parantamalla tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa; ii) hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi; iii) iv) parantamalla pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä; kehittämällä taitoja älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten; b) vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia (toimintapoliittinen tavoite 2); tähän tavoitteeseen päästään i) edistämällä energiatehokkuustoimenpiteitä: ii) iii) iv) edistämällä uusiutuvaa energiaa; kehittämällä älykkäitä energiajärjestelmiä ja -verkkoja ja älykästä energian varastointia paikallistasolla; edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ehkäisemistä sekä katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta; v) edistämällä kestävää vesienhoitoa; vi) edistämällä siirtymistä kiertotalouteen; vii) edistämällä biologista monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria kaupunkiympäristössä ja vähentämällä saastumista; c) yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä (toimintapoliittinen tavoite 3); tähän tavoitteeseen päästään i) parantamalla digitaalisia yhteyksiä; ii) kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, turvallista ja intermodaalista Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T); iii) kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä ja intermodaalista kansallista, alueellista ja paikallista liikkuvuutta, mukaan FI 17 FI

iv) lukien yhteyksien parantamista TEN-T-verkon ja rajatylittävän liikkuvuuden osalta; edistämällä kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä; d) sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (toimintapoliittinen tavoite 4); tähän tavoitteeseen päästään i) tehostamalla työmarkkinoita ja parantamalla laadukkaiden työpaikkojen saatavuutta sosiaalisen innovoinnin ja infrastruktuurin kehittämisen avulla; ii) iii) iv) helpottamalla pääsyä osallistaviin ja laadukkaisiin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviin palveluihin kehittämällä infrastruktuuria; parantamalla syrjäytyneiden yhteisöjen, maahanmuuttajien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomista integrointia yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, kautta; varmistamalla tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon kehittämällä infrastruktuuria, mukaan lukien perusterveydenhuoltoa; e) lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita (toimintapoliittinen tavoite 5); tähän tavoitteeseen päästään i) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta kaupunkialueilla; ii) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta, mukaan lukien maaseutu- ja rannikkoalueilla, myös paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden avulla. 2. Koheesiorahastosta tuetaan toimintapoliittista tavoitetta 2 sekä 1 kohdan c alakohdan ii, iii ja iv alakohdassa esitettyjä toimintapoliittisen tavoitteen 3 erityistavoitteita. 3. Edellä 1 kohdassa esitettyjen erityistavoitteiden osalta voidaan EAKR:stä tai koheesiorahastosta tukea tapauksen mukaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun - tavoitteeseen sisältyviä toimintoja, jos niillä a) parannetaan ohjelmista vastaavien viranomaisten ja rahastojen täytäntöönpanoon liittyvien elinten valmiuksia tai b) tehostetaan yhteistyötä sekä jäsenvaltiossa että sen ulkopuolella olevien kumppanien kanssa. Edellä b alakohdassa tarkoitettuun yhteistyöhön sisältyy yhteistyö seuraavia alueita edustavien kumppaneiden kanssa: valtioiden rajat ylittävät alueet, toisistaan erillään sijaitsevat alueet tai sellaisella alueella sijaitsevat alueet, jota varten on laadittu makroalue- tai merialuestrategia, tai niiden yhdistelmä. FI 18 FI