TUTKIMUS LAPUALTA POISMUUTTANEISTA. Tuomo Turja

TUTKIMUS LAPUALTA POISMUUTTANEISTA Tuomo Turja 0..20

. Johdanto 2. Yhteenveto. Muuton määränpää, nykyinen asumismuoto 8. Muuttopäätösten motiivit 5. Mitä Lapualla pitäisi muuttua 9. Muuttajien aiemmat kontaktit uuteen asuinkuntaan/nykyiset kontaktit Lapualle 2. Harkitsiko muita kuntia kun muutti pois Lapualta, ennakko-odotusten toteutumien 25 8. Lapuasta ja nykyisestä kunnasta annetut kokonaisarviot 28 9. Nykyisen asuinkunnan/lapuan suosittelu asuinpaikkana 0. Valitsisiko edelleen nykyisen asuinkunnan, halukkuus muuttaa takaisin Lapualle Tulostaulukot, avointen vastausten poiminnat (erilliset Excel-tiedostot) 2

. Johdanto Tutkimus Lapualta poismuuttaneista toteutettiin Lapuan kaupungin toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa Lapualle tietoa Lapualta poismuuttaneista. Käsillä olevan tutkimuksen tarkoituksena on saada riittävän yksityiskohtaista tietoa ihmisten muuttopäätösten motiiveista. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Lapualta vuosina 20-20 poismuuttaneet henkilöt. Otos poimittiin väestötietojärjestelmästä niin, että poimintaan otettiin mukaan kaikki 8 vuotta täyttäneet, jotka olivat muuttaneet pois Lapualta..20-0..20 välisenä aikana. Otos oli kokonaisotos niin, että jokaisesta taloudesta poimittiin yksi henkilö tutkimukseen. Otoksen poimituille henkilöille haettiin lopuksi puhelinnumerot. Puhelinnumerollisia henkilöitä löytyi kaiken kaikkiaan 5. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina Taloustutkimus Oy:n puhelinhaastattelukeskuksessa.0-..20. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 00 vastaajaa. Vastausprosentiksi tuli täten 0, jota voidaan pitää tyypillisenä tällaisessa tutkimuksessa. Tilastolliset ajot ja ristiintaulukoinnit on tehty Taloustutkimus Oy:sa. Taulukoinnissa on käytetty T- testiä, joka mittaa kunkin taulukoidun taustamuuttujan kohdalla, poikkeaako tulos muista vastaajista enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95%:n luotettavuustasolla. Väritetty solu kertoo, onko erotus tilastollisesti merkitsevä.

KESKEISET TULOKSET 5

2. Yhteenveto /2 Muuttoliike pois Lapualta suuntautuu suurelta osin lähiseudulle: Lapualta vuosien 20-20 aikana poismuuttaneista prosenttia asuu muualla Etelä-Pohjanmaalla tai Pohjanmaalla. Yksittäisistä kunnista esiin nousee Seinäjoki, jossa asuu prosenttia Lapualta tutkimusaikana muuttaneista talouksista. Lähiseudulle muuttavat erityisesti yli 25-vuotiaat ja lapsiperheet. Kysyttäessä syitä Lapualta poismuuttoon, erottuu kolme asiaa: halutaan muuttaa lähemmäs ystäviä/sukulaisia (2 % mainitsi tämän), muutetaan oman työpaikan (2 %) tai muutetaan oman opiskelupaikan perässä muualle (22 %). Samat kolme asiaa ovat kärjessä, kun kysytään miksi päätyi juuri sille paikkakunnalle, minne Lapualta muutti. Muuttosyyt ovat siis pääosin henkilökohtaisen elämän muutoksista johdettavia. Tyytymättömyys Lapuan palveluihin, sijaintaiin tai kaupungin ilmapiiriin ei näyttele kovin suurta osa muuttopäätöksessä. Aktiiviikäisillä ihmisillä muuton motiivi on useimmin työpaikka, varttuneimmilla syynä on halu muuttaa lähemmäs sukulaisia/tuttavia. Kun kysyttiin, mitä Lapualla pitäisi muuttua, jotta vastaaja muuttaisi takaisin sinne, mainitaan useimmin työllisyystilanne tai työpaikan saanti, sen mainitsi viidesosa vastaajista. Yhdeksällä prosentilla vastaus liittyi siihen, että Lapuan olisi kasvettava isommaksi kaupungiksi, jotta paluumuutto olisi mahdollinen ja kuusi prosenttia toivoi kaupungin ilmapiirin parannusta. Suurin osuus oli kuitenkin niitä, jotka eivät koe paluumuuttoa mahdolliseksi missään tapauksessa. Lapualta poismuuttaneiden yleisin kontakti uuteen asuinkuntaan ennen muuttoa on se, että itsellä tai puolisolla oli sukulaisia tai tuttavia paikkakunnalla. 5 prosentilla oli tämä tilanne. Toinen yleinen kontakti on se, että itse tai puoliso on joko syntynyt tai asunut paikkakunnalla ( %). Lapualta muutettaessa siis useimmiten palataan tavalla tai toisella omille juurilleen. Viidesosalla (2 %) ei ollut mitään aikaisempia kontakteja uudelle paikkakunnalle. Tässä joukossa korostuvat opiskelemaan lähtevät nuoret.

2. Yhteenveto 2/2 Noin kaksi kolmasosaa Lapualta poismuuttaneista ei harkinnut muita mahdollisia kuntia silloin, kun he muuttivat pois Lapualta. Erityisesti yli 55-vuotiailla tilanne oli se, että muita kuntia ei juurikaan harkittu. Lapualta poismuuttaneet ovat pääosin melko tyytyväisiä uuteen asuinkuntaansa. Kaikista vastaajista 2 prosenttia on sitä mieltä, että uusi asuinkunta on vastannut odotuksia erittäin hyvin, ja samoin 2 prosenttia kokee kunnan vastanneen odotuksia melko hyvin. Haastateltavia pyydettiin antamaan sekä nykyisestä asuinkunnastaan että Lapuasta kokonaisarvio asuinpaikkana. Lapualta poismuuttaneet antavat nykyiselle asuinkunnalleen hyvät arviot, arvosanojen keskiarvoksi tulee 8,2. Lapuaa sen sijaan arvioidaan melko kriittisesti. Arvosanojen keskiarvoksi tulee,. Lapualta poismuuttaneiden halukkuus suositella Lapuaa asuinpaikkana on selvästi heikompi kuin halukkuus suositella nykyistä asuinpaikkaa. Noin kolme neljästä Lapualta vuosina 20-20 poismuuttaneista (2 %) valitsisi edelleen nykyisen asuinkuntansa, jos olisi nyt muuttamassa. Runsas neljäsosa, 2 prosenttia, Lapualta vuosina 20-20 poismuuttaneista olisi kuitenkin vähintään melko halukas muuttaman takaisin Lapualle. Lukua voidaan pitää kohtalaisen suurena, mutta toki ajatuksen tasolla lausutusta halukkuudesta on pitkä matka paluumuuttopäätöksen tekemiseen. Halukuutta paluumuuttoon on sekä alle 5-vuotiailla että 5--vuotiaalla, tosin yli 55-vuotiaissa suurin osa on niitä, jotka eivät ole lainkaan halukkaita muuttamaan takaisin. Niistä, jotka ovat vähintään melko halukkaita muuttamaan takaisin, 5 prosenttia pitää vähintään melko todennäköisenä muuttamista Lapualle seuraavan viiden vuoden sisällä.

8. Muuton määränpää, nykyinen asumismuoto Muuttoliike pois Lapualta suuntautuu suurelta osin lähiseudulle: Lapualta vuosien 20-20 aikana poismuuttaneista noin 0 prosenttia on muuttanut kahteen Lapuan naapurikunnista: 2 % asuu nyt Seinäjoella ja kuusi prosenttia Kauhavalla. Tämän lisäksi 2 prosenttia lähtömuutosta on suuntautunut muualle Etelä-Pohjanmaalle tai Pohjanmaalle. Yli 25-vuotialla vastaajilla selvästi yleisin nykyinen asuinpaikka on Seinäjoki ( %). 5 prosenttia yli 25-vuotiaasta Lapualta muuttaneesta asuu nyt Etelä-Pohjanmaalla tai Pohjanmaalla. Alle 25-vuotiaat muuttavat yleisimmin Tampereelle tai Vaasaan. Seinäjoki ja muu lähiseutu houkuttelee lapsiperheitä, Lapualta muuttaneista lapsiperheistä 52 % asuu nyt Seinäjoella ja 5 % joko Etelä- Pohjanmaalla tai Pohjanmaalla. 5-5-vuotiasita muuttaneista lähiseudulla asuu 80 prosenttia. Lapualta vuosina 20-20 poismuuttaneiden yleisin asumismuoto tällä hetkellä on kerrostalo ( % asuu). Loput jakautuvat melko tasaisesti rivitaloasujiin (2 %) ja omakotitaloasujiin (25 %). Lapualla omakotitalossa asuneista puolet asuu nyt kerrostaloissa. Suureen osuuteen vaikuttavat nuoret, lapsuudenkodista opiskelemaan ja muutenkin omaan talouteen muuttaneet vastaajat, jotka muuttava enimmäkseen kerrostaloihin. Hieman yli puolet (55 %) Lapualta muuttaneista asuu nyt omistusasunnossa, % asuu vuokraasunnossa. Talouden koko Lapualta muuttaneissa talouksissa on yleensä nyt hieman pienempi kuin Lapualla asuttaessa. Yli 25-vuotiaidien vastaajien talouden koko Lapualla asuttaessa oli keskimäärin 2,50 henkilöä, kun nyt se on 2,0 henkilöä.

Nykyinen asuinkunta Seinäjoki Tampere Vaasa Kauhava Jyväskylä Muu Etelä-Pohjanmaa/Pohjanmaa Muu Kaikki, n=00 9 8 5 5 2 IKÄRYHMÄ 20-2 v., n= 2 2 25 - v., n=2 8 9 5 - v., n=5 2 2 2 5-5 v., n=0 0 0 20 0 55 - v., n=2 58 25 5+ v., n= 8 2 2 5 25+ v., n=8 2 n=kaikki vastaajat 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 % 9

Minkä tyyppisessä asunnossa asuu kerrostalo rivitalo paritalo omakotitalo muu Kaikki, n=00 ASUNNON TYYPPI LAPUALLA kerrostalo, n= rivitalo, n=25 paritalo, n=2 omakotitalo, n=59 ASUNNON HALLINTA LAPUALLA vuokrattu, n=25 asumisoikeusasunto, n=2 omistusasunto, n= muu, n=2 NYKYINEN ASUINKUNTA Seinäjoki, n= Tampere, n=9 Vaasa, n=8 Kauhava, n= Jyväskylä, n=5 Muu Etelä-Pohjanmaa/Pohjanmaa, n=5 Muu, n=2 0 2 2 50 5 50 8 28 5 2 2 8 2 25 00 00 00 8 22 9 5 50 50 5 25 2 20 2 2 2 25 9 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 % n=kaikki vastaajat 0

Onko asunto vuokrattu, asumisoikeusasunto vai omistusasunto vuokrattu asumisoikeusasunto omistusasunto Kaikki, n=00 ASUNNON TYYPPI LAPUALLA kerrostalo, n= rivitalo, n=25 paritalo, n=2 omakotitalo, n=59 ASUNNON HALLINTA LAPUALLA vuokrattu, n=25 asumisoikeusasunto, n=2 omistusasunto, n= muu, n=2 NYKYINEN ASUINKUNTA Seinäjoki, n= Tampere, n=9 Vaasa, n=8 Kauhava, n= Jyväskylä, n=5 Muu Etelä-Pohjanmaa/Pohjanmaa, n=5 Muu, n=2 n=kaikki vastaajat 20 28 2 8 8 50 5 50 50 5 0 2 89 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 2 8 80 2 9 2 59 55 50 50 50 0 8 0 %

Talouden koko 2 2 9 9 5 5 9 8 2 Lapualla asuessa keskiarvo: 2,50 Tällä hetkellä keskiarvo: 2,0 Yli 25 vuotiaat, n=8 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 % 2 0..20 t-5, Ttu

. Muuttopäätösten motiivit Kun tarkastellaan vastaajien antamia tärkeimpiä syitä muuttaa pois Lapualta, kolme asiaa nousee erityisesti esiin: halutaan muuttaa lähemmäs ystäviä/sukulaisia (2 % mainitsi tämän), muutetaan oman työpaikan (2 %) tai muutetaan oman opiskelupaikan perässä muualle(22 %). Muuton yhteen perheenjäsenen tai poika-/tyttöystävän kanssa mainitsi 5 prosenttia ja sopivamman/laadukkaamman asunnon mainitsi perusteluna kymmenen prosenttia vastaajista. Tyytymättömyys kunnallisiin tai kaupungin muihin palveluihin, kuten harrastusmahdollisuuksiin tai kulttuuripalveluihin ei näytä olevan kovinkaan merkittävä syy muuttaa pois Lapualta. Esimerkiksi kunnallisiin palveluihin tyytymättömyyden mainitsee muuton syyksi kuusi prosenttia vastaajista. Kun tarkastellaan tärkeimmäksi muuton syyksi nimettyä asiaa, niin järjestys on opiskelupaikka (9 % sanoi sen olevan tärkein syy), muutto lähemmäs ystäviä/sukulaisia (5 %) ja oma työpaikka ( %). Ikä on luonnollisesti merkittävä selittävä tekijä muuton motiiveja tarkasteltaessa. Alle 25-vuotiailla vastaajilla opiskelupaikka on selvästi tärkein syy Lapualta poismuuttamiseen. Yli 25-vuotiailla muutto lähemmäs ystäviä ja sukulaisia sekä oma työpaikka ovat selvästi tärkeimmät syyt. Työpaikan perässä muuttavat erityistesti 25--vuotiaat. Varttuneemmat vastaajat, ja varsinkin yli 5-vuotiaat mainitsevat usein muuton motiiviksi halun muuttaa lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. Seinäjoelle muuttaneissa korostuu erityisesti työpaikka muuton motiivina.

. Muuttopäätösten motiivit Kun tarkastellaan niiden kuntien vetovoimatekijöitä, jonne Lapualta on muutettu, nousevat samat kolme asiaa kärkeen kuin kysyttäessä sitä, miksi muutti Lapualta: 2 prosenttia sanoo syyksi muuton lähemmäksi ystäviä tai sukulaisia, 9 prosenttia mainitsi syyksi opiskelupaikan ja 8 prosenttia oman työpaikan. Kun tarkastellaan tärkeimmäksi muuton syyksi nimettyä asiaa, niin järjestys on muutto lähemmäs ystäviä/sukulaisia (2 %), oma opiskelupaikka ( %) ja perhetilanteeseen liittyvä yhteen- tai erilleen muutto ( %).

Syyt muuttaa pois Lapualta Lähemmäs ystäviä/sukulaisia Oma työpaikka Oma opiskelupaikka Muutto yhteen (perheenjäsen/puoliso/tyttö- tai poikaystävä) Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto Perheenjäsenen työpaikka Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde Tyytymättömyys vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksiin Muutto erilleen (perheenjäsen/puoliso/tyttö- tai poikaystävä) Halu vaihtaa asuinympäristöä Tyytymättömyys kunnallisiin palveluihin (terveydenhoito, päiväkodit, koulut jne.) Vaihto asuntotyypistä toiseen (esim. vuokra-asunnosta omistusasuntoon tai kerrostalosta omakotitaloon) Halu maaseutumaisempiin/kaupunkimaisempiin maisemiin Tyytymättömyys sijaintiin / liikenneyhteyksiin Uusi asuinpaikka turvallisempi Perheenjäsenen opiskelupaikka Tyytymättömyys kulttuuripalveluihin Tyytymättömyys kunnallispolitiikkaan Muu Ei osaa sanoa 5 9 0 5 8 2 5 2 5 2 2 5 2 2 2 0 5 Tärkein syy 2 2 22 Muut syyt Kaikki vastaajat, n=00 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 % 5

Syyt muuttaa pois Lapualta (syyt yhteensä) Lähemmäs ystäviä/sukulaisia Oma työpaikka Oma opiskelupaikka Muutto yhteen (perheenjäsen/puoliso/tyttö- tai poikaystävä) Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto Perheenjäsenen työpaikka Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde Tyytymättömyys vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksiin Muutto erilleen (perheenjäsen/puoliso/tyttö- tai poikaystävä) Halu vaihtaa asuinympäristöä Tyytymättömyys kunnallisiin palveluihin (terveydenhoito, päiväkodit, koulut jne.) Vaihto asuntotyypistä toiseen (esim. vuokra-asunnosta omistusasuntoon tai kerrostalosta omakotitaloon) Halu maaseutumaisempiin/kaupunkimaisempiin maisemiin Tyytymättömyys sijaintiin / liikenneyhteyksiin Uusi asuinpaikka turvallisempi Perheenjäsenen opiskelupaikka Tyytymättömyys kulttuuripalveluihin Tyytymättömyys kunnallispolitiikkaan Muu 2 2 22 5 0 8 5 2 2 Kaikki vastaajat, n=00 2 vuotias tai alle, n= 25+ vuotias, n=8 n=kaikki vastaajat 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 % 00

Miksi muutti juuri siihen kuntaan, minne Lapualta muutti Lähemmäs ystäviä/sukulaisia Oma opiskelupaikka Oma työpaikka Muutto yhteen/erilleen (perheenjäsen/puoliso/tyttö- tai poikaystävä) Uudella paikkakunnalla parempi sijanti / paremmat liikenneyhteydet Uudella paikkakunnalla paremmat kunnalliset palvelut (terveydenhoito, päiväkodit, koulut jne.) Perheenjäsenen työpaikka Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto Uudella paikkakunnalla paremmat vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde Halu maaseutumaisempiin/kaupunkimaisempiin maisemiin Uudella paikkakunnalla paremmat kulttuuripalvelut Kunnan yleinen imago Tuttava/sukulainen suositteli Perheenjäsenen opiskelupaikka Vaihto asuntotyypistä toiseen (esim. vuokra-asunnosta omistusasuntoon tai kerrostalosta omakotitaloon) Kaikki vastaajat, n=00 Hyvä työpaikkatarjonta Halu vaihtaa asuinympäristöä Uusi asuinpaikka turvallisempi Muu Ei osaa sanoa 5 5 5 2 2 2 9 8 9 8 8 8 5 Tärkein syy 2 Muut syyt 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 %

Miksi muutti juuri siihen kuntaan, minne Lapualta muutti (syyt yhteensä) Lähemmäs ystäviä/sukulaisia Oma opiskelupaikka Oma työpaikka Muutto yhteen/erilleen (perheenjäsen/puoliso/tyttö- tai poikaystävä) Uudella paikkakunnalla parempi sijanti / paremmat liikenneyhteydet Uudella paikkakunnalla paremmat kunnalliset palvelut (terveydenhoito, päiväkodit, koulut jne.) Perheenjäsenen työpaikka Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto Uudella paikkakunnalla paremmat vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde Halu maaseutumaisempiin/kaupunkimaisempiin maisemiin Kunnan yleinen imago Uudella paikkakunnalla paremmat kulttuuripalvelut Hyvä työpaikkatarjonta Perheenjäsenen opiskelupaikka Tuttava/sukulainen suositteli Vaihto asuntotyypistä toiseen (esim. vuokra-asunnosta omistusasuntoon tai kerrostalosta omakotitaloon) Halu vaihtaa asuinympäristöä Uusi asuinpaikka turvallisempi Muu Ei osaa sanoa 2 9 8 9 8 8 5 0 0 Kaikki vastaajat, n=00 2 vuotias tai alle, n= 25+ vuotias, n=8 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 % 00 n=kaikki vastaajat 8

5. Mitä Lapualla pitäisi muuttua Kun Lapualta poismuuttaneilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, mitä siellä pitäisi muuttua, jotta vastaaja muuttaisi takaisin sinne, mainitaan useimmin työllisyystilanne tai työpaikan saanti (20 %). Kymmenen prosenttia vastauksista liittyi siihen, että Lapualla ei tarvitse sinänsä muuttaa mitään, vastaaja voisi muuttaa takaisinkin, mutta oma elämäntilanne sanelee nykyisen asuinpaikan. Yhdeksällä prosentilla vastaus liittyi siihen, että Lapuan olisi kasvettava isommaksi kaupungiksi, jotta paluumuutto olisi mahdollinen ja kuusi prosenttia toivoi kaupungin ilmapiirin parannusta. Noin neljä kymmenestä ( %) oli sitä mieltä, etteivät mitkään muutokset saisi muutamaan Lapualle takaisin. Nuorista vastaajista puolet piti työllisyystilanteen paranemista takaisinmuuton edellytyksenä. Myös aktiivi-iässä olevat 25-5-vuotiaat mainitsevat useimmin työllisyyden, mutta aktiivi-ikäisissä oli kuitenkin suurin osuus niitä, joiden elämäntilanne on sellainen, että muuttoa ei harkita vaikka Lapualla muuttuisi mikä. Eläkeikäisistä lähes 90 prosenttia on sitä mieltä, että Lapualle ei muutettaisi takaisin missään tapauksessa. Tämä on luonnollista, sillä valtaosalla yli 5-vuotiasta muuton motiivina on muuttaminen lähemmäs sukulaisia ja ystäviä omalle tai puolison synnyinseudulle tai paikkakunnalle, jossa asuu sukulaisia. 9

Mitä Lapualla pitäisi muuttua, jotta muuttaisi takaisin sinne Ei mikään/mikään ei saisi muuttamaan takaisin Työpaikan saanti/työllisyystilanne Ei mitään/voisi muuttaa takaisin/oma elämäntilanne Kasvaa isommaksi kaupungiksi Ihmiset ja ilmapiiri Palvelut yleensä Kunnallispolitiikka Harrastusmahdollisuudet Terveydenhuolto Kaupalliset palvelut Opetuksen taso kouluissa Asuntojen saanti Liikenneyhteydet Ympäristön viihtyisyys Sosiaaliset ongelmat Muu Ei osaa sanoa 2 9 9 0 20 Kaikki vastaajat, n=00 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 % 20

. Muuttajien aiemmat kontaktit uuteen asuinkuntaan/nykyiset kontaktit Lapualle Lapualta poismuuttaneiden yleisin kontakti uuteen asuinkuntaan ennen muuttoa on, että itsellä tai puolisolla oli sukulaisia tai tuttavia muuttopaikkakunnalla. Näin vastasi 5 % kaikista vastaajista. Toinen yleinen kontakti on se, että itse tai puoliso on joko syntynyt tai asunut paikkakunnalla, jonne muutetaan ( %). Viidesosalla (2 %) ei ollut mitään aikaisempia kontakteja uudelle paikkakunnalle. Erityisesti eläkeläiset ja muualle Etelä-Pohjanmaalle/Pohjanmaalle muuttaneet mainitsivat kontaktiksi sen, että paikkakunnalla on sukulaisia/tuttavia ja sen, että joko itse tai puoliso oli syntynyt paikkakunnalla, johon muutettiin. Nuorissa opiskelemaan lähtevissä on luonnollisesti paljon niitä, joilla ei ole aikaisempia kontakteja paikkakunnalle, jonne muutetaan. Lapualta poismuuttaneilla on vielä pääsääntöisesti kontakteja Lapualle. Lähes kaikilla (88 %) sanoo, että joko itsellä tai puolisolla on sukulaisia tuttavia siellä, ja puolet vastaajista on sellaisia, jotka ovat joko itse tai heidän puolisonsa on syntynyt Lapualla. Vastaajat ovat asuneet keskimäärin vuotta Lapualla. Miehillä keskimääräinen asumisaika oli lähes vuotta, naisilla hieman alle 0 vuotta. 2

Mitä kontakteja oli siihen kuntaan, jonne muutti Lapualta Minulla/puolisolla on sukulaisia / tuttavia siellä 5 Itse olen/puoliso on syntynyt ja/tai asunut siellä Itse olen/puoliso on käynyt siellä melko usein Entinen tai nykyinen työpaikka/työkontaktit 9 Itse olen/puoliso on käynyt siellä joitakin kertoja Muu 5 Minulla ei ollut mitään aiempia kontakteja 2 Kaikki vastaajat, n=00 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 % 22

Onko edelleen kontakteja Lapualle Minulla/puolisolla on sukulaisia / tuttavia siellä 88 Itse olen/puoliso on syntynyt ja/tai asunut siellä 50 Muu 9 Minulla ei ole mitään kontakteja 5 Kaikki vastaajat, n=00 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 % 2

Kuinka monta vuotta asui Lapualla 0-2 v. - 5 v. - 0 v. - 20 v. 2+ v. Ei osaa sanoa Keskiarvo Kaikki, n=00 8 8 9 2 22 2,0 SUKUPUOLI Nainen, n=52 2 2 2 2 5 2 9, Mies, n=8 8 5 5 29 2,8 n=kaikki vastaajat 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 % 2

. Harkitsiko muita kuntia kun muutti pois Lapualta, ennakko-odotusten toteutumien Noin kaksi kolmasosaa Lapualta poismuuttaneista ei harkinnut muita mahdollisia kuntia silloin, kun he muuttivat pois Lapualta. Erityisesti yli 55-vuotiailla tilanne oli se, että muita kuntia ei juurikaan harkittu. Lapualta poismuuttaneet ovat pääosin melko tyytyväisiä uuteen asuinkuntaansa. Kaikista vastaajista 2 prosenttia on sitä mieltä, että uusi asuinkunta on vastannut odotuksia erittäin hyvin, ja samoin 2 prosenttia kokee kunnan vastanneen odotuksia melko hyvin. Eniten kriittisiä vastaajia on 20-2- vuotiaissa sekä 55--vuotiaissa, mutta niissäkin tyytymättömien osuus jää alle kymmeneen prosenttiin. 25

Harkitsiko muita kuntia, kun oli muuttamassa pois Lapualta Kyllä En Kaikki, n=00 IKÄRYHMÄ 20-2 v., n= 5 25 - v., n=2 5 - v., n=5 0 59 0 5-5 v., n=0 0 0 55 - v., n=2 00 5+ v., n= 5 5 25+ v., n=8 n=kaikki vastaajat 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 % 2

Kuinka hyvin nykyinen asuinpaikka on vastannut odotuksia 5. Erittäin hyvin. Melko hyvin. Ei hyvin eikä huonosti 2. Melko huonosti. Erittäin huonosti Ei osaa sanoa Keskiarvo Kaikki, n=00 2 2 2 2,2 IKÄRYHMÄ 20-2 v., n= 2 50 2,8 25 - v., n=2 5, 5 - v., n=5 5, 5-5 v., n=0 0 0 0,50 55 - v., n=2 25 58 8 8,92 5+ v., n= 5 8,9 25+ v., n=8 5 0,29 n=kaikki vastaajat 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 % 2

8. Lapuasta ja nykyisestä kunnasta annetut kokonaisarviot Haastateltavia pyydettiin antamaan sekä nykyisestä asuinkunnastaan että Lapuasta kokonaisarvio asuinpaikkana kouluarvosana-asteikolla -0. Lapualta poismuuttaneet antavat nykyiselle asuinkunnalleen hyvät arviot. Annettujen kokonaisarvosanojen keskiarvoksi tulee 8,2. Tyytymättömimpiä ovat 55--vuotiaat (ka.,58) ja alle 25-vuotiaat (,88). Erityisen tyytyväisä uuteen asuinkuntaansa ovat 5--vuotiaat vastaajat (8,). Entiset asukkaat arvioivat Lapuaa melko kriittisesti. Arvosanojen keskiarvoksi tulee,. Erityisesti yli 5-vuotiaat ja 5--vuotiaat antavat kriittisiä arvosanoja. Yli 5-vuotiasista 5 prosenttia ja - -vuotiaista 2 prosenttia antaa Lapualle kohtalaisen tai välttävän kokonaisarvosanan. 28

Arvosana nykyiselle asuinkuinnalle asuinpaikkana 0 9 8 5 Ei osaa sanoa Keskiarvo Kaikki, n=00 8 2 5 8,2 IKÄRYHMÄ 20-2 v., n= 2,8 25 - v., n=2 9 25 9 8,8 5 - v., n=5 5 0 8, 5-5 v., n=0 50 0 0 8,0 55 - v., n=2 8 8 2 25,58 5+ v., n= 8 2 5 8, 25+ v., n=8 9 5 2 8, n=kaikki vastaajat 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 % 29

Arvosana Lapualle asuinpaikkana 0 9 8 5 Ei osaa sanoa Keskiarvo Kaikki, n=00 9 29 2 5 5,2 IKÄRYHMÄ 20-2 v., n=, 25 - v., n=2 22 22,8 5 - v., n=5 2,9 5-5 v., n=0 0 20 0 0 0 0,50 55 - v., n=2 25 25 8,08 5+ v., n= 8 5 29, 25+ v., n=8 5 20 28 22 5 5,2 n=kaikki vastaajat 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 % 0

9. Nykyisen asuinkunnan/lapuan suosittelu asuinpaikkana Yksityisen sektorin yritykset tutkivat usein asiakkaidensa tyytyväisyyttä suositteluhalukkuusindeksin (eli Net Promoter Index) avulla. Se on periaatteeltaan yksinkertainen mutta erittäin toimiva konsepti. Siinä asiakkaiden sitoutumisastetta mitataan heidän suositteluhalukkuutensa kautta. Vahva suositteluhalukkuus merkitsee enemmän kuin pelkkä hiljainen tyytyväisyys. Suositteluhalukkuus mitataan kysymällä kohderyhmään kuuluvilta, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat tuotetta tai palvelua muilla asteikolla 0-0. Malli perustuu amerikkalaisen tutkijan Fred Reichheldin mittaviin pohjatutkimuksiin, joiden mukaan korkea suositteluhalukkuus korreloi vahvasti yrityksen taloudellisen menestyksen kanssa. Reichdeldin mallissa vastaajat luokitellaan heidän antamansa vastauksien mukaan aktiivisiin suosittelijoihin 9-0, passiivisiin asiakkaisiin -9, ja kriitikoihin 0-. Suositteluindeksi lasketaan yksikertaisesti vähentämällä kriitikoiden osuus aktiivisista suosittelijoista. Tässä tutkimuksessa suositteluhalukkuuden ajatellaan kertovan, että asuinkokemus on ollut niin hyvä, että henkilö on valmis suosittelemaan kuntaan asuinpaikkana muilla. Lapualta poismuuttaneet ovat varsin tyytyväisiä nykyiseen asuinkuntaansa. Suosittelijoita on prosenttia ja kriitikoita 2 prosenttia. Nettosuositteluindeksin on 25. Samat vastaajat sen sijaan arvioivat Lapuaa varsin kriittisesti. Nettosuositteluindeksi on -9.

Nettosuositteluindeksi: nykyinen kunta ja Lapua 0 erittäin todennäköisesti 9 8 5 2 0 en lainkaan todennäköisesti Ei osaa sanoa Keskiarvo Nykyinen asuinkunta 2 8,00 Lapua 8 22 20 8 2 2,5 Kaikki vastaajat, n=00 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 Suosittelijat Passiiviset Kriitikot NSI % Nykyinen asuinkunta 5 2 25 Lapua 9 2 8-9 Kysymykseen vastanneet, n=99 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 % 2

0. Valitsisiko edelleen nykyisen asuinkunnan, halukkuus muuttaa takaisin Lapualle Noin kolme neljästä Lapualta vuosina 20-20 poismuuttaneista (2 %) valitsisi edelleen nykyisen asuinkuntansa, jos olisi nyt muuttamassa. Alle 25-vuotiaat poikkeavat muista ikäryhmistä siinä, että heistä vain puolet valitsisi nyt nykyisen asuinkuntansa. Runsas neljäsosa, 2 prosenttia, Lapualta vuosina 20-20 poismuuttaneista olisi vähintään melko halukas muuttaman takaisin Lapualle. Lukua voidaan pitää kohtalaisen suurena, mutta toki ajatuksen tasolla lausutusta halukkuudesta on pitkä matka paluumuuttopäätöksen tekemiseen. Halukuutta paluumuuttoon on sekä alle 5-vuotiailla että 5--vuotiaalla, tosin yli 55-vuotiaissa suurin osa on niitä, jotka eivät ole lainkaan halukkaita muuttamaan takaisin. Niistä, jotka ovat vähintään melko halukkaita muuttamaan takaisin, 5 prosenttia pitää vähintään melko todennäköisenä muuttamista Lapualle seuraavan viiden vuoden sisällä.

Jos nyt olisi valitsemassa asuinkuntaa, valitsisiko nykyisen vai jonkun muun Nykyiseen Johonkin muuhun Ei osaa sanoa Kaikki, n=00 2 22 IKÄRYHMÄ 20-2 v., n= 50 50 25 - v., n=2 8 9 5 - v., n=5 20 5-5 v., n=0 0 0 20 55 - v., n=2 5+ v., n= 5 25 2 25+ v., n=8 n=kaikki vastaajat 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 %

Miten halukas olisi muuttaman takaisin Lapualle Erittäin halukas Melko halukas 2 En kovin halukas En lainkaan halukas Ei osaa sanoa Keskiarvo Kaikki, n=00 2 28 2,88 IKÄRYHMÄ 20-2 v., n= 29 29 2, 25 - v., n=2 28 2,0 5 - v., n=5 0, 5-5 v., n=0 0 0 0 20 2,0 55 - v., n=2 2 58,8 5+ v., n= 2 29 59,5 25+ v., n=8 2 2 2,8 n=kaikki vastaajat 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 % 5

Miten todennäköisenä pitää sitä, että muuttaa takaisin Lapualle seuraavan viiden vuoden sisällä Erittäin todennäköisenä Melko todennäköisenä 2 Melko epätodennäköisenä Erittäin epätodennäköisenä Ei osaa sanoa Keskiarvo Kaikki, n=2 8 0 2,5 SUKUPUOLI Nainen, n= 5 2 2 2, Mies, n= 5 8 8 8 2,5 n=erittäin tai melko halukas muuttamaan takaisin Lapualle 0 0 20 0 0 50 0 0 80 90 00 %

Laadunvarmistus Taloustutkimuksessa SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle ISO 20252 -toimialasertifikaatin, ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu tämän standardin sekä Suomen lakien mukaisesti. Taloustutkimus käsittelee aina kaikkia tutkimuksiin liittyviä, sekä asiakkailta saatuja että tutkimuksen yhteydessä syntyneitä, tietoja ehdottoman luottamuksellisina. Taloustutkimus on sitoutunut noudattamaan ESOMARin ja Kansainvälisen Kauppakamarin yhdessä julkaisemia tutkimusalan kansainvälisiä perussääntöjä. Taloustutkimus ei ole käyttänyt alihankkijoita tässä tutkimuksessa. Erillistutkimuksen tulosten julkaiseminen ja edelleen luovuttaminen Tutkimuksen tilaaja voi julkistaa tilaamansa tutkimuksen tuloksia, kunhan julkaistut tulokset eivät ole harhaanjohtavia. Kun tutkimustuloksia julkaistaan, tulee selvästi erottaa tulokset ja niiden tulkinta. Julkistamisen yhteydessä on aina mainittava tutkimuksen nimi, toteutusaika ja tutkimuksen tekijä, Taloustutkimus Oy. Toivomme, että lähetätte suunnittelemanne julkaisun (lehtiartikkeli, verkossa julkaistavat tiedot ym.) Taloustutkimus Oy:hyn tarkastettavaksi ennen julkaisemista. Lisäksi toivomme, että toimitatte meille tiedon siitä, missä ja milloin asia julkaistaan, jotta voimme vastata meille mahdollisesti tuleviin kyselyihin. Olemme mielellämme avuksi viestinnässänne.

LUOTETTAVUUSRAJATAULUKKO 95 %:N TASOLLE

Taloustutkimus Oy Tutkimusjohtaja Tuomo Turja 00-585 208 Tuomo.turja@taloustutkimus.fi 9