Kainuun liitto Muistio 1 (7)

Kainuun liitto Muistio 1 (7) 15.6.2016 KAINUUN SOVA-TYÖRYHMÄN SEKÄ KAINUUN ENNAKOINTI- JA SEURANTARYHMÄN YH- TEISKOKOUS Aika: Keskiviikko 15.6.2016 klo 12.10-15.10 Paikka: KAO, Opintie 3 (Kajaani), Oppi 4, Vimpelin ravintolan kabinetti Läsnä: Raimo Sivonen, KAO Turo Kilpeläinen, KAMK Pasi Loukasmäki, Kainuun ELY-keskus Juha Määttä, Kainuun ELY-keskus Osmo Ohtonen, Kainuun ELY-keskus Antti Toivanen, Kainuun Etu Oy Ari Meriruoko, Metsähallitus Anne K. Ristioja, Kainuun ELY-keskus Irene Salomäki, Aikopa Ville Manninen, Aikopa Ari Nurkkala, Hyrynsalmen kunta Paula Karppinen, Kainuun liitto Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Sanna Schroderus, Kainuun liitto Matti Konttinen, Kainuun liitto Asialista: 1. Kokouksen avaus, järjestäytyminen ja läsnäolijoiden toteaminen Jouni Ponnikas avasi kokouksen klo 12.10. Läsnäolijat todettiin esittelykierroksella. Sovittiin, että puheenjohtajana toimii Jouni Ponnikas ja Sanna Schroderus laatii kokouksesta muistion. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin muutoksitta. 3. KAMK:n strategian esittely ja keskustelu Turo Kilpeläinen esitteli KAMK:n strategian. Strategian laadinnan taustalla vaikuttavat toimintaympäristön muutokset erityisesti valtakunnalliset korkeakoulupoliittiset päätökset ja resurssien riittävyys. Edellinen strategia KAMK 20 oli laadittu vuonna 2010. Toimintaympäristön haasteista huolimatta KAMK on pieni mutta tuloksellinen yksikkö, jolla on Postiosoite: Laskutusosoite: Sähköposti: Y-tunnus: Pankki: Internet: Kainuun liitto Kainuun liitto etunimi.sukunimi@kainuu.fi 2496992-4 IBAN: www.kainuu.fi Kauppakatu 1 Ostolaskut FI17 8119 9710 0090 04 87100 Kajaani PL 401 BIC: DABAFIHH 87070 Kainuu OVT-tunnus: 003724969924

2 (7) kokoonsa nähden vahva asema toimintakentällä. Tulevaisuuden haasteena on säilyttää asema kovassa kilpailussa. Strategian valmistelussa tietyistä asioista luovuttiin ja toisten painoarvoa lisättiin, jotta kansainvälistä, kansallista ja alueellista vaikuttavuutta voidaan vahvistaa. KAMK:n strategian tavoitteena on Tekevimmästä älykkäin korkeakoulu. Viideltä osaamisalueelta on valittu jokaisesta yksi vahvuusala, johon KAMK:n työssä erityisesti panostetaan: Kone- ja kaivostekniikassa tuotantojärjestelmät Tietojärjestelmissä peli- ja mittaussovellutukset Aktiviteettimatkailussa elämykselliset aktiviteetit Liiketoiminta ja innovaatiot -osaamisalueella liiketoimintapotentiaali sekä Sairaan- ja terveydenhoidossa älykäs kotihoito. Pasi Loukasmäki kysyi, onko strategian laadinnassa arvioitu, miten KAMK:n aloituspaikat vastaavat työelämän tarpeisiin valtakunnallisesti. Kilpeläinen vastasi, että valtakunnan tasolla määritellään alat, joita kukin ammattikorkeakoulu järjestää. Kumppanuuksien avulla alueelle voidaan saada myös muiden alojen koulutusta. Esityksen jälkeen keskusteltiin ensin pareittain ja sen jälkeen yhdessä strategian tavoitteiden ja toimenpiteiden riskeistä, toivotuimmista sekä todennäköisimmistä vaikutuksista. A. Mitä riskejä strategian tavoitteisiin ja toimeenpanoon liittyy? Rahoituksen riittävyys. Jos resurssit vähenevät koko ajan, se voi kaventaa toimintaa. Kehittämistyötä ei tapahdu, jos resurssit menevät jokapäiväiseen toimintaan. Korkeakoulupoliittisten päätösten ailahtelevuus Kärkiosaajien saatavuuden haasteet strategian toteuttamiseen Valmistuvien osaajien karkaaminen Kainuun ulkopuolelle Riskinä on, että alueen vetovoima ei riitä opiskelijoille ja henkilöstölle. Kainuun omat tytöt ja pojat eivät riitä. Miten muut toimijat alueella voivat tukea alueen houkuttelevuuden parantamista? Ovatko painopisteet kapea-alaisia ja hartiat sitä kautta kapeat kovassa kilpailussa? Miten kauan painopisteet ovat relevantteja ja voidaanko niitä tarvittaessa ketterästi muuttaa? Miten saadaan opiskelijoita kaikille koulutusaloille? Löytyykö kansainvälisesti riittävästi kiinnostusta KAMK:ia ja aluetta kohtaan? Onko strategialle aito tilaus ja työelämän vaste? Työllistyvätkö valmistuvat valituilta painopistealueilta? Riskinä on, että yhteistyöverkosto ei toimi käytännön tasolla. Kumppanuuksien rakentaminen on tärkeää koulutuksen järjestämisessä, mutta onko riskinä osaamisen karkaaminen alueen ulkopuolelle. B. Mitkä olisivat strategian toivotuimmat vaikutukset? Korkeakoulu ja monipuolinen koulutus säilyy alueella Valmistuvat työllistyvät alueella ja jäävät kehittämään aluetta laajoja verkostojaan hyödyntäen. Myös muualta Suomesta ja ulkomailta tulleet jäävät Kainuuseen.

3 (7) Asiantuntemuksen kasvu alueella Strategia luo liiketoimintaa alueelle sekä synnyttää kansallista ja kansainvälistä kassavirtaa KAMK:n ja koko alueen kansainvälistyminen ja kv-taitojen kasvaminen Huippuosaajien verkoston syntyminen Vahvuusaloja voitaisiin hyödyntää yli toimialarajojen Koko Kainuun imagon ja houkuttelevuuden paraneminen vetovoimaisen korkeakoulun myötä Koulutusohjelmat ovat täynnä Nuorten yrittäjyys kasvaa KAMK:n muuntautumiskyky paranee Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö syvenee ja KAMK tarjonta vastaa elinkeinoelämän kysyntään Muuntautumiskyky uusien haasteiden ja muutoksien ilmaantuessa Strategia ylläpitää tai jopa kasvattaa aluetaloutta Start up:ja syntyy kaikille painopistealueille C. Mitkä ovat strategian todennäköisimmät vaikutukset? Kainuussa säilyy korkeakoulutasoinen opetus ja kehittäminen Erottautuminen ja erikoistuminen muista korkeakouluista selkeällä profiloitumisella ja valinnoilla KAMK:n rooli vahvistuu korkeakouluverkostossa Digitalisaation entistä parempi hyödyntäminen KAMK ja Kainuun tunnettuus kasvaa KAMK:n rooli aluekehittäjänä kasvaa Vetovoima opiskelupaikkakuntana kasvaa Työelämäyhteyksien merkitys kasvaa Toiminta on tuloksellista Osaavaa työvoimaa kainuulaisten yritysten tarpeisiin Yhteistyö eri tahojen kesken lisääntyy Kansainvälisyys lisääntyy Alueellinen vaihdettavuus kasvaa Digitalisaation merkitys kasvaa opetuksessa, opiskelijoiden vaatimuksissa ja etäopiskelun mahdollisuuksissa. D. Muita kommentteja strategiasta? Strategiasta ei nouse esille biotalous, vaikka voi toki sisältyä strategian tavoitteisiin muuten Strategian seurantamittareita ei ole nimetty. Keskusteluissa todettiin että mittarit ovat olemassa strategian tausta-aineistoina. Olennaisimmat onnistumisen mittarit ja niiden määrälliset tavoitteet tulisi kuitenkin laittaa rohkeasti näkyviin strategiaan. Koulumaailmassa on nähtävissä pedagoginen muutos. Perinteinen malli, jossa opettaja opettaa luokan edessä oppilaita, on muuttumassa. Esimerkiksi ohjel-

4 (7) moinnin voi oppia vaikka YouTube:ssa. Koulusta voi kuitenkin saada mm. elämässä tarvittavia verkostoja ja yhteisön, minkä takia kouluun kannattaa mennä. Muuttuvaan koulumaailmaan sisältyy myös muita asioita, joiden merkitystä ja roolia ei välttämättä ole vielä osattu tunnistaa riittävästi. Pitäisikö korkeakoulun jatkossa painottua enemmän verkoston luomiseen kuin tiedolliseen koulutukseen? Tulevaisuuden koulu ei ammenna vain tietoja ja taitoja vaan se tarjoaa enemminkin ympäristön ja mahdollisuudet oppia oman osaamisen pohjalta. Nuorten yrittäjyys voisi näkyä vahvemmin strategiassa Voisiko strategia auttaa työvoiman pullonkauloissa? Onnistuneen näköinen ulkoasu! Kansainvälistyminen voisi näkyä paremmin strategiassa Osaamisalueiden yhteiset rajapinnat käyttöön, jotka luovat uusia mahdollisuuksia ja sisältöjä 4. KAO:n strategian esittely ja keskustelu Raimo Sivonen esitteli Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen strategian. Liikelaitos on iso toimija toisen asteen opiskelijamäärän ja henkilöstön osalta. Kainuulaisista nuorista 85 % kulkee Kajaanin toisen asteen liikelaitoksen toimintojen läpi. Toimintaa ja sen kehittämistä hankaloittaa haastavat koulutuspoliittiset päätökset ja niukkenevat resurssit. Strategiassa painotetaan asiakaslähtöisyyttä, opiskelijan osaamisen tunnistamista ja jokaisen oman oppimispolun löytymistä. Koulutusliikelaitoksen visio 2025 on, että liikelaitos on kasvun ja innostuksen veturi. Strategian mission mukaan kaikki opiskelijat työllistyvät ja menestyvät elämässä. Kansainvälistymiseen panostetaan ja korostetaan työelämäyhteyksiä yrityksiin Kainuussa ja globaalisti muualla. Strategian tavoitteena on: Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin asiakasta arvostaen Henkilöstömme on sitoutunut huolehtimaan kysyntää vastaavasta osaamisensa ajantasaisuudesta Esimiestyömme on vastuullista, avointa ja uudistavaa Olemme globaali toimija Vahva taloutemme aktivoi kehittämistä ja kasvua Hyödynnämme käyttäjälähtöistä teknologiaa Esityksen jälkeen keskusteltiin ensin pareittain ja sen jälkeen yhdessä strategian tavoitteiden ja toimenpiteiden riskeistä, toivotuimmista sekä todennäköisimmistä vaikutuksista. A. Mitä riskejä strategian tavoitteisiin ja toimeenpanoon liittyy? Väestökehitys, nuorten ikäluokkien pieneneminen, opiskelijoiden riittävyys Niukkeneva rahoitus Suuri keskeytysprosessi Valtakunnalliset koulutuspoliittiset linjaukset Uskonpuute strategian linjauksiin, koska reaalimaailma asettaa niin kovat puitteet tekemiselle Ristiriidat opiskelijoiden toiveiden ja työelämän tarpeiden välillä

5 (7) Henkilöstön osaamisen ajan tasalla pitäminen. Pystytäänkö tukemaan riittävästi oppilaita, kun samaan aikaan joudutaan opettelemaan itse uutta? Henkilöstön sitoutuminen. Innostus pitäisi pystyä tartuttamaan myös opiskelijoihin. Henkilöstön työssä jaksamisen kärsiminen jatkuvassa muutoksessa Opiskelijoiden ja heidän osaamisen erojen tunnistaminen ja huomioiminen Omaksuuko näin suuri joukko kaikki strategian hyvät tavoitteet? Vaarana, että eletään maailmassa jota ei enää ole Onko riittävän uudistuva? Riskittömyys voi olla iso riski. Keskittyykö koulutus liiaksi Kajaaniin? vs. Onko usean toimipaikan malli riski? B. Mitkä olisivat strategian toivotuimmat vaikutukset? Asetettu missio toteutuu kokonaisuudessaan Tervepäiset, motivoituneet aikuiset Opiskelijoiden jatkotutkintokelpoisuus ja/tai työelämävalmiudet riittävät ja vahvistuvat. Tutkintojen läpäisyprosentti nousee. Kansainvälisyys ja koulutusvienti lisääntyvät Oppimismallit kehittyvät ja monipuolistuvat Jokin osaamisalue nousee maan kärkeen. Esim. YritysAmis on toimintamallina erinomainen. Alueen työvoimatarpeeseen vastataan Opiskelijalähtöisyys ja osaamisperusteisuus kasvavat, jonka seurauksena opiskelijoiden motivaatio kasvaa, jonka seurauksena omatoimisuus ja mahdollisesti myös yrittäjyys kasvaa. Ammattikorkeakoulun opinnot mahdollista suorittaa jo ammattikoulutuksessa Tuotetaan lisäarvoa työelämän tarpeisiin. Opiskelijan kysyntä kohtaa työelämän kysynnän. Työelämäyhteistyö tiivistyy. Oppilaitosrajat ylittävät osaamiskokonaisuudet tuottavat opiskelijoille osaamista, joka työllistää. Valmistuvien rohkeus sekä modernit taidot ja osaaminen pystyvät uudistamaan yritysten toimintaa Yrittäjähenkisyys kasvaa Koulutuksen muuntautumiskyky kasvaa C. Mitkä ovat strategian todennäköisimmät vaikutukset? Liikelaitos säilyttää asemansa II-asteen koulutuksen toimeenpanijana Kainuussa Yritysten rooli kasvaa koulutuksessa YritysAmis vakiintuu normaali käytännöksi Kilpailussa säilytetään ja parannetaan omaa asemaa Henkilöstön työote muuttuu Työelämän tarpeet huomioidaan entistä vahvemmin Uudistumisen vauhti nopeutuu. Oppimisympäristöt ja -mallit uusiutuvat. Yritysyhteistyö paranee ja tiivistyy

6 (7) Oppiminen nähdään elinikäisenä polkuna. Oppilaasta kannetaan huolta kokonaisvaltaisemmin suunnitellen myös opintojen jälkeistä jatkoa. Kasvatustyön rooli pysyy edelleen keskeisenä 2. asteen koulutuksessa Työvoimapoliittinen muutos luo haasteita Oppisopimusmalli muokkautuu Suomeen sopivaksi ja otetaan käyttöön D. Muita kommentteja strategiasta? Digitalisaatio tulee todennäköisesti vaikuttamaan voimakkaasti tulevaisuuden koulumaailmaan ja voisi näkyä paremmin strategiassa Yrittäjyys sisältyy todennäköisesti strategiaan mutta voisi näkyä paremmin Kisällikoulutuksen hyödyntäminen Innostuksen herättäminen opiskelijoissa tärkeää Yritysten opiskelijoiden ohjausvalmiuksista huolehtiminen on tärkeää Strategiasta puuttuu toimeenpano-osio ja selkeät seurantamittarit Miten strategiassa on huomioitu tulevat työvoimapoliittisen koulutuksen muutokset? Muun muassa tutkintokoulutukset siirtyvät TEM:stä OKM:öön. 5. Kainuun maakuntakaavan tarkistaminen Sanna Schroderus kertoi lyhyesti Kainuun maakuntakaavan tarkistamisen tilannekatsauksen. Kainuun kokonaismaakuntakaavan tarkistaminen käynnistyi 1.6.2015 maakuntavaltuuston päätöksellä. Kokonaismaakuntakaavan tarkistamisen tavoitteena on ajantasaistaa voimassa oleva Kainuun maakuntakaava 2020. Kainuun kokonaismaakuntakaavan tarkistamisen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 3.2. 4.3.2016. Kokonaismaakuntakaavan tarkistamisen Lähtökohdat ja tavoitteet -raporttiluonnos on tarkoitus saada nähtäville kesällä 2016 ja kaavaluonnos nähtäville talvella 2016 2017. Vaikutusten arviointi on keskeinen osa kaavoitusprosessia. Vaikutusten arvioinnin tukena ja ohjauksessa hyödynnetään Kainuun suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointi -työryhmää (SOVA-työryhmää). 6. Muut esille tulevat asiat Ei muita asioita. 7. Seuraavat kokoukset Kainuun ennakointi- ja seurantaryhmä kokoontuu seuraavan kerran kesälomakauden jälkeen 2016. Kainuun SOVA-työryhmän seuraavan kokouksen ajankohta sovitaan erikseen valmisteilla olevien ohjelmien ja suunnitelmien valmisteluaikataulujen tarkennuttua. Mahdollisia seuraavia SOVA-työryhmässä käsiteltäviä suunnitelmia ovat Kainuun matkailustrategia ja Kainuun maakuntakaavan tarkistaminen.

7 (7) 8. Kokouksen päättäminen Jouni Ponnikas päätti kokouksen klo 15.10.