Metsätyyppien opaskasvit Etelä-Suomessa Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen
Opaskasvit kasvupaikkatyypin määrittämisessä Kasvupaikkatyypeillä tarkoitetaan ravinteisuudeltaan, rakenteeltaan ja kosteudeltaan samanlaisia kasvupaikkoja Suomi on jaettu kuuteen, ilmastoltaan erilaiseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen Eri kasvillisuusvyöhykkeillä sama kasvupaikkatyyppi (vaikkapa tuore kangas) tuottaa hieman erilaisen kasvillisuuden metsätyypin Esim. tuore kangasmetsä on Etelä-Suomessa tyypiltään mustikkatyyppi, Metsä-Lapissa juolukka-variksenmarja-mustikkatyyppi
Kasvupaikkatyyppi Kasvillisuusvyöhyke Etelä-Suomi Pohjanmaa-Kainuu Perä-Pohjola Metsä-Lappi Karukkokangas Jäkälätyyppi (CIT) Jäkälätyyppi (CIT) Jäkälätyyppi (CIT) Jäkälätyyppi (CIT) Kuiva kangas Kanervatyyppi (CT) Variksenmarjakanervatyyppi (ECT) Mustikka-kanervajäkälätyyppi (MCCIT) Juolukka-puolukkavariksenmarja tyyppi (UVET) Kuivahko kangas Puolukkatyyppi (VT) Variksenmarjapuolukkatyyppi (EVT) Variksenmarjamustikkatyyppi (EMT) Juolukkavariksenmarjatyyppi (UVET) Tuore kangas Mustikkatyyppi (MT) Puolukka-mustikkatyyppi (VMT) Seinäsammalmustikkatyyppi (HMT) Juolukkavariksenmarjamustikkatyyppi (UVET) Lehtomainen kangas Käenkaalimustikkatyyppi (OMT) Kurjenpolvikäenkaalimustikkatyyppi (GOMT) Kurjenpolvimustikkatyyppi (GMT) Lehto Käenkaalioravanmarjatyy ppi (OMaT) Kurjenpolvimetsäimarretyy ppi (GDT)
Muista metsätyyppiä määrittäessäsi: Opaskasvit rajaavat metsätyyppiä ylhäältä päin: tietyn metsätyypin opaskasvia ei esiinny karummilla metsätyypeillä, mutta tuoreemmilla kylläkin Kasvien pitäisi esiintyä yleisinä metsätyypin tavallisilla kasvupaikoilla, kivennäismaalla, ei vain esim. aukoilla eikä metsälaikun reunoilla Metsätyypin määritys pitäisi tehdä varttuneesta, sulkeutuneesta metsästä (ei taimikot, lannoitetut metsät, avohakkuuaukeat jne.)
(Lehto)Tesma Lehto-orvokki Lehtotähtimö Lehtokuusama Koiranheisi Näsiä Tuomi Lehtisammalet Lehdon opaskasvit
Lehdon opaskasveja Lehtotesma: laaja, 15-30 cm pitkä röyhymäinen kukinto, jonka haarat kaartuvat alas, hyvin leveät, veltot lehdet. Korressa 3-5 solmua, korren puolivälin alapuolella
Lehdon opaskasveja Lehto-orvokki: leveän herttamaiset lehdet, jotka alapuolelta karvaiset, keväällä pitkäperäiset, vaaleansinipunaiset kukat, kesäkukilla ei terälehtiä
Lehdon opaskasveja Lehtotähtimö: hento, karvainen varsi, kukattomat varret rentoja. Vaaleanvihreät lehdet, jotka ovat pyöreä- tai hieman herttatyvisiä Valkeat, hennot kukat, joissa hyvin liuskoittuneet terälehdet
Lehdon opaskasveja Lehtokuusama: kuusama karvainen kaksittain, paatsama paljas, pariton Lehdet soikeat, ehytlaitaiset, pareittain, karvaiset ja pehmeät Pensaan oksat harittavat, niiden kuori vanhemmiten harmaa Kellanvalkoiset kukat, syksyllä punaiset, myrkylliset marjat
Lehdon opaskasveja Koiranheisi: pensas, jolla 3-, joskus 5- liuskaiset lehdet Leveä, 5-10 cm kukinto, jonka keskellä kellanvalkoisia 2- neuvoisia kukkia ja sivuilla puhtaanvalkoisia, lisääntymiskyvyttömiä kukkia (heteet ja emit puuttuvat) Myrkylliset, punaiset marjat
Lehdon opaskasveja Näsiä: matala, vähähaarainen pensas, joka kukkii punavioleteilla kukilla ennen lehtien puhkeamista Myöhemmin kesällä haarojen kärjissä tiheät, kapean vastapuikeat lehdet Hyvin myrkylliset, kirkkaanpunaiset marjat
Lehdon opaskasveja Tuomi: matala puu tai pensas, jolla sahalaitaiset, soikeat, suippokärkiset lehdet Runsaskukkaiset, riippuvat ja hyvin tuoksuvat terttukukinnot, joissa myöhemmin mustat marjat
Lehdon opaskasveja Lehväsammalet: suuret, soikeat, suippokärkiset lehdet Versot usein pystyt tai kaarevat Lehdet usein läpikuultavan ohuet
Lehtomaisen kankaan (OMT) opaskasvit (ns. käenkaali-mustikkatyyppi, Oxalis- Myrtillus) Käenkaali Nuokkuhelmikkä Kevätlinnunherne Sinivuokko Vuohenputki Metsäorvokki Ketunlieko Sormisara Metsäliekosammel
Lehtomaisen kankaan opaskasveja Käenkaali/Ketunleipä Kolme ohutta, sydämenmuotoista lehteä punertavan, ohuen varren päässä Valkeat, hennosti punaraitaiset kukat Lehdillä uniliikkeitä (menevät suppuun) Lehdet talvehtivat hangen alla
Lehtomaisen kankaan opaskasveja Nuokkuhelmikkä Toispuoleinen, nuokkuva kukinto Lehdet ovat kortta leveämmät Korren tyvellä sinipunaiset tupet Myös kukinnon tähkylöissä ( siemenissä ) sinipunaista väriä
Lehtomaisen kankaan opaskasveja Kevätlinnunherne: pysty, jäykkävartinen ruoho, jolla 2-4 pariset tasapariset lehdet Kukat aluksi purppuranpunaisia, ikääntyessään muuttuvat sinisemmiksi myrkyllinen!
Lehtomaisen kankaan opaskasveja Sinivuokko: kolmiliuskaiset lehdet, jotka punertavat ainakin alta ja talvehtivat Kukat sinipunaiset tai siniset, kukkavanat karvaiset Myrkyllinen Hämeen maakuntakukka
Lehtomaisen kankaan opaskasveja Vuohenputki: kolmiomaiset, 2 kertaa 3-liuskaiset lehdet, kasvaa usein tuuheina kasvustoina Lehdykät sahalaitaisia, vaaleanvihreitä Valkea sarjakukka, pienet terälehdet Tunnusomainen tuoksu
Lehtomaisen kankaan opaskasveja Metsäorvokki: Lehdet herttamaiset, nyhälaitaiset, kasvavat ruusukkeina Kukka sininen ja perällinen, paksu kannus muita kukan osia vaaleampi
Lehtomaisen kankaan opaskasveja Ketunlieko: Halkihaaraiset varret, neulasmaiset lehdet, itiöpesäkkeet verson latvaosassa lehtien tyvellä (ei erillistä tähkää) Nousee 5-20 cm maasta, mutta maata myöten voi suikertaa jopa metrin mittainen varsi
Lehtomaisen kankaan opaskasveja Sormisara: mätästävä, tyvitupista viininpunainen sara, lehdet tummanvihreät, vartta leveämmät peukalo
Lehtomaisen kankaan opaskasveja Metsäliekosammal: Suurikokoisimpia sammaliamme, muistuttaa huonokuntoista kuusennärettä Kasvaa pystyssä, epäsäännölliset haarat, 10-20 cm pitkä, punaruskea varsi, heleänvihreät lehdet (Englanniksi electrified cat s moss eli sähköllä tapetun kissan sammal)
Tuoreen kankaan (MT) opaskasvit (ns. mustikkatyyppi, Myrtillus) Metsäkastikka Metsäkurjenpolvi Metsäimarre Pyöreäl. talvikki eli isotalvikki Metsäkorte Metsämansikka Metsämaitikka Vadelma Yövilkka Isokynsisammal
Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Metsäkastikka: Tekee selkeät mättäät, korressa 2-3 solmua Lehdet n. 0,5 cm leveät, puhtaanvihreät, veltot Tähkylöissä selvät vihneet
Metsäkurjenpolvi: Suurikokoinen, ruohovartinen, paljon lehtiä Lehdet sormijakoiset, leveäliuskaiset ja isohampaiset Kukat pareittain, terälehdet voivat olla valkoiset vaaleanpunaiset tumman sinipunaiset, terälehden kärjessä kuoppa Tuoreen kangasmetsän opaskasvit
Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Metsäimarre: Vaaleanvihreä lehti on kolmiomainen ja koostuu kolmesta, melko samanlaisesta lehdykästä Lehtiruoti on ainakin 2 kertaa lehtilavan pituinen, ohut ja tumma
Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Pyöreälehtinen talvikki/isotalvikki: lehdet pyöreät tai leveän pitkulaiset, tyviruusukkeena Lehdet kaljut, paksut, vihreinä talvehtivat Kukinto pysty terttu, jossa nuokkuvat kukat
Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Metsäkorte: 15-25 cm pitkä, latvatähkä käpymäinen, erikseen vihreä kesäverso, joka jopa 50 cm pitkä Haarat 2 kertaan haaraisia, tupet väljiä
Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Metsämansikka/ahoman sikka: 5-20 cm korkea, kauttaaltaan karvainen kasvi Lehdet 3-sormiset, sahalaitaiset, lehdykät soikeat Tekee pitkiä rönsyjä, joiden avulla leviää Kukkii kesä-heinäkuussa valkoisin kukin
Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Metsämaitikka: Puoliloinen Lehdet kapean puikeat, tummuvat kuivuessaan Terälehdet keltaiset, kuuluu naamakukkaisiin Alle 10 mm torvi kukassa kangasmaitikkaa helpompi saalis mesipistiäisille
Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Vadelma: varret piikkisiä, 2-vuotisia: ensimmäisenä vuotena vihreitä, toisena ruskeakuorisia Lehdet parilehdykkäiset, 1-3 paria, päältä vihreät, alta karvoituksen vuoksi paljon vaaleammat Kukat nuokkuvat, perälliset, vaaleateriöiset Marjat punaiset
Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Yövilkka: pienikokoinen kämmekkä Leveän puikeat, verkkosuoniset lehdet ruusukkeena, suomumaisia varsilehtiä Valkoiset, karvaiset, tuoksuvat kukat tähkämäisesti
Tuoreen kangasmetsän opaskasvit Isokynsisammal: pystykasvuinen, pitkäversoinen, varret tumman juurtumahapsiston peittämät Lehdet puhtaanvihreät, pitkä- ja kapeakärkiset, samalle sivulle taipuvat
Kuivahkon kankaan (VT) opaskasvit (ns. puolukkatyyppi, Vaccinium) Metsätähti Lillukka Nuokkutalvikki Oravanmarja Kevätpiippo Vanamo
Kuivahkon kankaan opaskasvit Metsätähti: hento ruoho, varsi usein punertava Suurin osa lehdistä latvaruusukkeena Lehdet ehytlaitaiset, lähes ruodittomat Kukka tähtimäinen, valkoinen, pitkäperäinen
Kuivahkon kankaan opaskasvit Lillukka: 3- sormiset, sahalaitaiset lehdet Varret hienopiikkiset, kukinnolliset varret pystyjä Sarjamainen kukinto, 3-6- mm valkeat kukat, punainen hedelmä
Kuivahkon kankaan opaskasvit Nuokkutalvikki: suippokärkiset, sahalaitaiset lehdet, kahtena kiehkurana lehden tyvellä, talvehtivat Kukinto toispuoleinen, nuokkuva terttu Kukat vihertävät, kapean kellomaiset
Kuivahkon kankaan opaskasvit Oravanmarja: Ohuen varren päässä tavallisesti 2 herttamaista, silposuonista lehteä Valkea, terttumainen kukinto Kypsät marjat tummanpunaiset, myrkylliset
Kuivahkon kankaan opaskasvit Kevätpiippo: Mätästävä ruoho, lehdet 0,5-1 cm leveät, etenkin tyveltä pitkäkarvaiset Kukinto harittavahaarainen, ruskea Kukkii aikaisin keväällä
Kuivahkon kankaan opaskasvit Vanamo: varpu, pitkä varsi suikertaa maassa Lehdet talvehtivat vihreinä, lähes pyöreät, heikosti sahalaitaiset Hyväntuoksuiset kellokukat aina pareittain, valkeatvaaleanpunaiset
Kuivan kankaan (CT) opaskasvit (ns. kanervatyyppi, Calluna) Hietakastikka Metsälauha Maitohorsma
Kuivan kankaan opaskasvit Hietakastikka: tanakka, yleensä 3-solmuinen varsi Lehdet harmaanvihreät, jäykät, leveät (5-10 cm) 10-20 cm pitkä, tiheä röyhykukinto Kasvaa esim. tienvarsilla, hakkuuaukeilla
Kuivan kankaan opaskasvit Metsälauha: Mätästävä, yleensä kauttaaltaan punertava heinä Lehdet sileät ja rihmamaisen kapeat Röyhyn päähaarat tavallisesti mutkaiset
Kuivan kankaan opaskasvit Maitohorsma: kookas, jäykkävartinen ruoho, kasvaa usein laajoina kasvustoina Lehdet tiheässä ja kierteisesti, pitkät, kapeat, alta sinertävät Purppuranpunaiset, runsaat kukat, 4 terälehteä
Karukkokankaan (ClT) opaskasvit (ns. jäkälätyyppi, Cladonia) Kielo Kultapiisku Kissankäpälä
Karukkokankaan opaskasvit Kielo: kukkii tavallisesti 2-lehtisellä versolla, suuret, leveänsuikeat, silposuoniset lehdet Kukinto toispuoleinen terttu, kukat kellomaiset, perälliset, valkeat Marjat oranssinpunaiset, myrkylliset
Karukkokankaan opaskasvit Kultapiisku: 25-70 cm korkuinen jäykkä, puutuva ruoho Lehdet suikeita, alemmat saha-, ylemmät ehytlaitaisia Varsi usein tumma Kukinnot kerrotussa tertussa, keltaiset Ulkomuoto muuntelee kasvupaikan mukaan
Karukkokankaan opaskasvit Kissankäpälä: rönsyilevä, lehdet ruusukkeina Tyvellä kasvavat ruusukelehdet vastapuikeat, alta tiheäkarvaiset Varressa kapeita, tiheäkarvaisia lehtiä 2-8 mykerökukkaa, hedekasveissa valkeat, emikasveissa vaaleanpunaiset