MUUTTAJA- JA ASUKASTUTKIMUS PARIKKALAN KUNTA INNA HURSKAINEN ANNA LAIHO JARI HOLTTINEN

MUUTTAJA- JA ASUKASTUTKIMUS PARIKKALAN KUNTA 19.3.2018 INNA HURSKAINEN ANNA LAIHO JARI HOLTTINEN

Yleistä tutkimuksesta

Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli: kartoittaa Parikkalan vetovoimaa ja imagoa kartoittaa tyytyväisyyttä kunnan palveluihin selvittää syitä muutolle Parikkalaan ja pois Parikkalasta kerätä tietoa kunnan strategiatyön pohjaksi Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina ja sähköisenä kyselynä helmimaaliskuussa 2018. Kohderyhmän muodostivat Parikkalan asukkaat ja Parikkalaan viime vuosina muuttaneet sekä kunnasta pois muuttaneet. Tutkimus perustuu 377 vastaukseen, joista 151 saatiin puhelimitse ja 226 sähköisesti avoimen vastauslinkin kautta. Lähtö- ja tulomuuttajia haastateltiin puhelimitse molempia 50 kpl ja pidempiaikaisia asukkaita 51 kpl. 3 Tässä raportissa esitetään tutkimuksen päätulokset. Kaikki tutkimuksen tulokset esitetään yksityiskohtaisesti InnolinkWeb -järjestelmässä. Innolink on Suomen Markkinatutkimusliiton jäsen ja SFS ISO 20252 sertifioitu. Puhelinhaastattelut tehdään alihankintana.

Tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 5 52 % kaikista vastaajista on suositellut tai olisi valmis suosittelemaan Parikkalaa lämpimästi. Pidempiaikaisilla asukkailla on tulo- tai lähtömuuttajia selvästi enemmän varauksia suosittelulleen. 80 % katsoo luonnonläheisyyden kuvaavan Parikkalaa melko tai erittäin hyvin. 75 % katsoo luonnehdinnan "turvallisuus" kuvaavan Parikkalaa melko tai erittäin hyvin. 4 % tulomuuttajista pitää todennäköisenä, että he eivät tulevat pysymään Parikkalassa. Vastanneiden pidempiaikaisten asukkaiden keskuudessa osuus on 17 %. 38 % lähtömuuttajista olisi ainakin mahdollisesti valmis palaamaan Parikkalaan. Se edellyttäisi kuitenkin parempaa työtilannetta ja palveluita. 44 % vastaajista katsoo sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden olevan kaikkein tärkein kehitettävä palvelualue. Toiseksi tärkein, kaupallisten palveluiden kehittäminen, saa vain 11 prosentin osuuden tärkeimpänä palveluna ja muiden kehitettävien palveluiden osuus jää sitäkin pienemmäksi.

Tutkimuksen keskeisiä tuloksia Tärkeimmät kehitettävät palvelut: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (141) 44,3 kaupalliset palvelut (34) 10,7 matkailupalvelut (29) 9,1 6 kulkemiseen liittyvät palvelut (esim. koulukuljetus, asiointi, vapaa-aika) (23) 7,2 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, 275 kpl perusopetus ja lukiokoulutus (16) 5,0 Perusopetus ja lukiokoulutus, 233 kpl yleisen Varhaiskasvatus tieverkon kunnossapito ja esiopetus, (11) 230 kpl 3,5 liikuntapalvelut Liikuntapalvelut, (9) 277 kpl 2,8 asumispalvelut Kirjasto- Infrastruktuuripalvelut ja kulttuuripalvelut, (jätehuolto, (tarjolla olevat 275 asuntotyypit) kpl vesihuolto, kaukolämpö), 298 kpl (9) 2,8 Perusopetus Kansalaisopisto, ja lukiokoulutus, 236 kpl 233 kpl kirjasto- ja kulttuuripalvelut (8) Varhaiskasvatus Nuorisotyö, 220 kpl ja esiopetus, 230 kpl 2,5 tapahtumat Liikuntapalvelut, Katujen ja (7) yleisten 277 alueiden kpl kunnossapito, 310 kpl 2,2 ammatillinen Infrastruktuuripalvelut Tapahtumat koulutus, 286 kpl ja (jätehuolto, kurssitus (7) vesihuolto, kaukolämpö), 298 kpl 2,2 Kansalaisopisto, Yleisen tieverkon 236 kunnossapito, kpl 315 kpl varhaiskasvatus ja esiopetus (6) 1,9 Nuorisotyö, Kaupalliset palvelut, 220 kpl 315 kpl infrastruktuuripalvelut Katujen Asumispalvelut ja yleisten (tarjolla alueiden (jätehuolto, olevat kunnossapito, asuntotyypit), vesihuolto, kaukolämpö) 310 242 kpl kpl (5) 1,6 katujen Tapahtumat Matkailupalvelut, ja yleisten, 286 alueiden 256 kpl kpl kunnossapito (5) 1,6 nuorisotyö Yleisen Sosiaali- tieverkon ja terveydenhuollon (5) kunnossapito, palvelut, 315 kpl 307 kpl 1,6 Kaupalliset Kulkemiseen palvelut, liittyvät 315 palvelut kpl (esim. koulukuljetus, asiointi, vapaa-aika), 271 kpl 2,7 kansalaisopisto (3) Asumispalvelut Ammatillinen koulutus (tarjolla ja olevat kurssitus, asuntotyypit), 204 kpl 242 kpl 0,9 0 2,5 Matkailupalvelut, 256 kpl % Sosiaali- ja Asteikko: terveydenhuollon 1=onnistunut palvelut, erittäin 307 kpl heikosti 5=onnistunut erittäin hyvin Kulkemiseen liittyvät palvelut (esim. koulukuljetus, asiointi, vapaa-aika), 271 kpl 2,7 Onnistuneimmat palvelut Heikoimmin onnistuneet palvelut 50 100 max 5

Vastaajien taustatiedot

Mistä muutti Parikkalaan 8 Espoo (4) 8,0 Lappeenranta (4) 8,0 Savonlinna (3) 6,0 Kesälahti (3) 6,0 en halua vastata (3) 6,0 Simpele (3) 6,0 Kitee (2) 4,0 Imatra (2) 4,0 Rautjärvi (2) 4,0 Mikkeli (2) 4,0 Outokumpu (2) 4,0 Lohja (2) 4,0 Kirkkonummi (1) 2,0 Kerava (1) 2,0 Kalajoki (1) 2,0 Tornio (1) 2,0 Punkaharju (1) 2,0 Tornio (1) 2,0 Punkaharju (1) 2,0 Pieksämäki (1) 2,0 Kontionlahti (1) 2,0 Kotka (1) 2,0 Kuopio (1) 2,0 Turku (1) 2,0 Riihimäki (1) 2,0 Halsua (1) 2,0 Utsjoki (1) 2,0 Tuusula (1) 2,0 Varkaus (1) 2,0 Nastola (1) 2,0 Heinola (1) 2,0 Helsinki (1) 2,0 % 0 50 100 Pieksämäki (1) 2,0 Rautjärvi (2) 4,0 Mikkeli (2) 4,0 Outokumpu (2) 4,0 Lohja (2) 4,0 Kirkkonummi (1) 2,0 Kerava (1) 2,0 Kalajoki (1) 2,0

Naarajärvi (1) 2,0 Mihin muutti Parikkalasta Kesälahti (2) 4,0 Tampere (2) 4,0 Simpele (2) 4,0 Kirkkonummi (1) 2,0 Espoo (1) 2,0 Kalsala (1) 2,0 9 Savonlinna (6) 12,0 Lappeenranta (5) 10,0 Joensuu (4) 8,0 Imatra (4) 8,0 Helsinki (4) 8,0 Mikkeli (2) 4,0 Turku (2) 4,0 Kesälahti (2) 4,0 Tampere (2) 4,0 Simpele (2) 4,0 Kirkkonummi (1) 2,0 Espoo (1) 2,0 Kalsala (1) 2,0 Hämeenlinna (1) 2,0 Lahti (1) 2,0 Laikko (1) 2,0 Hämeenlinna (1) 2,0 Lahti (1) 2,0 Laikko (1) 2,0 Rautavaara (1) 2,0 Naarajärvi (1) 2,0 Oulu (1) 2,0 Vantaa (1) 2,0 Rääkkylä (1) 2,0 Kuopio (1) 2,0 Hamina (1) 2,0 Järvenpää (1) 2,0 Putikko (1) 2,0 Pornainen (1) 2,0 Purujärvi (1) 2,0 % 0 50 100 Rautavaara (1) 2,0

Muuttovuosi Lähtömuuttajat Tulomuuttajat 2018 (2) 4,0 2018 (2) 4,1 2017 (5) 10,0 2017 (5) 10,2 2016 (12) 24,0 2016 (3) 6,1 2015 (11) 22,0 2015 (15) 30,6 2014 (4) 8,0 2014 (5) 10,2 2013 (5) 10,0 2013 (2) 4,1 2012 (1) 2,0 2012 (5) 10,2 2011 (2) 4,0 2011 (4) 8,2 2009 (2) 4,0 2010 (2) 4,1 2008 (6) 12,0 0 % 2009 (4) 8,2 2008 50 (2) 100 4,1 % 0 50 100 10

Asuinalue Parikkalassa Asuinalueesi Parikkalassa? (tulomuuttajat ja pidempiaikaiset asukkaat) / Alue, jossa asuit Parikkalassa? (lähtömuuttajat) tulomuuttaja vuoden 2005 kuntaliitosta edeltänyt Parikkalan kunnan alue (28) 56,0 Uukuniemen pitäjän alue (16) 32,0 Saaren pitäjän alue (6) 12,0 pidempiaikainen asukas vuoden 2005 kuntaliitosta edeltänyt Parikkalan kunnan alue (158) 60,5 Uukuniemen pitäjän alue (56) 21,5 Saaren pitäjän alue (47) 18,0 lähtömuuttaja vuoden 2005 kuntaliitosta edeltänyt Parikkalan kunnan alue (29) 59,2 Uukuniemen pitäjän alue (18) 36,7 11 Saaren pitäjän alue (2) 4,1 0 % 50 100

Vastaajien taustatiedot KO H D E R Y H M Ä 2018 tulo m uutta ja p id e m p ia ik a ine n a s uk a s lä htö m uutta ja Y hte e ns ä 13,3% (50) 73,5% (277) 13,3% (50) 1 0 0,0 % (3 7 7 ) S U KU P U O LI tulo m uutta ja p id e m p ia ik a ine n a s uk a s lä htö m uutta ja na ine n 54,0% (27) 57,0% (154) 52,0% (26) m ie s 46,0% (23) 4% (116) 48,0% (24) Y hte e ns ä 1 0 0,0 % (5 0 ) 1 0 0,0 % (2 7 0 ) 1 0 0,0 % (5 0 ) KO T IT A LO U D E N M U O T O tulo m uutta ja p id e m p ia ik a ine n a s uk a s lä htö m uutta ja a s un y k s in 38,0% (19) 16,1% (43) 50,0% (25) k a hd e n a ik uis e n ta lo us 46,0% (23) 45,7% (122) 44,0% (22) y k s inhuo lta ja k o tita lo us 2,0% (1) % (9) k a hd e n a ik uis e n ja la s te n ta lo us 14,0% (7) 34,8% (93) 6,0% (3) 12 Y hte e ns ä 1 0 0,0 % (5 0 ) 1 0 0,0 % (2 6 7 ) 1 0 0,0 % (5 0 )

Vastaajien taustatiedot V A S T A A J A N IKÄ tulo m uutta ja p id e m p ia ik a ine n a s uk a s lä htö m uutta ja a lle 1 8 v uo tta 2,2% (6) 1 8-2 5 v uo tta 8,0% (4) 5,9% (16) 18,0% (9) 2 6-3 5 v uo tta 12,0% (6) 15,2% (41) 20,0% (10) 3 6-4 4 v uo tta 8,0% (4) 14,5% (39) 6,0% (3) 4 6-5 5 v uo tta 8,0% (4) 23,8% (64) 10,0% (5) 5 6-6 5 v uo tta 22,0% (11) 22,7% (61) 16,0% (8) y li 6 5 v uo tta 42,0% (21) 15,6% (42) 30,0% (15) Y hte e ns ä 1 0 0,0 % (5 0 ) 1 0 0,0 % (2 6 9 ) 1 0 0,0 % (5 0 ) P U O LIS O N IKÄ tulo m uutta ja p id e m p ia ik a ine n a s uk a s lä htö m uutta ja 1 8-2 5 v uo tta 6,9% (2) 2,5% (5) 15,0% (3) 2 6-3 5 v uo tta 24,1% (7) 13,9% (28) 25,0% (5) 3 6-4 4 v uo tta 6,9% (2) 18,3% (37) 4 6-5 5 v uo tta 6,9% (2) 23,3% (47) 5 6-6 5 v uo tta 31,0% (9) 25,7% (52) 20,0% (4) y li 6 5 v uo tta 24,1% (7) 16,3% (33) 40,0% (8) 13 Y hte e ns ä 1 0 0,0 % (2 9 ) 1 0 0,0 % (2 0 2 ) 1 0 0,0 % (2 0 )

Vastaajien taustatiedot V A S T A A J A N KO U LU T U S tulo m uutta ja p id e m p ia ik a ine n a s uk a s lä htö m uutta ja p e rus k o ulu 38,0% (19) 13,5% (36) 35,4% (17) to ine n a s te (luk io, a m m a ttio p p ila ito s ) 54,0% (27) 48,1% (128) 56,3% (27) k o rk e a -a s te (a m m a ttik o rk e a k o ulu, y lio p is to ) 8,0% (4) 35,7% (95) 8,3% (4) m uu 2,6% (7) Y hte e ns ä 1 0 0,0 % (5 0 ) 1 0 0,0 % (2 6 6 ) 1 0 0,0 % (4 8 ) P U O LIS O N KO U LU T U S tulo m uutta ja p id e m p ia ik a ine n a s uk a s lä htö m uutta ja p e rus k o ulu 25,0% (5) 9,7% (19) 2% (3) to ine n a s te (luk io, a m m a ttio p p ila ito s ) 50,0% (10) 60,0% (117) 53,8% (7) k o rk e a -a s te (a m m a ttik o rk e a k o ulu, y lio p is to ) 25,0% (5) 28,7% (56) 2% (3) m uu 1,5% (3) Y hte e ns ä 1 0 0,0 % (2 0 ) 1 0 0,0 % (1 9 5 ) 1 0 0,0 % (1 3 ) 14

Vastaajien taustatiedot V A S T A A J A T ILA N N E tulo m uutta ja p id e m p ia ik a ine n a s uk a s lä htö m uutta ja ty ö nte k ijä 32,0% (16) 37,0% (100) 42,0% (21) to im ihe nk ilö 8,5% (23) y rittä jä 14,4% (39) 2,0% (1) o p is k e lija 2,0% (1) 5,9% (16) 6,0% (3) ty ö tö n e lä k e lä ine n k o tiä iti/ -is ä jo k in m uu Y hte e ns ä P U O LIS O N T ILA N N E ty ö nte k ijä 8,0% (4) 50,0% (25) 4,0% (2) 4,0% (2) 1 0 0,0 % (5 0 ) tulo m uutta ja 38,5% (10) 4,1% (11) 25,9% (70) 2,2% (6) 1,9% (5) 1 0 0,0 % (2 7 0 ) p id e m p ia ik a ine n a s uk a s 40,5% (81) 2,0% (1) 48,0% (24) 1 0 0,0 % (5 0 ) lä htö m uutta ja 57,9% (11) Eläkeläisistä 30 % on alle 65-vuotiaita. Aikaisin muuttovuosi on 2008, joten nyt eläkkeellä olevat eivät välttämättä ole olleet eläkkeellä vielä muuttaessaan. to im ihe nk ilö 10,5% (21) y rittä jä 7,7% (2) 12,0% (24) o p is k e lija 7,7% (2) % (6) ty ö tö n 5,0% (10) e lä k e lä ine n 46,2% (12) 27,0% (54) 42,1% (8) 15 k o tiä iti/ -is ä jo k in m uu 1,5% (3) 0,5% (1) Y hte e ns ä 1 0 0,0 % (2 6 ) 1 0 0,0 % (2 0 0 ) 1 0 0,0 % (1 9 )

Vastaajien taustatiedot T Y Ö -/ O P IS KE LU KU N T A tulo m uutta ja p id e m p ia ik a ine n a s uk a s lä htö m uutta ja P a rik k a la 6% (12) 64,1% (107) 16,0% (4) Im a tra 5,3% (1) 4,2% (7) 12,0% (3) La p p e e nra nta 10,5% (2) 1,8% (3) 12,0% (3) Kite e 4,2% (7) S a v o nlinna 7,8% (13) 12,0% (3) m uu 21,1% (4) 18,0% (30) 48,0% (12) Y hte e ns ä 1 0 0,0 % (1 9 ) 1 0 0,0 % (1 6 7 ) 1 0 0,0 % (2 5 ) T Y Ö -/ O P IS KE LU M A T KA N P IT U U S tulo m uutta ja p id e m p ia ik a ine n a s uk a s lä htö m uutta ja a lle 1 0 k m 6% (12) 4% (69) 9% (26) 1 0-3 0 k m 5,3% (1) 3% (53) 3 1-5 0 k m 21,1% (4) 8,7% (14) % (1) y li 5 0 k m 10,5% (2) 15,5% (25) % (1) Y hte e ns ä 1 0 0,0 % (1 9 ) 1 0 0,0 % (1 6 1 ) 1 0 0,0 % (2 8 ) 16

Vastaajien taustatiedot T A LO U D E N B R U T T O V U O S IT U LO T tulo m uutta ja p id e m p ia ik a ine n a s uk a s lä htö m uutta ja a lle 1 5 0 0 0 2,0% (1) 5,7% (14) 1 5 0 0 0-3 0 0 0 0 48,0% (24) 21,3% (52) 5% (26) 3 0 0 0 1-4 5 0 0 0 40,0% (20) 25,4% (62) 44,9% (22) 4 5 0 0 1-6 0 0 0 0 8,0% (4) 20,5% (50) 2,0% (1) 6 0 0 0 1-9 0 0 0 0 2,0% (1) 21,3% (52) y li 9 0 0 0 0 5,7% (14) Y hte e ns ä 1 0 0,0 % (5 0 ) 1 0 0,0 % (2 4 4 ) 1 0 0,0 % (4 9 ) Tulo- ja lähtömuuttajat ovat pidempiaikaisia asukkaita useammin yksinasuvia, eläkkeellä ja vähemmän koulutettuja, joten heillä talouden tulot jäävät selvästi pidempiaikaisia asukkaita alhaisemmiksi. 17

Hyvinvointi ja toimintakyky Millaiseksi koet oman hyvinvointisi ja toimintakykysi yleisesti? lähtömuuttaja, 49 kpl pidempiaikainen asukas, 272 kpl tulomuuttaja, 50 kpl 4,2 4,1 4,0 max 5 Vastausjakaumat tulo m uutta ja p id e m p ia ik a ine n a s uk a s lä htö m uutta ja 1 1,8% (5) 2 2,0% (1) 2,6% (7) 3 16,0% (8) 16,9% (46) 6,1% (3) 4 58,0% (29) 41,9% (114) 65,3% (32) 18 5 Y hte e ns ä 24,0% (12) 1 0 0,0 % (5 0 ) 36,8% (100) 1 0 0,0 % (2 7 2 ) 28,6% (14) 1 0 0,0 % (4 9 ) Asteikko: 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä

Tutkimuksen tulokset

Parikkalan brändi ja imago Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen Parikkalasta? 20 Tutkimuksen avointen kysymysten vastaukset on tiivistetty ns. sanapilveksi. Sanapilvi on samaan aikaan sekä visuaalinen että kvantitatiivinen esitystapa, joka havainnollistaa avointen vastausten keskeisen sisällön. Mitä kookkaampana sana tai vastaus esitettyyn kysymykseen näyttäytyy, sitä useammin kyseinen sana on esiintynyt vastauksissa.

Parikkalan brändi ja imago Mikä mielestäsi erottaa Parikkalan muista kunnista? 21 Tutkimuksen avointen kysymysten vastaukset on tiivistetty ns. sanapilveksi. Sanapilvi on samaan aikaan sekä visuaalinen että kvantitatiivinen esitystapa, joka havainnollistaa avointen vastausten keskeisen sisällön. Mitä kookkaampana sana tai vastaus esitettyyn kysymykseen näyttäytyy, sitä useammin kyseinen sana on esiintynyt vastauksissa.

Vetovoimaisuus Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat Parikkalaa 22 Kunta on luonnonläheinen, 374 kpl Turvallinen, 374 kpl Viihtyisä asuinympäristö, 375 kpl Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet, 372 kpl Kunnan sijainti on hyvä, 373 kpl Asuntojen hintataso on tulotasolleni mielekäs, 374 kpl Hyvät perhe-elämän mahdollisuudet, 374 kpl Yrittäjäystävällinen, 368 kpl Kansainvälistyvä, 373 kpl Monipuolinen asuntotarjonta, 375 kpl Kunnan sisäinen identiteetti on vahva, 371 kpl Houkutteleva asuinpaikka, 369 kpl Hyvin tunnettu, kunnalla vahva imago, 373 kpl Toimivat ja kattavat julkiset palvelut, 374 kpl Kehittyvä kuntaympäristö, 373 kpl Monipuoliset kaupalliset palvelut, 371 kpl Kunta on vetovoimainen, 373 kpl Hyvät työelämän mahdollisuudet, 372 kpl Asteikko: 1=erittäin huonosti 5=erittäin hyvin 4,0 3,9 3,8 3,5 3,5 2,8 2,8 2,5 max 5

Vetovoimaisuus - Vastausjakaumat 23 Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat Parikkalaa? Kunta on luonnonläheinen Turvallinen Viihtyisä asuinympäristö Kunnan sijainti on hyvä Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet Asuntojen hintataso on tulotasolleni mielekäs Hyvät perhe-elämän mahdollisuudet Monipuolinen asuntotarjonta Kansainvälistyvä Hyvin tunnettu, kunnalla vahva imago Toimivat ja kattavat julkiset palvelut Monipuoliset kaupalliset palvelut Yrittäjäystävällinen Houkutteleva asuinpaikka Kunnan sisäinen identiteetti on vahva Hyvät työelämän mahdollisuudet Kunta on vetovoimainen Kehittyvä kuntaympäristö (48) (38) 0 (90) 24,1% (121) 32,4% 50 1 2 3 4 5 (52) (180) 48,1% (120) 32,1% (61) (193) 51,6% (88) 23,5% (63) (191) 50,9% (86) 2% (48) (83) 22,3% (163) 4% (62) (34) (102) 27,4% (164) 44,1% (59) (45) (98) 26,2% (167) 44,7% (49) (34) (127) 34,0% (165) 44,1% (32) (37) (38) (70) (64) (121) 32,3% (113) 30,3% (119) 31,7% (135) 36,2% (28) (23) (33) (78) 20,9% (130) 34,9% (111) 29,8% (44) (58) (93) 24,9% (98) 26,4% (113) 30,2% (91) 24,5% (104) 27,8% (106) 28,6% (30) (58) (139) 37,8% (123) 3% (33) (77) 20,9% (109) 29,5% (133) 36,0% (37) (72) (74) (99) 26,7% (130) 34,9% (145) 39,1% (81) 21,8% (79) 21,2% (104) 27,9% (121) 32,4% (90) 24,1% (122) 32,7% 100 Asteikko: 1=erittäin huonosti 5=erittäin hyvin

Vetovoimaisuus Vastaajaryhmän mukaan (1/2) TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo N=377 tulomuuttaja N=50 pidempiaikainen asukas N=277 lähtömuuttaja N=50 Asuminen Houkutteleva asuinpaikka 3,8 3,3 Turvallinen 3,9 4,0 3,8 4,1 Monipuolinen asuntotarjonta 3,9 2,8 Asuntojen hintataso on tulotasolleni mielekäs 3,5 4,0 3,3 4,1 Viihtyisä asuinympäristö 3,8 4,1 3,8 3,9 Keskiarvo 7 3,96 3,32 3,83 Kehittyminen Yrittäjäystävällinen 4,0 Kehittyvä kuntaympäristö 3,8 2,6 Kansainvälistyvä Keskiarvo 4 3,82 2,82 5 Kaikkien kriteerien keskiarvo 3 3,81 6 2 Pidempiaikaisten asukkaiden näkemykset ovat huomattavasti kriittisempiä kuin tulo- tai lähtömuuttajilla. 24 Asteikko: 1=erittäin huonosti 5=erittäin hyvin

Vetovoimaisuus Vastaajaryhmän mukaan (2/2) TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo N=377 tulomuuttaja N=50 pidempiaikainen asukas N=277 lähtömuuttaja N=50 Tarjonta Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet 3,9 3,5 Hyvät työelämän mahdollisuudet 2,5 3,5 2,3 Toimivat ja kattavat julkiset palvelut 2,6 3,5 Monipuoliset kaupalliset palvelut 2,8 3,5 2,5 3,5 Hyvät perhe-elämän mahdollisuudet 3,3 Keskiarvo 5 6 2,87 7 Erottuvuus Hyvin tunnettu, kunnalla vahva imago 2,8 Kunta on vetovoimainen 2,8 2,5 3,5 Kunta on luonnonläheinen 4,0 4,0 4,0 4,1 Kunnan sisäinen identiteetti on vahva 3,9 2,8 Kunnan sijainti on hyvä 3,5 3,8 3,5 Keskiarvo 9 3,80 3 7 Kaikkien kriteerien keskiarvo 3 3,81 6 2 25 Asteikko: 1=erittäin huonosti 5=erittäin hyvin

Tärkein muuttosyy - Tulomuuttajat 26 Poimintoja vastauksista: Työn saaminen, Parikkala oli rauhallinen / Työpaikan perässä muutin, kotipaikka lähellä. Naisystävä / Puoliso / Mies sieltä kotoisin / Puolison kotikunta, jossa jatkavat kotitilaa / Puolison työ / Siskoni asuu täällä / Perhesyyt Olen paluumuuttaja / Muutin takaisin tänne. Jäin eläkkeelle. Halusin muuttaa lähelle luontoa ja rauhalliseen paikkaan. Oma mökki jolla käynyt jo 20v, myös toinen rakennus rakenteilla. Rauhallisuus / Hyvä paikka asua.

Tärkein muuttosyy - Lähtömuuttajat 27 Poimintoja vastauksista: Työpaikkaa ei löytynyt Parikkalasta eikä koulutusmahdollisuuksia ole tarpeeksi. Sain työpaikan muualta. Työn perässä, sain oman alan hommia. Tuttu paikka muutenkin ja lähellä. Koulutus ja työpaikka / Työpaikka muualla. Opiskelut Helsingissä / Muutin opiskelemaan Savonlinnaan kuusi vuotta sitten Eläkkeelle jääminen, koin ettei ole minulle tarpeeksi tekemistä nyt eläkkeelle jäämisen takia. Jäimme eläkkeelle. Parempien palveluiden perässä muutimme Savonlinnaan. Palvelut alkoivat häviämään. Muutimme Imatralle. Imatralla on paremmat palvelut. En viihtynyt siellä. Huonot palvelut. Omakotitalo muualla.

Muuttopäätös Mitkä seuraavista tekijöistä vaikuttivat päätökseesi muuttaa nykyiseen asuinkuntaasi. 28 tulomuuttaja sosiaaliset tekijät (37) 77,1 kunnan palvelut (25) 52,1 kunnan mielikuvatekijät (26) 54,2 muut syyt (3) 6,3 lähtömuuttaja sosiaaliset tekijät (45) 90,0 kunnan palvelut (25) 50,0 kunnan mielikuvatekijät (20) 40,0 muut syyt (1) 2,0 % 0 50 100

Muuttopäätös - Tulomuuttajat Mitkä seuraavista tekijöistä vaikuttivat päätökseesi muuttaa nykyiseen asuinkuntaasi. tulomuuttaja sukulaisia ja/tai ystäviä asuu kyseisessä kunnassa tai sen lähistöllä (25) 52,1 kunta on turvallinen ja rauhallinen (15) 31,3 oma tai puolison työpaikka sijaitsee lähellä (14) 29,2 kunnassa on hyvät peruspalvelut elämän eri vaiheissa (13) 27,1 kunnassa on toimivat liikenneyhteydet (10) 20,8 kunnassa on hyvät harrastemahdollisuudet (mm. ulkoilu, liikunta, kerhot, järjestöt) (9) 18,8 kunta on sijainniltaan hyvällä paikalla (9) 18,8 kunnan asumisen ja elämisen hintataso (9) 18,8 kunnassa on riittävä yksityinen palvelutarjonta (kaupat ja palvelut) (6) 12,5 kunta on perheystävällinen (4) 8,3 kunta on edistyksellinen ja uudistuva (4) 8,3 kunnan imago ja maine on hyvä (4) 8,3 muu syy (3) 6,3 29 kunnassa on monipuolinen tapahtuma- ja kulttuuritarjonta (1) 2,1 0 % 50 100

Muuttopäätös - Lähtömuuttajat Mitkä seuraavista tekijöistä vaikuttivat päätökseesi muuttaa nykyiseen asuinkuntaasi? lähtömuuttaja sukulaisia ja/tai ystäviä asuu kyseisessä kunnassa tai sen lähistöllä (25) 50,0 oma tai puolison työpaikka sijaitsee lähellä (18) 36,0 kunnassa on hyvät peruspalvelut elämän eri vaiheissa (11) 22,0 oma tai puolison opiskelupaikka sijaitsee lähellä (9) 18,0 kunnassa on riittävä yksityinen palvelutarjonta (kaupat ja palvelut) (9) 18,0 kunta on turvallinen ja rauhallinen (6) 12,0 kunnassa on toimivat liikenneyhteydet (6) 12,0 kunnan asumisen ja elämisen hintataso (6) 12,0 kunta on perheystävällinen (5) 10,0 kunnassa on hyvät harrastemahdollisuudet (mm. ulkoilu, liikunta, kerhot, järjestöt) (5) 10,0 kunta on edistyksellinen ja uudistuva (3) 6,0 kunnan imago ja maine on hyvä (3) 6,0 kunta on sijainniltaan hyvällä paikalla (2) 4,0 30 kunnassa on monipuolinen tapahtuma- ja kulttuuritarjonta (1) 2,0 muu syy (1) 2,0 % 0 50 100

Palveluiden arviointi Tulomuuttajat ja pidempiaikaiset asukkaat Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, 275 kpl Perusopetus ja lukiokoulutus, 233 kpl Varhaiskasvatus ja esiopetus, 230 kpl Liikuntapalvelut, 277 kpl Infrastruktuuripalvelut (jätehuolto, vesihuolto, kaukolämpö), 298 kpl Kansalaisopisto, 236 kpl Nuorisotyö, 220 kpl Katujen ja yleisten alueiden kunnossapito, 310 kpl Tapahtumat, 286 kpl Yleisen tieverkon kunnossapito, 315 kpl Kaupalliset palvelut, 315 kpl Asumispalvelut (tarjolla olevat asuntotyypit), 242 kpl Matkailupalvelut, 256 kpl Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, 307 kpl Kulkemiseen liittyvät palvelut (esim. koulukuljetus, asiointi, vapaa-aika), 271 kpl Ammatillinen koulutus ja kurssitus, 204 kpl 2,7 2,5 31 Asteikko: 1=onnistunut erittäin heikosti 5=onnistunut erittäin hyvin max 5

Palveluiden arviointi - Vastausjakauma 32 Tulomuuttajat ja pidempiaikaiset asukkaat 1 2 3 4 5 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Perusopetus ja lukiokoulutus Liikuntapalvelut Varhaiskasvatus ja esiopetus Infrastruktuuripalvelut (jätehuolto, vesihuolto, kaukolämpö) Kansalaisopisto Katujen ja yleisten alueiden kunnossapito Asumispalvelut (tarjolla olevat asuntotyypit) Matkailupalvelut Nuorisotyö Kulkemiseen liittyvät palvelut (esim. koulukuljetus, asiointi, vapaa-aika) Tapahtumat Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Yleisen tieverkon kunnossapito Ammatillinen koulutus ja kurssitus (63) (133) 48,4% (51) (64) 27,5% (113) 48,5% (32) (22) (79) 28,5% (129) 46,6% (35) (63) 27,4% (114) 49,6% (28) (29) (103) 34,6% (126) 42,3% (23) (25) (76) 32,2% (104) 44,1% (51) (112) 36,1% (108) 34,8% (24) (30) (43) (38) (101) 41,7% (114) 44,5% (61) 25,2% (61) (31) (78) 35,5% (87) 39,5% (47) (62) (89) 32,8% (62) (22) (55) (95) 3% (103) 36,0% (34) (75) (100) 32,6% (88) 28,7% (29) (58) (108) 34,3% (110) 34,9% (50) (58) 28,4% (48) (42) Kaupalliset palvelut (34) (61) (97) 30,8% (119) 37,8% 0 50 100 Asteikko: 1=onnistunut erittäin heikosti 5=onnistunut erittäin hyvin Palveluita pidetään vain harvoin erittäin hyvin onnistuneina.

Palveluiden arviointi Vastaajaryhmän mukaan Tulomuuttajat ja pidempiaikaiset asukkaat TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo N=377 tulomuuttaja N=50 pidempiaikainen asukas N=277 Erotus Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus ja lukiokoulutus Ammatillinen koulutus ja kurssitus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Asumispalvelut (tarjolla olevat asuntotyypit) Kulkemiseen liittyvät palvelut (esim. koulukuljetus, asiointi, vapaa-aika) 2,5 2,7 3,9 3,8 3,9 3,9 3,9 3,9 3,5 2,1 2,7 2,8 2,5-0,4-0,2-1,8-1,2-1,1-1,4 Tulomuuttajilla on huomattavasti positiivisempi käsitys palveluista kuin pitkäaikaisilla asukkailla. Katujen ja yleisten alueiden kunnossapito 3,9-0,9 Yleisen tieverkon kunnossapito 3,9-1,0 Infrastruktuuripalvelut (jätehuolto, vesihuolto, kaukolämpö) 4,0 3,3-0,7 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 3,9-0,2 Nuorisotyö -0,5 Kansalaisopisto 3,3-0,4 Liikuntapalvelut 3,8 3,5-0,3 Matkailupalvelut 3,8 2,8-1,0 Tapahtumat 3,8-0,9 Kaupalliset palvelut 3,8 2,8-1,0 Kaikkien kriteerien keskiarvo 7 3,84 3-0,81 33 Asteikko: 1=onnistunut erittäin heikosti 5=onnistunut erittäin hyvin

Palveluiden arviointi Sukupuolen mukaan TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo N=377 nainen N=207 mies N=163 Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus ja lukiokoulutus Ammatillinen koulutus ja kurssitus 2,5 2,4 3,5 3,5 2,6 Naisten ja miesten arviot ovat kaikkien palveluiden osalta lähellä toisiaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 2,8 Asumispalvelut (tarjolla olevat asuntotyypit) Kulkemiseen liittyvät palvelut (esim. koulukuljetus, asiointi, vapaa-aika) 2,7 2,7 2,7 Katujen ja yleisten alueiden kunnossapito Yleisen tieverkon kunnossapito Infrastruktuuripalvelut (jätehuolto, vesihuolto, kaukolämpö) 3,3 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Nuorisotyö Kansalaisopisto 3,3 Liikuntapalvelut 3,5 Matkailupalvelut Tapahtumat Kaupalliset palvelut Kaikkien kriteerien keskiarvo 7 7 6 34 Asteikko: 1=onnistunut erittäin heikosti 5=onnistunut erittäin hyvin

Palveluiden arviointi Talouden muodon mukaan TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo N=377 asun yksin N=87 kahden aikuisen talous N=167 yksinhuoltajakotitalous N=10 kahden aikuisen ja lasten talous N=103 Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus ja lukiokoulutus Ammatillinen koulutus ja kurssitus 2,5 2,5 2,0 2,2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 2,2 2,7 Asumispalvelut (tarjolla olevat asuntotyypit) 3,3 2,7 2,6 Kulkemiseen liittyvät palvelut (esim. koulukuljetus, asiointi, vapaa-aika) 2,7 2,6 2,8 2,7 Katujen ja yleisten alueiden kunnossapito 2,7 Yleisen tieverkon kunnossapito 2,5 Infrastruktuuripalvelut (jätehuolto, vesihuolto, kaukolämpö) 3,5 3,5 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 3,8 3,8 3,3 Nuorisotyö 3,3 2,8 Kansalaisopisto 3,5 2,8 Liikuntapalvelut 2,8 3,5 Matkailupalvelut 2,4 2,7 Tapahtumat 2,7 2,8 Kaupalliset palvelut 3,3 2,7 Kaikkien kriteerien keskiarvo 7 0 0 2,77 1 35 Asteikko: 1=onnistunut erittäin heikosti 5=onnistunut erittäin hyvin

Palveluiden arviointi Aseman mukaan TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo N=377 työntekijä N=137 toimihenkilö N=23 yrittäjä N=40 opiskelija N=20 työtön N=16 eläkeläinen N=119 kotiäiti/-isä N=8 jokin muu N=7 Varhaiskasvatus ja esiopetus 3,5 4,1 3,8 Perusopetus ja lukiokoulutus 3,8 4,2 Ammatillinen koulutus ja kurssitus 2,5 2,4 1,9 1,9 2,6 2,2 2,4 1,8 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 2,8 2,8 2,6 2,3 Asumispalvelut (tarjolla olevat asuntotyypit) 2,3 2,7 2,6 3,3 2,8 3,3 Kulkemiseen liittyvät palvelut (esim. koulukuljetus, asiointi, vapaa-aika) 2,7 2,4 2,4 2,5 2,4 2,8 1,6 Katujen ja yleisten alueiden kunnossapito 3,8 Yleisen tieverkon kunnossapito 2,6 Infrastruktuuripalvelut (jätehuolto, vesihuolto, kaukolämpö) 3,5 3,5 4,0 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 3,8 3,8 3,5 3,5 3,8 4,3 4,0 Nuorisotyö 3,3 3,3 2,8 Kansalaisopisto 3,8 2,7 2,6 Liikuntapalvelut 3,5 2,8 Matkailupalvelut 2,4 3,3 2,3 Tapahtumat 2,8 3,3 Kaupalliset palvelut 2,6 2,8 2,3 Kaikkien kriteerien keskiarvo 7 7 8 3 2 2,89 3,32 6 3 36 Asteikko: 1=onnistunut erittäin heikosti 5=onnistunut erittäin hyvin

Palveluiden arviointi Iän mukaan TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo N=377 alle 18 vuotta N=6 18-25 vuotta N=29 26-35 vuotta N=57 36-44 vuotta N=46 46-55 vuotta N=73 56-65 vuotta N=80 yli 65 vuotta N=78 Varhaiskasvatus ja esiopetus 2,3 3,8 Perusopetus ja lukiokoulutus 2,6 3,5 Ammatillinen koulutus ja kurssitus 2,5 1,4 2,6 2,2 2,6 2,1 2,4 3,3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 2,0 2,6 2,8 Asumispalvelut (tarjolla olevat asuntotyypit) 2,0 2,8 2,6 3,3 Kulkemiseen liittyvät palvelut (esim. koulukuljetus, asiointi, vapaa-aika) 2,7 1,7 2,7 2,7 2,5 2,7 Katujen ja yleisten alueiden kunnossapito 2,2 3,3 3,3 Yleisen tieverkon kunnossapito 2,0 Infrastruktuuripalvelut (jätehuolto, vesihuolto, kaukolämpö) 2,2 3,3 3,3 3,5 3,3 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 2,4 3,8 3,8 3,9 Nuorisotyö 2,0 3,3 Kansalaisopisto 1,8 3,3 Liikuntapalvelut 2,5 3,5 3,5 Matkailupalvelut 1,8 2,7 3,3 Tapahtumat 2,0 2,8 3,3 Kaupalliset palvelut 1,6 2,8 3,3 Kaikkien kriteerien keskiarvo 7 2,02 1 3 9 1 7 1 37 Asteikko: 1=onnistunut erittäin heikosti 5=onnistunut erittäin hyvin Kriittisimmän nuorimman ikäluokan vastaajia oli vain 6 kpl.

Tärkeimmät kehitettävät palvelualueet Tulomuuttajat ja pidempiaikaiset asukkaat yhteensä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (207) 64,9 kaupalliset palvelut (118) 37,0 perusopetus ja lukiokoulutus (75) 23,5 kulkemiseen liittyvät palvelut (esim. koulukuljetus, asiointi, vapaa-aika) (63) 19,7 matkailupalvelut (59) 18,5 yleisen tieverkon kunnossapito (56) 17,6 asumispalvelut (tarjolla olevat asuntotyypit) (52) 16,3 liikuntapalvelut (45) 14,1 varhaiskasvatus ja esiopetus (45) 14,1 tapahtumat (43) 13,5 katujen ja yleisten alueiden kunnossapito (34) 10,7 nuorisotyö (32) 10,0 kirjasto- ja kulttuuripalvelut (31) 9,7 ammatillinen koulutus ja kurssitus (30) 9,4 38 infrastruktuuripalvelut (jätehuolto, vesihuolto, kaukolämpö) (28) 8,8 kansalaisopisto (18) 5,6 0 % Kolmen tärkeimmän palvelun joukkoon valittujen osuus 50 100

Tärkeimmät kehitettävät palvelualueet tulomuuttaja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (26) 5 tapahtumat (14) 28,6 kaupalliset palvelut (14) 28,6 matkailupalvelut (9) 18,4 asumispalvelut (tarjolla olevat asuntotyypit) (9) 18,4 kirjasto- ja kulttuuripalvelut (9) 18,4 39 infrastruktuuripalvelut (jätehuolto, vesihuolto, kaukolämpö) (8) 16,3 yleisen pidempiaikainen tieverkon kunnossapito asukas (8) 16,3 liikuntapalvelut sosiaali- ja terveydenhuollon (8) palvelut (181) 16,3 67,0 perusopetus kaupalliset palvelut ja lukiokoulutus (104) (7) 14,3 38,5 kulkemiseen perusopetus ja liittyvät lukiokoulutus palvelut (esim. (68) koulukuljetus, asiointi, vapaa-aika) (7) 14,3 25,2 katujen kulkemiseen ja yleisten liittyvät alueiden palvelut kunnossapito (esim. koulukuljetus, (6) asiointi, vapaa-aika) (56) 12,2 20,7 matkailupalvelut (50) nuorisotyö (6) 12,2 18,5 yleisen tieverkon kunnossapito (48) kansalaisopisto (5) 10,2 17,8 asumispalvelut (tarjolla olevat asuntotyypit) (43) varhaiskasvatus ja esiopetus (4) 8,2 15,9 varhaiskasvatus ja esiopetus (41) ammatillinen koulutus ja kurssitus (3) 6,1 15,2 liikuntapalvelut (37) 10 Kolmen tärkeimmän palvelun joukkoon valittujen osuus % 50 100

Mihin olisi syytä panostaa tämän palvelun kehittämisessä? 40 Poimintoja vastauksista: Terveydenhuoltopalvelut saisi toimia paremmin. Esim ajanvaraus. Terveydenhoidon aukioloajat paremmiksi, kun nyt joutuu Imatralle lähtemään iltaisin jos sairastuu. Hätäpäivystys olisi hyvä. Päivystys- ja lääkäripalvelut paremmiksi. Päivystyspalvelun pitäisi olla aina ympärivuorokautinen, erityisesti lapsiperheiden ja vanhusten takia. Hoitajia pitäisi olla enemmän, vanhustyöhön panostusta varsinkin, että hoitajat eivät väsyisi ja vanhukset saisi hyvää hoitoa. Vanhuksille paremmat asumispalvelut ja ei karsittaisi laitospaikkoja heiltä. Vanhusten hoito mahdollisimman lähelle omaisia, saarella hyvä palvelutalo jota on hyödynnettävä eikä supistettava käyttöä. Terveyskeskuksen toimintoja ei saa supistaa ja lääkäriin päästävä ilman pitkiä jonotuksia. Vanhuksille palvelutalopaikkoja, kotona asuu liian huonoja, lääkäripalvelut tulisi taata jokaiselle, osastojen lakkauttaminen lopetettava. Lisää resursseja hoitotyöhön, Eksote alas. Yksityisiä hoitokoteja kilpailuttamaan palveluita. Eksote monopoliasemassa. Palvelut /päivystys takaisin hyvinvointiasemalle, erityisesti lasten ja vanhusten ei tarvitsisi lähteä sairaana kauas saadakseen hoitoa. Riittävästi paikkoja vuodeosastolle. Terveyskeskus sijaitsee liian kaukana. Aina tärkeää, varsinkin että säilyisi sote-uudistuksen jälkeenkin. Pysyisi nämä terveyspalvelut, hammaslääkäri ja päivystyspalvelut.

Asumisen kesto Kauanko olet asunut Parikkalassa? tulomuuttaja olen asunut Parikkalassa aina/lähes aina (0) 0,0 olen paluumuuttaja (20) 40,0 olen muuttanut Parikkalaan alun perin muualta (30) 60,0 en asu Parikkalassa /olen vapaa-ajan asukas (0) 0,0 pidempiaikainen asukas olen asunut Parikkalassa aina/lähes aina (99) 36,9 olen paluumuuttaja (43) 16,0 olen muuttanut Parikkalaan alun perin muualta (94) 35,1 en asu Parikkalassa /olen vapaa-ajan asukas (32) 11,9 % 0 50 100 41

Tulevaisuuden näkymät Kuinka todennäköisesti tulet pysymään Parikkalassa tulevaisuudessa? 42 tulomuuttaja tulen varmasti pysymään (14) 28,0 tulen luultavasti pysymään (24) 48,0 en osaa sanoa (10) 20,0 en luultavasti tule pysymään (1) 2,0 en varmasti tule pysymään (1) 2,0 pidempiaikainen asukas tulen varmasti pysymään (70) 25,6 tulen luultavasti pysymään (98) 35,9 en osaa sanoa (58) 21,2 en luultavasti tule pysymään (30) 11,0 en varmasti tule pysymään (17) 6,2 % 0 76 % 4 % 62 % 17 % 50 100

Tulevaisuuden näkymät Minkä takia et suunnittele jääväsi Parikkalaan? 43 Poimintoja vastauksista: Ei ole työpaikkoja omalta alalta / Työllisyystilanne, lapsien koulutuksen takia Koska täältä viedään kaikki pois ja työpaikat tälläkin hetkellä niin kaukana. Koska täällä ei ole lapsille tulevaisuutta peruskoulun jälkeen ja hyvin niukasti nuoret työllistyvät / Kunhan lapset kasvaa, en tiedä jäänkö asumaan. Ei ole töitä. Lapset kun kasvaa niin haluan tarjota enemmän vaihtoehtoja kuin mitä täällä on tarjota, niin harrastuksellisesti kuin koulutuspuolellakin. Sosiaali- ja terveyspalvelut loppuvat, kauppoja yksi jne. Lähemmäksi palveluita muutto. Kaduttaa muutto tänne. Jopa päivittäisten asioiden hoito haastavaa ja aina ajettava kaupunkiin palveluiden perässä. Ikääntyminen aiheuttaa turvattomuutta esim. juuri terveyskeskuspäivystyksen vajavaisuuden takia. Sen ja mahdollisen liikuntakyvyn heikkenemisen vuoksi täytyy muuttaa kaupunkiin, jossa äkkinäisissä sairaustapauksissa apu on lähellä. Opiskelu muualla / Koska minun on matkustettava opintojeni mukana maailmalle. Myöhemmin myös työn perässä. Haluaisin kyllä mutta tulevaisuus Parikkalassa näyttää vaan lähes mahdottomalta Mikkeliin muutan. Puoliso ja perhe odottaa siellä. Työt jatkuu Parikkalassa.

Palaaminen Parikkalaan Voisitko kuvitella palaavasi Parikkalaan? lähtömuuttaja en (31) 62,0 mahdollisesti (11) 22,0 kyllä (8) 16,0 0 % 50 100 Perustelut: Kyllä: Olen maanläheinen ihminen, maaseudun rauha vetää puoleensa, sukua Parikkalassa ja jos saisi oman alan töitä. Tiedän jo että aion muuttaa sinne takaisin. Viihdyin siellä. En: Eläkkeelle jääminen ja enemmän tekemistä nykyisessä kunnassa, ystävät ja sukulaiset. En usko että siellä on tulevaisuutta. Liian pieni paikka. Ei syytä enää muuttaa sinne vaikka paikasta pidänkin kovasti. Joensuussa on paremmat terveyspalvelut. Ei ole mitään syytä muuttaa enää takaisin. Ikä on esteenä. Olen jo niin vanha. 44

Palaaminen Parikkalaan Mikä edesauttaisi paluutasi Parikkalaan? Työasiat, oman alan töitä / Jos sieltä saisi töitä / Työllistyminen. Työmahdollisuudet, verkostojen pysyminen Parikkalassa. Jos siellä olisi työpaikkoja / Jos siellä olisi paremmat työmahdollisuudet / Jos sieltä saisi alan töitä. Jos palveluiden laatu paranisi. Jos palvelut pelaisi paremmin. Laajentuneet kauppamahdollisuudet, vaatekaupat... harrastemahdollisuudet, ohjattu ryhmäliikunta tai kuntokeskuksen perustaminen. Jos vanhuksista pidettäisiin parempaa huolta. Terveyspalvelut jos toimisi paremmin. Ikä on esteenä. Ei tule mieleen kun asiat ovat hyvin nykyisessä asuinpaikassa. Ehkä ainoa syy voisi olla ihmissuhde. Ei tule mieleen mitään mikä edesauttaisi. Tuskin mikään. 45

Onko tyhjä asunto Parikkalassa Onko Sinulla syystä tai toisesta jäänyt Parikkalassa asunto tyhjilleen joka vuokrattavaksi tai myytäväksi? lähtömuuttaja kyllä (3) 6,0 ei (47) 94,0 pidempiaikainen asukas kyllä (8) ei (257) 97,0 0 50 100 % Oletko halukas liittämään kyseisen asunnon elinkeinotoimen tyhjiä asuntoja tietokantaan, jotta mahdollinen asunnon tarvitsija saisi tiedon siitä? lähtömuuttaja kyllä (0) 0,0 ei (3) 100,0 pidempiaikainen asukas kyllä (2) 25,0 Kiinnostuneiden nimet toimitetaan erillisenä listana. 46 ei (6) 75,0 0 % 50 100

Parikkala yrittämisen paikkana 47 Onko sinulla kiinnostusta aloittaa yritystoimintaa Parikkalassa tai laajentaa olemassa olevaa yritystoimintaasi Parikkalaan? tulomuuttaja kyllä (1) 2,0 ehkä (1) 2,0 ei (46) 93,9 minulla on jo yritystoimintaa Parikkalassa (1) 2,0 pidempiaikainen asukas kyllä (8) ehkä (30) 11,2 ei (188) 69,9 minulla on jo yritystoimintaa Parikkalassa (43) 16,0 lähtömuuttaja kyllä (1) 2,0 ehkä (1) 2,0 ei (48) 96,0 minulla on jo yritystoimintaa Parikkalassa (0) 0,0 0 % 50 100

Parikkala yrittämisen paikkana Onko sinulla kiinnostusta aloittaa yritystoimintaa Parikkalassa tai laajentaa olemassa olevaa yritystoimintaasi Parikkalaan? Perustelut Kyllä Jatkavat yritystä jo, aikovat suurentaa toimintaa. Olisi hienoa saada toinen ruokakauppa kylälle. Jos olisi rahaa niin rakennuttaisin urheilukeskuksen jossa iso kuntosali, pelikenttiä ja uimahalli jossa kolme eri allasta sekä terapia-allas. Nämä tekisin Saarelle, en Parikkalaan. Tämä toisi todella monta työpaikkaa. Mutta joo tämä vain minun haaveeni, koska ei minulla ole siihen tarvittavaa rahaa. Yrittäjyys on aina kiinnostanut ja jos menestyy Parikkalassa niin pärjää missä vaan. 48 Ehkä Vanhusten kuntoutus kiinnostaa. Tekisi kyllä mieli perustaa jonkin asteen yritys Parikkalaan työpaikkoja luomaan. Ehkä ainoa tapa työllistyä Jos en jaksa nykyisen työelämän tahdissa, yrittäjyys on yksi vaihtoehto Mahdollisesti tulevaisuudessa matkailu ja luontoretkeily toiminnan aloittamista mikäli paikkakunta virkistyy Mieheni kanssa haaveilemme Parikkalaan muutosta, jos vain molemmille löytyisi työpaikka. On todennäköistä, että jos työtä ei löydy se pitää luoda itse. Pitäis vielä keksiä yrittämisen muoto vaan. Pienviljely/tilan elävänä pitäminen voi vaatia yrittäjäksi ryhtymistä. Kysynnän heikkous esteenä. Joku potku pitäisi saada, esim. rajanylityspaikka tai reippaasti työllistävä yritys. Paikkakunnalle olisi kiireesti saatava lisää työpaikkoja, täällä työikäisiä paljon ilman työtä ja siksi syrjäytyminen näkyy selvästi ja valitettavasti! Parikkalasta on hyvät yhteydet muualle Etelä-Karjalaan, Savoon ja Pohjois-Karjalaan.

Kiinnostus yrityksen sukupolvenvaihdokseen Parikkalassa Onko sinulla kiinnostusta vastaanottaa yrityksen sukupolvenvaihdos Parikkalassa? Parikkalassa on useita yrityksiä, joiden toiminnalle ei ole jatkajaa tiedossa. tulomuuttaja kyllä (2) 4,2 ei (46) 95,8 pidempiaikainen asukas kyllä (15) 5,8 ei (243) 94,2 lähtömuuttaja kyllä (0) 0,0 ei (48) 100,0 0 % 50 100 49

Kiinnostus yrityksen sukupolvenvaihdokseen Parikkalassa Millä reunaehdoilla? Jos se olisi sellainen ala mikä itseäni kiinnostaa. Vanhuspalvelut on lähellä sydäntä. Kannattavalle toiminnalle pitää olla näyttöjä/mahdollisuuksia. Pitää myös olla itseä kiinnostavaa. Myös sivutoiminen yrittäjyys kiinnostaa. Jos taidot ja varat riittävät ja yritys on elinkelpoinen Jossain vaiheessa miksipä ei. Ensin pitäisi kuitenkin olla pidemmän aikaa ks. yrityksessä työssä ennen kuin spv:tä voisi alkaa harkita. Toiminnan aika tulisi olla määräaikainen ja tulotaso turvattu: Ilman aluetukia tai vastaavia ei Parikkalassa yrittäjä voi ansaita kuin työntekijä. Sillä, että koko kunta ja sen asukkaat asioivat/käyttävät palveluitani. 50

Suosittelu Suosittelisitko Parikkalaa ystävillesi ja tuttavillesi asuinkunnaksi? kaikki vastaajat kyllä, olen jo suositellut (63) 16,9 tulomuuttaja kyllä, olen jo suositellut (8) 16,0 kyllä, suosittelisin lämpimästi (130) 34,9 kyllä, suosittelisin lämpimästi (32) 64,0 kyllä, tietyin ehdoin/varauksin (117) 31,5 kyllä, tietyin ehdoin/varauksin (4) 8,0 en todennäköisesti suosittelisi (62) 16,7 0 % 50 100 en todennäköisesti suosittelisi (6) 12,0 pidempiaikainen asukas kyllä, olen jo suositellut (46) 16,9 Pidempiaikaisilla asukkailla on runsaasti ehtoja ja varauksia suosittelulleen kyllä, suosittelisin lämpimästi (67) 24,6 kyllä, tietyin ehdoin/varauksin (108) 39,7 en todennäköisesti suosittelisi (51) 18,8 lähtömuuttaja kyllä, olen jo suositellut (9) 18,0 kyllä, suosittelisin lämpimästi (31) 62,0 kyllä, tietyin ehdoin/varauksin (5) 10,0 51 en todennäköisesti suosittelisi (5) 10,0 0 % 50 100

Suosittelun perustelut 52 Suosittelijat: Oma kokemus niin positiivinen: hyvä paikka asua ja pääsee tarvittaessa myös muualle. Melko rauhallinen ja turvallinen paikka asua. Peruspalvelut löytyy. Vettä ja rantaa lähellä. Hyvät liikenneyhteydet. Parikkala on huippupaikka, kuntakeskuksessa on kohtuulliset palvelut, hyvät yhteydet pääkaupunkiseudulle, esimerkiksi juna Turvallinen kunta asua ja elää hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Varhaiskasvatus ja perusopetus on kunnassa laadukasta. Etenkin lapsiperheille tämä on kyllä ihan ihanteellinen asuinpaikka! Kauniit maisemat ja luonnonläheisyys. Kohtalaiset palvelut Luonto ja vapaa-aika / Kaunis luonto. Pieni ja rauhallinen paikka. Kaunis luonto. Parikkala on luonnonkaunis, ihmiset välittömiä ja ystävällisiä. On helppo kotiutua. Hieno paikka asua / Asuinympäristö on viihtyisä. Viihdyin siellä / Olen tykännyt asua siellä. Useampi lapsiperhe olisi muuttanut vuosien saatossa Parikkalaan mutta aina muuttaminen on tyssännyt siihen kun ei ole ollut vuokra asuntoja saatavilla. Lisäksi jokainen näistä perheistä oli kokenut että heihin oli suhtauduttu kylmästi eikä kaikkiin tiedusteluihin ollut edes vastattu. Lopputulema, yksikään näistä perheistä ei muuttanut Parikkalaan.

Suosittelun perustelut 53 Varauksia suosittelulle: Jos töitä löytyisi niin kyllä suosittelisin. Työpaikkoja pitää saada enemmän, silloin suosittelisin ehdottomasti. Kiva rauhallinen paikka asua, mutta töiden ja palveluiden pysyminen epäilyttää. Paikkakunta on mukava, pitkä välimatka lähteä muualle töihin kun paikkakunnalla ei ole tarjota töitä Tänne voi tulla, kunhan varmistaa ensin oman työllistymisensä. Lapsiperheille en suosittelisi, elleivät muuta lähelle palveluita. Parikkala on sijainniltaan hyvällä paikalla ja kaunista seutua asua. Kunhan peruspalvelut saadaan säilymään, on kunnassa mielestäni hyvä asia. Aikaisemmin tänne muutti iäkkäämpiä eläkeläisiä. Nyt en suosittelisi, jos muita siteitä paikkakuntaan ei ole / Ei sovi ikääntyvälle väestönosalle. Jos on hyväkuntoinen ja terve, niin kyllä täälläkin voi elää. Työpaikkoja on minimaalisesti ja peruspalveluja kehnosti, mutta luonto ja lapsiperheiden hyvä ja turvallinen olla. Toivottavasti myös lukio pysyy jatkossa Parikkalassa, niin ei tule tarvetta vaihtaa asuinkuntaa tulevaisuudessa. Mikäli tykkää luonnon läheisyydestä, hiljaisuudesta, pitkä ajomatkat ei haittaa ja perus palvelut riittävät, niin kyllähän täällä varmasti ihan mukava on asustella. Heikot työmahdollisuudet ja heikkenevät palvelut. Kalliit taksat.

Suosittelun perustelut 54 Ei todennäköisesti suosittelisi: Koska ei työpaikkoja / Töiden ja palveluiden puute / Palvelut heikkenee jatkuvasti / Ei ole palveluita ja töitä vaikeaa löytää, kesäpaikkana kiva. Täältä ovat palvelut vähentyneet täällä asumiseni aikana ja yhä vain vähennetään / palvelujen katoaminen ja paikkakunnan kalleus Terveydenhuollossa on aina ruuhkaa ja sinne todella vaikea päästä (samoin hammashoitola).lapsille ei toimintaa Yrittäjän näkökulmasta en suosittele, koska kunta on "keskustalainen", josta pitäisi päästä irti. Työpaikkojen puute johtuu myös siitä, että kunta ei ole yrittäjäystävällinen, joten ei voi suositella, jos ei ole työpaikkoja. Parikkalan strategia vaikuttaa toimenpiteisiin. Rajan aukeaminen tuo uusia ihmisiä jos osataan suunnitella ja ottaa riskejä strategiaan. Työmahdollisuudet huonot. Olisi kiire saada työllisyyskoordinattori, pienimmissäkin kunnissa löytyy. Täällä on liian kallista elää,eikä ole työtäkään tarjoilla kaikille halukkaille. Asumiskustannukset liiaksi piiloverotetut (vesi/jätevesi maksut, sähkö, kaukolämpö) Sisäänlämpiävä ilmapiiri Siellä ei ole mitään. En näe täällä mitään niin hyvää, etteikö mikä tahansa toinenkin kunta pystyisi vähintäänkin samaan.

Kehittämiskohteet Onko Parikkalan kehittämisessä mielestäsi tärkeämpää panostaa kuntakeskuksen vai kylien kehittämiseen? kuntakeskuksen (182) 51,3 kylien (173) 48,7 % 0 50 100 Asuinpaikan mukaan kuntakeskuksen kylien vuoden 2005 kuntaliitosta edeltänyt Parikkalan kunnan alue Uukuniemen pitäjän alue Saaren pitäjän alue (132) 65,3% (28) 32,2% (15) 28,8% (70) 34,7% (59) 67,8% (37) 71,2% 0 50 100 55 Vastaajat kokivat valintatilanteen kahden vaihtoehdon välillä hankalana ja useissa vastausten perusteluissa toivottiinkin molempien kehittämistä.

Kehittämiskohteet Perustelut Kuntakeskuksen kehittämiseen panostaminen tärkeämpää: Palvelut syytä keskittää yhteen paikkaan eikä hajottaa ympäriinsä. Ennemmin järjestetään kuljetuksia, että kaikki pääsevät palveluiden äärelle. Elinvoimainen kuntakeskus pitää kylätkin elinvoimaisina Vähenevän väestön myötä resurssit riittävät kuntakeskuksen ja sen alueella olevien palvelujen turvaamiseen. Kylillä joudutaan panostusta harkitsemaan ja tukeutumaan muun muassa kolmanteen sektoriin. On taloudellisempaa ja helpompaa hoitaa kaikki asiat yhdellä ajolla. Ihmiset etsivät ja haluavat palvelut yhdellä käynnillä kylällä. Vain keskustaajaman kehitykseen ja ylläpitoon kannattaa panostaa. Muut kunnan alueet tulevat autioitumaan. Kylät kuihtuvat joka tapauksessa ja väestö muuttaa kuntakeskukseen Sekä että, palvelut alkavat häviämään varsinkin kylistä. Kyliltä pitää saada kyyditykset kuntakeskuksen palveluihin. Että pääsee tapahtumiin ja palvelujen ääreen. Molempien, mutta vireä kuntakeskus tuo asukkaita myös kylille. Kylällä kasvaneena kylän kehittäminen on tietysti ykkösasia. Kumpaakin, kylätkään ei saa autioitua. Hankala valita kumpi, molempia voisi kehittää. 56

Kehittämiskohteet 57 Perustelut Kylien kehittämiseen panostaminen tärkeämpää: Parikkala on laaja kunta ja asumisen edellytykset tulee säilyttää myös kuntakeskuksen ulkopuolella. Parikkala on laaja alue ja koostuu useista kylistä. Jotta kylätkin olisivat asuttuja, niitä tulee kehittää yhtälailla kuin kuntakeskusta. Elävä kuntakeskus tietysti tärkeä, mutta samalla varmistettava, että kylät pysyvät elinvoimaisina. Kuntakeskustakaan ei saa jättää kehittämättä, mutta kylien vetovoimaisuutta tulee parantaa vapaa-ajan asukkaiden ja mahdollisten paluumuuttajien saamiseksi kuntaan. Kunnan ongelma on, että on kolme keskusta eikä mikään ole niin valovoimainen, että takaisi kunnalle kasvua. Jos katsotaan väestön kehitystä pidemmällä aikavälillä niin Parikkala, Saari kuin Uukuniemikin olivat väestöllisesti hiipuvaa ja sama kehitys on jatkunut nytkin. Ilman palveluita myöskin vapaa-ajan asukkaat lähtevät. Kylien myötä keskuskin voi hyvin Elävä kunta muodostuu elävistä kylistä. Ilman palvelujen kehittämistä kylät autioituvat. Tulevaisuudessa pakko, etteivät kunnat kuihdu. Kylien yhteisöllisyyden säilyttäminen. Kylät kuolee ja näivettyy, kylien kehittämiseen pitäisi keskittyä. Sekä että, mahdoton kysymys.

Mistä asioista toivot Parikkalan kunnan erityisesti huolehtivan tulevaisuudessa? 58

Terveisiä, palautetta tai toiveita Parikkalan kunnalle 59 Lähtömuuttajat: Parikkala on kiva paikka asua/ Parikkala on kiva paikka ja vireä asuinkunta. Enemmän virikkeitä ja tapahtumia kaiken ikäisille. Voisi kehitellä jotakin räväkkää kulttuuritapahtumaa joka keräisi väkeä, turistivetovoimaa. Olisi hyvä olla paikka missä kokoontua, omanikäiset henkilöt, esim. ravintola tai baari, yöelämätarjonta. Nuorisolle yövietettä/yöelämää ja harrastemahdollisuuksia. Veroäyriä voisi nostaa. Lääkäripalveluista tulisi huolehtia. Terveyspalveluista tulisi huolehtia paremmin. Ei ole hyvä että päivystyspalvelut loppuvat jo neljältä. Parikkalassa ei yrittäjyyttä tueta. Vesi on todella kallista vaikka Parikkala on pieni paikkakunta. Toivoisin enemmän kauppoja Parikkalaan. Asuntoja tulisi olla kaikille. Tulomuuttajat: Tiet kuntoon. Lisätkää elinkeinotoimintaa, raja auki, palvelut pelaa. Terveydenhuolto säilytettävä mahdollisimman hyvänä. Pitäkää suomalaisena kuntana (viitaten maahanmuuttajiin ja ei-suomenkielisiin). Parikkalan valolle miinusta. Sähkönsiirtomaksut ovat liian kalliit. Parikkala on kiva paikka ja vireä asuinkunta.

Terveisiä, palautetta tai toiveita Parikkalan kunnalle 60 Pidempiaikaisemmat asukkaat: (Poimintoja) Terveyspalveluita voisi vähän kehittää / Terveydenhuolto ei toimi / Terveyspalveluissa jämäkkyytä Eksoten suuntaan. Toiminta siellä liian Lappeenranta-keskeistä. Alueelle tarvittaisiin henkilövakuutuksen kattavan ja kotikäyntejä tekevän lääkärin palveluja sekä mielellään myös lastenlääkärin palveluja. Liikenne ja tiet ovat todella huonot täällä. Työpaikkoja ei ole nuorille / Tänne tarvittaisiin teollisuutta. Toivon, että palvelut säilytettäisiin. Toivon vain että yhteistyö toimii ja kuntalaisia ja yrittäjiä kuunnellaan ja asioista voidaan keskustella. Älkää unohtako kuntakeskukseen ulkopuolisia alueita. Ulkoilupaikoista tulisi huolehtia paremmin. Esim. hiihtoladut. Toivoisin avoimuutta ja läpinäkyvää toimintaa, veroprosenttia voi nostaa jos tarvetta, kunhan palveluita ei ruveta karsimaan liikaa veroprosentin nostamisen pelossa. Parikkalan kunta sopii hyvin lapsiperheille. Kunnallispolitiikka vaatii pientä hiomista. Kunnan asioista, päätöksistä ja palveluista tiedotetaan liian vähän / Tiedotus tökki pahasti. Hyvin menee! Päättäjille voimia! Virkamiehiltä pitää vaatia enemmän tulosta, koska eivät edes asu kunnassa. Vaikea sitoutua kehittämään täysin, jos ei kosketa suoraan itseä. Patsaspuisto kukoistamaan! Joku yrittäjä kesäkahvilaa pitämään, vessa ja jätehuolto toimiviksi, pienimuotoista turisti-infoa yms. Toivoisin, että johtavat virkamiehet asuisivat Parikkalassa. Sitoutuminen kunnan ja kuntalaisten asioihin olisi parempaa. Huomioikaa myös Uukuniemi :

Johtopäätökset

Johtopäätökset 62 Olennaisin osa Parikkalan imagoa on sen luonto ja kauniit maisemat. Kohteista Parikkalaan yhdistetään useimmin Siikalahti, Simpelejärvi ja Patsaspuisto. Myös Parikkalan Piika on monilla vastaajilla ensimmäisten joukossa mieleen tullut asia. Parikkala koetaan luonnonläheiseksi, turvalliseksi ja viihtyisäksi asuinympäristöksi, jossa on hyvät vapaaajan mahdollisuudet. Negatiivisena puolina nähdään heikot työelämän mahdollisuudet, kunnan kaupalliset palvelut ja sen vetovoimaisuus. Myös tässä kuten koko tutkimuksessa pidempiaikaiset asukkaat arvioivat Parikkalaa tulo- ja lähtömuuttujia selvästi kriittisemmin. Tulomuuttajista monet ovat itse tai heidän puolisonsa ovat alkujaan Parikkalasta lähtöisin ja suuri osa (40 %) tutkimuksen tulomuuttajista on paluumuuttajia. Sekä tulo- että lähtömuuttajille tärkeimpiä muuttosyitä olivat sosiaaliset syyt. Useilla muuttaneilla on ennestään sukulaisia tai muita siteitä Parikkalassa. Parikkalasta pois muuttaneet ovat lähteneet työn perässä tai opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Osa vastaajista on muuttanut eläkkeelle jäätyään suuremmalle paikkakunnalle parempien palveluiden vuoksi. Myös lähtömuuttajista puolella oli ennestään sukulaisia ja ystäviä paikkakunnalla, johon he muuttivat. Toiseksi tärkein muualle muuttoon vaikuttanut syy oli oma tai puolison työpaikka. Palveluja arvioidessaan asukkaat antoivat parhaat arviot kirjasto- ja kulttuuripalveluille, perusopetukselle ja lukiokoulutukselle, varhaiskasvatukselle ja esiopetukselle sekä liikuntapalveluille. Heikot arviot saivat ammatillinen koulutus ja kurssitus, kulkemiseen liittyvät palvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kysyttäessä kehittämisen tarpeessa olevia palvelualueita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita pidettiin ylivoimaisesti tärkeimpinä.

63 Kiitos mielenkiinnostanne!