Juha Kilponen, @juhakilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 2018 koulutus Oulu, 30.8. 2018 30.08.2018 1
Agenda Johdanto Finanssikriisin taustatekijät ja eteneminen Mitä kriisistä on opittu? Kriisin vaikutuksista keskuspankkitoimintaan Loppupäätelmiä 30.8.2018 Juha Kilponen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 2
Finanssikriisin jälkeinen aika johti taloustieteilijöiden piirissä itsetutkiskeluun Finanssikriisiä edelsi inflaation hidastuminen ja suuren vakauden jakso ( Great Moderation ) jolloin suhdannevaihtelut olivat maltillisia Finanssikriisi ja sen vaikutukset talouskehitykseen yllättivät ekonomistit ja keskuspankkiirit Makrotalouden vakaus ei ollutkaan riittävä ehto rahatalouden vakaudelle Rahatalouden häiriöillä oli suuret vaikutukset makrotalouteen Kehitys on saanut taloustieteilijät pohtimaan rahapolitiikan, makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden välistä suhdetta uudestaan 3
Finassikriisiä edelsi sekä hintojen nousun hidastuminen että suuren vakauden jakso Inflaatiotavoitteen yleistyminen Suuri vakauden jakso 4
Rahoitusmarkkinahäiriöt johtivat syvään maailmantalouden taantumaan Vuosi 2009 Euroalueen BKT supistuu 4 %, maailmankauppa jopa 30% Suomen BKT supistuu 8% Maailmankauppa Maailman teollisuustuotanto (pl. rakentaminen) 145 2005M1 = 100 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis. 5
Kriisin jälkeen: USA 2007-2012 ja kehittyneet taloudet 1870-2008 Tavanomaiset taantumat USA 2007-2012 Finanssikriisit Lähde: Jorda, Schularick, Taylor (2013) 6
Finanssikriisin taustatekijät Makrotaloudelliset epätasapainot maailmantaloudessa Kiinan rahoitusylijäämien ja USA:n velkaantumisen yhteys Nousevien talouksien aiheuttamat deflaatiopaineet Rahapolitiikan ongelmat Erittäin kevyt rahapolitiikka suuren vakauden aikana Rahoitusmarkkinoiden toiminnan ja sääntelyn puutteet Pankkien sääntelyä oli purettu Arvopaperistuminen ja varjopankkisektori olivat kasvaneet Euroalueen erityisongelmat Pankkivalvonnan hajanaisuus ja heikkous Valtiontalouksien alijäämät jotka olivat syntyneet rahaliiton alkutaipaleen aikana Kriisin ratkaisumekanismien puute / eripuraisuus 7
Kriisien sarjan kuusi vaihetta Rahoitusmarkkinoiden häiriötilaa kuvaava indikaattori (CISS : Composite Indicator of Systemic Stress) reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi markkina - häiriö systeeminen finanssikriisi eurooppalainen luottamuskriisi kohonnut deflaatioriski 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 8
Mitä kriiseistä on opittu? Kriisit tulevat yleensä yllättäen ja etenevät nopeasti Rahapolitiikkaa ja sen toteutustapaa on kyettävä muuttamaan nopeasti Rahapolitiikka antaa aikaa, mutta talouksien sopeutumiskyky häiriöihin ratkaisevassa asemassa Sopeutumiskyvyn tarve korostuu rahaliitossa Rahoitusvakaus vaatii uudenlaista säätelyä ja makrovakauspolitiikkaa Pankkien vakavaraisuus että likviditeetin säätely tärkeä Liiallisen (epäterveen) riskinoton kannustimiin täytyy puuttua 9
Kriisiä edeltävä rahapolitiikan toimintatapa perustui lyhyen koron ohjaamiseen Keskuspankin lainaoperaatiot Ohjauskorko Markkinakorot Raha- ja luottomäärät Hintavakaus (Rahapolitiikan tavoite) 10
Finanssikriisin jälkeen keskuspankkikorot painettiin nopeassa tahdissa nollan tuntumaan 6 5 % EKPJ:n maksuvalmiusjärjestelmä, maksuvalmiusluoton korko EKPJ:n minimitarjouskorko EKPJ:n maksuvalmiusjärjestelmä, Yötalletuksen korko 1 kk Euriborkorko 12 kk Euriborkorko (tod.pv/360) 4 3 2 1 Tyypillinen yleisön pankkilainojen viitekorko 0-1 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: Euroopan keskuspankki. 22887@Chart3 11
Rahapolitiikka nollarajalla Korkojen nollaraja rajoittaa korkopolitiikan liikkumavaraa Setelistö käytettävissä nollakorkoisena sijoituskohteena Tallettajien vastustus negatiivisia korkoja kohtaan Korkoja ei voida painaa paljon nollan alapuolelle Rahapolitiikan uudet välineet (epätavanomaiset toimet) Arvopaperiostot: lisäävät rahan määrää, alentavat pitkiä korkoja ja nostavat arvopapereiden hintoja Ennakoiva viestintä: kommunikoidaan tulevaa rahapolitiikka ja pyritään vaikuttamaan näin korko-, kasvu- ja inflaatio-odotuksiin 12
Kevyt rahapolitiikka lisäsi luottojen kysyntää, mutta pitkällä viiveellä Yritykset Kotitaloudet Lainakannan vuosikasvu, % 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähteet: EKP ja Macrobond. patu32423@lainakannat2 Arvopaperistamisesta ja lainojen tasesiirroista korjatut tiedot. 13
ja euroalueen talous alkoi elpyä Euroalueen reaalinen BKT EKP:n ennuste 115 Indeksi, 2008Q1 = 100 110 105 100 95 0,3-4,5 2,0 1,7-0,8-0,2 1,4 2,0 1,8 2,5 2,1 1,9 1,7 90 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Käyrän yläpuolella olevat luvut ovat vuosikasvuja. Lähteet: EKP, Eurostat ja Macrobond. 32427@eaBKTindMPEy 14
inflaatio kuitenkin pitkään EKP:n hintavakaustavoitteen alapuolella Kuluttajahintainflaatio EKP:n ennuste 5 4 % 3,3 3 2,7 2,5 2 1,6 1,4 1,5 1,7 1,7 1,7 1 0,3 0,4 0,0 0,2 0-1 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Käyrän yläpuolella olevat luvut ovat vuosikasvuja. Lähteet: Eurostat ja EKP. 32426@Chart4 15
EKP:n elvyttävän rahapolitiikan vaikutukset Suomeen 0,60 % BKT, Suomi 0,40 % Hinnat (YKHI), Suomi 0,50 0,40 0,30 0,30 0,20 0,20 0,10 0,10 0,00 2016 2017 2018 2019 0,00 2016 2017 2018 2019 Lähde: Suomen Pankki. Laskelmassa arvioidaan Euroopan keskuspankin joulukuussa 2015 ja maaliskuussa 2016 tekemien laajennettua omaisuuserien osto-ohjelmaa koskevien päätösten vaikutuksia Suomen talouteen. https://www.eurojatalous.fi/fi/2016/5/ekp-n-laajennettu-osto-ohjelma-tukenut-suomen-talouskasvua/ 16
Loppupäätelmiä Finanssikriisi muutti käsityksiä makrotalouden toiminnasta Rahapolitiikan välineistö on monipuolistunut ja keskuspankkitoiminnan mittakaava on merkittävästi kasvanut - hintavakaus kuitenkin edelleen ohjenuorana Rahoitusmarkkinoiden vakauden merkitys makrotalouteen korostunut Euroalueen rakenteiden ja sen maiden sopeutumiskyvyn vahvistaminen on osoittautunut välttämättömäksi Rahaliiton kehittäminen jatkuu 17
Kiitos! www.suomenpankki.fi www.eurojatalous.fi 18
Lisäkalvoja 19
Keskuspankkien taseet kasvaneet määrällisen keventämisen myötä 20
Rahapolitiikan epätavanomaisten toimien vaikutuskanavat Ohjauskoron laskeminen alentaa odotettua EONIA-korkoa Ennakoiva viestintä siirtää koron- nousuodotuksia myöhemmäksi Arvopaperiostot alentavat pitkiä korkoja Koko tuottokäyrä siirtyy alaspäin Korkojen lasku lisää talouden kokonaiskysyntää ja kiihdyttää inflaatiota Eonia-korko kuvaa yli yön-korkoa pankkien välisillä markkinoilla 21