Valinta niukkuuden vallitessa: työ ja vapaa-aika. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Valinta niukkuuden vallitessa: työ ja vapaa-aika Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Kurssin iso kuva Eilen: johdanto talouteen ja taloustieteeseen ihmiset ovat kehittäneet kyvyn uskomattoman hienojakoiseen työnjakoon, mikä on mullistanut maailmaa monella tapaa taloustieteelliset mallit ovat systemaattisia yksinkertaistuksia, joiden avulla yritämme ymmärtää miten yhteiskunnat toimivat vaihtoehtoiskustannuksen ja suhteellisen edun periaatteet selittävät miksi työnjako on niin hyödyllistä Seuraavat luennot: miten ihmiset tekevät valintoja itsekseen (tänään) miten he ottavat huomioon toistensa valinnat miten he organisoituvat yhteiskunniksi ja yrityksiksi miten miljoonat ihmiset vuorovaikuttavat markkinoiden kautta

Kaikkea ei voi saada Resurssit ovat rajallisia teknologinen ja institutionaalinen kehitys lisäävät mahdollisuuksia mutta lopulta aika ja luonnovarat ovat aina niukkoja Taloustieteen keskeinen kysymys: kuinka ihmiset valitsevat niukkuuden vallitessa (ja mitä näistä valinnoista seuraa) tänään käsittelemme yhtä tärkeää valintaa: kuinka jakaa rajallinen aikamme työn ja vapaa-ajan välillä? kyse on hyödyllisestä esimerkistä: tulemme käyttämään samoja työkaluja monenlaisten valintojen analysointiin läpi koko kurssin - TÄRKEÄÄ oppia perukäsitteet TÄNÄÄN!

Vapaa-aika ja BKT henkeä kohti Aloitetaan kahdella empiirisellä havainnolla 1. keskimääräinen vapaa-aika ja bruttokansantuotte henkeä kohti eri maissa vuonna 213 2. työtuntien ja BKT:n kehitys vuosina 187 2 kolmessa maassa Mitä arvelet? Tekevätkö ihmiset vähemmän töitä köyhissä maissa? Teemmekö nyt enemmän töitä kuin aiemmin?

Rikkaammissa maissa vietetään keskimäärin enemmän vapaa-aikaa Lähde: CORE / OECD

Työtuntien määrä on laskenut samalla kun maat ovat vaurastuneet Lähde: CORE / Huberman ja Minns (27)

Luennon rakenne A. Johdanto B. Keskeiset käsitteet C. Yksinkertainen päätöksenteon malli D. Tulo- ja substituutiovaikutukset E. Ovatko nämä hyviä malleja?

B. Keskeiset käsitteet

Mikä on mahdollista? Tuotantofunktio Tuotantofunktio kertoo miten panokset muuttuvat tuotoksiksi tuotoksia: tavarat, palvelut, suoritukset panoksia: työ, koneet ja laitteet, rakennukset, luonnonvarat Esimerkki: miten saada hyvä arvosana? tuotos: kurssin arvosana panos: opiskeluun käytetty aika esimerkkihenkilömme Aleksin panosten ja tuotosten suhde on: Opiskeluaika 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 >14 Arvosana 2 33 42 5 57 63 69 73 78 81 84 86 88 89 9 helpompi hahmottaa kuvana (seuraavaksi)

Aleksin tuotantofunktio: opiskeluaika ja kurssin arvosana 1 9 8 Arvosana 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1213141516171819221222324 Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 >14 Arvosana 2 33 42 5 57 63 69 73 78 81 84 86 88 89 9

Aleksin tuotantofunktio: opiskeluaika ja kurssin arvosana 1 9 8 Arvosana 7 6 5 4 3 2 1 4 tuntia opiskelua päivässä -> arvosana 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1213141516171819221222324 Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 >14 Arvosana 2 33 42 5 57 63 69 73 78 81 84 86 88 89 9

Aleksin tuotantofunktio: opiskeluaika ja kurssin arvosana 1 9 Arvosana 8 7 6 5 4 3 2 1 4 tuntia opiskelua päivässä -> arvosana 5 1 tuntia opiskelua päivässä -> arvosana 81 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1213141516171819221222324 Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 >14 Arvosana 2 33 42 5 57 63 69 73 78 81 84 86 88 89 9

Rajatuottavuus (tuotoksen muutos / panoksen muutos) 1 9 8 Arvosana 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1213141516171819221222324 Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 >14 Arvosana 2 33 42 5 57 63 69 73 78 81 84 86 88 89 9

Rajatuottavuus (tuotoksen muutos / panoksen muutos) 1 9 8 Arvosana 7 6 5 4 3 2 1 Rajatuotto (57-5)/(5-4)=7 pistettä per lisätunti 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1213141516171819221222324 Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 >14 Arvosana 2 33 42 5 57 63 69 73 78 81 84 86 88 89 9

Rajatuottavuus (tuotoksen muutos / panoksen muutos) 1 9 Arvosana 8 7 6 5 4 Rajatuotto (57-5)/(5-4)=7 pistettä per lisätunti Rajatuotto (84-81)/(11-1)=3 pistettä per lisätunti 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1213141516171819221222324 Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 >14 Arvosana 2 33 42 5 57 63 69 73 78 81 84 86 88 89 9

Rajatuottavuus (tuotoksen muutos / panoksen muutos) 1 9 Arvosana 8 7 6 5 4 3 Rajatuotto (57-5)/(5-4)=7 pistettä per lisätunti Rajatuotto (84-81)/(11-1)=3 pistettä per lisätunti Rajatuotto = tuotantofunktion kulmakerroin (1. derivaatta) 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1213141516171819221222324 Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 >14 Arvosana 2 33 42 5 57 63 69 73 78 81 84 86 88 89 9

Keskimääräinen tuottavuus (tuotos / panos) 1 9 8 Arvosana 7 6 5 4 3 2 1 Keskimääräinen tuottavuus: 5/4=12.5 pistettä per tunti 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1213141516171819221222324 Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 >14 Arvosana 2 33 42 5 57 63 69 73 78 81 84 86 88 89 9

Keskimääräinen tuottavuus (tuotos / panos) 1 9 Arvosana 8 7 6 5 4 3 2 1 Keskimääräinen tuottavuus: 5/4=12.5 pistettä per tunti Keskimääräinen tuottavuus: 81/1=8.1 pistettä per tunti 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1213141516171819221222324 Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 >14 Arvosana 2 33 42 5 57 63 69 73 78 81 84 86 88 89 9

Laskevat rajatuotot Rajatuotto kuinka paljon tuotos kasvaa, kun panosta lisätään vähän (ja mikään muu ei muutu) mitä pienempi rajatuotto, sitä loivempi tuotantofunktio Rajatuotto usein laskeva ensimmäinen työtunti tehokkaampi kuin kahdeksas tällöin rajatuotto on aina keskituottoa pienempi 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 5 1 15 2 Opiskelun rajatuotto Opiskelun keskimääräinen tuottavuus

Preferenssit, hyöty, ja indifferenssi Preferenssit kuinka paljon arvostat vapaa-ajan, tavaroiden, palveluiden, terveyden, asuinpaikan, ympäristön tilan, työsi sisällön, läheistesi arvostuksen ja hyvinvoinnin jne. (siis ihan kaiken) yhdistelmiä? taloustieteilijä: nämä asiat tuottavat hyötyä (utility) - sana hyöty ymmärretään usein väärin; voisi olla järkevämpää puhua pikemminkin hyvinvoinnista, ilosta, onnellisuudesta, mielihyvästä tms. eri ihmisillä voi olla hyvinkin erilaiset preferenssit Indifferenssi erilaiset yhdistelmät asioita, jotka tuottavat yhtä paljon hyötyä kätevä tapa kuvata preferenssejä - perusperiaate helpointa hahmottaa yksinkertaisella esimerkillä: mielikuvitushenkilömme Aleksi välittää vain vapaa-ajasta ja arvosanasta

Aleksin preferenssit 1 84 B A Arvosana 15 24 Vapaa-aika (tuntia päivässä)

Aleksin preferenssit 1 84 B A Aleksi pitää enemmän A:sta kuin B:stä (sama arvosana, enemmän vapaa-aikaa) Arvosana Ainoa oletus: enemmän on parempi 15 24 Vapaa-aika (tuntia päivässä)

Aleksin preferenssit 1 84 B A Aleksi pitää enemmän A:sta kuin B:stä (sama arvosana, enemmän vapaa-aikaa) Arvosana 5 Ainoa oletus: enemmän on parempi D C 15 2 24 Vapaa-aika (tuntia päivässä)

Aleksin preferenssit 1 84 B A Aleksi pitää enemmän A:sta kuin B:stä (sama arvosana, enemmän vapaa-aikaa) Arvosana 5 Ainoa oletus: enemmän on parempi D ja D:stä enemmän kuin C:stä (parempi arvosana, yhtä paljon vapaa-aikaa) C 15 2 24 Vapaa-aika (tuntia päivässä)

Aleksin preferenssit 1 84 B A Aleksi pitää enemmän A:sta kuin B:stä (sama arvosana, enemmän vapaa-aikaa) Arvosana 5 Ainoa oletus: enemmän on parempi D ja D:stä enemmän kuin C:stä (parempi arvosana, yhtä paljon vapaa-aikaa) 15 2 24 Vapaa-aika (tuntia päivässä) C Muiden vertailuiden tekemiseksi meidän täytyy olettaa enemmän Aleksin preferensseistä

Aleksin indifferenssikäyrä 1 84 A Oletetaan että Aleksin preferenssit ovat sellaiset, että hänelle on samantekevää saada 84 pistettä ja 15 tuntia vapaa-aikaa tai 5 pistettä ja 2 tuntia vapaa-aikaa Arvosana 5 D 15 2 24 Vapaa-aika (tuntia päivässä)

Aleksin indifferenssikäyrä Arvosana 1 84 75 5 A E F Oletetaan että Aleksin preferenssit ovat sellaiset, että hänelle on samantekevää saada 84 pistettä ja 15 tuntia vapaa-aikaa tai 5 pistettä ja 2 tuntia vapaa-aikaa G tai 75 pistettä ja 16 tuntia H D vapaa-aikaa jne. 15 16 2 24 Vapaa-aika (tuntia päivässä) Aleksi on indifferentti mm. A E F G H D seuraavien yhdistelmien välillä Vapaa-aika 15 16 17 18 19 2 Arvosana 84 75 67 6 54 5

Aleksin indifferenssikäyrä Arvosana 1 84 75 5 A E F Oletetaan että Aleksin preferenssit ovat sellaiset, että hänelle on samantekevää saada 84 pistettä ja 15 tuntia vapaa-aikaa tai 5 pistettä ja 2 tuntia vapaa-aikaa G tai 75 pistettä ja 16 tuntia H D vapaa-aikaa jne. Indifferenssikäyrä jokainen piste tällä käyrällä on Aleksille yhtä hyvä vaihtoehto 15 16 2 24 Vapaa-aika (tuntia päivässä) Aleksi on indifferentti mm. A E F G H D seuraavien yhdistelmien välillä Vapaa-aika 15 16 17 18 19 2 Arvosana 84 75 67 6 54 5

Aleksin indifferenssikäyrä 1 84 B A Arvosana 5 Jokainen piste tälläkin käyrällä on Aleksille yhtä hyvä mutta kaikki pisteet huonompia kuin ylemmällä indifferenssikäyrällä (Aleksi pitää A:sta enemmän kuin B:stä; sama arvosana, enemmän vapaa-aikaa) 15 2 24 Vapaa-aika (tuntia päivässä) D

Aleksin indifferenssikäyrä 1 84 B A Korkeampi hyöty Arvosana 5 Matalampi hyöty 15 2 24 Vapaa-aika (tuntia päivässä) D C Tässä esimerkissä Aleksi pitää enemmän B:stä kuin C:stä ( matalampi indifferenssikäyrä)

Vaihtoehtoinen indifferenssikäyrä 1 84 B Korkeampi hyöty Arvosana 5 Jos indifferensiskäyrät olisivatkin tämän muotoisia, Aleksi pitäisi C:stä kuin B:stä. Mitä indifferenssikäyrän muoto siis kertoo Aleksin preferensseistä? Matalampi hyöty 15 2 24 Vapaa-aika (tuntia päivässä) C

Rajasubstituutioaste 1 84 75 A E Arvosana 15 16 24 Vapaa-aika (tuntia päivässä)

Rajasubstituutioaste 1 84 75 A E Aleksi on valmis vaihtamaan 84-75=9 pistettä arvosanaa tuntiin vapaa-aikaa, kun lähtötilanne on 15 tuntia vapaa-aikaa Arvosana Rajasubstituutioaste = Aleksin halukkuus vaihtaa vähän vapaaaikaa parempaan arvosanaan = indifferenssikäyrän kulmakerroin 15 16 24 Vapaa-aika (tuntia päivässä)

Rajasubstituutioaste 1 84 75 A E Aleksi on valmis vaihtamaan 84-75=9 pistettä arvosanaa tuntiin vapaa-aikaa, kun lähtötilanne on 15 tuntia vapaa-aikaa Arvosana 54 5 Rajasubstituutioaste = Aleksin halukkuus vaihtaa vähän vapaaaikaa parempaan arvosanaan = indifferenssikäyrän kulmakerroin 15 16 19 2 24 Vapaa-aika (tuntia päivässä) H 54-5=4 pistettä, kun lähtötilanne 19 tuntia D

Laskeva rajahyöty Laskeva rajahyöty johtaa loivenevaan indifferenssikäyrään ylimääräisen vapaa-ajan tuottama ilo vähenee, jos sitä on jo paljon kääntäen: Aleksi on halukas uhraamaan enemmän arvosanaa vapaa-aikaa saadakseen jos vapaa-aikaa on ennestään vähän Muita esimerkkejä laskevasta rajahyödystä ensimmäinen vesilitra arvokkaampi kuin tuhannes tulojen nousu 1:sta 1:een euroon kuussa kasvattaa hyvinvointia enemmän kuin 1 :sta 1 9:een

Vaihtoehtoiskustannus Valinnat tehdään rajoitteiden vallitessa kun valitset jotain, jätät aina valitsematta jotain muuta valintoihin liittyy aina tradeoff - kilpailu: mikä olisi paras suomenkielinen sana tradeoff:lle? Vaihtoehtoiskustannus paras vaihtoehto, joka jää saamatta valinnan seurauksena kaikella on vaihtoehtoiskustannus

Vaihtoehtoiskustannus Esimerkki: Onko kauppiksessa opiskelu ilmaista? Ei! Opiskelun rahallinen kustannus ovat ne tulot, jotka jätät tienaamatta opiskellessasi sen sijaan että olisit juuri nyt töissä - elinkaaritulojen kannalta täällä opiskelu toki loistava sijoitus kauppiksessa opiskelun vaihtoehtoiskustannus on luopuminen toiseksi parhasta sinulle mahdollisesta opiskelupaikasta työn ja opiskelun vaihtoehtoiskustannus on menetetty vapaa-aika tai työskentely jossain mukavammassa hommassa

C. Yksinkertainen valinnan malli

Valinta niukuuden vallitessa Aleksin valinta arvosanan ja vapaa-ajan välillä on esimerkki rajoitetusta optimointiongelmasta tavoite: hyödyn maksimointi rajoite: käytettävissä oleva aika ja tuotantofunktio Rajoitetun optimointiongelman ratkaisu graafisesti 1. kuvataan rajoite (mahdollisuuksien joukko) - piirretään Aleksin tuotantofunktio niin, että vaaka-akselilla on vapaa-aika 2. etsitään mahdollisuuksien joukosta piste, joka antaa Aleksille suurimman hyödyn

Mahdollisuuksien joukko ja raja 1 Tuotantofunk)o - > 9 mahdollisuuksien raja (feasible fron,er) Arvosana Mahdollisuuksien joukko (feasible set) Vapaa-aikaa 24

Mahdollisuuksien joukko ja raja 1 Tuotantofunk)o - > 9 mahdollisuuksien raja (feasible fron,er) Aleksi voi valita tämän pisteen Arvosana Mahdollisuuksien joukko (feasible set) Vapaa-aikaa 24

Mahdollisuuksien joukko ja raja 1 9 Tuotantofunk)o - > mahdollisuuksien raja (feasible fron,er) Aleksi voi valita tämän pisteen mutta ei tätä pistettä (tuotantomahdollisuuksien ulkopuolella) Arvosana Mahdollisuuksien joukko (feasible set) Vapaa-aikaa 24

Mahdollisuuksien joukko ja raja Arvosana 1 9 Tuotantofunk)o - > mahdollisuuksien raja (feasible fron,er) Hän voisi valita myös tämän pisteen, mutta tällöin hän hukkaisi resursseja Aleksi voi valita tämän pisteen mutta ei tätä pistettä (tuotantomahdollisuuksien ulkopuolella) Mahdollisuuksien joukko (feasible set) Vapaa-aikaa 24

Mahdollisuudet ja preferenssit 1 9 Mahdollisuuksien raja B Aleksi voi halutessaan valita minkä tahansa kohdan indifferenssikäyrältä pisteiden A ja B välistä Arvosana A Vapaa-aikaa 24

Mahdollisuudet ja preferenssit 1 9 Mahdollisuuksien raja B Aleksi voi halutessaan valita minkä tahansa kohdan indifferenssikäyrältä pisteiden A ja B välistä Arvosana... mutta kaikki mahdollisuuksien rajan ja indifferenssikäyrän väliset pisteet ovat sekä mahdollisia että Aleksille mieluisampia A Vapaa-aikaa 24

Mahdollisuudet ja preferenssit 1 9 Mahdollisuuksien raja B D Aleksi voi halutessaan valita minkä tahansa kohdan indifferenssikäyrältä pisteiden A ja B välistä Arvosana C A... mutta kaikki mahdollisuuksien rajan ja indifferenssikäyrän väliset pisteet ovat sekä mahdollisia että Aleksille mieluisampia Esimerkiksi pistet C ja D ovat Aleksille mieluisampia kuin pisteet A ja B mutta näitäkin parempia vaihtoehtoja on tarjolla Vapaa-aikaa 24

Mahdollisuudet ja preferenssit 1 9 Mahdollisuuksien raja Arvosana 57 Vapaa-aikaa E 19 24 Piste E on korkeimmalla indifferenssikäyrällä oleva piste, joka on vielä Aleksille mahdollinen -> 19 tuntia vapaa-aikaa ja arvosana 57 on paras mahdollinen valinta annettuna Aleksin preferenssit ja tuotantofunktio

Mahdollisuudet ja preferenssit Arvosana 1 9 57 Mahdollisuuksien raja Vapaa-aikaa E 19 Yksikään piste tällä indifferenssikäyrällä ei ole Aleksille mahdollinen 24 Piste E on korkeimmalla indifferenssikäyrällä oleva piste, joka on vielä Aleksille mahdollinen -> 19 tuntia vapaa-aikaa ja arvosana 57 on paras mahdollinen valinta annettuna Aleksin preferenssit ja tuotantofunktio

Mahdollisuudet ja preferenssit 1 9 Mahdollisuuksien raja Arvosana 57 Vapaa-aikaa 19 24

Mahdollisuudet ja preferenssit 1 9 Mahdollisuuksien raja Hyödyn maksimoivassa pisteessä mahdollisuuksien rajan kulmakerroin = indifferenssikäyrän kulmakerroin. Arvosana 57 Miksi? Vapaa-aikaa 19 24

Optimaalinen valinta Indifferenssikäyrän kulmakerroin Aleksin halukkuus vaihtaa vapaa-aikaa parempaan arvosanaan= rajasubstituutioaste Mahdollisuuksien rajan kulmakerroin Aleksin kyky vaihtaa vapaa-aikaa parempaan arvosanaan= opiskelun rajatuotto Hyöty maksimoituu kun rajasubstituutioaste = rajatuotto jos näin ei olisi, Aleksi voisi vielä parantaa tilannettaan - ajattele Aleksia pisteessä jossa hän olisi valmis uhraamaan tunnin vapaaaikaansa saadakseen 4 pistettä enemmän ja lisätunnilla opiskelua hän parantaisi tulostaan 5 pisteellä -> Aleksi päättäisi opiskella enemmän

Tuottavuuden kasvu 1 Aleksi oppii tehokkaamman tavan opiskella ja hänen 9 tuottavuutensa kasvaa Arvosana Vapaa-aikaa 24

Tuottavuuden kasvu 1 Aleksi oppii tehokkaamman tavan opiskella ja hänen 9 tuottavuutensa kasvaa Arvosana Tuottavuuden kasvu työntää tuotantomahdollisuuksien rajaa ulospäin Vapaa-aikaa 24

Tuottavuuden kasvu 1 Aleksi oppii tehokkaamman tavan opiskella ja hänen 9 tuottavuutensa kasvaa Arvosana Tuottavuuden kasvu työntää tuotantomahdollisuuksien rajaa ulospäin Aleksi saa paremman arvosanan ja enemmän vapaa-aikaa Vapaa-aikaa 24

D. Substituutio- ja tulovaikutukset

Palkkatyö Valmistuttuaan Aleksi valitsee itselleen työpaikan kuvitellaan aluksi että Aleksin palkka on aina 15 /tunti, mutta työpaikat poikkeavat toisistaan työpäivän pituuden suhteen - palaamme kohta miettimään miksi / missä määrin näin epärealistisen oletuksen tekemisessä järkeä, mutta maltetaan vielä hetki Hän valitsee nyt palkan (kulutuksen) ja vapaa-ajan välillä Budjettirajoite: kulutusmahdollisuuksien raja - yksi tunti vähemmän vapaa-aikaa <-> 15 enemmän kulutusta (riippumatta tuntien määärästä; vrt. opiskeluesimerkki edellä) Preferenssit: Aleksi pitää sekä rahasta että vapaa-ajasta

Valinta vapaa-ajan ja kulutuksen välillä 3 25 Muu kulutus ( ) 2 15 1 5 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika Budjettirajoite: c = w(24-t) c = kulutus w = palkka (15 /tunti) t = vapaa-aika Kulmakerroin: c (t) = -15

Valinta vapaa-ajan ja kulutuksen välillä 3 25 Aleksi maksimoi hyötyään etsimällä korkeimman indifferenssikäyrän joka koskettaa budjettirajoitetta. Muu kulutus ( ) 2 15 1 5 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika A Budjettirajoite: c = w(24-t) c = kulutus w = palkka (15 /tunti) t = vapaa-aika Kulmakerroin: c (t) = -15

Valinta vapaa-ajan ja kulutuksen välillä Muu kulutus ( ) 3 25 2 15 1 5 Aleksi maksimoi hyötyään etsimällä korkeimman indifferenssikäyrän joka koskettaa budjettirajoitetta. Mikä on rajasubstituutio (indifferenssikäyrän kulmakerroin) pisteessä A? Miksi? 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika A Budjettirajoite: c = w(24-t) c = kulutus w = palkka (15 /tunti) t = vapaa-aika Kulmakerroin: c (t) = -15

Tulovaikutus 3 Eräänä päivänä Aleksin setä päättää ryhtyä antamaan hänelle vastikkeetta 5 /päivä. Mitä nyt tapahtuu? 25 Muu kulutus ( ) 2 15 1 5 A 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika

Tulovaikutus 3 Eräänä päivänä Aleksin setä päättää ryhtyä antamaan hänelle vastikkeetta 5 /päivä. Mitä nyt tapahtuu? 25 Muu kulutus ( ) 2 15 1 A Aleksin budjettirajoite nousee ylöspäin, kulmakerroin ei muutu (palkka on yhä 15 /tunti) 5 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika

Tulovaikutus 3 Eräänä päivänä Aleksin setä päättää ryhtyä antamaan hänelle vastikkeetta 5 /päivä. Mitä nyt tapahtuu? Muu kulutus ( ) 25 2 15 1 5 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika A B Aleksin budjettirajoite nousee ylöspäin, kulmakerroin ei muutu (palkka on yhä 15 /tunti) Aleksi maksimoi nyt hyötyään valitsemalla pisteen B -> hän lisää sekä kulutustaan että vapaa-aikaansa

Palkan nousu Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen? 3 25 Muu kulutus ( ) 2 15 1 5 A 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika

Muu kulutus ( ) Palkan nousu 3 25 2 15 1 5 Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen? palkka = budjettirajoitteen kulmakerroin korkeampi palkka <-> jyrkempi budjettirajoite <-> kalliimpi vapaa-aika A 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika

Muu kulutus ( ) Palkan nousu 3 25 2 15 1 5 Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen? palkka = budjettirajoitteen kulmakerroin korkeampi palkka <-> jyrkempi budjettirajoite <-> kalliimpi vapaa-aika B A Uuden budjettirajoitteen vallitessa Aleksi maksimoi hyötyään pisteessä B 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika

Palkan nousu Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen? Muu kulutus ( ) 3 25 2 15 1 5 palkka = budjettirajoitteen kulmakerroin korkeampi palkka <-> jyrkempi budjettirajoite <-> kalliimpi vapaa-aika 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika B A Uuden budjettirajoitteen vallitessa Aleksi maksimoi hyötyään pisteessä B Tässä esimerkissä tämä palkankorotus johtaa vapaa-ajan vähenemiseen ja muun kulutuksen kasvuun.

Palkan nousu 3 25 Entä jos palkka olisikin kasvanut vielä paljon enemmän? Muu kulutus ( ) 2 15 1 B A 5 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika

Palkan nousu 3 C 25 Entä jos palkka olisikin kasvanut vielä paljon enemmän? Muu kulutus ( ) 2 15 1 5 B A Nyt Aleksi maksimoi hyötyään pisteessä C eli tekee vähemmän töitä kuin kummallakaan aikaisemmalla palkallaan. Miksi? 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika

Tulo- ja substituutiovaikutus 3 25 1. Tulovaikutus: Jos Aleksi tekee yhtä paljon töitä kuin ennen palkankorotusta hänellä on enemmän rahaa käytössään. Lähtökohtaisesti hän haluaa tällöin kuluttaa myös enemmän vapaa-aikaa. Muu kulutus ( ) 2 15 1 B A 5 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika

Tulo- ja substituutiovaikutus 3 25 1. Tulovaikutus: Jos Aleksi tekee yhtä paljon töitä kuin ennen palkankorotusta hänellä on enemmän rahaa käytössään. Lähtökohtaisesti hän haluaa tällöin kuluttaa myös enemmän vapaa-aikaa. Muu kulutus ( ) 2 15 1 5 B A Voimme havainnollistaa tulovaikutusta kysymällä: Mitä Aleksi tekisi jos hän saisi sen verran rahaa sedältään, että pääsisi samalle hyötytasolle kuin palkankorotuksen jälkeen, mutta palkka ei muuttuisi? 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika

Tulo- ja substituutiovaikutus 3 25 1. Tulovaikutus: Jos Aleksi tekee yhtä paljon töitä kuin ennen palkankorotusta hänellä on enemmän rahaa käytössään. Lähtökohtaisesti hän haluaa tällöin kuluttaa myös enemmän vapaa-aikaa. Muu kulutus ( ) 2 15 1 5 B A D Voimme havainnollistaa tulovaikutusta kysymällä: Mitä Aleksi tekisi jos hän saisi sen verran rahaa sedältään, että pääsisi samalle hyötytasolle kuin palkankorotuksen jälkeen, mutta palkka ei muuttuisi? 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika Tällöin hän valitsisi pisteen D eli kuluttaisi enemmän sekä vapaa-aikaa että muita asioita.

Tulo- ja substituutiovaikutus 3 25 1. Tulovaikutus: Jos Aleksi tekee yhtä paljon töitä kuin ennen palkankorotusta hänellä on enemmän rahaa käytössään. Lähtökohtaisesti hän haluaa tällöin kuluttaa myös enemmän vapaa-aikaa. Muu kulutus ( ) 2 15 1 5 B A D Voimme havainnollistaa tulovaikutusta kysymällä: Mitä Aleksi tekisi jos hän saisi sen verran rahaa sedältään, että pääsisi samalle hyötytasolle kuin palkankorotuksen jälkeen, mutta palkka ei muuttuisi? tulovaikutus 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika Tällöin hän valitsisi pisteen D eli kuluttaisi enemmän sekä vapaa-aikaa että muita asioita. Kuinka piirtää vihreä katkoviiva? Palaa pari kalvoa takaisin anteliaan sedän tapaukseen.

Tulo- ja substituutiovaikutus 3 25 2. Substituutiovaikutus: Vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus on suurempi palkannousun jälkeen korkeampi palkka <-> tunti vapaa-aikaa johtaa suurempaan muun kulutuksen vähenemiseen Muu kulutus ( ) 2 15 1 B A D 5 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika

Tulo- ja substituutiovaikutus 3 25 2. Substituutiovaikutus: Vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus on suurempi palkannousun jälkeen korkeampi palkka <-> tunti vapaa-aikaa johtaa suurempaan muun kulutuksen vähenemiseen Muu kulutus ( ) 2 15 1 B A Subsituutiovaikutuksen takia Aleksi valitsee pisteen B pisteen D sijasta D 5 substituutiovaikutus 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika

Tulo- ja substituutiovaikutus Muu kulutus ( ) 3 25 2 15 1 5 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Vapaa-aika B 2. Substituutiovaikutus: Vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus on suurempi palkannousun jälkeen korkeampi palkka <-> tunti vapaa-aikaa johtaa suurempaan muun kulutuksen vähenemiseen A D substituutiovaikutus Subsituutiovaikutuksen takia Aleksi valitsee pisteen B pisteen D sijasta Tässä esimerkissä substituutiovaikutus on tulovaikutusta suurempi. Toisessa esimerkissämme (piste C) palkankorotus oli riittävän suuri tekemään tulovaikutuksesta substituutiovaikutusta suuremman.

Muuta kulutusta päivässä Miksi työnteko on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana? $2 $18 $16 $14 $12 $1 $8 $6 $4 Havainto: vuosien 199 ja 213 välillä keskimääräiset kulutusmahdollisuudet noin nelinkertaistuivat ja vapaa-aika lisääntyi noin kolmella tunnilla päivässä Yhdysvalloissa. 213 $2 $ 19 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 Vapaa-aikaa päivässä

Muuta kulutusta päivässä Miksi työnteko on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana? $2 $18 $16 $14 $12 $1 $8 $6 $4 Havainto: vuosien 199 ja 213 välillä keskimääräiset kulutusmahdollisuudet noin nelinkertaistuivat ja vapaa-aika lisääntyi noin kolmella tunnilla päivässä Yhdysvalloissa. 213 Yksinkertainen mallimme antaa tälle havainnolle yhden mahdollisen tulkinnan: $2 $ 19 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 Vapaa-aikaa päivässä

Muuta kulutusta päivässä Miksi työnteko on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana? $2 $18 $16 $14 $12 $1 $8 $6 $4 $2 $ 19 Havainto: vuosien 199 ja 213 välillä keskimääräiset kulutusmahdollisuudet noin nelinkertaistuivat ja vapaa-aika lisääntyi noin kolmella tunnilla päivässä Yhdysvalloissa. 213 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 Vapaa-aikaa päivässä Yksinkertainen mallimme antaa tälle havainnolle yhden mahdollisen tulkinnan: Tuottavuuden nousu

Muuta kulutusta päivässä Miksi työnteko on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana? $2 $18 $16 $14 $12 $1 $8 $6 $4 $2 $ A 19 Havainto: vuosien 199 ja 213 välillä keskimääräiset kulutusmahdollisuudet noin nelinkertaistuivat ja vapaa-aika lisääntyi noin kolmella tunnilla päivässä Yhdysvalloissa. D 213 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 Vapaa-aikaa päivässä Yksinkertainen mallimme antaa tälle havainnolle yhden mahdollisen tulkinnan: Tuottavuuden nousu

Muuta kulutusta päivässä Miksi työnteko on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana? $2 $18 $16 $14 $12 $1 $8 $6 $4 $2 $ A 19 Havainto: vuosien 199 ja 213 välillä keskimääräiset kulutusmahdollisuudet noin nelinkertaistuivat ja vapaa-aika lisääntyi noin kolmella tunnilla päivässä Yhdysvalloissa. Vaikutus vapaa-aikaan D 213 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 Vapaa-aikaa päivässä Yksinkertainen mallimme antaa tälle havainnolle yhden mahdollisen tulkinnan: Tuottavuuden nousu

Muuta kulutusta päivässä Miksi työnteko on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana? $2 $18 $16 $14 $12 $1 $8 $6 $4 $2 $ A 19 Havainto: vuosien 199 ja 213 välillä keskimääräiset kulutusmahdollisuudet noin nelinkertaistuivat ja vapaa-aika lisääntyi noin kolmella tunnilla päivässä Yhdysvalloissa. Vaikutus vapaa-aikaan Tulovaikutus D 213 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 Vapaa-aikaa päivässä C Yksinkertainen mallimme antaa tälle havainnolle yhden mahdollisen tulkinnan: Tuottavuuden nousu

Muuta kulutusta päivässä Miksi työnteko on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana? $2 $18 $16 $14 $12 $1 $8 $6 $4 $2 $ A 19 Havainto: vuosien 199 ja 213 välillä keskimääräiset kulutusmahdollisuudet noin nelinkertaistuivat ja vapaa-aika lisääntyi noin kolmella tunnilla päivässä Yhdysvalloissa. Vaikutus vapaa-aikaan Tulovaikutus D 213 Substituutiovaikutus 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 Vapaa-aikaa päivässä C Yksinkertainen mallimme antaa tälle havainnolle yhden mahdollisen tulkinnan: Tuottavuuden nousu

E. Onko tämä hyvä malli?

Onko tämä hyvä malli? Äskeinen mallimme on monella tapaa epärealistinen ihmiset eivät mieti indifferinssikäyränsä kulmakerrointa suurin osa ihmisistä ei voi vapaasti valita työtuntejaan Onko se silti hyödyllinen yksinkertaistus? ihmiset voivat ajan myötä oppia millainen työtuntien ja kulutuksen välinen suhde on heille sopivin ihmiset voivat jossain määrin vaikuttaa työtunteihinsa - ylityöt, mahdollisuus osa-aikaisuuteen, uravalinnat samat mekanismit voivat selittää työmarkkinoille osallistumista - milloin jäädä eläkkeelle, kuinka pitkään olla vanhempainvapaalla Miten arvioida mallia empiirisesti?

Empiirisen työn haaste (ja yksi ratkaisu) Korkea- ja matalapalkkaisten keskimääräiset työtunnit voivat erota toisistaan monesta syystä tämän takia työtuntien ja palkan välinen korrelaatio ei välttämättä kerro paljoakaan palkan vaikutuksesta työtunteihin - esim. jotkut pitävät työnteosta toisia enemmän, etenevät siksi urallaan ja saavat korkeampaa palkkaa (ja tekevät tämän jälkeenkin enemmän töitä) Yksi ratkaisu: satunnaistettu kenttäkoe esim. valitaan 1 työntekijää ja annetaan heistä 5 satunnaisesti valitulle henkilölle pysyvä palkankorotus verrataan kohde- ja verrokkiryhmän myöhempiä päätöksiä - toimii koska ryhmät ovat satunnaistamisen takia keskimäärin samanlaisia - tällaista koetta ei toistaiseksi ole toteuttu

Lottovoittajien työnteko Toinen vaihtoehto on hyödyntää ns. luonnollista koeasetelmaa tilanne joka muistuttaa satunnaistettua kokeilua esim. tulovaikutuksen mittaaminen vaatisi tilanteen, jossa satunnaisesti valituille ihmisille jaetaan paljon rahaa Ruotsalaistutkimus lottovoittajista kohdejoukko: 2 lottoajaa, joista 1 47 voitti yli 1M kruunua vertailu: yhtä monta riviä lotonneet henkilöt, jotka voittivat eri summan (tai eivät mitään) data: yhdistetty hallinnollisista rekisteristä (esim. verotiedot), mahdollistaa lottoajien seuraamisen pitkällä aikavälillä

Lottovoitto vähentää (hieman) työtuloja.5 Effect of 1 SEK on pretax annual earnings.5 1 1.5 4 2 2 4 6 8 1 Years relative to winning Lähde: Cesarini, Lindqvist, Notowidigdo, Östling (217): The Effect of Wealth on Individual and Household Labor Supply: Evidence from Swedish Lotteries. American Economic Review, 17 (12): 3917-46.

Lottovoitto vähentää (hieman) työtuloja.5 Effect of 1 SEK on pretax annual earnings.5 1 1.5 95% luottamusväli 4 2 2 4 6 8 1 Years relative to winning Lähde: Cesarini, Lindqvist, Notowidigdo, Östling (217): The Effect of Wealth on Individual and Household Labor Supply: Evidence from Swedish Lotteries. American Economic Review, 17 (12): 3917-46.

Lottovoitto vähentää (hieman) työtuloja.5 Lottovoittajien ja verrokkiryhmän keskimääräiset työtulot ovat yhtä suuret ennen voittoa Effect of 1 SEK on pretax annual earnings.5 1 1.5 95% luottamusväli 4 2 2 4 6 8 1 Years relative to winning Lähde: Cesarini, Lindqvist, Notowidigdo, Östling (217): The Effect of Wealth on Individual and Household Labor Supply: Evidence from Swedish Lotteries. American Economic Review, 17 (12): 3917-46.

Lottovoitto vähentää (hieman) työtuloja.5 Lottovoittajien ja verrokkiryhmän keskimääräiset työtulot ovat yhtä suuret ennen voittoa Effect of 1 SEK on pretax annual earnings.5 1 1.5 Voiton jälkeen lottovoittajien työtulot vähenevät (tekevät vähemmän töitä) 95% luottamusväli 4 2 2 4 6 8 1 Years relative to winning Lähde: Cesarini, Lindqvist, Notowidigdo, Östling (217): The Effect of Wealth on Individual and Household Labor Supply: Evidence from Swedish Lotteries. American Economic Review, 17 (12): 3917-46.

Lottovoitto vähentää (hieman) työtuloja.5 Lottovoittajien ja verrokkiryhmän keskimääräiset työtulot ovat yhtä suuret ennen voittoa Effect of 1 SEK on pretax annual earnings.5 1 1.5 Vaikutus on kohtuullisen pieni (1 kruunun voitto vähentää vuosituloja noin kruunulla) Voiton jälkeen lottovoittajien työtulot vähenevät (tekevät vähemmän töitä) 95% luottamusväli 4 2 2 4 6 8 1 Years relative to winning Lähde: Cesarini, Lindqvist, Notowidigdo, Östling (217): The Effect of Wealth on Individual and Household Labor Supply: Evidence from Swedish Lotteries. American Economic Review, 17 (12): 3917-46.

F. Verot ja tulonsiirrot

Verot Suomessa, 215 28 Nettopalkka, euroa/kk 24 2 16 12 8 4 4 8 12 16 2 24 28 32 36 4 Bruttopalkka, euroa/kk Lähde: Viitamäki (215): Työnteon kannustimet mitä jää käteen? VATT-muistio 5.

Verot ja tulonsiirrot Suomessa, 215 Yksin asuva, vuokra 44 /kk 28 Käytettävissä olevat tulot 24 2 16 12 8 4 Asumistuki Nettopalkka 4 8 12 16 2 24 28 32 36 4 Bruttopalkka, euroa/kk Lähde: Viitamäki (215): Työnteon kannustimet mitä jää käteen? VATT-muistio 5.

Verot ja tulonsiirrot Suomessa, 215 Yksinhuoltaja, yksi lapsi (2v.), vuokra 66 /kk Käytettävissä olevat tulot 28 24 2 16 12 8 4-4 Asumistuki Elatustuki Nettopalkka Päivähoitomaksu 4 8 12 16 2 24 28 32 36 4 Bruttopalkka, euroa/kk Lähde: Viitamäki (215): Työnteon kannustimet mitä jää käteen? VATT-muistio 5.

Verot ja tulonsiirrot Modernit yhteiskunnat pyrkivät huolehtimaan myös niiden kansalaistensa toimeentulosta, jotka eivät tee palkkatyötä taustalla huoli ihmisistä, jotka eivät pysty tekemään töitä sairauden tms. takia tai jotka ovat tahtomattaan työttöminä - palaamme työttömyyden syihin ja seurauksiin myöhemmin myös työkykyiset pystyvät yleensä valitsemaan tuen ja työn välillä - käytännössä vaikea tietää kuka on tahtomattaan työtön ja kuka ei maksetaan verottamalla töissä olevia Yksi tärkeimmistä talouspoliittisen keskustelun aiheista monitahoinen aihe, palaamme joihinkin asioihin myöhemmin tänään: miten ne vaikuttavat työn tarjontaan?

Vertailukohta: ei veroja tai tulonsiirtoja 375 35 Nettotulot, /kk 325 3 275 25 225 2 175 15 125 1 75 5 25 A Esimerkkihenkilömme Anne tienaa 12 /tunti. Hän valitsee pisteen A eli tekee töitä 8 tuntia päivässä ja tienaa 2 64 /kk. (8h*21,5*12 = 264, laskettu siis oletuksella, että kuukaudessa on 21,5 työpäivää) 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vapaa-aikaa päivässä 2 21 22 23 24

Nykyjärjestelmä (karkeasti ottaen) Nettotulot, /kk 375 35 325 3 275 25 225 2 175 15 A Verrataan tätä tilanteeseen, jossa Anne kohtaa suurinpiirtein samanlaisen veroja tulonsiirtojärjestelmän kuin Suomessa tällä hetkellä yksinasuvalle henkilölle 44 /kk vuokralla. (Sama kuva kuin edellä, mutta vaaka-akselilla nyt vapaa-aika) 125 1 Asumistuki 75 5 25 Nettopalkka 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vapaa-aikaa päivässä 2 21 22 23 24

Nykyjärjestelmä (karkeasti ottaen) Nettotulot, /kk 375 35 325 3 275 25 225 2 175 15 125 1 A Verrataan tätä tilanteeseen, jossa Anne kohtaa suurinpiirtein samanlaisen veroja tulonsiirtojärjestelmän kuin Suomessa tällä hetkellä yksinasuvalle henkilölle 44 /kk vuokralla. (Sama kuva kuin edellä, mutta vaaka-akselilla nyt vapaa-aika) B Asumistuki Anne maksimoi hyvinvointinsa nyt pisteessä B (enemmän vapaa-aikaa, vähemmän kulutusta) 75 5 25 Nettopalkka 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vapaa-aikaa päivässä 2 21 22 23 24

Nykyjärjestelmä (karkeasti ottaen) Nettotulot, /kk 375 35 325 3 275 25 225 2 175 15 125 C A Verrataan tätä tilanteeseen, jossa Anne kohtaa suurinpiirtein samanlaisen veroja tulonsiirtojärjestelmän kuin Suomessa tällä hetkellä yksinasuvalle henkilölle 44 /kk vuokralla. (Sama kuva kuin edellä, mutta vaaka-akselilla nyt vapaa-aika) B Anne maksimoi hyvinvointinsa nyt pisteessä B (enemmän vapaa-aikaa, vähemmän kulutusta) 1 75 5 25 1 Nettopalkka 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vapaa-aikaa päivässä 2 Asumistuki 21 22 23 24 Jos Anne nyt tekisi 8 tuntia töitä, hänen hyvinvointinsa olisi huomattavasti pienempi kuin vertailutilanteessa (A vs C)

Perustulo (yksi versio) Nettotulot, /kk 375 35 325 3 275 25 225 2 175 15 125 1 75 5 25 A Kuvitellaan, että hallitus toteuttaa nyt reformin, jossa aikaisemman veroja tulonsiirtojärjestelmän sijasta, jokainen alkaa saada 25 /työpäivässä perustuloa ja maksaa 2% tuloveroa tulojen määrästä riippumatta. B 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vapaa-aikaa päivässä 2 21 22 23 24

Perustulo (yksi versio) Nettotulot, /kk 375 35 325 3 275 25 225 2 175 15 125 A C Kuvitellaan, että hallitus toteuttaa nyt reformin, jossa aikaisemman veroja tulonsiirtojärjestelmän sijasta, jokainen alkaa saada 25 /työpäivässä perustuloa ja maksaa 2% tuloveroa tulojen määrästä riippumatta. B Nyt Annen hyvinvointi maksimoituu 7 tunnin työpäivällä (piste C). 1 75 5 25 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vapaa-aikaa päivässä 2 21 22 23 24

Perustulo (yksi versio) Nettotulot, /kk 375 35 325 3 275 25 225 2 175 15 125 A C Kuvitellaan, että hallitus toteuttaa nyt reformin, jossa aikaisemman veroja tulonsiirtojärjestelmän sijasta, jokainen alkaa saada 25 /työpäivässä perustuloa ja maksaa 2% tuloveroa tulojen määrästä riippumatta. B Nyt Annen hyvinvointi maksimoituu 7 tunnin työpäivällä (piste C). 1 75 5 25 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vapaa-aikaa päivässä 2 21 22 23 24 Toisaalta työttömänä uudistuksen jälkeenkin olevien tulot tipuvat yli 4%.

Perustulo (toinen versio) Nettotulot, /kk 375 35 325 3 275 25 225 2 175 15 125 A C Kuvitellaan nyt, että seuraavissa vaaleissa valta vaihtuu ja uusi hallitus nostaa perustulon 4 /päivä. Rahoittaakseen tämän reformin, hallitus nostaa tuloveron 5 prosenttiin. B 1 75 5 25 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vapaa-aikaa päivässä 2 21 22 23 24

Perustulo (toinen versio) Nettotulot, /kk 375 35 325 3 275 25 225 2 175 15 125 A C D Kuvitellaan nyt, että seuraavissa vaaleissa valta vaihtuu ja uusi hallitus nostaa perustulon 4 /päivä. Rahoittaakseen tämän reformin, hallitus nostaa tuloveron 5 prosenttiin. B Nyt Annen hyvinvointi maksimoituu 5 tunnin työpäivällä (piste D). 1 75 5 25 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vapaa-aikaa päivässä 2 21 22 23 24

Pitäisikö perustulo ottaa käyttöön? Tähän taloustiede ei vastaa vastaus riippuu siitä mitä politiikalla tavoitellaan taloustiede ei kerro mikä on hyvä tavoite taloustieteilijöillä on toki monenlaisia mielipiteitä siitä millainen maailman pitäisi olla, mutta ne ovat mielipiteitä siinä missä kenen tahansa muunkin Taloustiede auttaa täsmentämään ajattelua millaisia kannustimia eri vaihtoehdot luovat? esim. budjettirajoitteiden muoto erilaisille ihmisille miten ihmiset reagoivat näihin kannustiminiin? riippuu preferensseistä ja eri ihmisille saatavissa olevista palkkatasoista osa reaktioista voi syntyä hitaasti (esim. vaikutus nuorten uravalintoihin) miten yksittäiset päätökset yhdessä vaikuttavat kokonaisuuteen?

Yhteenveto Yksinkertainen malli valinnoista rajoitteiden vallitessa indifferenssikäyrät kuvaavat preferenssejä mahdollisuuksien raja / budjettirajoite kuvaa rajoitteita hyöty maksimoituu kun rajatuotto = rajasubstituutioaste - mahdollisuuksien rajan / budjettirajoitten kulmakerroin kuvaa rajatuottoa - indifferenssikäyrän kulmakerroin kuvaa rajasubstituutioastetta Sovellutuksena valinta työn ja vapaa-ajan välillä vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus ( hinta ) on palkka palkan nousun vaikutus = tulovaikutus + substituutiovaikutus verot ja tulonsiirrot vaikuttavat työnteon rajatuottoon

Ensi viikolla Strateginen käyttäytyminen (peliteoria) valinta silloin kun omat valinnat vaikuttavat muiden valintoihin Instituutiot miten pelin säännöt vaikuttavat valintoihin Yritykset ja työntekijät epätäydellisten sopimusten haaste ja joitain ratkaisuja