Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla 6.5.2018
Lähtökohdat Yhteenveto on laadittu LAPE-hankkeen oppilas- ja opiskeluhuollon alatyöryhmässä kunnilta kerättyjen tietojen perusteella Oppilasmäärätiedot on haettu Opetushallituksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit palvelusta. Tiedot ovat tiedonkeruupäivältä 20.9.2017: https://vos.oph.fi/rap/ Muut tiedot ovat hankkeen aikana kerättyjä Tästä syystä tietojen vastaavuuksissa voi olla pientä hajontaa 2 Susanna Raivio ja Maria Antikainen
Kuraattori- ja psykologipalvelut esi- ja perusopetuksen oppilaille ja toisen asteen koulutuksen opiskelijoille Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) on kuraattori- ja psykologipalveluita säätelevä keskeinen lainsäädäntö: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131287 Lain piirissä ovat esi- ja perusopetuksen oppilaat sekä toisen asteen koulutuksen opiskelijat Lain tavoitteet ovat: 1. edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä 2. edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä 3. turvata varhainen tuki sitä tarvitseville 4. turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu 5. vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Kunnat vastaavat oppilashuoltopalveluiden järjestämisestä, mutta lainsäädäntö ei suoraan määrä kuinka monta oppilasta yhtä kuraattoria tai psykologia kohden voi olla. Laki asettaa vähimmäistason palveluiden saatavuudelle määrittelemällä määräajat palvelujen piiriin pääsylle 3 Susanna Raivio ja Maria Antikainen
Kuraattorien ja koulupsykologien määrä kunnittain Kunta Koulukuraattorit Koulupsykologit Akaa 1,8 1,8 Hämeenkyrö 1,5 1,0 Ikaalinen 1,0 0,4 Kangasala 4,0 4,0 Kihniö 1,0 0,3 Kuhmoinen 0,4 0,2 Lempäälä 3,0 3,0 Mänttä-Vilppula 1,5 1,5 Nokia 4,0 4,0 Orivesi 1,0 1,0 Parkano 1,0 1,0 Pirkkala 3,0 2,0 Punkalaidun 0,2 0,2 Pälkäne 1,0 1,2 Ruovesi 1,0 0,4 Sastamala 2,0 2,5 Tampere 21,0 19,0 Urjala 1,0 1,0 Valkeakoski 2,0 2,0 Vesilahti 1,0 1,0 Virrat 1,0 0,6 Ylöjärvi 5,0 4,0 Yhteensä 58,9 52,6 Vasemmalla olevassa esitetään koulukuraattorien ja psykologein lukumäärät kunnittain esi- ja perusopetuksessa Osa luvuista ilmoitetaan desimaaleina, jotka kuvaavat useimmiten viikoittaisten työpäivien lukumäärää, jona kuraattori tai psykologi työskentelee kyseisen kunnan oppilashuollossa Alla olevassa taulukossa esitetään koulukuraattorien ja psykologien määrät toisen asteen koulutuksessa esimerkkikunnissa Toisen asteen koulutus edellyttää merkittäviä opiskeluhuollon resursseja Kunta Koulukuraattorit Koulupsykologit Tampere 10,0 8,0 Kangasala 0,8 0,8 Lempäälä 0,4 0,2 Ylöjärvi 0,8 0,5 4
Oppilasmäärä per koulupsykologi tai kuraattori esi- ja perusopetuksessa 2 000 1 800 1 600 1 400 1 840 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1 162 1 309 1 162 873 1 570 1 230 1 570 1 065 1 024 1 005 1 384 1 225 1 304 1 230 1 225 1 228 1 132 1 063 756 1 107 1 055 1 078 736 1 063 1 132 1 024 869 907 955 733 983 961 760 755 797 488 686 733 797 639 686 488 368 402 190 Oppilasmäärä per psykologi Oppilasmäärä per kuraattori Tampereella toisen asteen koulutuksessa on noin 980 opiskelijaa / kuraattori ja 1380 opiskelijaa / koulupsykologi 5
Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllinen opiskeluhuolto tarkoittaa toimintakulttuuria ja toimia, joilla oppilaitoksissa edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä Oppilaitoksen moniammatillinen opiskeluhuoltoryhmä on tärkeässä roolissa yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelussa ja toteuttamisessa Koulukuraattorit- ja psykologit ovat osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa 6
Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtainen (tai yksilöllinen) opiskeluhuolto koostuu psykologi- ja kuraattoripalveluiden lisäksi Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista, tietyistä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä monialaisesta yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta Kuraattori- ja psykologipalveluilla tuetaan ja ohjataan opiskelua ja koulunkäyntiä Lisäksi sen tarkoitus on edistää kouluyhteisön hyvinvointia sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä Sillä tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia 7
Koulukuraattorien työn jakautuminen yksilölliseen ja yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön 100 % 5% 90 % 80 % 20% 20% 35% 20% 25% 20% 30% 25% 25% 40% 30% 20% 20% 25% 30% 30% 20% 35% 35% 20% 25% 70 % 60 % 50 % 95% 40 % 30 % 80% 80% 65% 80% 75% 80% 70% 75% 75% 60% 70% 80% 80% 75% 70% 70% 80% 65% 65% 80% 75% 20 % 10 % 0 % Yksilöllinen oppilashuolto Yhteisöllinen oppilashuolto 8
Koulupsykologien työn jakautuminen yksilölliseen ja yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön 100 % 90 % 80 % 10% 15% 2% 10% 15% 15% 15% 10% 30% 15% 10% 4% 20% 25% 0% 25% 25% 10% 10% 0% 20% 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 90% 85% 98% 90% 85% 85% 85% 90% 70% 85% 90% 96% 80% 75% 100% 75% 75% 90% 90% 100% 80% 20 % 10 % 0 % Yksilöllinen oppilashuolto Yhteisöllinen oppilashuolto 9
Yhteisöllisen ja yksilöllisen opiskeluhuollon jakautuminen Koulukuraattorien työstä on hankkeen aikana arvioitu kohdistuvan yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön noin 27 prosenttia työajasta Koulupsykologien osalta yhteisöllisen työn osuus on hieman pienempi, keskimäärin noin 19 prosenttia Kuntien välillä on joitain eroja yksilöllisen opiskelijahuollon toteuttamisessa ja toimintatavoissa, mutta pääpiirteissään palvelukuvauksen taustalla vaikuttaa olevan samankaltaiset tavoitteet Lisäksi eroja jakautumisessa on perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen välillä Yhteisöllisen opiskelijahuollon toimintatavoissa ja resursseissa on eroja kuntien välillä, vaikka tavoitteista nouseekin esille samoja asioita Kerätystä tiedosta voi päätellä, että oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantulon jälkeen kunnat ovat rakentaneet toimintamuotoja omista lähtökohdistaan, vaikka tavoitteista heijastuvat samankaltaiset asiat 10
Koulupsykologien työn jakautuminen kognitiivisiin tutkimuksiin ja muuhun yksilölliseen oppilashuoltoon 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50% 30% 20% 20% 50% 45% 10% 30% 50% 50% 65% 30% 40% 70% 22% 60% 50% 60% 50% 50% 19% 50% 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 50% 70% 80% 80% 50% 55% 90% 70% 50% 50% 35% 70% 60% 30% 78% 40% 50% 40% 50% 50% 81% 50% 0 % Kognitiiviset tutkimukset Muu yksilöllinen oppilashuolto Tampereella toisen asteen koulutuksessa koulupsykologit eivät tee tällä hetkellä kognitiivisia tutkimuksia 11
Hyvät käytännöt Hankkeen yhteydessä on kerätty tietoa kuntien hyvistä käytännöistä. Alla on listattu useimmiten esille nousseet toimintamallit: Konsultaatiokeskustelut Ryhmät ja vertaistuki esim. jännittämiseen, toiminnan ohjaukseen, sosiaalisiin taitoihin, ART-ryhmä Asiantuntijatiimin työskentelyn terävöittäminen (asiantuntijatiimin muodostavat kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja) Säännölliset tapaamiset ja tiedonvaihto perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen erityisopettajien ja esimiesten kanssa sekä nivelvaihetyö Koululuokkien tapaamiset ja kuraattorityön esittely oppilaille, huoltajille ja opettajille Kiusaamisasioiden hoitaminen systemaattisesti Kynnyksetön mahdollisuus oppilaiden yhteydenottoihin 12
Yhteenveto Kerätystä tiedosta voi päätellä, että oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantulon 1.8.2014 jälkeen kunnat ovat rakentaneet toimintamuotoja omista lähtökohdistaan, vaikka tavoitteista heijastuvat samankaltaiset asiat Erityisesti yhteisöllisen oppilashuollon kuvaukset näyttävät poikkeavan toisistaan, mikä johtuu kuntien toisistaan poikkeavat toimintamallit Kuntien välillä on vaihtelua oppilashuoltopalveluiden resursoinnissa, mutta toisistaan poikkeavista oppilas/kuraattori tai psykologi suhteesta ei sitä voi suoraan päätellä, koska näiden palveluiden tarve vaihtelee kunnittain 13
Kiitos! www.lapepirkanmaa.fi