VÄÄKSYN YHTEISKOULU TARVESELVITYS

VÄÄKSYN YHTEISKOULU TARVESELVITYS 07.05.2018

2 Sisällys 1 Tarveselvityksen tiivistelmä 1.1 Kohteen tiedot 2 Tarveselvitysprosessi 2.1 Hankkeen toteutus ja työvaiheet 2.2 Tarpeen tausta ja tehdyt päätökset 2.3 Suunnittelutyöryhmä 3 Tarpeen määrittely ja tavoitteet 3.1 Toiminnan kuvaus, nykytilanne ja tuleva kehitys 3.2 Nykyiset käyttäjämäärät ja ennusteet tulevasta 3.3 Käytössä olevat tilat ja niiden kunto 3.4 Toiminnan muutokset, toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen 3.5 Hankkeen kiireellisyys 4 Ratkaisumallit 4.1 Tilanhankintavaihtoehdot 1 ja 2 4.2 Vaihtoehtojen alustavat kustannukset 4.3 Mahdollisuudet valtionosuuksien saamiseksi 4.4 Tilanhankintavaihtoehtojen alustava vertailu 4.5 Tavoiteaikataulu 5 Hankepäätösehdotus 6 Liitteet

3 1 Tarveselvityksen tiivistelmä Tämä tarveselvitys sisältää sekä teknisen että toiminnallisen tilatarpeen määrittelyä liittyen Vääksyn Yhteiskoulun peruskorjaukseen tai uudisrakennusvaihtoehtoon. Hankkeen nimi on Vääksyn Yhteiskoulu. Rakentamisen suunnittelu ja toteutus esitetään tehtäväksi vuosina 2018-2021. Tavoiteltu käyttöönottoajankohta on 1.8.2021. Perusopetuksen järjestäminen kuuluu kunnan lakisääteisiin palveluihin. Kunnan opetustiloja koskevan palveluverkkosuunnitelman mukainen tilojen tarve huomioidaan koulun nykyisen toiminnan ja oppilasmäärän mukaan. Mitoittava kokonaisoppilasmäärä on 530 oppilasta (kasvatus- ja opetuslautakunnan päätös 31.01.2018). Yläkoulun puolella on n. 350 oppilasta 7.-9. luokilla ja lukiossa n. 180 opiskelijaa (sisältäen myös lukion ilmailulinjan opiskelijat). Vääksyn Yhteiskoulu (lyh. VYK) on rakennettu neljässä eri vaiheessa. A-osa on valmistunut 1931, B-osa 1958, C-osa 1975 ja muut yhteen liittävä D-osa 1999. D:n rakentamisen yhteydessä myös muut osat on viimeksi peruskorjattu. Kokonaisuutta täydentää viereinen 2014 valmistunut Aurinkovuoren koulu (lyh. AVK), joka on liitetty kiinteästi VYK:in päätyyn. A-osa on suojeltu yleiskaavassa SR-2 merkinnällä, mikä tarkoittaa, että sen rakentamisesta ja purkamisesta on pyydettävä lausunto museovirastolta tai Ely-keskukselta. Rakennuksessa on tehty 2012 laaja kuntotutkimus ja joitakin paikallisia korjauksia sen perusteella. Jo muutaman vuoden ajan on kaavailtu mittavampaa remonttia, joka käsittäisi koulun koulun data- ja sähköverkkojen sekä ilmanvaihtokoneiden uusimisen sekä ainakin muutamien opetustilojen uusimisen nykyaikaisemmiksi. Ilmenneiden sisäilmaan liitettyjen oireilujen jälkeen koululla tehtiin sisäilma- ja kosteuskartoitus 2016 ja täydentäviä lisätutkimuksia alkuvuodesta 2017. Sweco PM Oy teki keväällä 2017 em. tutkimuksiin tukeutuen uuden kuntotutkimuksen, jonka perusteella esitettiin toimenpiteeksi joko rakennuksen laaja peruskorjaus tai uudisrakentaminen. Peruskorjausvaihtoehdossa 1 kaikki osat peruskorjataan (tai perusparannetaan) Swecon kuntotutkimuksen määrittämässä laajuudessa. Vaihtoehdon alustava veroton hinta-arvio on 13,7 milj. euroa, josta A-osan osuus olisi n. 4,6 milj. euroa. Uudisrakennusvaihtoehdossa 2 A-osa peruskorjataan ja kaikki muut osat korvataan uudisrakentamisella. Liittyminen Aurinkovuoren kouluun joudutaan tässä vaihtoehdossa miettimään kokonaan uusiksi. Vaihtoehdon alustava veroton hinta-arvio on 22,6 milj. euroa. Myös A-osan purkaminen voi tulla tässä vaihtoehdossa kyseeseen, jos viranomainen sen hyväksyy. Kun tämä ja pääkaupunkiseudun keskihintaa korottava vaikutus huomioidaan hintaarviossa, voidaan uudirakentämisen kustannuksissakin päästä todennäköisesti lähelle peruskorjausta, 14-16 milj. euroon. Koulunkäynti VYK:issä on tällä hetkellä edelleen turvallista, mutta Swecon raportista ilmenevien riskirakenteiden realisoituminen lienee vain ajan kysymys. Välittömiä riskirakenteiden korjauksia voidaan tehdä, mutta niillä siirretään vain väistämätöntä suurempaa investointia ja kustannukset voivat silti nousta useisiin mijooniin euroihin. Lisäksi Opetushallituksen uusien opetussuunnitelimien toteuttaminen nykyisissä tiloissa on haastavaa, joten laajoja tilamuutoksia tullaan tarvitsemaan joka tapauksessa toiminnan järjestämiseksi asianmukaiseksi. Tarveselvitysvaiheen kanssa rinnan tehty alustava tilaohjelma näyttäisi tilatarpeen olevan hiukan yli 7000 brm². Tarkennetun tilaohjelman perusteella voidaan uudirakentamisvaihtoehdolle laskea jo varsin tarkka, tilojen kalleusluokkiin perustuva tavoitehinta.

4 Uudisrakentamisen laajuus oli Swecon raportissa oletettu nykylaajuutta pienemmäksi perustuen tehokkaampaan tilankäyttöön. Tämän toteutuminen suunnittelun edetessä on hyvinkin mahdollista. Sekä vanhan että uuden vaihtoehdon suunnittelussa on huomioitava uuden opetusuunnitelman koulutiloille asettamat vaatimukset, joustavuus ja muunneltavuus sekä tilojen mahdollisimman laaja yhteis- ja iltakäyttö. Tilojen turvallisuus, terveellisyys ja täydellinen esteettömyys ovat myös itsestään selviä suunnittelun vaatimuksia. 1.1 Kohteen tiedot Kohde: Vääksyn Yhteiskoulu Kiinteistön osoite: Koulukuja 2, 17200 Vääksy Rakennustyyppi: 511 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset Rakentamisvuodet: Osa A 1931, osa B 1958, osa C 1975, osa D 1999 Tilavuus: 27 400 m³ Kerrosala: 6 820 m² Bruttoala: 7549 m² Kerrosluku II / III 2 Tarveselvitysprosessi Tarveselvitys on talonrakennushankkeiden tausta-asiakirja, jossa selvitetään hankkeen perusominaisuudet ja tavoitteet. Lähtökohtana on hankkeen tarpeen määrittävä kunnanvaltuuston hyväksymä asiakirja, kuten palveluverkkosuunnitelma/ rakentamisohjelma/ investointisuunnitelma ja toimialan näkemys toimialansa pitkän tähtäimen tavoitteista sekä keinoista niiden toteuttamiseksi. 2.1 Hankkeen toteutus ja työvaiheet Tavallisesti rakennushanke jakautuu seuraaviin päävaiheisiin (kestot ohjeellisia): 1. Tarveselvitys (kesto 2-5 kk) hankesuunnittelupäätös 2. Hankesuunnittelu (3-9 kk) investointipäätös (hanke inv.suunnitelmaan) 3. Toteutussuunnittelu (6-15 kk) rakentamispäätös (urakkasopimus) 4. Rakentaminen (12-24 kk) vastaanottopäätös 5. Käyttöönotto (1-2 kk) takuutarkastus Jos hankkeessa päädytään SR-urakkaan (KVR-urakkaan) sovitaan vaiheiden aikataulut, sisällöt ja rakentamisen vastuut ao. sopimuksen mukaisesti. Elinkaarimallissa myös rakennuksen huolto ja käyttö sovitaan määräajaksi (esim. 20 v.) urakkaan kuuluvaksi. 2.2 Tarpeen tausta ja tehdyt päätökset Ilmenneiden sisäilmaan liitettyjen oireiden takia Vääksyn Yhteiskoululla on tehty rakenteiden, sisäilmaston ja talotekniikan tutkimuksia, joiden perusteella Sweco PM Oy on laatinut kuntotutkimusraportin 31.03.2017 (Liite 1). Swecon kuntotutkimuksen lähtötietoina on käytetty:

5 - Rakennuksen kuntoarviot (osat A, B, C ja D), Alpo Pajulahti 2012 - Sisäilma- ja kosteuskartoitus, Polycon Oy 2016 - Rakenteiden lisätutkimukset, Polycon Oy 2017 - lisäksi on käytetty saatavilla olleita Ark- ja LVI-suunnitelmia peruskorjauksesta 1999 Asikkalan kunnanvaltuustolle pidettiin infotilaisuus VYK:n tilanteesta ja Swecon raportista koulun auditoriossa 19.10.2017. Esittelijöinä paikalla olivat sivistysjohtaja Juha Leppialho, rehtori Jarkko Koponen, Swecon edustaja ins. Ville Harviainen, tekninen johtaja Harri Hirvonen sekä rak.arkkit. Kari Järvinen. Hankkeelle päätettiin perustaa suunnittelutyöryhmä (Kasvatus- ja opetuslautakunta 13 31.08.2017, Tekninen lautakunta 81 01.11.2017 ja Kunnanhallitus 320 04.12.2017). Kasvatus- ja opetuslautakunnan seminaarissa 19.12.2017 käytiin laaja keskustelu koulun tulevista oppilasmääristä kunnan väestökehityksen, oppilasennusteiden ja ulkopuolisten yhteistyömahdollisuuksien pohjalta. Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti kokouksessaan 31.01.2018 ( 56) esittää Vääksyn Yhteiskoulun hankeryhmälle, että uutta koulua suunnitellaan 530 oppilaan kouluksi. 2.3 Suunittelutyöryhmä Asikkalan kunnanhallituksen päätöksellä on hankkeelle perustettu suunnittelutyöryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida hankkeen suunnittelua hankesuunnitteluvaiheen loppuun asti. Työryhmän puheenjohtajana toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja Juri Nieminen. Työryhmän muut jäsenet: Juha Leppialho, sivistysjohtaja Jarkko Koponen, VYK:n rehtori Sari Puputti, VYK Merja Karjalainen, VYK Pirjo Ala-Hemmilä, VYK Petri Haapanen, AVK:n rehtori Vesa Okkola, kasv.- ja op.ltk:n pj Yrjö Wederhorn, tekn.ltk:n pj Ville Rajahalme, talousjoht. Harri Hirvonen, tekn. joht. Pekka Ahlqvist, talonrak.mest. Kari Järvinen, RA, Arkkitehtuuritoimisto Kari Järvinen (ulkopuolisena konsulttina) 3 Tarpeen määrittely ja tavoitteet 3.1 Toiminnan kuvaus, nykytilanne ja tuleva kehitys Vääksyn Yhteiskouluun sijoittuvat kaikki Asikkalan kunnan yläkoulun luokat 7.-9., osa erityisopetuksesta sekä lukio, jonka opiskelijoista 1/3 opiskelee lukion ilmailulinjalla. Viereisellä Aurinkovuoren koululla opetetaan alakoulun 3.-6. luokkien sekä erityiskoulun 1.-9. luokkien oppilaita. AVK:n puolella ovat molempien koulujen yhteiset oppilashuollon tilat ja

6 VYK:n puolelta hoidetaan molempien ruokahuolto. AVK:n siivessä sijaitsevia Nuokun tiloja voivat molemmat koulut halutessaan hyödyntää. Oppilashuollon tilat säilytetään jatkossakin pääosin Aurinkovuoren koulun yhteydessä, mikäli suunnitteluratkaisu ei aiheuta siihen muutostarvetta. Tilat eivät kuitenkaan nyt riitä tarpeeseen, joten oppilashuolto tarvitsee jatkossa lisätilaa myös uuden koulun puolelta. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien sisällöt ovat uudistuneet ja monipuolistuneet ja muuttaneet käsitystä opettamisesta ja oppimisesta. Opetussuunnitelmien toteuttaminen on vaikeaa, koska VYK:n nykyiset opetustilat eivät enää täytä uusia vaatimuksia. Vanhaan tapaan koulutila koostuu edelleen peruskokoisista luokkahuoneista sekä liikennetiloina toimivista aula-, käytävä- ja porrastiloista. Osa opetustiloista on sijoitettu naapurikoulun puolelle (musiikki, TUPA-luokat) tai kokonaan eri rakennukeen (tekn.työ). Uuden OPS:n mukaisesti toistensa yhteyteen luontevasti kuuluvat taito- ja taideaineet on nyt sijoiteltu kauas toisistaan. Jumppa-/juhlasaliin ei nykyisellään mahdu koko koulu juhlimaan eikä tila sovellu teknisiltä ominaisuuksiltaan kovin hyvin sähköisten YO-kirjoitusten järjestämiseen. Myös henkilökunnan tilat on koettu riittämättömäksi nykyiselle henkilökunnan määrälle ja toimintaympäristön muutosvaatimuksille. Uusien opetussuunnitelmien, perusopetuslain ja lukiolain mukaisen opetuksen toteuttaminen vaatisi nykyisessä rakennuksessa mittavia tilamuutoksia. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan aiempaa selkeämmin oppimisympäristön merkitystä oppimiselle. Tilojen ominaisuuksissa korostuvat mm. akustiikka, värimaailma ja tilojen muunneltavuus. Oppiminen on aktiivista ja tilannesidonnaista toimintaa, jossa oppimisympäristön monipuolisuus on tärkeää. Tieto- ja viestintätekniikka sekä multimedia ovat olennaisia työkaluja tämän monipuolisuuden toteuttamisessa. VYK:n fyysiseen oppimisympäristökokonaisuuteen kuuluvat koulun kaikki rakennukset ja tilat, opetusvälineet ja oppimateriaalit sekä koko muu rakennettu ympäristö, mm. koulun piha oleskelualueineen ja parkkipaikkoineen (polkupyörät, mopot ja autot), ympäröivä luonto ja lähiliikuntapaikat. Toiminnallisesti tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös viereinen Aurinkovuoren koulu, kirjasto, liikuntahalli, jäähalli, urheilukenttä sekä koko Aurinkovuoren latu- ja ulkoilureitistö. Nykyaikaisen oppimisympäristön pitää olla turvallinen ja tukea oppilaan terveyttä, luoda edellytyksiä sosiaaliseen kanssakäymiseen, opettajan ja oppilaiden vuorovaikutukseen sekä edistää monipuolisten opetusmenetelmien käyttöä ja oppilaiden omaa aktiivisuutta. Kouluympäristön on työpaikkana pystyttävä vastaamaan paremmin myös aktiivisen ja toimivan työympäristön vaatimuksiin. 3.2 Nykyiset käyttäjämäärät ja ennusteet tulevasta Vääksyn Yhteiskoulussa on tällä hetkellä yläkoulussa 351 oppilasta (yleisopetuksessa 323 ja TUPA luokissa 28) ja lukiossa 180 opiskelijaa. VYK:n yläkoulu tekee yhteistyötä Hollolan Vesikansan alueen kanssa ja lukiossa toimii ilmailulinja. Yläkoulun oppilasmäärästä keskimäärin 1/4 on Vesikansan alueelta (tapauskohtaisuus riippuen vuosista) ja lukiossa ilmailulinjan opiskelijoita on keskimäärin 1/3 lukion koko opiskelijamäärästä (tulevat pääosin Asikkalan ulkopuolelta).

7 Oppilasmäärien tarkkaa ennustamista hankaloittavat tulevinakin vuosina seuraavat tekijät: 1. kunnan strategian onnistuminen asukasmäärän lisäämisessä (perheet) 2. yhteistyön määrä Vesikansan alueen kanssa. 3. ilmailulinjan toimivuus ja markkinoinnin onnistuminen sekä opettajakuvion ratkaisu 4. mahdolliset alueelliset tai valtakunnalliset linjaukset II asteen koulutuksessa Vääksyn Yhteiskoulun lukio ja ilmailulinjan merkitys on kirjattu kunnan strategiaan ja kasvatusja opetuslautakunnan istunnoissa on tuotu esille yhteistyön merkitys Vesikansan alueen kanssa. Oppilas- ja opiskelijaennuste: Yläkoulun yleisopetuksen päättövaiheen oppilaista noin 35-40 %:a tulee oman lukioon ja siihen lisätään keskimäärin noin 23 ilmailulinjan opiskelijaa. Vääksyn Yhteiskoulun oppilas- ja opiskelijamäärien ennuste VYK max 5 sarj LV YK/As. YK/muut YK/Yht. LU/As. LU/IL LU/Yht. VYK/Yht. 2014-15 262 35 297 115 56 171 468 2015-16 254 57 311 115 56 171 482 2016-17 234 82 316 120 61 181 497 2017-18 249 93 342 116 66 182 525 2018-19 267 90 357 125 65 190 547 2019-20 295 78 373 122 68 190 563 2020-21 282 84 366 120 66 186 552 2021-22 276 87 363 116 66 182 545 2022-23 285 77 362 114 66 180 542 2023-24 264 95 359 108 66 177 533 2024-25 264 95 359 106 66 172 531 2025-26 242 120 362 105 66 171 533 2026-27 253 107 360 101 66 167 527 2027-28 245 115 360 101 66 167 527 2028-29 241 110 351 95 66 161 512 2029-30 231 120 351 99 66 165 516 2030-31 230 130 360 95 66 161 521 2031-32 228 132 360 95 66 161 521 2032-33 226 135 361 94 66 160 521 2033-34 224 135 359 90 66 156 515

8 3.3 Käytössä olevat tilat ja niiden kunto (Swecon raportti) VYK on hyvin tyypillinen useamman vuosikymmenen aikana laajentunut koulurakennus. Rakennusosat on rakennettu ajankohdalle tyypillisillä materiaaleilla ja teknisesti toteutettu sen ajan rakennustekniikan menetelmillä ja tietämyksellä. Seuraavan vaiheen yhteydessä aiemmin rakennettua osaa on muutettu tai päivitetty. Varsinkin viimeinen laaja 1999 tehty peruskorjaus on käsittänyt paljon muutoksia aiemmissa rakennusosissa. Valitettavasti näissä muutoksissa on kiinnitetty liian vähän huomioita kokonaisuuden toimintaan rakenneteknisen toimivuuden kannalta. Tämä asia on valitettavan yleistä kohteissa, joissa sisäilmaan liittyviä oireita koetaan. Sisäilma-asioiden huomioiminen ja tiedostaminen rakennusten peruskorjauksissa on tullut rakennusalan käytännöksi vasta muutamia vuosia sitten, valtavasti lisääntyneiden oireilujen vuoksi. Suurimmat ongelmat sisäilman kannalta liittyvät rakenneosien tiiveyteen ja tekniseen toimivuuteen. Erityisen pahoja mikrobilöydöksiä tutkimuksissa ei ole tullut esille. Kaikissa tehdyissä mittauksissa rakennuksen sisätilat ovat voimakkaasti alipaineisia ulkotiloihin nähden. Rakenteiden heikko tiiveys yhdistettynä voimakkaaseen alipaineeseen aiheuttavat tilanteen, jossa korvausilmaa virtaa rakenteiden ja niiden liittymien läpi hallitsemattomasti tilasta toiseen. Ilmavirtojen mukana kulkee epäpuhtauksia, hajuja ym. jotka saattavat olla koettujen oireiden aiheuttajia. Varsinkin eri rakennusosia yhdistävän aulan osalla tapahtuu huomattavaa vuotoa myös ulkoilmasta sisätiloihin. Pohjakerroksen lattian ja maanvastaisten seinien osalla on havaittu kohonneita kosteuksia. Rakenteet ovat oman aikansa tyypillisiä ratkaisuja, mutta tuolloin ei niitä ole ajateltu pinnoitettavaksi muovimatoilla eikä mattoliiman, tasoitteiden jne. vaurioitumisesta kohonneessa kosteudessa ole tiedetty mitään. Nykyisen tiedon perusteella ko. rakenteet ovat sisäilman kannalta riskirakenteita. Vaikka vakavia oireiluja ei vielä ole ilmennyt, rakennuksen nykytilat eivät täytä siis turvallisuusja terveellisyysvaatimuksia sisäilman ja rakenteiden kunnon osalta. Perusopetuslain 29 mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus. Tämän ympäristön toteuttamisesta vastaa opetuksen järjestäjä. 3.4 Toiminnan muutokset, toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen VYK:n tilojen tulee olla teknisesti ja toiminnallisesti nykyvaatimuksia vastaavat. Peruskorjausvaihtoehdossakin tullaan tarvitsemaan merkittäviä tilamuutoksia opetustilojen järjestämiseksi uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi. Oppimistilan ominaisuudet voivat toimia joko rajoittavana tai mahdollistavana tekijänä käytettävien opetus- ja oppimismetodien valinnassa. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa keskeiseksi pedagogiaksi on otettu entistä vahvemmin toiminnallinen oppiminen. Perinteinen pulpettikalusteinen 60 m2:n luokkatila ei taivu toiminnallisen oppimisen tukemiseen eikä pelkästään kalustusta muuttamalla päästä oppimisen kannalta optimaaliseen lopputulokseen. Koulurakennuksen tilajärjestelyjä on muutettava laajemmin. Yhden oppimistilan kokoa tulee voida kasvattaa ja sen oheen olla liitettavissä eriluonteisia ryhmäytymistiloja. Kustannusten ja koulun kokonaispinta-alan hallitsemiseksi koulun tilankäyttöä on tehostettava. Yhden käyttötarkoituksen tilat on minimoitava ja sen sijaan tulee suunnitella muunneltavaa monikäyttötilaa. Tehokkaan koulun mallissa lähes kaikki rakennettava pinta-ala tehdään ominaisuuksiltaan oppimiskäyttöön soveltuvaksi. Näin esim. myös aulat ja käytävät sekä koulun piha menettävät olemuksensa vain liikennetilana ja muuttuvat hyödyllisemmäksi

9 oppimistilaksi, kuten opetusryhmien ryhmäytymistiloiksi. Kaikkiin opetustiloihin ja oppimistapahtumiin liittyy olennaisena osana tieto- ja viestintätekniikan sekä multimedian käyttö, mikä on suunnittelun teknisissä ratkaisuisssa otettava huomioon. Eräs uuden OPS:n tärkeä muutos on taito- ja taideaineiden käsittely yhtenä kokonaisuutena. Musiikki ja esiintymistilat, kuvataiteen ateljeet, tekstiili- ja teknisen työn pajat sekä optuskeittiöt muodostavan laajan toisiaan tukevan oppimaiseman, jossa rajat eri aineiden ja toimintojen välillä hämärtyvät. Tätä ei pystytä nykyisessä koulussa toteuttamaan. Oppimiskäsityksen muuttuminen ja toimintakulttuurin mukautuminen vaativat siis myös fyysiseltä oppimisympäristöltä uudistumista. Moderneja pedagogioita tukevan oppimisympäristön tulee olla muuntojoustava ja pedagogisesti taipuisa. Innovatiivisella kalustuksella ja monitahoisella arkkitehtuurilla voidaan samaan tilaan luoda muuttuvat puitteet niin yksin-, pari-, pienryhmä-, opetusryhmä- kuin suurryhmäoppimisellekin. Myös koulun pihan ja liikenneympäristön on uudistuttava ja tuettava uutta toimintakulttuuria. Opetushallituksen määritelmän mukaan laadukas koulurakennus on terveellinen, turvallinen, kaikille soveltuva ja oppimiseen innostava kokonaisuus. Koulurakennus ja sen koulutus-, harrastus- ja kulttuuritoiminta voivat tarjota myös muille alueen asukkaille viihtyvyyttä ja elämän laatua sekä turvata elinikäisen oppimisen ulkoiset puitteet. 3.5 Hankkeen kiireellisyys Vaikka sisäilmaoireiden suoraa, yksiselitteistä syytä ei ole löytynyt, oireet ovat todellisia ja potentiaaliset ongelmarakenteet ovat olemassa. Hankkeen suunnittelu ja toteuttaminen on siksi syytä aloittaa mahdollisimman pian. 4 Ratkaisumallit 4.1 Tilanhankintavaihtoehdot 1 ja 2 Sweco esittää kuntotutkimuksen perusteella vaihtoehdoiksi rakennuksen kaikkien osien peruskorjausta nykyisin neliöin tai B-, C- ja D-osien purkamista ja korvaamista noin 1000 m² nykyistä pienemmällä uudisrakennuksella. Vaihtoehto 1: Peruskorjaus (Kerrosala: 6 820 m²) Kuntotutkimuksen perusteella suurimmat korjaustoimenpiteet olisivat alustavasti: - suojellun A-osan peruskorjaus kokonaan, välipohjien tyhjennys, yläpohjan ja vesikaton uusiminen, julkisivujen kunnostus - B-osan pohjakerroksen kaikkien lattioiden purkaminen ja uusiminen - B- ja C-osien maanvastaisten kuorimuurien ym. purkaminen ja uusiminen - C-osan pohjakerroksen lattiapintojen uusiminen (tarkennettava tutkimuksin) - C-osan ikkunoiden ja ulkoseinäliittymän tiivistäminen - putkikanaalin, vanhojen sisälle jääneiden ulkoseinien ja muiden säilytettyjen riskirakenteiden purkaminen - yleisesti palokatkojen tekeminen ja ilmanvuotoreittien sulkeminen

10 - kaikkien hankalasti puhtaana pidettävien pintojen (mm. paperimassa-ruiskutukset) puhdistaminen ja uudelleen pinnoittaminen - ilmanvaihdon ja rakennusautomaation muutokset niin, että painesuhteet saadaan hallintaan ja laajempien korjausten alueella ilmanvaihdon ja muun LVI-tekniikan uusiminen kokonaan - sähkötekniikan päivitys, käytännössä uusiminen laajasti muiden korjausten yhteydessä Korjausten lopullinen laajuus tarkentuu vielä purkutöiden yhteydessä, kun rakenteita päästään avaamaan. Rakennuspaikka sijaitsee soraharjun päällä ja näin ollen maaperä on suhteellisen hyvin vettä läpäisevää. Todennäköisesti tästä syystä rakennuspaikkaa ei ole salaojitettu ja sadevesien johtaminen on useassa kohdassa puutteellista. Ulkopuolelta tulevien vesiongelmien välttämiseksi on tehtävä lisäksi ainakin seuraavat korjaukset : - pinnanmuotojen korjaukset niin, että pintavedet eivät valu rakennusta kohti - sadevesijärjestelmän vaurioituneiden osien korjaus, syöksytorvien ulosheittojen korjaukset - sadevesikaivojen ja putkistojen puhdistus/huuhtelu - sadevesijärjestelmän täydentäminen niin, että kaivot eivät valuta vesiä asfaltille - sokkelien vedeneristyksen lisääminen erityisesti rakenneosilla, joissa on sisäpuolella lämmöneriste ja kuorimuuraus, jolloin mahdolliset vuodot ja vauriot ovat rakenteen sisällä piilossa - salaojituksen lisääminen vähintään ylärinteen puolelle Vaihtoehto 2: Uudisrakennus (Kerrosala: 5800 m²) Uudisrakennusvaihtoehdossa vanhat rakennukset puretaan. Suojeltu A-osa kuitenkin peruskorjataan, jos viranomainen ei hyväksy sen purkamista. Uudisrakennus toteutetaan uuden opetussuunnitelman mukaisena avoimena oppiympäristönä, jolloin tilantarve olisi arvion mukaan samalle oppilasmäärälle n. 1000 m² nykyistä pienempi. Rakennus on mahdollista sijoittaa alemmas Vesijärven puoleiseen rinteeseen ja samalla vapauttaa piha-alueelta tilaa pysäköinti-, yms. järjestelyille. Uudisrakennusvaihtoehdon suurin haaste on rakennuksen liitos Aurinkovuoren kouluun. Vuonna 2014 valmistunut koulu liitettiin kiinteästi VYK:n päätyyn yhteisten keittiö- ja oppilashuoltotilojen takia. Myös osa opetustiloista sijoittuu molemmissa kouluissa tällä hetkellä naapurin puolelle. Liitosrakenteiden purkaminen ja uudet liittymisratkaisut aiheuttavat myös naapurin puolella katkoksia tilojen käyttöön. 4.2 Vaihtoehtojen alustavat kustannukset Swecon karkea, alustava arvio hankkeen kustannuksista em. laajuusoletuksilla olisi - peruskorjausvaihtoehto 13,7 milj. (alv. 0%), A-osan korjausaste 95%, muut 53% - uudisrakennusvaihtoehto 22,6 milj. (alv. 0%) Molemmissa arvioissa A-osan peruskorjauksen kustannus olisi n. 4,6 milj., joten osan mahdollisella purkamisella olisi vaikutusta erityisesti uudisrakentamisen kustannuksiin.

11 Viimeaikoina toteutuneiden kouluhankkeiden neliökustannukset ovat kuitenkin viime vuosina pääkaupunkiseudun ulkopuolella pääsääntöisesti asettuneet 1900 2200 euroon / brm². Esim. Aurinkovuoren koulun bruttoneliöhinta oli 1915 (2014). Tämä antaisi olettaa, että suuruusluokaltaan 7000-7500 br-m²:n koulun pystyisi Asikkalassa edelleen rakentamaan n. 14-16 milj. eurolla, jolloin uudisrakentamisen kustannus olisikin varsin lähellä peruskorjauksen hintaa. Hintaan pitää tietysti lisätä vielä vanhan rakennuksen purku. Kun hankkeen tilaohjelma valmistuu, voidaan kustannukset tarkentaa tilojen kalleusluokkiin perustuvalla tavoitehintamenettelyllä. 4.3 Mahdollisuudet valtionosuuksien saamiseksi Valtionapua ei koulurakentamiselle ole tiettävästi saatavissa, mutta sitä on mahdollista saada kouluun liittyvien liikuntapaikkojen ja -tilojen rakentamiseen. 4.4 Tilanhankintavaihtoehtojen alustava vertailu Peruskorjaamalla voidaan varmasti huolellisella suunnittelulla ja rakentamisella saavuttaa terveelliset ja turvallinen tilat, vaikka riski (pelko) epäonnistumisesta on olemassa. Kustannukset ovat pienemmät ja nykyinen neliömäärä riittää tulevaankin tarpeeseen. Tilamuutoksilla saadaan myös nykytiloihin luotua uuden opetussuunnitelman mukainen joustava ja toiminnallinen oppimisympäristö. Rakentaminen olisi mahdollisesti tehtävissä vaiheittain rakennuksen eri osissa, jolloin väistötiloja tarvittaisiin vähemmän. Aurinkovuoren koulun toiminta häiriintyy ja muuttuu tässä vaihtoehdossa vähemmän. Uudisrakentamisella saavutetaan nykymitoituksen mukaiset sekä toiminnallisesti ja teknisesti tulevaisuuden tarpeet huomioivat tilat. Uudisrakentaminen mahdollistaa tilojen vapaamman sijoittelun pienemmällä neliömäärällä. Kustannuksiltaan vaihtoehto on ehkä hiukan kalliimpi, mutta tarjoaa toisaalta varmuuden laadusta. Eri urakkavaihtoehdot (toteuttamistavat) ovat laajasti käytössä. Väistötiloja tarvitaan koko koululle ja mahdollisesti myös jossain määrin naapurikoululle. Liittyminen Aurinkovuoren kouluun on muutenkin vaihtoehdon suurimpia haasteita. Jos A-osan purku tulee mahdolliseksi, se pienentää vaihtoehtojen hintaeroa. 4.5 Tavoiteaikataulu Hanke tulisi toteuttaa siten, että rakennus olisi valmis käyttöönotettavaksi 1.8.2021. Tämä edellyttää hankesuunnittelun välitöntä käynnistämistä, jotta sitä seuraava toteutussuunnittelu päästäisiin aloittamaan vielä tämän vuoden aikana. Rakentaminen käynnistettäisiin viimeistään keväällä 2020. 5 Hankepäätösehdotus Tarveselvityksen johtopäätöksenä suunnittelutyöryhmä esittää, että Vääksyn Yhteiskoulu puretaan ja korvataan uudisrakennuksella. Työryhmä esittää myös A-osan purkamista. Jos A-osaa ei saa purkaa, niin työryhmä esittää sen myymistä tai käyttötarkoituksen muuttamista.

12 Tarveselvitysvaiheessa tehtyjen taustaselvitysten pohjalta on laadittu tulevaa hankesuunnitelmaa varten tilaohjelma. Sen ja laskettavan tavoitehinta-arvion perusteella kunnanvaltuuston on mahdollista hyväksyä hankkeen toteuttamislaajuus. Tämä tarveselvitys toimitetaan tiedoksi Asikkalan kasvatus- ja opetuslautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle sekä Asikkalan kunnanhallitukselle päätettäväksi. 6 Liitteet Liite 1. Sweco PM Oy:n kuntotutkimusraportti 31.03.2017 Liite 2. Nykytilanteen asemapiirustus