SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Samankaltaiset tiedostot
Mansikan kukkaaiheiden

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

MANSIKAN SYYSHOITO HANKKEEN TULOKSIA

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Karjanlannan hyödyntäminen

MegaLab tuloksia 2017

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Hedelmän- ja marjanviljely

Kymmenen askelta huippusatoon

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Biologinen kasvinsuojelu

Herukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kuminan perustaminen suojakasviin

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Myllyvehnän lannoitus AK

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa. Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus

Ryhmäkasvien energiankulutus 2011

Mistä saisi luomutaimia?

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Marjatuotannon ajankohtaispäivä Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus

RAPORTTI HÄRMÄNTORJUNTAKOKEESTA

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Avomaan vihannesviljely

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

AMERIKANKARPALO SUOMESSA

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Kauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio

SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Pauli Mero TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA

Orvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh ,

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Karhunvadelman viljely

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Transkriptio:

SataVarMa Mansikan syyshoito Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke) 22.11.2017

Mansikan kukka-aiheet kehittyvät syksyllä Mansikan kausisatoiset lajikkeet ovat ehdollisia lyhyen päivän kasveja. Kesällä korkea lämpötila ja pitkä päivänpituus estävät kukintakehityksen alkamisen. Muodostuu rönsyjä. Lämpötilan lasku ja lyhenevä päivänpituus käynnistävät kukintakehityksen. Kriittisten rajojen alittuminen =kukintainduktio. Rajat ovat lajikekohtaisia. Pohjoisessa pitkässä päivässä lämpötilan vaikutus on ratkaiseva Poikkeuksia on: Elsanta vaatii lyhyen päivän

Kukintainduktion jälkeen lämpö (<20 C) edistää kukka-aiheiden kehitystä Opstad et al. 2011

Syksyllä 2016 kartoitettiin kukka-aiheiden kehitystä Kasvukausi 2016 Kasvukausi 2017 Kuvat: Ilmatieteenlaitos

Syksyllä 2016 kartoitettiin kukka-aiheiden kehitystä Monille mansikkalajikkeille kriittisenä päivänpituutena pidetään 15-16 tuntia Alittuu elokuun puolessa välissä Näytteitä kerättiin 18.8. alkaen syyskuun loppuun asti Päivänpituus (h) 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Päivänpituus Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 18.elo 23.elo 28.elo 2.syys 7.syys 12.syys 17.syys 22.syys 27.syys 2.loka 7.loka Pori Piikkiö 12.loka 17.loka 22.loka 27.loka 1.marras Juurakot varastoitiin frigovarastossa arviointiin saakka.

Kasvupiste on syksyllä pieni Footer 22.11.20 17

Kukka-aiheiden kehitysvaiheet Kukka-aiheiden kehitys arvioitiin asteikolla 1-6 3-4 4-5 Opstad et al. 2011 Taylor et al. 1997

Kukintainduktio ajoittuu elokuun puolivälistä eteenpäin Kasvupisteen morfologiset muutokset on havaittavissa viiveellä n. 1-2 viikkoa kukintainduktiosta > Syystyppilannoituksen ajoittaminen 6 6 5 Honeoye 5 Polka Kehitysvaihe 1-6 4 3 2 Kehitysvaihe 1-6 4 3 2 1 18.8. 28.8. 7.9. 17.9. 27.9. 1 19.8. 29.8. 8.9. 18.9. 28.9.

Lehdistön niitto Tavoitteena uudistaa lehdistö, jolloin se pystyy yhteyttämään tehokkaasti ja tukemaan kukka-aiheiden kehitystä. Jaakko Säkö tutki asiaa jo 60-70 luvuilla 1961 lehdistöstä poistettiin 70-80% heti sadonkorjuun jälkeen 29.7. ja 5.8.. Ei vaikutusta satoon. 1962 niitto 24.8. ja 1.9. > sato väheni kolmanneksella. 1969-71 Piikkiössä ja Mikkelissä sadonkorjuun jälkeinen niitto vähensi satoa ja pienensi marjakokoa. Kaikissa tapauksissa niitto vähensi harmaahomeen esiintymistä.

Lehdistön niitto Uuden lehdistön pitäisi ehtiä kasvaa ennen kukkaaiheiden kehityksen alkamista, ennen elokuun puoliväliä. Suomen lyhyt kasvukausi ongelma: Sadonkorjuun ja kukka-aiheiden kehityksen välissä vain lyhyt ajanjakso. Syksyt ovat pidentyneet ja lämpösummat kasvaneet Säkön ajoista keskimäärin. Lämpösumma Jokioinen * 11.10.2017 1200 * 2016 1350 * 2006 1627 * 2011 1615 * 2013 1536 * 2002 1526 * Keskiarvo (1981-2010) 1320

Typpilannoituksen vaikutus kukkaaiheiden muodostumiseen Kasvin sisältämistä orgaanisista yhdisteistä typellisiä on 1/10 Kasvi ottaa typpeä ammonium- ja nitraattimuodossa. Nitraattimuoto pelkistyy kasvissa kaksivaiheisesti ensin nitriitiksi ja sitten ammonium-muotoon. Nitraatti > nitriitti> ammonium muutos vaatii energiaa. Norjalainen tutkimus: Typpilannoitus syksyllä lisää kukkien lukumäärää, mutta riippuu kukintainduktion ajankohdasta. Paras tulos, kun lannoitus tehtiin viikko kukintainduktion alkamisesta Kukintainduktion ajankohta on lajikkeelle tyypillinen. Ei näy päällepäin edes mikroskoopilla

Syysharso kukka-aiheiden kehitystä edistämään Kuvaaja: Ilmatieteenlaitos Optimaalinen lämpötila kukka-aiheiden kehittymiselle 15-18ºC Syyskuun keskilämpötila, Kaarina Yltöinen 10,9ºC, syyskuu 2017: 11,6ºC Harso nostaa kasvuston lämpötilaa sekä päivällä, että yöllä.

Syysharsot vihreille kasvustoille? Päivälämpötilat voivat syyskuussa nousta 20ºC:n. Miten korkealle lämpötila nousee harson alla? Kosteus lisääntyy kasvustossa. Vaikutus kasvintuhoojiin: härmä, harmaahome, mansikkapunkki? Harson oikea paksuus? Talviharsot 30/ 24 g m -2

SataVarMa:n syyshoitotyöpaketti Testataan tiloilla harson käyttöä ja typpilannoitusta sekä näiden yhdysvaikutusta. Nostetaan marraskuussa kukka-aiheiden lukumäärän laskemista varten osa pensaista/ lajike/ käsittely. Seurataan lämpötilaa kasvustossa talven ajan. Havainnoidaan kukinta keväällä 2018. Kartoitetaan tuhoojien esiintyminen kasvukaudella 2018.

Testit Luke Piikkiössä Typpilannoituksen vaikutus kukintainduktioon Kukka-aiheiden muodostuminen harson alla syksystä kevääseen 2018-2019 Malwina 17.6.17 Polka