Syväjuuriset kasvit
Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN NE SAMALLA AIKAANSAAVAT PALJON HYVÄÄ MAAN OMINAISUUKSIEN KANNALTA.
Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata Tekevät maahan reikiä Juurten maahan tekemät käytävät Juuret stabiloivat käytävien seinämät, mikä tekee huokosista kestäviä. Kuivattavat maata Maan on tärkeää etenkin savimaan rakenteelle Tuovat maahan eloperäistä ainesta Maaperäeliöt vapauttavat ravinteita ja erittävät aineita, jotka sitovat maahiukkasia muruiksi. Tuovat ravinteita syvemmältä pintakerroksiin.
Juurten ravinteidenotto Kasvi ottaa ravinteet kemiallisina ioneina juurilla maasta.ravinteet liikkuvat kasviin veden liikkeen mukana tai väkevämmästä liuoksesta laimeampaan päin. Juurten jatkuva kasvu on välttämätöntä, sillä juuren välittömässä läheisyydessä ravinteiden pitoisuus on alentunut ja alentuu koko ajan ja lisäksi osa ravinteista liikkuu maassa huonosti. Nuorissa soluissa (juuren kärki, juurikarvat) ravinteiden pääsy solun sisään on helpompaa.
Sienijuuri Sienijuuri= sieni + juuri Sienijuuria on useammantyyppistä, mutta tyypillistä niille kaikille on symbioottinen yhteiselo kasvin kanssa. Sienijuuri on kasvin juuren kanssa symbioosissa elävä sienirihmasto. Kasvi antaa sienelle hiilihydraatteja ja sieni taas auttaa kasvia ravinteiden, erityisesti fosforin otossa.
Sienijuuren hyödyllisyys eräille viljelykasveille
Liquid carbon pathway Symbioottinen suhde sienijuuren ja kasvin välillä. Kasvit tarkoituksellisesti tuottavat ylimääräisiä hiilihydraatteja ja purkavat ylijäämän maaperän sienten ruokintaan. Sienijuuret eivät voi elää ilman isäntäkasvia ja tämän hiilihydraatin vastineeksi sienet ruokkivat ja kuljettavat ravinteita ja vettä takaisin isännälleen.
Kasvilajien maanmuokkauskyvyssä on eroja Eri kasvilajeilla ja lajikkeilla on erilaiset juuristot Kaksisirkkaisten kasvien sirkkajuuresta kehittyy paksu pääjuuri. Yksisirkkaisten kasvien pääjuuri surkastuu, ja tilalle kasvaa ohuempia hajajuuria
Maan rakennetta parantavat tehokkaimmin seuraavanlaiset kasvit: Kaksisirkkaisten kasvien paksu pääjuuri pystyy tunkeutumaan tiiviiseen maahan paremmin kuin yksisirkkaisten hajajuuret. Erityisen paksu pääjuuri on mm. rypsillä, kuminalla ja sinimailasella. Näiden pääjuuret ovat kuitenkin hyvin erimittaisia
Maan rakennetta parantavat tehokkaimmin seuraavanlaiset kasvit: Monivuotiset kasvit ehtivät kasvattaa runsaan juuriston vuosien mittaan
Maan rakennetta parantavat tehokkaimmin seuraavanlaiset kasvit: Syksyllä kylvettävät yksivuotiset kasvit ehtivät kasvattaa runsaamman juuriston kuin keväällä kylvettävät yksivuotiset kasvit.
Maan rakennetta parantavat tehokkaimmin seuraavanlaiset kasvit: Syväjuuriset kasvit rei ittävät ja kuivattavat maata sekä tuottavat eloperäistä ainesta syvälle.
Maan rakennetta parantavat tehokkaimmin seuraavanlaiset kasvit: Laajajuuriset kasvit vaikuttavat suureen määrään maata. Italianraiheinän ja timotein juuriston leveys voi olla suurempi kuin syvyys. Ruokohelven juuristo voi kasvaa sivusuunnassa usean metrin levyiseksi.
Maan rakennetta parantavat tehokkaimmin seuraavanlaiset kasvit: Tiheäjuuriset kasvit saavat paljon aikaan. Maa kuivuu tehokkaasti, maahan syntyy runsaasti reikiä ja orgaanista ainesta jää tasaisesti maahan. Heinillä on yleensä tiheä juuristo, erityisen tiheä se on mm. englanninraiheinällä ja ruokonadalla.
Viljojen juuret Vehnä Vehnän hajajuuristossa ensimmäiset juuret kasvavat suoraan alaspäin. Myöhemmin ne leviävät ensin laajemmalle ja suuntautuvat sitten alaspäin. Vehnän juuristolle on tyypillistä tiheä haarautuminen ja se, että useat juuret kasvavat lähes juuriston maksimisyvyyteen asti. Pidemmän kasvuajan vuoksi syysvehnällä on syvemmälle ulottuva juuristo kuin kevätvehnällä. Kylvösyksynä syysvehnä kasvattaa nimenomaan juuristoa; kasvukauden päättyessä oraan korkeus on alle 10 cm mutta juuristo on voinut saavuttaa jo 2/3 lopullisesta syvyydestään.
Viljojen juuret Ohra Ohran juuristo on hyvin samankaltainen kuin kevätvehnän mm. juurten haarautumisen ja laajuuden osalta. Ohran juuristo kasvaa usein kuitenkin lähempänä maan pintaa kuin kauran ja vehnän. Juuristo kasvaa vaakatasossa usein noin 15 30 cm levyiseksi. Juuret voivat tietyissä tapauksissa jakautua selkeästi eri maakerroksiin. Maan tiivistymät vaikuttavat ohran juuriston kasvuun voimakkaasti esimerkiksi lisäten juurten haaroittumista ja leviämistä sivusuunnassa. Myös maan huono happitila esimerkiksi jäykissä savimaissa voi rajoittaa juurten kasvun lähelle maan pintaa.
Viljojen juuret Kaura Kauran hajajuuristossa on 3 5 pääjuurta, jotka haarautuvat voimakkaasti. Kaura kasvattaa muihin viljoihin verrattuna runsaan juuriston. Juuristoon kehittyy runsaasti juurikarvoja, joiden pituus voi olla 2,5 mm. Kauran juuristo kasvaa sivusuunnassa suhteellisen leveäksi.
Viljojen juuret Ruis Rukiin hajajuuristossa on yleensä 3 4 pääjuurta. Juuristo haarautuu vä- hemmän kuin syysvehnän ja on yleensä matalampi. Syysviljat muodostavat maan pintakerroksia sitovan juuriston, joka suojaa maata eroosiolta.