Palvelualojen ansiot kohosivat yli viisi prosenttia Yksityisten palvelualojen ansiot kohosivat keskimäärin runsaat viisi prosenttia tilastokaudella, joka ajoittui lokakuusta 2000 lokakuuhun 2001. Nousuvauhti oli prosenttiyksikön suurempi kuin edellisenä vuonna. Ansiokehitys vaihteli toimialoittain. Suurimmilla sopimusaloilla ansionnousu oli neljän ja kuuden prosentin välillä. Tilastokauden aikana maksettiin tulopoliittisen sopimuksen mukaiset korotukset helmikuun 2001 alussa. Sopimuskorotusten suuruus oli palvelualoilla keskimäärin runsaat kolme prosenttia, joten ansiotaso kohosi selvästi sopimuskorotuksia enemmän. Ansioiden muutoksiin vaikuttivat lisäksi yritys- ja henkilöstörakenteessa tapahtuneet muutokset, suoritukseen perustuvien palkanosien määrän kasvu sekä palkkaliukumat ja määrävuosikorotukset. Ansiotason nousu oli prosenttiyksikön suurempi kuin edellisenä vuonna. Uuden tuloratkaisun sopimuskorotukset olivat markkapainotteisia. Kaksivuotisen sopimuksen palkkaratkaisu painotettiin lisäksi siten, että ensimmäisen vuoden korotukset olivat jälkimmäistä vuotta suuremmat ja niihin sisältyi sekä tasa-arvoerä että järjestelyvara. Työvoiman kysynnän kasvu, uusien työntekijöiden palkkaaminen ja muutokset työajoissa vaikuttivat monilla palvelualoilla ansiotasojen muutoksiin. Uusien työntekijöiden alkupalkat ovat noin kymmenesosan verran alemmat kuin alan vanhoilla työntekijöillä. Muun muassa näistä syistä muutamien ammattiryhmien keskimääräinen ansiotaso kohosi vain sopimuskorotusten verran. Samanaikaisesti samassa ammattiryhmässä identtisten henkilöiden ansiotaso kohosi selvästi sopimuskorotuksia enemmän. Keskimääräisen ansiotason kohotessa palvelualoilla 5,1 prosenttia nousivat ns. identtisten henkilöiden ansiot 6,4 prosenttia. Heidän ansiotasonsa kohosi siten noin kolme prosenttiyksikköä sopimuskorotuksia enemmän. Identtisillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat mukana kahden peräkkäisen vuoden aineistossa Maamme kaikkien palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 4,2 prosenttia. Hintojen nousun oltua maltillinen kohosivat reaaliansiot noin 2,5 prosenttia. Sisällysluettelo Palvelualojen ansiot kohosivat yli viisi prosenttia... 1 Sopimuskorotukset ylitettiin selvästi... 2 Palvelualojen keskiansio noin 12 600 markkaa... 4 Tilastotaulukko... 6 Taustatietoja... 8 1
Sopimuskorotukset ylitettiin selvästi Palvelualojen ansiokehitys ylitti vuonna 2001 selvästi sopimuskorotusten tason. Koko palvelusektorilla ylitys oli puolentoista prosenttiyksikön luokkaa. Eri alojen erilaiset ansiokehitykset johtuivat sopimuskorotusten ohella henkilöstörakenteen muutoksista, esimerkiksi uusien työntekijöiden määrän kasvusta. Muutamilla toimialoilla ansiokehitykseen vaikuttivat myös viikkotyöajan muutokset sekä säännöllisen työajan lisien määrän vaihtelut. Työehtosopimusten piirissä olevan henkilöstön ansiot kohosivat kaupan alalla 4,4 prosenttia ja hotelli- ja ravintola-alalla niin ikään 4,4 prosenttia alojen sopimuskorotusten oltua 3,3 3,7 prosenttia. Identtisten henkilöiden ansiot nousivat myymälöissä ja varastoissa 6,5 ja konttoreissa 5,2 prosenttia. Myös hotellien ja ravintoloiden identtisten työntekijöiden ja esimiesten palkkataso kohosi keskimäärin yli viisi prosenttia. Pankeissa ansiokehitys vaihteli eri toimihenkilöryhmissä 4,5:stä 5,9 prosenttiin. Vakuutustoimihenkilöiden palkat kohosivat 6,1 prosenttia ja tietotekniikan toimihenkilöiden 4,9 prosenttia. Huolinnan konttoritoimihenkilöiden ansiotaso nousi 5,1, terveyspalvelualan työntekijöiden 3,9 ja sosiaalipalvelualan 4,1 prosenttia. Opettajien palkkataso kohosi 3,8 ja farmaseuttien 3,5 prosenttia. Kuvio 1: Sopimuskorotukset ja ansioiden nousu lokakuu 2000-2001 % 0 1 2 3 4 5 6 7 Myyjät Varastotyöntekijät Konttoritoimihenkilöt Ravintolatyöntekijät Farmaseutit Sopimuskorotus Liukuma Opettajat Pankkitoimihenkilöt Vakuutustoimihenkilöt Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut 2
Identtisten ansiot nousivat puolitoista prosenttiyksikköä koko alaa enemmän Kaikkien identtisten henkilöryhmien ansiot nousivat tilastokaudella 2000-2001 lähes poikkeuksetta selvästi enemmän kuin saman alan koko henkilöstön. Identtisten ansiotason nousuun vaikuttivat määrävuosikorotukset sekä työehtosopimuksiin perustuvien erilaisten lisien tai suoritteeseen pohjautuvan palkan määrän muutokset ja muut liukumat. Merkittävänä syynä koko aineiston ja identtisten henkilöiden ansiokehityksen eroihin on se, että uusien työntekijöiden alkupalkka on työehtosopimusten mukaisesti alempi kuin ns. vanhojen, pitkään palvelleiden ansiotaso. Palvelualojen uusien kokoaikaisten työntekijöiden alkupalkkataso oli viime vuonna keskimäärin 84 prosenttia vanhojen työntekijöiden palkoista. Suhdeluku vaihteli 77 prosentista 97 prosenttiin. Suurimmassa osassa ammattiryhmiä uusien palkkataso oli noin 90-91 prosenttia koko ammattiryhmän keskiansiosta. Identtisten ansiokehitystä selittävät lisäksi henkilöiden urakehitys, ammatista toiseen siirtyminen sekä yrityksen vaihtaminen. Ansiotasoindeksi kohosi 4,2 prosenttia Virallisen tilaston ennakkotiedot kertovat, että kaikkien palkansaajien nimellisansiot nousivat vuoden aikana (IV neljännes 2000 - IV neljännes 2001) keskimäärin 4,2 prosenttia. Sopimuskorotusten osuus ansioiden noususta oli 3,2 prosenttiyksikköä. Reaalisesti palkat kohosivat 2,5 prosenttia. Ansiokehitys vaihteli jonkin verran eri työmarkkinasektoreilla. Yksityisen sektorin palkat nousivat ansiotasoindeksin mukaan 4,1 prosenttia, valtiosektorin 4,7 ja kuntasektorin 4,1 prosenttia. Yksityisellä palvelusektorilla ansionnousu oli 4,2 prosenttia. Virallisen tilaston neljännesvuositarkastelu ei ole suoraan verrattavissa palvelualojen kuukausiansiokehitykseen. Kuvio 2: Kaikkien ja identtisten henkilöiden ansioiden muutokset lokakuu 2000- lokakuu 2001 % 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Myyjät Varastotyöntekijät Konttoritoimihenkilöt Ravintolatyöntekijät Farmaseutit Opettajat Kaikki Identtiset Pankkitoimihenkilöt Vakuutustoimihenkilöt Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut 3
Palvelualojen keskipalkka 12 600 markkaa Yksityisten palvelualojen kokoaikaisen henkilöstön keskiansio oli vuoden 2001 lokakuussa 12.609 markkaa kuukaudessa. Luvussa ovat mukana kaikki vähintään 30 tuntia viikossa työskennelleet henkilöt. Kaikkien palkansaajien vastaava keskiansiotaso oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 12.736 markkaa. Koko yksityisen sektorin keskiansio oli 13.050 markkaa, valtion 13.604 markkaa ja kuntien 11.773 markkaa. Suorittavan ja asiantuntijatason säännöllisen työajan keskiansiot vaihtelivat ammattiryhmittäin 8.500 markasta 17.000 markkaan. Kaupan sektorilla myyjien keskiansio oli noin 8.860 markkaa ja varastotyöntekijöiden 9.660 mk. Mikäli laskelmaan otetaan mukaan vain täyttä työaikaa (37.5 t/viikko) tekevät, oli myyjien keskiansio 9.500 markkaa ja varastotyöntekijöiden 9.750 markkaa. Kaupan konttoritoimihenkilöiden keskiansio oli 12.415 markkaa. Ansioiden hajonta oli suuri myös ammattiryhmien sisällä. Täyttä työaikaa tekevien myyjien ansiot vaihtelivat 7.860 markasta 11.400 markkaan. Rahoitusalan suoritustason konttoritoimihenkilöiden keskiansio oli vuoden 2001 lokakuussa noin 12.450 mk ja vakuutusalan Kuvio 3: Palvelualojen keskiansioita ja ansioiden hajontoja lokakuu 2001 Myyjät Varastotyöntekijät Konttoritoimihenkilöt Ravintolatyöntekijät Pankkitoimihenkilöt Vakuutustoimihenkilöt Tietotekniikan toimihenkilöt Farmaseutit Opettajat PT yhteensä 8858 9663 12021 9042 12446 13135 15996 11982 14767 12609 0 5000 10000 15000 20000 25000 Yksityisen palvelusektorin kokoaikaisen henkilöstön kuukausikeskiansio oli 12 609 markkaa. Palkin vasen reuna osoittaa aladesiilin (palkka pienempi kuin 90 % alan työntekijöistä) paikan, palkin oikea reuna ylädesiilin (palkka pienempi kuin 10% alan työntekijöistä) paikan. 4
13.140 mk kuukaudessa. Tietotekniikan palvelualalla suoritustason keskiansio oli 13.700 mk ja asiantuntijoiden 16.900 mk. Eri alojen ansiotasojen tulkintaa vaikeuttaa alojen ammatti- ja vaativuusryhmittelyjen erilaisuus. Esimerkiksi rahoitusalalla sijoitetaan asiantuntijatehtävissä olevat esimiestason ammattiryhmään kun taas vakuutusalalla asiantuntijoita on myös suoritustason nimikkeissä. Tietotekniikan palveluissa on muutaman vuoden ajan ollut käytössä neljä ammattipääryhmää. Mitä lähempänä työtehtävät ovat toisiaan, sitä lähempänä eri sukupuolten palkat ovat toisiaan. Oheisessa taulukossa on tyypillisten palveluammattien säännöllisen työajan ansioita sukupuolen mukaan. Ansioihin sisältyvät peruspalkan lisäksi ikälisät, paikkakuntalisät, työaikalisät, myyntipalkkiot ja tulospalkkiot. Erot ansiotasoissa johtuvat muun muassa henkilöiden työkokemuksesta, työajasta ja työaikalisistä. Eroja aiheutuu myös tulokseen perustuvista eristä, jotka muodostavat suuren osan etenkin tukkumyyjien ja vakuutusmyyjien ansiosta. Miesten ja naisten ansioeroista Miesten ja naisten keskiansioita palveluammateissa lokakuu 2001 Miehet Naiset Naisten palkka % Farmaseutti 12195 11973 98,2 Huoltamonhoitaja 12902 13508 104,7 Huoltamotyöntekijä 9628 8493 88,2 Myymäläkassanhoitaja 8304 8380 100,9 Kioskimyyjä 9607 9079 94,5 Varastotyöntekijä 9908 8984 90,7 Portieeri 10042 9671 96,3 Kokki 9511 9008 94,7 Keittiöapulainen 8116 8349 102,9 Tarjoilija 9722 9441 97,1 Matkatoimistohenkilö 12404 11272 90,9 Perushoitaja 12258 11384 92,9 Sairaan/röntgen/lab.hoitaja 11788 11677 99,1 Lääkintävoimistelija 10780 10872 100,9 Sosiaalityöntekijä 11721 11778 100,5 Liikenneopettaja 11611 11039 95,1 Opettaja/aikuiskoulutus 15942 16779 105,3 Tukkumyyjä (provisiopalkkainen) 14347 11930 83,2 Kirjanpitäjä 12137 11140 91,8 Atk-tukihenkilö 12725 12395 97,4 Sihteeri 11893 11321 95,2 Mainonta 14294 14831 103,8 Vakuutusten hoitotehtävät 12985 11859 91,3 Vakuutusmyyjä (prov.palkkainen) 19798 16886 85,3 Pankin asiakaspalvelu ja myynti 13316 11919 89,5 Pankin sijoituspalvelu 14231 13499 94,9 Tietotekniikan toimihenkilö 14119 12893 91,3 5
Palvelualojen säännöllisen työajan kuukausikeskiansiot ja lukumäärät Toimiala Lokakuu 2000 Lokakuu 2001 Muutos % Luku- Keski- Luku- Keski- Koko Identtiset määrä ansio määrä ansio aineisto henkilöt Apteekki Proviisorit 571 17 472 601 18 190 4.1 6.0 Farmaseutit 2 771 11 577 2 795 11 982 3.5 5.3 Apteekkien työntekijät 1 747 8 199 1 839 8 490 3.5 4.5 - tekniset apulaiset 852 7 844 893 8 131 3.7 4.7 - farmanomit 507 8 806 525 9 096 3.3 3.5 - lääketyöntekijät 388 8 187 421 8 497 3.8 5.6 Kauppa Myymälänhoitajat 3 506 11 947 3 697 12 459 4.3 6.4 Myyjät 25 299 8 378 26 813 8 858 5.7 6.5 Varastoesimiehet 734 12 387 719 12 922 4.3 6.3 Varastotyöntekijät 7 479 9 120 7 687 9 663 6.0 6.6 Kaupan automiehet 616 9 864 580 10 122 2.6 3.0 Huoltoasemien hoitajat 89 12 813 86 13 064 2.0 5.2 Huoltoasemien työntekijät 970 8 648 920 9 006 4.1 5.0 Konttori, suorittava taso 12 531 12 034 12 320 12 415 3.2 5.2 Hotelli- ja ravintola-ala 19 479 9 382 19 269 9 797 4.4 5.1 Esimiehet 5 109 11 335 5 181 11 849 4.5 5.8 Kiinteäpalkkaiset työntekijät 14 341 8 673 14 088 9 043 4.3 4.6 Pankit Esimies/Asiantuntijatehtävät 5 388 18 929 5 541 20 045 5.9 9.1 Toimihenkilöt 17 587 11 908 17 513 12 447 4.5 5.9 Vakuutusyhtiöt konttori Esimiestaso 1 846 18 796 1 931 19 997 6.4 8.3 Suorittava taso 8 452 12 380 8 535 13 135 6.1 7.5 kenttä Esimiestaso 329 21 870 345 23 795 8.8 10.1 Suorittava taso 1 153 18 533 1 206 19 207 3.6 8.2 6
Lokakuu 1999 Lokakuu 2000 Muutos % Toimiala Luku- Keski- Luku- Keski- Koko Identtiset määrä ansio määrä ansio aineisto henkilöt Erityisalat Aikuiskoulutuskeskukset - opetushenkilöstö 979 15 594 814 16 271 4.3 3.8 Huolinnan konttori 1 734 11 427 1 929 12 008 5.1 6.1 Tullaajat ja huolintatyönjohtajat 70 11 429 71 11 650 1.9 4.6 Varastoterminaalityöntekijät 246 9 144 415 9 598 5.0 5.5 Kuvavalmistamotyöntekijät 421 8 307 339 8 595 3.5 2.2 Liikenneopettajat 154 11 131 139 11 558 3.8 2.5 Mainosala 113 15 720 179 17 085 8.7 8.1 Matkatoimistot 2 180 10 701 2 284 11 338 6.0 6.1 Metsäala 825 11 443 803 11 794 3.1 3.8 Neuvonta-ala 1 148 10 280 1 089 10 698 4.1 4.2 Kotieläinjalostusala 510 9 765 500 9 944 1.8 3.3 Opetusala - opetushenkilöstö 3 835 14 767 3 919 15 324 3.8 5.9 Sosiaaliala, suorittava taso Palveluyksiköt 5 779 9 767 7 061 10 172 4.1 5.6 Järjestöt 677 11 193 719 11 684 4.4 5.3 Terveyspalveluala Terveydenhoidoll. suoritt. taso 5 969 10 758 6 785 11 182 3.9 5.1 Konttori, suorittava taso 1 008 10 680 1 151 11 148 4.4 4.8 Tietotekniikan palvelut Esimiestehtävät 1 851 21 798 2 095 22 213 1.9 6.4 Asiantuntijatehtävät 4 067 16 585 5 270 16 893 1.9 7.2 Suorittavat tehtävät 1 793 13 059 2 057 13 698 4.9 8.7 Palvelualojen konttorihenkilöstö 1) Esimiestaso 5 856 17 858 6 453 18 508 3.6 6.1 Suorittava taso 19 957 11 660 20 279 12 021 3.1 5.3 1) Kaupan, majoitus- ja ravitsemisalan sekä erityisalojen konttorihenkilöstö Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin ennakkolukujen ( 8.2.2002 ) mukaan ansiokehitys IV nelj. 2000 IV nelj. 2001 on: kaikki palkansaajat 4.2 %, valtio 4.7 %, kunta 4.1 %, yksityinen sektori 4.1 %, teollisuuden työntekijät 4.3 % ja teollisuuden toimihenkilöt 4.2 %. Reaaliansiokehitys vastaavana ajanjaksona on 2.5 %. 7
Palvelualojen ansiotilastot Palvelutyönantajat ry. tekee vuosittain palkkatutkimuksen jäsenistönsä palveluksessa olevien henkilöiden palkoista. Kuukausipalkkaisten henkilöiden tilastointiajankohta on lokakuu. Vuoteen 1994 saakka tilasto tehtiin elokuun palkoista. Kansallinen ja kansainvälinen käytäntö on tilastoida vuoden viimeisen neljänneksen tai viimeiseen neljännekseen kuuluvan kuukauden ansioita. Muutamien kuukausipalkka-alojen tilaston keruuajankohta poikkeaa edellisestä alan toiminnan ajoittumisen vuoksi. Esimerkiksi hiihtokeskusten tilasto tehdään huhtikuulta ja golf-alan elokuulta. Lokakuun kuukausipalkkatilaston lisäksi Palvelutyönantajat kerää säännöllisesti autoliikenteen ja kiinteistöpalvelualan tuntipalkkatilastot jokaisen vuoden II ja IV neljännekseltä. Molemmista ryhmistä kerätään samalla vuosiansiotietoja. Autoliikenteen tilastot julkaisee Autoliikenteen Työnantajaliitto. Näiden säännöllisesti tehtävien tiedustelujen lisäksi tehdään tarvittaessa erillistiedusteluja. Palkkatiedusteluissa kerätään yksilökohtaiset tiedot kaikista yritykseen työsuhteessa olevista henkilöistä. Tiedustelun ulkopuolelle jätetään kuitenkin yrityksen ylin johto sekä omistus- ja sukulaisuussuhteen nojalla yrityksessä työskentelevät henkilöt. Tilastotiedusteluilla selvitetään säännöllisen työajan ansioita. Kuukausipalkan lisäksi säännöllisen ansion käsite sisältää säännölliset vuoro-, ilta- ja sunnuntailisät, luontoisedut verotusarvoina sekä provisiot ja kannustelisät kuukausikeskimäärinä. Tilastoitaviin ansioihin eivät sisälly lomaltapaluuraha eivätkä yli- tai lisätyöstä maksetut palkkaerät. Ansioiden lisäksi henkilöistä kerätään taustatietoina mm. ikä-, sukupuoli- ja koulutustiedot. Kuukausipalkkaisten palkkatilastoaineisto vuoden 2001 lokakuulta käsittää noin 174 700 (166 900 v. 2000) kokoaikaista henkilöä. Henkilömäärä on kasvanut viime vuosina useilla tuhansilla vuodessa yritysten palkatessa lisää henkilökuntaa ja uusien yritysten järjestäytyessä Palvelutyönantajiin. Tilastokeskus käyttää Palvelutyönantajien jäsenyrityksiltään keräämää tilastoaineistoa Suomen virallisen tilaston osana. Tilastokeskus liittää aineistoon järjestäytymättömiltä työnantajilta keräämänsä tiedot. Palvelutyönantajilla on tilastoyhteistyösopimus myös palkansaajien keskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja AKAVAn kanssa. Identtiset henkilöt Identtisillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat mukana kahden peräkkäisen vuoden tilastossa. Identtisten ansiokehitys kuvaa samojen henkilöiden ansioiden muutosta. Tällöin ansiokehityksestä on eliminoitu mm. sellaiset rakenteelliset tekijät kuin uusien henkilöiden palkkaaminen ja edellisenä vuonna palveluksessa olleiden henkilöiden lähteminen eläkkeelle. Identtisten ansiokehityslukuihin sisältyvät henkilöiden saamat määrävuosikorotukset, urakehitys, ammatista toiseen siirtyminen sekä yrityksen vaihtaminen. Aikana, jolloin palkkoja ei yleisesti koroteta, identtisten henkilöiden ansiokehitys selittyy lähes pelkästään palveluvuosiin perustuvilla korotuksilla ja urakehityksellä. Muutamissa ammattiryhmissä on lisäksi työaikojen muutoksilla keskeinen merkitys. 8