Toukokuu Palkkatilastokatsaus

Transkriptio

1 Toukokuu 2010 Palkkatilastokatsaus Vuosi 2009

2 .

3 Palkkatilastokatsaus Vuosi 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

4 2 Palkkatilastokatsaus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Summary... 4 Esipuhe... 5 Palkkojen ja työvoimakustannusten kehitys vuonna 2009 Palkat nousivat noin kolme prosenttia... 6 Ansiokehitys vuosina Ansiot nousseet keskimäärin neljä prosenttia vuodessa... 8 Palkkojen taso vuonna 2009 Keskiansio lähes euroa kuukaudessa Palkkojen hajonta Palkkaerot pienenivät rakentamisessa edellisestä vuodesta Tulospalkkiot Yli kolmannes palkansaajista sai tulospalkkioita Palkkojen ja työvoimakustannusten rakenne vuonna 2009 Tehdyn työtunnin hinta 30 euroa Tilastoliite EK:n palkkatiedustelujen sisältö EK:n palkkatilastojen palkka- ja ansiokäsitteet Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

6 Tiivistelmä Säännöllisen työajan ansiot nousivat EK:n jäsenyrityksissä vuoden 2009 aikana keskimäärin 3,2 prosenttia. Noususta keskimäärin 2,3 prosenttiyksikköä eli runsaat kaksi kolmasosaa aiheutui sopimuskorotuksista. Ansiokehitys vaihteli toimialoittain melko paljon. Siihen vaikuttivat eniten sopimuskorotusten ajoittuminen eri ajankohtiin sekä henkilöstörakenteessa tapahtuneet muutokset. Säännöllisen työajan ansiot kohosivat teollisuuden työntekijöillä 2,5 prosenttia ja toimihenkilöillä 2,3 prosenttia. Kaupan alalla ansiot nousivat keskimäärin 3,9 prosenttia ja rahoitus- ja vakuutusalalla 3,7 prosenttia. EK:n jäsenyritysten henkilöstön keskiansio oli vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä noin euroa kuukaudessa. Teollisuustyöntekijöiden keskimääräinen säännöllisen työajan tuntiansio oli 15,41 euroa. Teollisuuden kaikkien toimihenkilöiden säännöllisen työajan keskiansio oli euroa kuukaudessa ja kaupan alan koko henkilöstön keskiansio euroa kuukaudessa. Summary Average regular earnings rose by 3,2 per cent in EK s member companies in ,3 percentage points of the rise was due to collective wage raise agreements. The rise of average earnings exceeded the collective wage raises in most branches. In manufacturing, regular earnings rose by 2,5 per cent for hourly paid employees and by 2,3 per cent for monthly paid employees. In trade, earnings rose on average by 3,9 per cent, and in banking and insurance by 3,7 per cent. Average earnings for normal time of work were around euros per month in the fourth quarter In manufacturing, the average hourly wage for blue-collar workers was 15,41 euros and the average monthly earnings for white-collar workers were euros. The average earnings in trade were euros per month. 4 Palkkatilastokatsaus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

7 Esipuhe Palkkatilastokatsaus 2009 sisältää tietoja EK:n jäsenyritysten palveluksessa olleen henkilöstön palkoista ja työvoimakustannuksista vuonna Julkaisussa kuvataan ansioiden ja työvoimakustannusten kehitystä, tasoa sekä rakennetta. Tietojen esittämisessä käytetään pääasiassa suuriin toimialakokonaisuuksiin tai henkilöstöryhmiin perustuvia luokituksia. Tarkemmat sopimusalakohtaisesti luokitellut tiedot löytyvät julkaisun tilastoliitteestä. Julkaisun lopussa selvitetään tilastoissa käytettyjä palkka- ja ansiokäsitteitä. EK tekee palkkatilastoa edunvalvonnallisiin tarkoituksiin, jäsenyritysten palvelua varten sekä osaksi viranomaisten julkaisemaa virallista palkkatilastoa. Viranomaisyhteistyön ansiosta EK:n jäsenyritysten ei tarvitse vastata tilastokeskuksen palkkatiedusteluihin, lukuun ottamatta vuosineljänneksittäin tiedusteltavaa työvoimakustannusindeksiä, joka on osa EU:n palkka- ja työvoimakustannustilastojärjestelmää. Tämä Palkkatilastokatsaus julkaistaan pdf-muodossa EK:n verkkosivuilla julkaisut. Lisäksi EK:n sivuilta löytyy yksityiskohtaisempia palkkatilastotietoja, joissa käytetään useampia ansiokäsitteitä ja luokittelutekijöitä. Jäsenliitot julkaisevat palkkatilastotietoja sopimusalakohtaisten luokitusten, kuten vaativuustason tai ammatin mukaan. EK lähettää jäsenyrityksilleen palkkatilastosta yrityskohtaisia palautteita, joiden avulla yritykset voivat verrata omia palkkatietojaan esimerkiksi sopimusalan tietoihin. Palkansaajien keskusjärjestöt saavat käyttöönsä EK:n palkkatilaston tulokset voimassa olevien tilastoyhteistyösopimusten mukaisesti. Helsingissä toukokuussa 2010 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

8 Palkkojen ja työvoimakustannusten kehitys vuonna 2009 Palkat nousivat noin kolme prosenttia Säännöllisen työajan ansiot nousivat EK:n jäsenyrityksissä vuoden 2008 lopulta vuoden 2009 loppuun keskimäärin 3,2 prosenttia. Sopimuskorotusten osuus ansioiden muutoksesta oli keskimäärin 2,3 prosenttiyksikköä. Ansiokehitys vaihteli useimmilla aloilla yhden ja neljän prosentin välillä. Sopimuskorotukset nostivat ansioita 2,3 prosenttia Säännöllisen työajan ansioiden noususta vuoden 2008 lopulta vuoden 2009 loppuun 2,3 prosenttiyksikköä aiheutui sopimuskorotuksista. Muu osa ansioiden noususta eli vajaa prosenttiyksikkö aiheutui yrityskohtaisista palkankorotuksista ja rakennemuutoksista. Sopimuskorotukset nostivat ansioita sekä teollisuuden työntekijöillä että toimihenkilöillä tilastojaksolla 1,7 prosenttia. Palvelualojen työntekijöillä ja toimihenkilöillä sopimusvaikutuksen osuus ansiokehityksestä oli keskimäärin 2,6 prosenttiyksikköä ja rakennusalan työntekijöillä 5,6 prosenttiyksikköä. Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Hotellit ja ravintolat Tieto- ja viestintäpalvelut Rahoitus ja vakuutus Terveys- ja sosiaalipalvelut % Ansiokehitys toimialoittain 4. neljännes neljännes ,4 3,6 3,9 3,5 3,1 1,2 3,7 3, Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkoja korotettiin eri ajankohtina Työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset jakaantuivat tilastointijaksolla usealle eri ajankohdalle. Vuoden 2007 neuvottelukierroksella solmittujen työehtosopimusten mukaisia korotuksia tuli yleisesti voimaan vielä vuoden 2009 aikana. Vuonna 2009 alkaneen neuvottelukierroksen ensimmäiset sopimuskorotukset tulivat pääosin voimaan saman vuoden lokakuussa. Joillakin aloilla tilastointijaksolle osui kaksi sopimuskorotusta, joillakin aloilla ei yhtään. Sopimuskorotusten ajoittuminen eri ajankohdille tekeekin alojen välisen ansiokehitysvertailun monimutkaiseksi. Ansiokehitys oli palvelualoilla nopeampaa kuin teollisuudessa Palkansaajien ansiot nousivat useimmilla aloilla sopimuskorotuksia enemmän. Ansioiden nousu vaihteli päätoimialoilla 1,2:n ja 3,9 prosentin välillä. Tilastoituun ansiokehitykseen vaikuttivat eniten sopimuskorotusten suuruus ja niiden voimaantulon ajankohta. Myös taloustaantumasta johtuvat muutokset henkilöstön ja palkkojen rakenteessa vaikuttivat ansiokehitykseen useilla toimialoilla. Sopimusalakohtaiset ansiokehitystiedot esitetään julkaisun liitteessä. Säännöllisen työajan ansiot kohosivat teollisuudessa työntekijöillä 2,5 prosenttia, teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä 2,6 prosenttia ja ylemmillä toimihenkilöillä 1,6 prosenttia. Rakennusalalla työntekijöiden ansiokehitys oli 3,6 prosenttia. Kaupan alalla palkansaajien siot nousivat 3,9 prosenttia ja liikentees- ansä 3,5 prosenttia. Ansiokehitys oli selvästi keskimääräistä nopeampaa muun muassa autoliikenteen ja terveyspalvelualan toimihenkilöillä. Molemmilla aloilla ansiot nousivat tilastointijaksolla yli kuusi prosenttia. Identtisten henkilöiden ansiot nousevat yleensä enemmän kuin saman alan koko henkilöstön. Vuonna 2009 suhde oli kuitenkin monella alalla päinvastainen taloustaantumasta johtuvien irtisanomisten ja lomautusten vuoksi. Identtisten henkilöiden ansiokehitysluvut, joissa ei ole henkilöstön vaihtuvuuden vaikutusta mukana, ylittivät kuitenkin yleensä sopimuskorotusten tuoman ansionnousun. 6 Palkkatilastokatsaus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

9 Ansiokehitys henkilöstöryhmittäin 4 neljännes neljännes 2009 % 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0 2,5 2,3 2,6 2,5 1,6 Teollisuus, Teollisuus, Teollisuus, Palvelualojen Palvelualojen työntekijät tekniset ja ylemmät työntekijät ja ylemmät konttori- toimihenkilöt toimihenkilöt toimihenkilöt toimihenkilöt 1,9 3,7 3,6 2,3 2,9 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kaikki henkilöt Identtiset henkilöt Identtisillä henkilöillä tarkoitetaan palkansaajia, jotka kuuluvat tilastoon sekä tilastointijakson alussa että sen lopussa. Ansiokehitys sektoreittain 4. neljännes neljännes 2009, ennakkotieto % 5,0 4,7 4,0 3,0 2,0 1,0 0 3,0 2,6 3,4 Kaikki Yksityinen Kunnat Valtio palkansaajat sektori Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

10 Ansiokehitys vuosina Ansiot nousseet keskimäärin neljä prosenttia vuodessa Ansiot ovat nousseet EK:n jäsenyrityksissä viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin noin neljä prosenttia vuodessa. Teollisuudessa keskiansio on noussut vastaavalla ajanjaksolla hieman yli neljä prosenttia ja palvelualoilla vajaat neljä prosenttia vuodessa. Reaaliansiot ovat nousseet vastaavalla ajanjaksolla keskimäärin runsaat kaksi prosenttia vuodessa. Ansiokehitys on ollut nopeinta teollisuuden toimihenkilöillä Viimeisen kymmenen vuoden aikana ansiot ovat nousseet eniten teollisuuden toimihenkilöillä. Teollisuuden kaikilla toimihenkilöillä ansiot ovat nousseet keskimäärin noin neljä ja puoli prosenttia vuodessa. Osaksi tähän on vaikuttanut voimakas muutos toimihenkilöryhmien koostumuksessa. Teollisuuden työntekijöillä ansiokehitys on ollut hitaampaa kuin toimihenkilöillä. Palvelualojen työntekijöillä ja toimihenkilöillä ansiokehitys on ollut keskimäärin hieman hitaampaa kuin teollisuudessa. Henkilöstörakenteen muutos on vaikuttanut ansiokehitykseen Mitä suurempia ja epäyhtenäisempiä palkansaajaryhmiä tarkastellaan, sitä todennäköisemmin ansiokehitykseen vaikuttavat henkilöstörakenteessa tapahtuvat muutokset. Yksi merkittävimmistä rakenteellisista muutoksista on ollut teol lisuuden ylempien toimihenkilöiden suhteellisen osuuden kasvu, joka on nopeuttanut kaikkien toimihenkilöiden keskimääräistä ansiokehitystä. Teollisuuteen rekrytoiduista uusista toimihenkilöistä huomattava osa on ylempiä toimihenkilöitä. Heidän määränsä on kasvanut teollisuudessa myös sen johdosta, että teknisiä toimihenkilöitä ja konttoritoimihenkilöitä on siirtynyt ylempiin toimihenkilöihin. Uusien toimihenkilöiden ja siirtyjien palkkataso on ollut yleensä matalampi kuin ylempiin toimihenkilöihin pitempään kuuluneilla, joten nämä rakennemuutokset ovat hidastaneet ylempien toimihenkilöiden ansiokehitystä. Ylempien toimihenkilöiden osuus on kasvanut sekä teollisuudessa että palveluissa Vuonna 2009 ylempien toimihenkilöiden osuus oli teollisuuden kaikista toimihenkilöistä 57,7 prosenttia. Ylempien toimihenkilöiden osuuden kasvu on ollut nopeaa: osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa 44 prosentista 58 prosenttiin. Teollisuuden koko henkilöstöstä ylempien toimihenkilöiden osuus oli vuonna 2009 noin 28 prosenttia. Toimihenkilörakenteen muutos liittyy teollisuuden henkilöstön tehtävärakenteen muutokseen. Toimisto- ja työnjohtotyöt ovat vähentyneet, ja asiantuntijaja suunnittelutyöt ovat yleistyneet. Myös monilla palvelualoilla ylempien toimihenkilöiden suhteellinen osuus on kasvanut, kun suorittavan työn määrä on muun muassa tietotekniikan kehityksen myötä vähentynyt. Näin on käynyt esimerkiksi rahoitus- ja vakuutusalalla sekä tietotekniikan palveluissa. Ylempien toimihenkilöiden osuus palvelualojen koko henkilöstöstä oli vuonna 2009 noin 18 prosenttia. Ansioiden noususta kaksi kolmasosaa sopimuskorotuksia Ansioiden noususta viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kaksi kolmasosaa on aiheutunut työehtosopimuksilla sovituista palkankorotuksista (sopimuskorotuksista). Yrityskohtaiset palkankorotukset ja rakennemuutokset selittävät näin ollen noin kolmanneksen toteutuneesta ansioiden noususta. Rakennemuutokset ja yrityskohtaiset palkankorotukset ovat nostaneet ansioita koko EK:n jäsenkentässä viime vuosina hieman yli tai hieman alle prosentin vuodessa. Teollisuudessa niiden osuus ansiokehityksestä on yleensä ollut hieman suurempi kuin palvelualoilla. Reaaliansiot nousseet pari prosenttia vuodessa Teollisuuden työntekijöiden sekä palvelualojen työntekijöiden ja toimihenkilöiden reaaliansiot ovat nousseet viiden viimeisen vuoden aikana keskimäärin noin kaksi prosenttia vuodessa. Teollisuuden toimihenkilöiden reaaliansioiden nousuvauhti on ollut keskimäärin reilut kaksi prosenttia vuodessa. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 reaaliansiot nousivat poikkeuksellisen ripeästi, 3,5 4,7 prosenttia henkilöstöryhmästä riippuen. Kyseisellä jaksolla kuluttajahinnat laskivat arvonlisäveron alentamisesta johtuen. 8 Palkkatilastokatsaus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

11 Palvelualojen työntekijöiden ja toimihenkilöiden ansiokehitys Säännöllisen työajan ansioiden vuosimuutos lokakuusta lokakuuhun % 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1, Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ansiokehitystä mitataan säännöllisen työajan ansioista Teollisuuden työntekijöiden ansiokehitys Säännöllisen työajan ansioiden vuosimuutos 4. neljännekseltä 4. neljännekselle Palkansaajien ansioiden kehittymistä mitataan yleisimmin säännölliseltä työajalta maksettujen palkkojen kehityksen mukaan. Huomioon ei siten oteta esimerkiksi yli- tai sunnuntaityöstä maksettuja korotuksia. Toimihenkilöillä ja muilla kuukausipalkkaisilla henkilöillä ansiokehitykseen luettiin myös tulospalkkiot vuoteen 2001 tai 2002 saakka alasta riippuen. % 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1, Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Teollisuuden toimihenkilöiden* ansiokehitys Säännöllisen työajan ansioiden vuosimuutos joulukuusta joulukuuhun (vuodesta 2007 lokakuusta lokakuuhun) % 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1, Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK *)Tekniset ja konttoritoimihenkilöt Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

12 Palkkojen taso vuonna 2009 Keskiansio lähes euroa kuukaudessa Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita oli EK:n jäsenyritysten henkilöstöllä keskimäärin noin euroa kuukaudessa vuoden neljänneksellä. Luvussa ovat mukana myös tuntipalkkaiset työntekijät, joiden tuntiansiot on muutettu laskennallisesti kuukausiansioiksi. Sopimusalakohtaiset tiedot ansiotasoista esitetään julkaisun liitteessä. Työntekijöiden keskiansio korkein talotekniikka-alalla ja paperiteollisuudessa Teollisuuden tuntipalkkaisten työntekijöiden säännöllisen työajan keskiansio oli vuoden neljänneksellä 15,41 euroa tunnissa. Rakennusalan työntekijä ansaitsi vastaavana ajankohtana keskimäärin 16,11 euroa. Teollisuuden työntekijöistä keskiansio oli korkein paperiteollisuudessa, 17,34 euroa tunnissa. Rakentamisessa korkein keskiansio oli talotekniikka-alalla, 17,59 euroa tunnissa. Teollisuuden teknisten ja konttoritoimihenkilöiden ansiotaso oli vuoden 2009 lokakuussa keskimäärin euroa kuukaudessa ja ylempien toimihenkilöiden keskimäärin euroa kuukaudessa. Kaikilla teollisuuden toimihenkilöillä säännöllisen työajan ansioiden taso oli keskimäärin euroa kuukaudessa. Tietotekniikan palveluissa keskiansio yli euroa Palvelualojen palkansaajista korkein ansiotaso oli tietotekniikan palvelualan henkilöstöllä, jonka säännöllisen työajan keskiansio oli vuoden 2009 lokakuussa euroa kuukaudessa. Toiseksi korkein ansiotaso oli rahoitusalalla, jonka koko henkilöstön keskiansio oli vastaavana ajankohtana euroa kuukaudessa. Kaupan alan koko henkilöstön keskiansio oli vuoden 2009 lokakuussa euroa, ja esimerkiksi kaupan myyjä ansaitsi euroa. Terveys- ja sosiaali palveluissa koko henkilöstön keskimääräinen kuukausiansio oli euroa. Hotelli- ja ravintola-alan työntekijä ansaitsi keskimäärin euroa kuukaudessa. Keskiansio korkein valtiosektorilla Kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskiansio oli Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin ennakkotietojen mukaan vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä euroa kuukaudessa. Työmarkkinasektoreista korkein keskiansio oli valtiolla ja matalin kuntasektorilla. Yksityisen sektorin keskiansio oli hieman kaikkien palkansaajien keskiarvoa korkeampi. Ansiotasoindeksin keskiansiotiedot sisältävät säännöllisen työajan ansion lisäksi tulos- ja voittopalkkiot. Ansiotasojen erilaisuuteen vaikuttavat muun muassa eri sektorien erilaiset työt ja erilainen henkilöstörakenne. Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä työskentelevien osuus palkansaajista on valtiosektorilla suurempi kuin muilla sektoreilla. Palkkatilastot tilastoliitteessä EK:n sopimusalakohtaiset palkkatilastot vuodelta 2009 löytyvät tämän julkaisun tilastoliitteestä. Taulukossa esitetään henkilöiden lukumäärät, keskiansiot sekä ansioiden muutokset sopimusaloittain ja palkansaaja- tai ammattiryhmittäin luokiteltuina. 10 Palkkatilastokatsaus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

13 Keskiansiot toimialoittain Säännöllisen työajan kuukausiansio lokakuussa 2009 Teollisuus, toimihenkilöt Rakentaminen, toimihenkilöt Kauppa Liikenne, kk-palkkaiset Hotellit ja ravintolat Tieto- ja viestintäpalvelut Rahoitus ja vakuutus Terveys- ja sosiaalipalvelut euroa/kk Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Keskiansiot toimialoittain Säännöllisen työajan tuntiansio 4. neljänneksellä ,41 16,11 13, Keskiansiot sektoreittain 4. neljänneksellä 2009, ennakkotieto euroa/kk Kaikki Yksityinen Kunnat Valtio palkansaajat sektori Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

14 Palkkojen hajonta Palkkaerot pienenivät teollisuudessa ja rakentamisessa edellisestä vuodesta Palkkaerot pienenivät edellisestä vuodesta teollisuuden ja rakentamisen suurimmilla henkilöstöryhmillä. Palvelualoilla palkkaerot puolestaan pysyivät lähes ennallaan. Teollisuudessa ja rakentamisessa palkkahajonnan pienenemistä selittää taloustaantuma. Euroopan komission, OECD:n, ETLAn sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen keväällä 2010 valmistuneen tutkimuksen mukaan palkkahajonta on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna erittäin pieni. Palkkojen hajonta vaihtelee toimialoittain ja palkansaajaryhmittäin Palkkahajonnan erot toimialojen ja palkansaajaryhmien välillä johtuvat pääosin siitä, että tehtävien kirjo ja vaativuus vaihtelevat joillakin aloilla ja palkansaajaryhmillä toisia enemmän. Yleensä suurilla toimialoilla ja asiantuntijatehtävissä palkkojen hajonta on suurempi kuin pienillä aloilla ja suorittavan tason tehtävissä. Teollisuudessa ja palvelualoilla palkkahajonta suurin ylemmillä toimihenkilöillä Teollisuudessa korkeimmin palkatun kymmenyksen alin säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita oli vuonna 2009 ylemmillä toimihenkilöillä 103 prosenttia, teknisillä toimihenkilöillä ja konttoritoimihenkilöillä 69 prosenttia ja työntekijöillä 58 prosenttia suurempi kuin matalimmin palkatun kymmenyksen korkein vastaava palkka. Edellisestä vuodesta palkkahajonta pysyi ennallaan ylemmillä, pieneni kaksi prosenttiyksikköä teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä ja yhden prosenttiyksikön työntekijöillä. Palvelualoilla ylempien toimihenkilöiden korkeapalkkaisin kymmenys ansaitsi alimmillaan vastaavana aikana 138 prosenttia enemmän kuin matalapalkkaisin kymmenys ylimmillään. Toimihenkilöiden ja työntekijöiden korkeapalkkaisin kymmenys ansaitsi alimmillaan 97 prosenttia enemmän kuin matalapalkkai- Teollisuuden työntekijät Teollisuuden tekniset ja konttoritoimihenkilöt Teollisuuden ylemmät toimihenkilöt Palvelualojen työntekijät ja toimihenkilöt Palvelualojen ylemmät toimihenkilöt Palkkahajonta henkilöstöryhmittäin 2009 Näin palkkahajontaa mitataan Ylimmän ja alimman desiilipalkan ero prosentteina % Palkkahajonnan mittarina käytetään tässä julkaisussa ylimmän desiilipalkan (D9) ja alimman desiilipalkan (D1) välistä suhdetta, jolloin suhteellista palkkaeroa mitataan suhdeluvulla D9/D1. Ansiokäsitteenä on säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Ylin desiilipalkka tarkoittaa palkkaa, jota vähemmän ansaitsee 90 prosenttia palkansaajista ja alin desiilipalkka palkkaa, jota vähemmän ansaitsee 10 prosenttia palkansaajista. Mediaanipalkka tarkoittaa palkkaa, jota vähemmän tai enemmän ansaitsee tasan puolet palkansaajista. Esimerkiksi palvelualojen toimihenkilöiden ja työntekijöiden ylin desiilipalkka oli vuoden 2009 lokakuussa euroa ja alin desiilipalkka euroa kuukaudessa. Näin ollen ylimmän ja alimman desiilipalkan suhdeluku oli 1,97. Tämä tarkoittaa sitä, että ylin desiilipalkka oli 97 prosenttia suurempi kuin alin desiilipalkka. Palkkahajonnan muutoksia tulkittaessa tulee huomioida, että hajonta voi muuttua tilastoajanjakson aikana varsin paljon henkilöstörakenteen muuttuessa. Esimerkiksi uusia työntekijöitä palkkaavalla alalla palkkahajonta yleensä kasvaa vanhojen työntekijöiden palkkahajonnan pysyessä kuitenkin ennallaan. Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK sin kymmenys enimmillään. Edellisestä vuodesta palkkahajonta kasvoi palvelualojen ylemmillä toimihenkilöillä kolme prosenttiyksikköä ja pieneni toimihenki- 12 Palkkatilastokatsaus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

15 löillä ja työntekijöillä yhden prosenttiyksikön. Rakennusalan ylemmillä toimihenkilöillä säännöllisen työajan ansion ylin desiilipalkka ilman tulospalkkioita oli 81 prosenttia, teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä 74 prosenttia ja työntekijöillä 62 prosenttia alinta desiilipalkkaa suurempi. Edellisestä vuodesta palkkahajonta aleni ylemmillä toimihenkilöillä yhden sekä teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä kolme prosenttiyksikköä. Työntekijöillä palkkahajonta pieneni kahdeksan prosenttiyksikköä. Tulospalkkiot lisäävät palkkahajontaa ylemmillä toimihenkilöillä Tulospalkkiot lisäävät palkkahajontaa erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä. Teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä sekä työntekijöillä tulospalkkioiden vaikutus palkkahajontaan oli pienempi tai lähes olematon. Teollisuuden ylemmillä toimihenkilöillä ylin desiilipalkka tulospalkkioineen oli 112 prosenttia suurempi kuin alin desiilipalkka. Edellisestä vuodesta palkkahajonta mukaan lukien tulospalkkiot laski kolme prosenttiyksikköä. Rakentamisen aloilla ylemmillä toimihenkilöillä ylin desiilipalkka tulospalkkioineen oli 93 prosenttia suurempi kuin alin desiilipalkka. Edelliseen vuoteen verrattuna palkkahajonta tulospalkkioineen pieneni kuusi prosenttiyksikköä ja ilman tulospalkkioita yhden prosenttiyksikön. Palvelualojen ylemmillä toimihenkilöillä vastaava luku oli 150 prosenttia. Ansiokehityksen hajonta Ansiokehitys vaihtelee tilastointijaksolla sekä aloittain että palkansaajittain. Aloittaisten ansiokehityserojen syinä ovat erisuuruiset sopimuskorotukset sekä aloittain vaihtelevat yksilölliset palkankorotukset. Myös henkilöstörakenteen muutokset aiheuttavat sopimusalakohtaisia ansiokehityseroja. Yksilötasolla palkkatilastoaineistoja tarkasteltaessa voidaan havaita, että suurimmalla osalla palkkataso kohoaa tilastoajanjaksolla alakohtaisen sopimuskorotuksen verran tai enemmän. Teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt Palkkahajontoja eräillä aloilla 2009 Sopimuskorotusta tai keskimääräistä ansiokehitystä hitaamman palkkakehityksen tai ansiotason laskun syinä ovat tavallisimmin palkkaa alentavat muutokset henkilön tehtävän vaativuudessa, työajassa, suoritustyön määrässä jne. Päinvastaiset muutokset puolestaan voivat myös nostaa palkkaa tuntuvastikin sopimuskorotusta tai keskimääräistä ansiokehitystä enemmän. EK:n jäsenyritysten kaikista kuukausipalkkaisista palkansaajista noin 12 prosentilla säännöllisen työajan ansio aleni vuoden 2008 lokakuusta vuoden 2009 lokakuuhun. Vastaavana aikana noin 25 prosentilla säännöllisen työajan ansio Alin desiilipalkka Mediaani Ylin desiilipalkka Opettajat Paperiteollisuuden tekniset- ja konttoritoimih. Paperiteollisuuden työntekijät Tietotekniikan palveluala, ammattitehtävät Teknologiateollisuuden tekniset- ja konttoritoimih. Farmaseutit Talonrakennusalan työntekijät Teknologiateollisuuden työntekijät Pankkitoimihenkilöt Vakuutusalan suorittavan tason toimihenkilöt Kemianteollisuuden työntekijät Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehet Terveyspalvelujen suorittava taso Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työntekijät Varastotyöntekijät Kaupan myyjät euroa/kk Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK nousi yli viisi prosenttia, noin 12 prosentilla yli 10 prosenttia ja noin neljällä prosentilla yli 20 prosenttia. Yksilötasolla ansiokehityksen hajontaa tarkastellaan identtisillä henkilöillä (ks. sivu 7). Työaikalisät, suorituspalkat ja tulospalkkiot lisäävät ansiokehityksen hajontaa. Palkkatilastoaineistosta voi havaita, että ansiokehityksen hajonta on pienin kiinteän kuukausipalkan ja aikapalkan osalta ja suurin, kun mukaan otetaan kaikki tilastoidut palkkalajit tulos- ja voittopalkkiot mukaan lukien. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

16 Tulospalkkiot Yli kolmannes palkansaajista sai tulospalkkioita Vuonna 2009 tulospalkkioita maksettiin 35 prosentille EK:n jäsenyritysten henkilöstöstä. Osuus oli suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Teollisuuden työntekijöillä osuus nousi, muilla henkilöstöryhmillä se aleni. Keskimääräinen tulospalkkio oli EK:n jäsenyrityksissä noin 6 prosenttia kokonaisansioista, mikä on noin prosenttiyksikkö vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tulospalkkiot ovat yleisimpiä teollisuuden toimihenkilöillä Teollisuuden ylemmistä toimihenkilöistä 72 prosenttia sai tulospalkkioita vuonna Osuus laski hieman edellisestä vuodesta. Teollisuuden teknisistä ja konttoritoimihenkilöistä runsaat puolet sai tulospalkkioita. Osuus laski enemmän kuin ylemmillä toimihenkilöillä. Teollisuuden työntekijöillä tulospalkkioita saaneiden osuus sen sijaan nousi, mikä johtui osittain tilastoteknisistä syistä. Rakennusalojen työntekijöillä tulospalkkaus oli edelleen pieni, koska aloilla käytetään yleisesti suorituspalkkausta. Myös rakennusalojen toimihenkilöillä tulospalkkauksen osuus on pienempi kuin teollisuudessa. Palvelualoilla tulospalkkioita saaneiden osuus aleni kautta linjan lukuun ottamatta hotelli- ja ravintola-alaa, jolla osuus on kuitenkin melko pieni. Palvelualoista eniten tulospalkkioita maksettiin rahoitus- ja vakuutusalalla, jolla osuus pysyi noin puolessa henkilöstöstä. Vähiten tulospalkkioita maksettiin edelleen terveys- ja sosiaalipalveluissa. Kaupassa sekä tieto- ja viestintäpalveluissa tulospalkkioita saaneiden osuus laski eniten. Tulospalkkiot keskimäärin kuusi prosenttia kokonaisansioista Vuonna 2009 tulospalkkiot olivat EK:n jäsenyrityksissä keskimäärin vajaa 6 prosenttia henkilöstön kokonaisansioista. Luku on laskettu niistä henkilöistä, joille palkkatilaston mukaan maksettiin tulospalkkioita kyseisenä vuonna. Maksettujen tulospalkkioiden osuus kokonaisansioista laski prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Lähes kaikissa henkilöstöryhmissä oli laskua. Teollisuudessa maksettujen tulospalkkioiden osuus vaihteli työntekijöiden 2,6 prosentista ylempien toimihenkilöiden 8,5 prosenttiin. Suurin lasku edelliseen vuoteen verrattuna oli ylemmillä toimihenkilöillä. Rakentamisessa toimihenkilöiden tulospalkkioiden osuus oli yli 9 prosenttia eli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Palvelualoista suurin tulospalkkioiden osuus oli rahoitus- ja vakuutusalalla, yli 9 prosenttia eli sama kuin rakentamisen ylemmillä toimihenkilöillä. Osuus laski 1,5 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Pienin osuus oli hotelli- ja ravintola-alalla, 3,4 prosenttia. Euromääräisesti suurimmat tulospalkkiot olivat rakennusalan ylemmillä toimihenkilöillä, noin euroa vuodessa. Teollisuuden ylemmillä toimihenkilöillä tulospalkkiot olivat euroa, rahoitus- ja vakuutusalalla euroa, teollisuuden teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä euroa, kaupan henkilöstöllä euroa ja teollisuuden työntekijöillä 900 euroa. Vuonna 2009 maksetut tulospalkkiot perustuvat edellisen vuoden tuloksiin Tulospalkkiot vähenivät kautta linjan vuonna 2009 edelliseen vuoteen verrattuna. Maksetut tulospalkkiot perustuvat yleensä yritysten tekemiin tuloksiin edellisenä vuonna. Vaikka talouden taantuma alkoikin jo syksyllä 2008, se ei vaikuttanut vielä täydellä teholla kyseisen vuoden tuloksiin. Koska taantuman pohja saavutettiin vuonna 2009, on odotettavissa, että tulospalkkioiden aleneva suunta jatkuu vielä vuonna Palkkatilastokatsaus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

17 Tulospalkkioita saaneiden osuus henkilöstöstä eri aloilla 2008 ja 2009 Teollisuus, työntekijät Teollisuus, tekn. ja kontt.toimihenkilöt Teollisuus, ylemmät toimihenkilöt Rakentaminen, työntekijät Rakentaminen, toimihenkilöt Kauppa Hotellit ja ravintolat Tieto- ja viestintäpalvelut Rahoitus ja vakuutus Terveys- ja sosiaalipalvelut EK yhteensä % 3,3 3,5 7,0 5,3 19,9 21,0 34,1 38,3 36,0 38,5 32,5 33,6 33,8 35,2 42,3 45,6 59,0 52,8 50,4 49,6 73,5 71, Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Tulospalkkioiden osuus kokonaisansioista eri aloilla 2008 ja 2009 Teollisuus, työntekijät 2,7 2,6 Teollisuus, tekn. ja kontt.toimihenkilöt 4,8 4,4 Teollisuus, ylemmät 10,1 toimihenkilöt 8,5 Rakentaminen, 2,9 työntekijät 2,0 Rakentaminen, toimihenkilöt 9,3 9,2 Kauppa 6,2 5, Hotellit ja ravintolat 3,4 4, Tieto- ja viestintäpalvelut 4,9 4,6 Rahoitus ja vakuutus 10,7 9,2 Terveys- ja sosiaalipalvelut 3,6 3,7 EK yhteensä 6,7 5,7 % Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

18 Palkkojen ja työvoimakustannusten rakenne vuonna 2009 Tehdyn työtunnin hinta 30 euroa Työnantajalle aiheutuva tehdyn työtunnin kokonaiskustannus oli EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2009 keskimäärin 30 euroa. Kokonaistyövoimakustannuksista 17,60 euroa oli tehdystä työstä aiheutuneita välittömiä palkkakustannuksia, 6,10 euroa välillisiä palkkakustannuksia, 5,60 euroa sosiaalimaksuja ja vajaa euro yrityskohtaisia työvoimakustannuksia. Palkan sivukuluja 70 prosenttia EK:n jäsenyritykset maksoivat palkkaan liittyviä sivukuluja vuonna 2009 keskimäärin 12,40 euroa tunnilta. Tämä on 70 prosenttia tehdyltä työajalta maksetuista palkoista. Yksityisen sektorin työnantajan välitön palkkakustannus tehtyä työtuntia kohti oli EK:n arvion mukaan 17,60 euroa. Tämä lisäksi työnantaja maksoi välillisiä palkkakuluja keskimäärin 6,10 euroa, pakollisia sosiaalimaksuja 5,60 euroa ja yrityskohtaisia henkilöstökustannuksia 0,70 euroa. Välillisistä palkkakuluista suurimmat ovat lomapalkat ja vapaapäivien palkat. Myös tulos- ja voittopalkkiot on laskettu välillisiin kuluihin. Sosiaalimaksuista suurimmat ovat työeläkemaksut ja sosiaaliturvamaksu. Taulukossa 2 esitetty kustannusrakenne on suuntaa-antava. Lisäksi on huomattava, että palkka- ja työvoimakustannusten rakenne on erilainen eri toimialoilla ja eri yrityksissä. Teollisuuden työntekijöiden tuntikustannukset lähes 30 euroa Teollisuuden työntekijöiden keskimääräiset kokonaistyövoimakustannukset olivat vuonna 2009 lähes 30 euroa tehtyä työtuntia kohti. Teollisuuden työntekijöiden keskimääräinen tehdyn työajan palkka oli hieman matalampi, välilliset palkat ja sosiaalimaksut hieman korkeammat ja yrityskohtaiset kustannukset matalammat kuin EK:n edustamilla aloilla keskimäärin. Eri aloilla ja eri yrityksissä tuntikustannukset ja niiden rakenne saattavat poiketa merkittävästi koko teollisuuden keskiarvosta. Teollisuudessa heikentyneen työllisyyden takia vuonna 2009 kohdistui tehtyyn työaikaan ja tehdyltä työajalta maksettuihin palkkoihin selvästi enemmän kustannuksia kuin aikaisempina vuosina. Tämän takia teollisuuden työntekijöillä nousi välillisten palkkojen osuus tehdyn työajan palkoista bruttomääräisesti noin 47 prosenttiin. Taulukossa 3 esitetty kustannusrakenne perustuu palkkojen osalta EK:n tuntipalkkatilastoon vuodelta 2009 ja muiden kustannuserien osalta eri viranomaisten tilastoihin, jotka EK:ssa on arvioitu vuoden 2009 tasolle. Sosiaalimaksut keskimäärin 24 prosenttia palkoista EK:n jäsenyritysten lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut olivat vuonna 2009 keskimäärin 23,8 prosenttia palkkasummasta. Työeläkemaksu oli keskimäärin 17,5 prosenttia, sosiaaliturvamaksu 3,1 prosenttia, työttömyysvakuutusmaksu 2,0 prosenttia ja tapaturmavakuutusmaksu 1,1 prosenttia palkkasummasta. Ryhmähenkivakuutusmaksu oli 0,1 prosenttia. Luvut perustuvat viranomaisten tilastoihin, mutta ovat osittain EK:n arvioita. Lakisääteisten sosiaalimaksujen lisäksi yritykset voivat maksaa myös vapaaehtoisia vakuutusmaksuja. Yrityksillä voi olla myös muita työsuhteisiin ja Taulukko 2. Palkkojen ja työvoimakustannusten rakenne EK:n jäsenyrityksissä 2009 Palkka- ja työvoimakustannuserä Työnantajan kustannus (netto), euroa / tunti Kustannuserien osuus, % Kokonaispalkoista (palkkasummasta) Tehdyn työajan palkoista Kokonaistyövoimakustannuksista Tehdyn työajan palkat 17, Välilliset palkat 6, Sosiaalimaksut 5, Yrityskohtaiset henkilöstökustannukset 0, Työvoimakustannukset yhteensä 30, Lähde: EK:n, Tilastokeskuksen ja eri viranomaisten tilastot. EK:n arvio vuodelle Palkkatilastokatsaus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

19 Taulukko 3. Teollisuuden työntekijöiden palkkojen ja työvoimakustannusten rakenne 2009 Palkka- ja työvoimakustannuserät Työnantajan työvoimakustannus, euroa/t, netto Työvoimakustannusten osuus, % Kokonaispalkoista (bruttopalkoista) Tehdyn työajan palkoista Kokonaistyövoimakustannuksista 1. Tehdyn työajan rahapalkat 16,30 100,0 54,5 2. Muut palkkaerät 7,31 44,9 24,5 Tulosperusteiset erät 0,31 1,9 1,0 Vuosilomapalkat 3,81 23,4 12,7 Vapaapäivien palkat 1,49 9,1 5,0 Sairausajan palkat 0,63 3,9 2,1 Muut palkat 1,07 6,6 3,6 3. Kokonaispalkat 23,61 100,0 144,9 79,0 4. Sosiaalivakuutusmaksut 5,79 24,2 35,5 19,4 Työeläkemaksut 4,19 17,5 25,7 14,0 Sosiaaliturvamaksu 0,74 3,1 4,6 2,5 Työttömyysvakuutusmaksu 0,48 2,0 2,9 1,6 Tapaturmavakuutusmaksu 0,30 1,3 1,9 1,0 Muut vakuutusmaksut 0,08 0,3 0,5 0,3 5. Muut työvoimakustannukset 0,48 2,0 3,0 1,6 6. Kokonaistyövoimakustannukset 29,89 126,2 183,4 100,0 Lähde: EK:n palkkatilasto ja EK:n laskelmat Tehdyn työajan rahapalkat + Muut palkkaerät = Kokonaispalkat Kokonaispalkat + Sosiaalivakuutusmaksut + Muut työvoimakustannukset = Kokonaistyövoimakustannukset Kokonaispalkat on esitetty nettomääräisinä, jolloin sairausajan palkoista on vähennetty työnantajan saamat maksunpalautukset. Kokonaispalkkoihin ei ole luettu luontoisetuja, joiden kustannukset on luettu muihin työvoimakustannuksiin. henkilöstöön liittyviä kustannuksia kuten työterveyshuollon, työpaikkaruokailun, koulutuksen ja henkilöstöetujen kustannukset. Näiden osuus palkkasummasta on keskimäärin 3 4 prosenttia. Taulukossa 4 on kuvattu tarkemmin lakisääteisten sosiaalivakuutusmaksujen koostumusta. Pienimmissä yrityksissä sosiaalivakuutusmaksujen osuus palkkasummasta on vuonna 2009 keskimäärin 20,7 prosenttia. Suurissa yrityksissä osuus on keskimäärin 25,9 prosenttia. Sosiaalivakuutusmaksujen summa voi kuitenkin olla eri yrityksissä ja eri toimialoilla näitä osuuksia pienempi tai suurempi seuraavista syistä: työeläkemaksu määräytyy suurilla yrityksillä yritys- ja vakuutuskohtaisesti, yritykset voivat sijoittua kolmeen eri sosiaaliturvamaksuluokkaan ja tapaturmavakuutusmaksu määräytyy työnantaja- ja ammattiluokkakohtaisesti. Vuonna 2009 yritysten sosiaaliturvamaksua muutettiin niin, että työnantajan kansaneläkemaksua alennettiin huhtikuun alusta lähtien 0,8 prosenttiyksiköllä. Maksu poistui tällöin kokonaan alimpaan maksuluokkaan kuuluvilta yrityksiltä. Vuoden 2010 alusta kansaneläkemaksun jäljelle jäänyt osa poistettiin toiseen ja kolmanteen maksuluokkaan kuuluvilta yrityksiltä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

20 Muutoksen ajankohta Taulukko 4. Yritysten lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut prosenttia ennakonpidätyksen alaisista palkoista Sosiaaliturvamaksu (sotu) Työeläkemaksu Tapaturmavakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksu Ryhmähenkivakuutusmaksu Yhteensä I II III Alin Ylin Alin Ylin ,8 4,000 5,600 6,500 1,20 0,90 3,45 0,090 22,990 28, ,8 3,600 5,600 6,500 1,20 0,90 3,45 0,090 22,590 28, ,6 3,600 5,600 6,500 1,20 0,80 3,10 0,095 22,295 27, ,7 3,600 5,600 6,500 1,00 0,70 2,70 0,085 22,085 26, ,7 2,950 5,150 6,050 1,00 0,70 2,70 0,085 21,435 26, ,8 2,964 5,164 6,064 1,00 0,60 2,45 0,081 21,445 26, ,8 2,964 5,164 6,064 1,00 0,60 2,50 0,080 21,444 26, ,8 2,966 5,166 6,066 1,10 0,70 2,80 0,080 21,646 26, ,7 2,958 5,158 6,058 1,10 0,75 2,95 0,080 21,588 26, ,7 2,951 5,151 6,051 1,00 0,75 2,95 0,080 21,481 26, ,8 2,771 4,971 5,871 1,00 0,70 2,90 0,070 21,341 26, ,8 2,801 5,001 5,901 1,00 0,65 2,70 0,070 21,321 26, ,8 2,000 4,200 5,100 1,00 0,65 2,70 0,070 20,520 25, ,9 2,23 2,23 2,23 1,00 0,75 2,90 0,070 20,950 23,100 Lähde: EK Työeläkemaksusta on esitetty keskimääräinen TEL-maksu ja vuoden 2007 alusta keskimääräinen TyEL-maksu. Sosiaaliturvamaksu koostuu kansaneläkemaksusta ja sairausvakuutusmaksusta. Kansaneläkemaksussa on kolme maksuluokkaa; maksu poistuu asteittain niin, että alkaen maksu alenee 0,801 prosenttiyksikköä ja poistuu loppuosa maksusta. Tapaturmavakuutusmaksusta on esitetty yritysten keskimääräinen maksu. Työttömyysvakuutusmaksusta on esitetty alin maksu, joka maksetaan tietyn palkkasumman osalta ja ylin maksu, joka maksetaan tämän palkkasumman ylittävältä osalta. Mistä työvoimakustannukset koostuvat? Työnantaja maksaa palkkaa paitsi tehdystä työstä, myös suuresta osasta poissaoloja. Lisäksi työnantaja osallistuu sosiaaliturvan rahoitukseen. Työnantajalla voi olla omia yrityskohtaisia henkilöstökuluja. Ei-tehdyltä työajalta maksetut palkat koostuvat vuosilomapalkoista (mukaan lukien lomakorvaukset ja lomarahat), vapaapäivien palkoista (työajan lyhennysvapailta, vuorovapailta, arkipyhistä ja sopimuksen mukaisilta vapaapäiviltä maksetut korvaukset), sairausajan palkoista (sairausajalta ja äitiysvapaalta maksetut palkat) ja muista palkoista (muun muassa varallaolokorvaukset). Ei-tehdyltä työajalta maksettuihin palkkoihin luetaan tässä julkaisussa myös tulospalkkiot. Sosiaalimaksut koostuvat lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista. Niistä lakiin perustuvia ovat työeläkemaksu, sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja tapaturmavakuutusmaksu. Ryhmähenkivakuutusmaksu perustuu työehtosopimuksiin. Yrityskohtaiset työvoimakustannukset koostuvat vapaaehtoisista eläkemaksuista ja muista vakuutusmaksuista sekä muun muassa koulutukseen, työterveyshuoltoon, työpaikkaruokailuun ja erilaisiin henkilökuntaetuihin liittyvistä kustannuksista. 18 Palkkatilastokatsaus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

21 Tilastoliite Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

22 20 Palkkatilastokatsaus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

23 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2009 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2009 Sivu 1 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio (1 Ansioiden muutos % Lukumäärä / t / kk Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Teollisuus Tuntipalkkaiset työntekijät ,41 2,5 2,3 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,6 2,5 Ylemmät toimihenkilöt ,6 1,9 Elintarviketeollisuus Tuntipalkkaiset työntekijät ,18 4,5 5,0 Kuukausipalkkaiset työntekijät ,7 3,5 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,7 6,1 Ylemmät toimihenkilöt ,4 5,0 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Työntekijät ,69 1,9 2,4 Toimihenkilöt ,3 3,7 Ylemmät toimihenkilöt ,2 4,3 Nahka- ja kenkäteollisuus Työntekijät ,99 3,2 2,7 Toimihenkilöt ,3 4,5 Ylemmät toimihenkilöt ,3 2,6 Saha- ja levyteollisuus Työntekijät ,49-0,5-0,3 Toimihenkilöt ,5 0,6 Ylemmät toimihenkilöt ,7 2,6 Paperiteollisuus Työntekijät ,34 3,6 3,3 Toimihenkilöt ,2 2,3 Ylemmät toimihenkilöt ,8 2,5 Puusepänteollisuus Työntekijät ,95 4,9 5,3 Toimihenkilöt ,0-0,6 Ylemmät toimihenkilöt ,4 1,1 Graafinen teollisuus Tuntipalkkaiset työntekijät ,58 3,4 1,9 Lehdistön toimituksellinen henkilöstö ,0 5,4 Tekniset toimihenkilöt ,5 3,1 Konttoritoimihenkilöt ,8 3,8 Ylemmät toimihenkilöt ,4 3,4 Kustannustoimittajat ,5 4,0 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

24 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2009 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2009 Sivu 2 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio Lukumäärä / t / kk (1 Ansioiden muutos % Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Kemianteollisuus Työntekijät ,33 4,5 5,4 Toimihenkilöt ,9 4,0 Ylemmät toimihenkilöt ,3 4,2 Öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuus Työntekijät ,03 8,2 9,7 Toimihenkilöt ,9 3,6 Ylemmät toimihenkilöt ,1 4,7 Kemian perusteollisuus Työntekijät ,87 3,2 3,8 Toimihenkilöt ,7 5,3 Ylemmät toimihenkilöt ,2 4,4 Muovi- ja kemian tuoteteollisuus Työntekijät ,66 5,6 4,7 Toimihenkilöt ,3 3,3 Ylemmät toimihenkilöt ,8 3,9 Kumiteollisuus Työntekijät ,54-4,9-3,3 Toimihenkilöt ,7 1,6 Ylemmät toimihenkilöt ,8 3,2 Lasikeraaminen teollisuus Työntekijät ,34 0,7 0,2 Toimihenkilöt ,1 6,6 Ylemmät toimihenkilöt ,2 3,6 Rakennustuoteteollisuus Työntekijät ,32 6,3 4,4 Toimihenkilöt ,6 3,0 Ylemmät toimihenkilöt ,2 3,7 Teknologiateollisuus Työntekijät ( ,50 0,2 0,0 Toimihenkilöt ,0 0,4 Ylemmät toimihenkilöt ,9 1,1 Pahvi- ja paperituoteteollisuus Työntekijät ,61 4,4 3,1 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,8 3,5 Ylemmät toimihenkilöt ,9 2,5 Energiateollisuus Työntekijät ,69 3,4 4,2 Toimihenkilöt ,1 4,3 Ylemmät toimihenkilöt ,4 4,1 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. 22 Palkkatilastokatsaus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2) Ei sisällä malmikaivoksia.

25 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2009 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2009 Sivu 3 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio (1 Ansioiden muutos % Lukumäärä / t / kk Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Rakentaminen Työntekijät ,11 3,6 3,5 Toimihenkilöt ,6 3,7 Ylemmät toimihenkilöt ,6 3,7 Talonrakennusala Työntekijät ,07 5,9 4,9 Toimihenkilöt ,4 3,5 Ylemmät toimihenkilöt ,4 3,3 Maa- ja vesirakennusala Työntekijät ,58 4,2 5,3 Toimihenkilöt ,4 4,8 Ylemmät toimihenkilöt ,5 4,1 Talotekniikka-ala Työntekijät ,59 0,4 0,7 Toimihenkilöt ,6 3,6 Ylemmät toimihenkilöt ,6 4,2 Maalausala Työntekijät ,58 4,2 6,3 Vedeneristys- ja tienpäällystysala Työntekijät ,63 4,2 4,3 Toimihenkilöt ,8 3,8 Ylemmät toimihenkilöt ,2 5,6 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

26 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2009 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2009 Sivu 4 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio (1 Ansioiden muutos % Lukumäärä / t / kk Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Kuljetus ja varastointi Rautatie-, ilma- ja vesiliikenne Kaikki kuukausipalkkaiset ,9 2,8 Autoliikenne Työntekijät ,29 6,6 6,7 Toimihenkilöt ,8 4,3 Huolinta-ala Huolinnan konttori, suorittava taso ,6 0,1 Tullaajat ja huolintatyönjohtajat ,3 1,7 Varastoterminaalityöntekijät ,7 1,8 Ahtausala Konttoritoimihenkilöt ,8 5,9 Ylemmät toimihenkilöt ,0 5,1 Viestinvälitys- ja logistiikka-ala Tuntipalkkaiset ,70 2,6 2,5 Kuukausipalkkaiset ,0 0,9 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. 24 Palkkatilastokatsaus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

27 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2009 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2009 Sivu 5 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio (1 Ansioiden muutos % Lukumäärä / t / kk Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Palvelut Kauppa Myyjät ,0 3,5 Myymälän- ja osastonhoitajat ,9 4,9 Varastotyöntekijät ,4 3,6 Varastoesimiehet ,8 3,7 Kaupan automiehet ( ,4 4,0 Huoltoasemien työntekijät ,9 8,2 Huoltoasemien hoitajat ,1 6,5 Konttori, suorittava taso ,5 3,7 Autoala Työntekijät ,97 2,8 1,0 Toimihenkilöt (varaosa, konttori) ,0-4,4 Tekniset toimihenkilöt ,0-0,3 Apteekkiala Farmaseutit ,4 5,2 Proviisorit ,9 4,7 Apteekkien työntekijät ,7 4,2 Majoitus- ja ravitsemisala Majoitus- ja ravitsemisala yhteensä ,1 3,8 Työntekijät ,6 3,5 Esimiehet ,8 4,3 Rahoitusala Rahoitusala yhteensä ,9 2,0 Suorittava taso ,5 1,2 Esimiestaso ,6 2,4 Johtotaso ,4 3,8 Vakuutusala Konttori Konttori yhteensä ,3 4,7 Suorittava taso ,9 4,6 Esimiestaso ,9 4,8 Johtotaso ,7 4,8 Kenttä Kenttä yhteensä ,7 7,0 Suorittava taso ,2 8,8 Esimiestaso ,0 6,2 Johtotaso ,8 2,6 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. 3) Sisältää kaupan ja erityisalojen automiehet. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

28 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2009 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2009 Sivu 6 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio (1 Ansioiden muutos % Lukumäärä / t / kk Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Televiestintä (4 Työntekijät ,36 2,6 3,3 Toimihenkilöt ,9 3,7 Ylemmät toimihenkilöt ,6 3,4 Tietotekniikka (5 Tietotekniikka yhteensä ,9 1,1 Ammattitehtävät ,9 1,6 Vaativat ammattitehtävät ,1 1,2 Asiantuntijatehtävät ,3 0,7 Vaativat asiantuntijatehtävät ,9-0,7 Johtotehtävät ,0 1,4 Tilitoimistot ,7 6,5 Suunnittelu- ja konsulttiala Toimihenkilöt ,6 4,0 Ylemmät toimihenkilöt ,0 4,9 Arkkitehtitoimistot ,4 4,7 Matkatoimistot ,5 2,0 Vartiointiala Kuukausipalkkaiset työntekijät ,0 9,0 Kiinteistöpalvelut Tuntipalkkaiset siivoojat ,28 1,5 4,6 Konttori, suorittava taso ,1 4,5 Kiinteistönhoitajat ,2 3,9 Kopio- ja tulostusala Kuukausipalkkaiset työntekijät ,0 3,1 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. 4) Sisältää Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn ICT-alan. 5) Sisältää Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikan palveluyritykset. 26 Palkkatilastokatsaus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

29 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2009 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2009 Sivu 7 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio (1 Ansioiden muutos % Lukumäärä / t / kk Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Opetusala Opetushenkilöstö ,4 4,3 Muu kuin opetushenkilöstö ,1 5,4 Autokoulut Liikenneopettajat ,5 3,8 Aikuiskoulutuskeskukset Opetushenkilöstö ,0 5,5 Terveyspalveluala Terveyspalveluala yhteensä ,4 7,0 Terveyspalvelualan suorittava taso ,7 6,9 Johto- ja esimiestaso ,5 7,2 Sosiaaliala Järjestöt ,7 5,3 Yksityinen sosiaalipalveluala ,6 5,3 Neuvonta-ala ,5 3,9 Kotieläinjalostusala ,1 9,0 Metsätyönjohtajat ,6 3,4 Metsäala ,8 1,2 Tekstiilihuoltoala Työntekijät ,94 3,9 0,7 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,3 3,9 Ylemmät toimihenkilöt ,7 4,0 Palvelualojen Toimialaliiton toimihenk. Toimihenkilöt ,8 3,3 Ylemmät toimihenkilöt ,0 1,6 Palvelualojen konttorihenkilöstö (6 Suorittava taso ,5 3,8 Esimiestaso ,8 4,2 Johtotaso ,8 4,9 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. 6) Sisältää kaupan, majoitus- ja ravitsemisalan sekä erityispalvelujen konttorihenkilöstön. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus

30 EK:n palkkatiedusteluiden sisältö EK:n palkkatiedustelut Elinkeinoelämän keskusliitto toteuttaa vuosittain useita palkkatiedusteluja. Päätiedustelut ovat tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkatiedustelu neljänneltä neljännekseltä sekä kuukausipalkkaisten (teollisuuden ja rakentamisen toimihenkilöt sekä useimpien palvelualojen henkilöstö) palkkatiedustelu lokakuulta. Osa tiedusteluista sisältää tietoja myös koko vuodelta. Lisäksi tehdään työntekijöiden palkkatiedustelu toiselta neljännekseltä. Palkkatiedusteluihin vastaaminen Palkkatiedusteluihin vastaaminen on EK:n sääntöjen mukaan pakollista kaikille jäsenyrityksille. Joillakin aloilla pienimmille yrityksille ja toimipaikoille on kuitenkin annettu mahdollisuus jättää vastaamatta palkkatiedusteluun. Tiedustelun kattavuus vaihtelee tällöin aloittain eri tiedusteluissa. Palkkatilastoinnin kohdentuminen Palkkatiedustelut kohdistetaan jäsenyrityksille pääasiallisesti työehtosopimuksen perusteella. Palkkatilastot käsittävät koko EK:n jäsenkentän lukuun ottamatta eräitä sopimusaloja, joiden palkkatilastot poikkeavat yleisestä kaavasta, kuten merenkulkuala. Tiedot pieniltä sopimusaloilta, joilla yhden yrityksen tiedot voivat olla tunnistettavissa, jätetään julkaisematta. Kenestä tietoja kerätään? Palkkatietoja kerätään kaikista palkansaajista, jotka ovat yritykseen työsuhteessa. Tietoja ei kuitenkaan kerätä omistus- tai sukulaisuussuhteen perusteella yrityksessä työskentelevistä, yrityksen ylimpään johtoon kuuluvista eikä pitempiaikaisesti ulkomailla työskennelleistä henkilöistä tai ulkomailla tehdystä työstä. Lisäksi edellytetään, että henkilöt ovat täysin työkykyisiä ja 15 vuotta täyttäneitä. Kenestä tiedot julkaistaan? Lähtökohtana on, että palkkatilastoissa julkaistaan palkkatiedot kaikista tiedusteluun kuuluneista henkilöistä. Kuitenkaan EK:n virallisessa työntekijöiden tuntipalkkatilastossa eivät ole mukana oppilaat, harjoittelijat ja nuoret työntekijät. Kuukausipalkkatilastoissa eivät ole mukana osa-aikaiset (vuodesta 2007 lähtien alle 34 tuntia viikossa työskentelevät), harjoittelijat ja nuoret työntekijät. Vuoden 2009 palkkatiedustelut Vuotta 2009 koskevat kuukausi- ja tuntipalkkatiedustelut lähetettiin EK:sta ja jäsenliitoista vuoden 2009 lopulla. Kuukausipalkkatilastot valmistuivat helmikuussa, ja tuntipalkkatilastot huhtikuussa. Palkkatilastojen perusaineistot sisältävät tiedot yhteensä noin henkilöstä. 28 Palkkatilastokatsaus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK