PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

Transkriptio

1 TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi Helsinki 1(5) Puh Faksi Teemu Kastula PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA 1 Johdanto Ammatin tai tutkinnon mukaisen ansiotason määrittäminen on yleensä aina tarpeen niin ammatillisen kuntoutuksen jälkeisiä ansiovertailuja tehtäessä kuin opiskelijan tai nuoren henkilön vuosityöansiota määritettäessä. Ansiovertailuista tapaturma-asiain korvauslautakunta (TAKO) on antanut ohjeita kiertokirjeessä 5/2014, ja ansion alentumaan perustuvia osaeläkkeitä koskee kiertokirje 8/2005. Opiskelijan ja nuoren henkilön vuosityöansion määrittämisestä on puolestaan ohjeistettu tarkemmin kiertokirjeissä 7/2003 ja 6/2004. Ammatin tai tutkinnon ansiotason määrittämisessä voidaan kiertokirjeen 5/2014 mukaan käyttää joko asianomaisen alan työ- tai virkaehtosopimuksen palkkamääräyksiä tai todellisiin palkkoihin perustuvia tilastotietoja. Tilanteissa, joissa ammatin/koulutuksen ansiotasoa ei jostain syystä pystytä määrittämään käyttäen alalla noudatettavan kollektiivisopimuksen palkanmäärityksiä, on kiertokirjeessä ohjeistettu käyttämään alakohtaisia palkkatilastoja aina, kun saatavilla on riittävän kattavia ja tarkkoja tilastotietoja. Tällä kiertokirjeellään TAKO ohjeistaa vakuutuslaitoksia sen suhteen, miten palkkatilastoja pyydettäessä EK:lta menetellään ja mitä tietoja EK tarvitsee vakuutuslaitosten tilastopyyntöjen toteuttamiseen. Tämän lisäksi kiertokirjeessä kerrotaan lyhyesti siitä, millaisia tilastolukuja EK:n palkkatilastoihin sisältyy ja mitä tilastolukuja vakuutuslaitos tarvitsee ammatin tai tutkinnon mukaisen ansiotason määrittämisessä. Kiertokirjeen liitteenä on kirjemalli EK:lle tehtäviä tilastopyyntöjä varten. EK toimittaa vakuutuslaitokselle toimittamansa tilastot myös TAKO:lle. Keskeisimmät ansionmäärityksessä käytetyt palkkatilastot julkaistaan TAKO:n Vakuutuslaitos Extrassa. Tapaturma-asiain korvauslautakunta on lakisääteinen elin, jonka tehtävänä on edistää tapaturmavakuutuslain mukaisen korvaustoimen yhtenäisyyttä antamalla yleisohjeita ja lausuntoja. Tapaturma-asiain korvauslautakunnan toimintaa sääntelevät tapaturmavakuutuslain (608/1948) 30 b 1 mom, 30 c ja 30 d, valtioneuvoston asetus tapaturma-asiain korvauslautakunnasta (965/2002) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus asioista, joista vakuutuslaitoksen on pyydettävä tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausunto (873/2002).

2 2(5) 2 Ansiotason määrittämisessä käytettävät tilastoluvut Lähtökohtaisesti ansionmäärityksessä tulisi hyödyntää säännöllisen työajan ansiota (STA). Säännöllisen työajan ansio on käytössä tavallisesti kaikissa palkkatilastoissa, joskin sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Tavallisesti siihen kuitenkin luetaan ainakin seuraavat erät: peruspalkka tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät työaikalisät toimihenkilöiden suoritusperusteinen palkanosa ja työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot luontoisetujen verotusarvo (ei tuntipalkkalaisten osalta, ei neljännesvuositilastossa). Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten esim. tulospalkkioita. Jos kuitenkin yli puolet alalla työskentelevistä saa tulospalkkioita, voidaan ansionmäärityksessä käyttää ansiotilastojen tulospalkkiot sisältävää säännöllisen työajan ansiota (STA tulospalkkioiden kanssa). Tällaisia aloja on esim. teollisuudessa ja rakentamisessa toimihenkilöiden osalta sekä finanssi- ja tietotekniikka-aloilla. Tulospalkkioiden tavoin kertaluonteisina erinä tilastoissa pidetään myös lomarahoja ja lomaltapaluurahoja, eivätkä nämäkään sisälly palkkatilastojen säännöllisen työajan ansioon. Laskennalliset lomarahat/lomaltapaluurahat (1/24-osa tai 18,5 %) otetaan kuitenkin huomioon ansiovertailussa tai vuosityöansion määrittämisessä siinä vaiheessa, kun tilastojen mukaiset ansiot nostetaan vuositasolle. Lähtökohtana tilastojen avulla tapahtuvassa ansionmäärityksessä on aina yleisten kaikkien kyseisen alan palkansaajien ansioita koskevien ansiotilastojen käyttäminen. Näin ollen esim. sukupuolten välisiä eroja ansioissa ei huomioida ansionmäärityksessä. Myöskään mahdollisia asuinpaikkaan perustuvia eroja alan palkansaajien ansioissa ei huomioida tilastotietoja käyttäen tehtävässä ansionmäärityksessä. Jos selvitettävänä on ammatin/koulutuksen alkupalkkataso, ansionmäärityksessä käytetään palkkatilastosta tilastoansioiden ensimmäistä desiiliä (desiili 10 %). Käytännössä ensimmäinen desiili tarkoittaa sitä, että tilastoiduista henkilöistä 10 prosentilla on tätä pienemmät ansiot ja 90 prosentilla taas tätä suuremmat ansiot. Tämän luvun voidaan katsoa kuvaavan riittävällä tarkkuudella ammatin/koulutuksen mukaista alkutason palkkaa. Mikäli selvitettävänä on ammatin/koulutuksen ansiotaso kolmen vuoden tasolla, käytetään ansioiden määrittämisessä ansiotilaston kvartiili 25 %. Kvartiili 25 % tarkoittaa sitä, että tilastoiduista henkilöistä 25 prosentilla on tätä pienemmät ansiot ja 75 prosentilla taas tätä suuremmat ansiot. Kvartiili 25 %:n mukaista tilastolukua sovelletaan ansioiden määrittämiseen kolmen vuoden tasolla sekä vuosityöansio- että vertailuansiotapauksissa. Ansionmäärityksessä käytetään aina sellaista ja sen vuoden palkkatasoa kuvaavaa tilastolukua, joka antaa parhaan mahdollisen kuva ammatin tai tutkinnon mukaisista

3 3(5) ansioista ansionmääritysajankohtana. Vuosityöansiotapauksissa ansionmääritysajankohtana on tapaturman sattumispäivä tai ammattitaudin ilmenemispäivä. Vertailuansiotapauksissa ansionmääritysajankohta on ajankohta, jolta tapaturmaeläkettä ollaan maksamassa. Se, minkä vuoden tilastolukuja ansionmäärityksessä kulloinkin käytetään, riippuu käytännössä siitä, milloin ansionmääritystä ollaan tekemässä. Ansiotilastot perustuvat tavallisesti tietoihin syyskuun tai vuoden viimeisen neljänneksen palkoista, ja ne julkaistaan yleensä seuraavan vuoden alkupuolella. Tavallisesti ansionmääritykseen käytetään näin ollen ansionmääritysajankohtana varmimmin saatavilla olevia ansionmääritysajankohtaa edeltävän kalenterivuoden syyskuun tai viimeisen vuosineljänneksen ansiotasoa kuvaavia tilastolukuja. Esim. Isännöitsijän alkupalkan sekä kolmen vuoden työkokemuksen tason ansioiden määrittämisessä tulisi TAKO:n tiedotteen 7/2012 mukaan käyttää EK:n palkkatilastoa tilastovuoden lokakuun palkoista. Tiedotteen soveltamisohjeen mukaan vuoden 2011 lokakuun palkkatilastoihin perustuvia lukuja käytetään vuosityöansion määrittämiseen tapaturmissa ja ammattitaudeissa, jotka ovat sattuneet tai ilmenneet jälkeen, sekä vertailuansio alkupalkkoina ja kolmen vuoden tasoina tapauksissa, joissa koulutus on päättynyt jälkeen, eikä uudempaa TAKO:n ohjetta ole vielä käytössä.

4 4(5) 3 EK:n palkkatilastot ja niiden hankkiminen 3.1 Tietoja EK:n palkkatilastoista EK:n ylläpitämät ansiotilastot kattavat laajasti koko yksityisen sektorin palkat pois lukien mm. lentokoneiden matkustamohenkilökunnan, merimiesten, kampaajien ja asianajoalalle työllistyneiden henkilöiden ansiot. EK:n ansiotilastot sisältävät palvelualojen palkkatilaston ja teollisuuden ja rakentamisen palkkatilaston. Palvelualoilla tarkoitetaan mm. kaupan alaa, majoitus- ja ravitsemisalaa sekä rahoitus- ja vakuutusaloja. Esimerkkeinä teollisuuden ja rakentamisen aloista voidaan puolestaan mainita elintarviketeollisuus, paperiteollisuus, teknologiateollisuus ja kemianteollisuus sekä talonrakennusala, maaja vesirakennusala ja talotekniikka-ala. Palvelualojen ansiotilastoissa saatavilla on säännöllisen työajan ansio kuukausitasolla (STA e/kk). Jaotteluna palvelualojen palkkatilastoissa on käytetty ammattinimikettä, koulutusta ja toimialaa. Teollisuuden ja rakentamisen toimihenkilöiden osalta tilastoissa on käytössä palvelualojen ansiotilastoja hieman karkeampi jaottelu, eikä tässä tilastossa esim. käytetä ammattinimikkeitä, vaan jako on tehty tehtävittäin (esim. tutkimus/kehitys ja asiantuntijat). Teollisuuden ja rakentamisen toimihenkilöiden tilastoansiot saadaan EK:n tilastoista säännöllisen työajan ansioina kuukausitasolla (STA e/kk). Teollisuuden ja rakentamisen työntekijöiden osalta ansiotilaston tilastonimikkeissä on jonkin verran vaihtelua eri toimialojen välillä esim. sen suhteen, onko jaotteluna tilastossa työntekijän koulutus vai hänen ammattinimikkeensä. Ansiotiedot työntekijöiden palkkatilastosta ovat saatavissa säännöllisen työajan ansioina tuntitasolla (STA e/h). EK:n ansiotilastojen pohjalla olevat palkkatiedot kerätään pääasiassa kalenterivuoden syyskuun tai viimeisen vuosineljänneksen aikana. Yleensä tietoja kerätään palkkatilastoja varten joko syyskuun tai viimeisen vuosineljänneksen palkoista ja eri palkaneristä, työpanoksesta sekä henkilöiden taustatiedoista. EK:n palkkatilastot valmistuvat ja julkaistaan tavallisesti seuraavan vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden kuluessa. 3.2 Ansiotilastojen hankkiminen EK:lta Tilastoja pyydettäessä EK:lta tulee pyynnössä mainita seuraavat seikat: vakuutetun suorittama / suoritettavana oleva tutkinto ja sen mahdollinen suuntautumisvaihtoehto ja oppilaitos

5 5(5) vakuutetun ammattinimike ja toimiala, jos vakuutettu on työllistynyt opiskelua vastaavaan työhön ansionmäärityksessä tarvittavat tilastoluvut ansionmääritysajankohta. EK:lle tulee ilmoittaa aina tarkat ja täsmälliset tiedot vakuutetun suorittamasta / vakuutetun suoritettavana olevasta tutkinnosta, mahdollisesta tutkinnon suuntautumisvaihtoehdosta sekä oppilaitoksesta. Jos vakuutettu on työllistynyt opiskelua vastaavaan työhön, EK:lle tehtävässä tilastopyynnössä tulee lisäksi ilmoittaa vakuutetun ammattinimike sekä toimiala, jolla hän työskentelee. EK:lta tulee pyytää aina asianomaisen vuoden säännöllisen työajan ansio (STA e/kk tai e/h) ja tieto palkansaajien lukumäärästä. Lisäksi EK:lta pyydetään tieto säännöllisen työajan ansioista tulospalkkoineen (STA tulospalkkioineen e/kk tai e/h) ja tulospalkkioita saavien palkansaajien lukumäärästä. Säännöllisen työajan ansioista tulee pyytää sekä desiili 10 %:n että kvartiili 25 %:n mukaiset luvut. EK:lle tehtävässä tilastopyynnössä tulee myös ilmoittaa ansionmääritysajankohta (ts. vuosityöansiotapauksissa tapaturman sattumis- tai ammattitaudin ilmenemisajankohta ja ansiovertailutapauksissa ajankohta, jolloin oikeus tapaturmaeläkkeeseen on syntynyt). EK:n palkkatilastot valmistuvat tavallisesti seuraavan vuoden alkupuolen aikana, joten useimmiten EK:lta toimitetaan vakuutuslaitokselle ansionmääritysajankohtaa edeltävän kalenterivuoden syyskuun tai viimeisen vuosineljänneksen ansiotasoa kuvaavat tilastoluvut. Vakuutuslaitoksia muistutetaan siitä, että EK:n tilasto-osasto ei vastaa muihin kuin palkkatilastoja koskeviin kyselyihin, ja esim. vahingoittuneen suorittaman tutkinnon kestoa tai sisältöä koskevat tiedustelut tulee aina esittää ko. oppilaitokselle tms. taholle. EK:lta ei ole myöskään saatavissa arvioita jonkin ammatin / tutkinnon suorittaneiden tulevasta ura- tai ansiokehityksestä. EK:n tilasto-osasto ei vastaa myöskään työehtosopimuksia koskeviin tiedusteluihin. Nämä kyselyt tulee aina suunnata suoraan asianomaisen alan työnantaja- tai työntekijäjärjestöihin. Näin ollen esim. kysymykset alalla maksettavan lomarahan tai lomaltapaluurahan määräytymisestä (ts. onko alalla maksettavan lomarahan/lomaltapaluurahan suuruus esim. puolet loma-ajan palkasta vai 18,5 % vuoden ajalta maksetusta palkasta), tulee esittää suoraan asianomaisen alan liitoille. TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA Mika Mänttäri puheenjohtaja Liite: - Mallikirjeet EK:lle tehtäviä tilastopyyntöjä varten