EU-MIDIS II Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen kokemukset EU:ssa Sami Nevala EU:n perusoikeusvirasto
EU:n perusoikeusviraston tehtävät Neuvoo Euroopan unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita perusoikeuskysymyksissä, jotka liittyvät EU-lain täytäntöönpanoon Kerää, analysoi ja jakaa luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja perusoikeuksista EU:ssa Edistää perusoikeuksiin liittyvän yleisen tietoisuuden lisääntymistä jakamalla tietoa viraston työstä, ja rohkaista vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa Neuvoston asetus (EY) 168/2007, 15.02.2007 2
FRA:n työn kohdealat (2013-2017) Oikeuden saatavuus Rikoksen uhrit ja kompensaatio Tietoyhteiskunta ja yksityiselämän kunnioitus ja henkilötietojen suoja Romanien osallistaminen Oikeudellinen yhteistyö (ei rikosasioissa) Lapsen oikeudet Syrjintä Maahanmuutto ja kotouttaminen, viisumi- ja turvapaikka-asiat, rajavalvonta Rasismi, muukalaisviha, ja niihin liittyvä suvaitsemattomuus Neuvoston päätös 252/2013/EU, 11.3.2013 3
FRA:n survey-tutkimukset EU-MIDIS: European Minorities and Discrimination survey (2008) 23,500 vastaajaa maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt, EU-27 5,000 vastaajaa yleisväestöstä 10:ssä maassa EU-MIDIS II (2015-2016) 25,500 vastaajaa maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt, EU-28 Roma pilot survey (2011) Survey on Discrimination and Hate Crime against Jewish people (2012) LGBT survey (2012) Violence against Women survey (2012) Fundamental Rights survey (2017-2018) Second Survey on Discrimination and Hate Crime against Jewish people (2018) 4
Tavoitteet EU-MIDIS II: tutkimus maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen kokemuksista A. Kerätä vertailukelpoista tietoa kautta EU:n maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen kokemuksista eri indikaattoreita varten: Europe 2020 romanien osallisuusfoorumi maahanmuuttajien kotouttaminen syrjinnän vastainen työ ja yhdenvertaisuus YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDGs) B. Parantaa survey-menetelmiä, joilla voidaan kerätä tietoja valituilta vastaajaryhmiltä C. Arvioida muutoksia ja kehitystä viime vuosien osalta D. Verrata tuloksia yleisväestön kokemuksiin EU-maissa 5 5
EU-MIDIS II: aikajana Kommentointi ja testaus: 2014 Otanta ja pilotointi: tammikuu elokuu 2015 Kenttätyö: lokakuu 2015 heinäkuu 2016 Julkaisut: Roma: Selected Findings December 2016 Muslims: Selected Findings September 2017 Main results December 2017 Technical Report December 2017 Online visualisation December 2017 Tulossa Lisää temaattisia raportteja Aineisto 6
EU-MIDIS II: kohderyhmät Tutkimus kattaa seitsemän laajaa vastaajajoukkoa, joista kussakin EU-maassa haastateltiin 1-3 ryhmää Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien lapset (1. ja 2. polven maahanmuuttajat: valittu syntymämaan tai vanhempien syntymämaan perusteella) Turkki (haastattelut 6 EU-maassa) Pohjois-Afrikka (haastattelut 5 EU-maassa) Saharan eteläpuoleinen Afrikka (haastattelut 12 EU-maassa mukaan lukien Suomi) Aasia/etelä-Aasia (haastattelut 4 EU-maassa) Uudet maahanmuuttajat: henkilöt, jotka ovat syntyneet EU:n ulkopuolella ja ovat muuttaneet unionin alueelle tutkimusta edeltäneiden 10 vuoden aikana (haastattelut 2 EU-maassa) Romanit (haastattelut 9 EU-maassa) Venäläisvähemmistö (haastattelut 3 EU-maassa) 7
Maahanmuuttajat Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ja näiden lapset (1. ja 2. polven maahanmuuttajat) 12 maata Irlanti Italia Itävalta Luxemburg Malta Portugali Ranska Ruotsi Saksa Suomi Tanska Yhdistynyt kuningaskunta 8
EU-MIDIS II: tutkimusmenetelmät Haastattelut toteutettiin kaikissa 28 EU:n jäsenvaltiossa 2015-2016 Käyntihaastattelut 25,515 vastaajan kanssa antavat tietoa yhteensä 77,659 henkilöstä, jotka asuvat valituissa kotitalouksissa Kyselylomake käännettiin kaikille EU:n virallisille kielille sekä lisäksi arabian, kurdin, venäjän, somalin, tamazightin ja turkin kielille Tutkimuksessa käytettiin otanta- ja painotusmenetelmiä joilla oli mahdollista saavuttaa edustava otos valituista ryhmistä kussakin EU:n jäsenvaltiossa Tarkempia tietoja käytetyistä tutkimusmenetelmistä on saatavilla menetelmäkuvausraportissa: EU-MIDIS II Technical report 9
EU-MIDIS II sisältö Register contact sheet, screening Household Composition Children work, education Housing & living standard Rights awareness, perceptions & attitudes Discrimination Looking for work Discrimination At work Discrimination Health Discrimination Housing Discrimination Education (children) Discrimination Other services: education, leisure, public transport, bank, administration Discrimination Awareness of other people who experienced discrimination Corruption & experiences with the police (Hate)Crime victimisation Harassment & violence Societal participation Residence & status, citizenship, trust, migration plans Socioeconomic background Interviewer questionnaire = osiot, joiden kysymysrakenne noudattaa samaa mallia 10
EU-MIDIS II Tulokset Syrjintä ja oikeustietoisuus 11
Syrjintä kysymykset Syrjintäkokemukset eri tekijät o ihonväri, etninen alkuperä tai maahanmuuttajatausta, uskonto tai maailmankatsomus, sukupuoli, ikä, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen, muut tekijät eri elämän osa-alueet o työnhaku o työelämä o o o o koulutus tai lasten koulunkäynti terveydenhuolto asuminen julkiset ja yksityiset palvelut (joukkoliikenne, hallinto, asiointi ravintoloissa, kahviloissa, baareissa, hotelleissa, kaupoissa) Tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden ja viiden vuoden aikana Vastaajan kokema syy syrjityksi tulemiselle Ulkonäkö, nimi, aksentti/puhetapa, pukeutuminen, osoite (asuinalue), kansalaisuus, synnyinmaa Syrjintätapauksesta ilmoittaminen 12
Syrjintäkokemukset: Päätulokset 38 % kokee tulleensa syrjityksi etnisen taustansa tai maahanmuuttajataustansa vuoksi tutkimusta edeltäneiden viiden vuoden aikana (Suomessa: 60 %) 24 % koki tulleensa syrjityksi tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana (Suomessa: 45 %) 12 kuukauden syrjintäkokemusten yleisyys vaihtelee 6 % ja 50 % välillä riippuen vastaajaryhmästä ja maasta 1. Pohjois-Afrikka 31 % 2. Romanit 26 % 3. Saharan eteläpuolinen Afrikka 24 % Syrjintä voi olla toistuvaa: keskimäärin 5 tapausta vuodessa 13
EU- 28 EU- 28 EU- 28 RIMGR (S)ASIA RUSMIN NOAFR ROMA SSAFR TUR Syrjintäkokemukset tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana LU 50 NL 39 FI AT DK SE MT DE IE FR IT PT UK Group average PL SI Group average Total 45 42 41 38 38 33 30 29 23 17 15 24 15 7 10 24 AT DK BE SE DE Group average NL IT FR BE ES Group average EL IT CY UK Group average Total 28 26 20 19 18 20 34 31 31 21 31 37 21 16 8 10 24 49 EL PT HR ES CZ SK HU RO BG Group average EE LV LT Group average Total 48 47 37 35 32 30 21 21 14 26 7 6 (4) 6 24 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 14
60 50 40 36 Syrjintätilanteeseen liittyneet tekijät vastaajaryhmittäin NOAFR Pohjois-Afrikka ROMA Romanit TUR Turkki SSAFR Saharan eteläpuolinen Afrikka RIMGR uudet maahanmuuttajat (S)ASIA Aasia ja etelä-aasia RUSMIN venäläisvähemmistö 30 20 10 0 27 27 25 20 19 19 19 16 16 12 12 12 9 10 9 8 7 5 5 6 7 4 4 2 3 2 1 1 2 3 (1)(2) 2 2 (1) (1) (1) NOAFR ROMA TUR SSAFR RIMGR (S)ASIA RUSMIN Total Ethnic origin Religion Skin colour Age Gender 15
Syrjintäkokemukset eri tilanteissa (%, EU-28) Past 12 months Past 5 years Other public/private services Looking for work At work Housing Education Health 3 6 7 9 12 12 16 22 22 23 29 Total 24 38 0 10 20 30 40 50 60 16
Syrjintäkokemuksista ilmoittaminen, oikeustietoisuus 12% syrjintää kokeneista teki ilmoituksen viimeisimmästä tapauksesta Tulokset vaihtelevat maan ja vastaajaryhmän mukaan, 5% ja 30% välillä Vain 4% ilmoituksista tehtiin tasa-arvoelimille 71% vastaajista ei tunne yhtäkään tahoa, joka tarjoaa tukea tai neuvoja syrjintää kokeneille 62% ei tunne maansa tasa-arvoelintä 67% tietää maan lainsäädännöstä, joka kieltää syrjinnän ihonvärin, etnisen alkuperän tai uskonnon perusteella 17
EU- 28 EU - 28 EU- 28 RIMGR (S)ASIA RUSMIN NOAFR ROMA SSAFR TUR Syrjintätapauksesta ilmoituksen tehneet (%) FI IE SE UK FR LU DE DK MT IT PT AT Group average SI PL Group average Total 30 27 25 17 15 15 15 12 11 (9) (9) 8 16 (10) (8) 9 12 SE DK NL AT BE DE Group average NL IT FR BE ES Group average CY UK IT EL Group average Total 22 21 21 16 15 11 12 29 18 9 8 (7) 10 16 (15) (11) (5) 14 12 HR SK CZ BG RO EL HU ES PT Group average LT EE LV Group average Total 18 18 15 14 11 7 6 5 (5) 12 (13) (3) (2) (3) 12 0 20 40 60 0 20 40 60 0 20 40 18
IE DK UK LV CY CZ PL LT BE SE HR NL FI EL DE BG FR PT HU SK EE RO AT IT LU SI MT ES EU-28 Vastaajat, jotka tuntevat ainakin yhden maassa toimivan tasaarvoelimen (%) 100 80 Suomi Yhdenvertaisuusvaltuutettu 21 % Tasa-arvovaltuutettu 38 % 67 65 60 60 56 55 52 52 52 48 47 45 40 43 42 40 37 37 36 33 31 27 24 23 38 20 21 14 12 10 9 6 0 19
EU-MIDIS II Tulokset Häirintä ja väkivalta 20
Viharikollisuus: häirintä kysytyt kysymykset Tapaukset tutkimusta edeltäneiden viiden vuoden ja 12 kuukauden aikana, vastaajan etniseen taustaan tai maahanmuuttajataustaan liittyen: sanalliset loukkaukset, solvaus, nimittely väkivallalla uhkailu loukkaavat eleet, tuijottaminen loukkaavat tai uhkaavat sähköpostit tai tekstiviestit loukkaavat kommentit netissä ja sosiaalisessa mediassa Lisäkysymykset: miten usein näin on tapahtunut, kuvaus tekijästä, onko tapauksesta tehty ilmoitus, syyt ilmoittamatta jättämiselle 21
Viharikollisuus: häirintä tulokset 24 % vastaajista EU:ssa on kokenut häirintää etnisen taustansa tai maahanmuuttajataustansa vuoksi tutkimusta edeltäneiden 12 kk aikana (Suomi: 47 %) Haastatelluista ryhmistä eniten vihaan perustuvaa häirintää olivat kokeneet romanit (30 %) sekä maahanmuuttajat Pohjois-Afrikasta ja näiden lapset (29 %) Suurimmassa osassa häirintätapauksia (71 %) tekijä oli henkilö, jolla ei vastaajan mukaan ollut vähemmistötaustaa 22
Viharikollisuus: häirintä SSAFR ryhmä (%) 50 47 40 30 20 38 38 35 33 33 32 30 24 15 14 13 21 10 0 23
Viharikollisuus: häirintä Tapaukset tutkimusta edeltäneiden 12 kk aikana (%, EU-28) 60 50 40 37 43 30 20 20 10 0 Once 2 to 5 times 6 times or more often 24
Viharikollisuus: häirintä henkilö(t) (%, EU-28) 80 70 72 60 50 40 30 20 10 0 Unknown person 15 Somebody at work / in college or university / training 8 Neighbours 3 3 4 Police officer or border guard Right-wing extremist / racist group Public official 25
Viharikollisuus: häirintä tapauksesta ilmoittaminen (%, EU-28) Reported Not reported Don't know/no answer 1 10 Another organisation/service 53 89 Police Both 10 36 0 20 40 60 Suomessa 11 % vastaajista ilmoitti häirinnästä jollekin taholle. 26
Viharikollisuus: väkivalta tulokset 3% vastaajista on kokenut väkivaltaa etnisen taustansa tai maahanmuuttajataustansa perusteella tutkimusta edeltäneiden 12 kk aikana (Suomessa: 5 %) Korkeimmat tulokset: romanit ja maahanmuuttajat Saharan eteläpuolisesta Afrikasta sekä näiden lapset (korkeimmillaan 11%) 11% miesvastaajista, jotka ovat kokeneet väkivaltaa 12 kuukauden aikana olivat kohdanneet kuusi tapausta tai enemmän 28% ilmoitti viimeisimmästä tapauksesta poliisille tai muulle taholle (Suomessa: 32%) 27
EU-MIDIS II Tulokset Yhteisöön kuuluminen ja luottamus 28
Mielipiteet asuinmaasta Suurin osa kaikista tutkimukseen vastanneista pitää asuinmaataan EU:ssa heille tärkeänä tai erittäin tärkeänä (77 %) (Suomessa: 83 %) Suurin osa vastaajista kokee kuuluvansa asuinmaahansa EU:ssa (67 %) (Suomessa: 71 %) Lähes puolet 1. ja 2. polven maahanmuuttajista kokee kuuluvansa sekä nykyiseen asuinmaahansa että lähtömaahan. Kuulumisen tunne asuinmaahan vaikuttaa sukupolvi, kansalaisuus ja syrjintäkokemukset 29
Luottamus yhteiskunnallisia toimijoita kohtaan Tulokset osoittavat luottamuksen olevan korkea, etenkin luottamus kunnallisviranomaisiin, poliisiin, ja oikeusjärjestelmään. 10 9 Esimerkki: luottamus oikeusjärjestelmään 8 7 6 5 4 6.7 4.7 5.8 7.5 7.3 6.4 5.9 8.0 6.0 7.0 4.9 6.3 7.5 5.5 6.6 6.2 6.2 6.6 3 2 1 0 SSAFR ESS TUR AT BE DE DK FI FR IE IT LU MT NL PT SE UK 30
Luottamusta ei tule pitää itsestään selvänä Luottamuksen taso on alhaisempi niiden vastaajien kohdalla, jotka ovat kokeneet syrjintää, häirintää tai väkivaltaa 31
FR - SSAFR FR - NOAFR UK - SSAFR UK - SASIA LU - SSAFR BE - NOAFR FI - SSAFR NL - NOAFR DE - TUR NL - TUR DK - TUR DK - SSAFR PT - SSAFR SE - TUR DE - SSAFR BE - TUR AT - TUR Luottamus 2. polven maahanmuuttajien keskuudessa Luottamus alhaisempi kuin 1. polven keskuudessa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 6.5 6.8 7.3 7.7 4.4 4.7 5.4 6.5 6.6 6.3 8.1 5.4 5.2 Esimerkki: Luottamus oikeusjärjestelmään 7.2 5.7 5.0 7.5 7.1 5.7 5.3 6.6 6.0 6.2 6.8 7.6 6.2 5.6 5.9 6.4 7.2 5.8 5.7 First generation Second generation 7.7 6.2 32
FRA:n tuloksiin pohjautuvia neuvoja Kansallisten syrjinnän vastaisten toimien kehittäminen Toimivat sanktiot, tietoisuus oikeuksista ja palveluista Syrjinnän vastaisen suojan laajentaminen EU-tasolla Toimet syrjintää vastaan työelämässä Esim. anonymisoitu työnhaku, rekrytointikoulutus Tasa-arvoelinten toimintaedellytysten turvaaminen Rohkaiseminen ilmoittamaan viharikollisuudesta Rikoksen uhrien oikeuksia koskevan direktiivin täytäntöönpano Pitkäaikaisen oleskeluluvan vaikutus integraatioon Vähemmistöjen edustus viranomaisissa Lasten koulunkäynnin tukeminen, aikuisten kieliopinnot 33
Thank you! EUMIDIS2@fra.europa.eu fra.europa.eu