Kuljettajaopetuksen kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa VÄLIRAPORTTI 4/2018

Kuljettajaopetuksen kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa VÄLIRAPORTTI 4/2018 Tampereen seudun ammattiopisto, TREDU Koulutuskeskus Salpaus Oulun seudun ammattiopisto, OSAO

Työn nimi Väliraportti 4/2018 Kuljettajaopetuksen kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa TIIVISTELMÄ Tampereen seudun ammattiopisto (TREDU), Koulutuskeskus Salpaus ja Oulun seudun ammattiopisto (OSAO) hakivat kuljettajakoulutuksen kehittämiseksi kokeilulupaa Trafista 9.6.2017. Liikenteen turvallisuusvirasto puolsi kokeiluluvan myöntämistä 26.7.2017 ja Liikenne ja viestintä ministeriö antoi suostumuksen luvan myöntämiseen 5.10.2017 edellyttäen, että kokeilussa varmistutaan siitä, että kysymyksessä olevan ajokortin luokkaa varten annettavalla teoria- ja ajo-opetuksella saavutetaan laissa tarkoitetut valmiudet ja ettei opiskelijan oikeuksia vaaranneta kokeilulla. Päätös kokeiluluvan myöntämisestä tehtiin Trafissa 6.10.2017. Koulutuskokeilun tavoitteena on opiskelijoiden henkilökohtaistamisen avulla tunnistaa ja tunnustaa osaaminen ajo-oikeuteen tähtäävässä kuljettajakoulutuksessa. Lisäksi tavoitteena on selvittää opiskelijan valmiudet C-, CE- ja D -luokan ajoneuvojen käsittely- ja ajotaidossa sekä tunnustaa ja tunnistaa taidot turvallisen, sosiaalisen ja taloudellisen ajamisen osalta. Koulutuskokeiluun liittyy tutkimuksen tekeminen, jonka kokeilusta tekee YAMK opiskelija Erkki Hynynen. Opinnäytetyö tehdään Hämeenlinnan Ammattikorkeakouluun ja valvojana toimii tutkija- yliopettaja, TkT, KTL, MBA Henrik Ramste ja FT Marko Susimetsä ohjaa opinnäytetyön. Avainsanat Reformi, kuljettajakoulutus, opetussuunnitelma, ajokortti, henkilökohtaistaminen Sivut 9 s

SISÄLLYS 1 AIHEPIIRI JA TAUSTATIETOA... 1 1.1 TUTKIMUSONGELMA JA TAVOITTEET... 1 1.2 TEOREETTINEN PERUSTA... 1 1.3 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN... 2 1.4 KONTRIBUUTIO... 2 2 TULOKSET... 3 2.1.1 C- luokan kuljettajaopetuksen kokeiluluvan oppilaat... 3 2.1.2 C-luokan vertailuryhmä... 4 2.1.3 CE- luokan kuljettajaopetuksen kokeiluluvan oppilaat... 5 2.1.4 CE-luokan vertailuryhmä... 6 2.1.5 D- luokan kuljettajaopetuksen kokeiluluvan oppilaat... 7 2.1.6 D-luokan vertailuryhmä... 8 3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 9

1 1 AIHEPIIRI JA TAUSTATIETOA Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena tuleville vuosille on lyhentää opiskelijoiden opiskeluaikoja. Opiskelijoiden aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on jatkossa koulutuksen järjestäjän vastuulla. Osaamista tulee jatkossa kyetä tunnistamaan henkilökohtaistamisen avulla paremmin. Uuden ammatillista koulutusta koskevan asetuksen mukaan osaamista tunnistetaan jatkossa myös niiltä opiskelijoilta, joilla ei heidän osaamisestaan ole esittää dokumentaatiota. Koulutuksen järjestäjän on mietittävä erilaisia keinoja, joilla osaamista voidaan arvioida myös opiskelijoilta, joilla ei ole esittää aikaisemmin hankittuja todistuksia opiskelusta ja työelämästä. Jotta reformiin voidaan vastata, on oppilaitosten kehitettävä koulutusprosessiaan siten, että opiskelijoiden aiemmin hankittua osaamista voidaan hyödyntää ammatillisen tutkinnon suorittamisessa. Kokeiluluvan myötä voidaan samaa asetuksen ammatillisesta koulutuksesta hengessä toteuttaa lain säätelemässä kuljettajakoulutuksessa. 1.1 TUTKIMUSONGELMA JA TAVOITTEET Tutkimusongelmana on C-, CE- ja D-luokan kuljettajaopetuksen ns. pakollisen opetuksen vs. tutkinnon suorittajan koulutuksen kautta tai aikaisemmin hankitun osaamisen henkilökohtaistaminen kuljettajaopetuksessa ennen kuljettajatutkintoa. Ajokorttilaki edellyttää täydentävän opetuksen osalta, että henkilöllä on ennen tutkintoon tuloa voimassa oleva kuorma- tai linja-auton kuljettajan ammattipätevyys ja hän on saanut sitä täydentävän kuljettajaopetuksen. Koulutuskokeilun avulla on tarkoitus selvittää, voidaan opetuksessa huomioida opiskelijan osaaminen, ei niinkään kuljettajaopetuksen tuntimäärät, jotka nyt määrittelevät kuljettajatutkintoon pääsemisen. 1.2 TEOREETTINEN PERUSTA Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen rakentuminen tukee tutkimusongelman ilmiöitä ja seikkoja, jotka osaamisen kehittymistä ja saavuttamista voidaan arvioida. Näkökulma, josta tutkimusongelmaa tarkastellaan, on muotoutunut ammatillisen koulutuksen reformin sisältämistä tavoitteista. Tutkimuskirjallisuutena ovat erilaiset lähteet, jotka käsittelevät vertailututkimusta ja sen tulosten analyysejä. Tutkimuksen tekemisessä teoreettinen perusta auttaa selkiyttämään, kohdentamaan ja rajamaan tutkimusongelmaa ja tutkimusmenetelmän valintaa. Teoreettinen perusta antaa vahvan tuen tutkimustapausten vertailuun ja osaamisen arviointiin.

Vertaileva tutkimus jakaantuu ryhmäeroja selittävään ja korrelaatiotutkimukseen. Ryhmäeroja vertailevassa tutkimuksessa, jossa muuttujia mitataan useammassa populaatiossa ja tiettyjä muuttujia useammassa ryhmässä. Näin voidaan saada selville ryhmien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia ajotaidon osalta. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät ovat merkityksellisiä ryhmällä ja opiskelijalla ja mitä aiheutuu ryhmässä opiskeleville. Korrelaatiotutkimuksissa pyritään löytämään ajotaidon välisiä yhteyksiä tutkimalla kohdejoukkoa kokonaisuutena. Mitattavien muuttujien joukkoon otetaan selittäviä muuttujia, kuten opiskelijan aikaisempi yhteys erilaisten laitteiden toiminnan tuntemiseen ja niiden käyttämiseen. Selittävien muuttujien avulla pyritään löytämään yhteyksiä ja ne voidaan ajatella olevan syitä ajotaidon kehittymiselle. Tutkimuksessa halutaan saada selville opiskelijan havainto- ja motorististen taitojen kehittyminen tasolle, jota voidaan hyödyntää ajokorttikoulutuksessa. Valtioneuvoston asetus ajokorteista, ajokorttilaki, Liikenteen turvallisuusviraston ohjeet ja määräykset sekä voimassa olevat opetussuunnitelmat määrittelevät vaadittavan osaamisen, joiden vaatimukset kuvaavat samalla ajokortin ajamisen osaamisvaatimuksia. 2 1.3 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksessa käytetään verrokkiryhmää. Tutkimusmenetelmänä käytetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista menetelmää jolloin saadaan tutkittua tarpeeksi laaja otanta ja otannassa huomioidaan myös saadut tulokset ja menetelmät. Tutkimusmenetelmänä tullaan käyttämään myös case menetelmää, jolloin oppilaalle annetaan henkilökohtaista ajo-opetusta yksin ja verrataan ryhmä opetukseen, esimerkiksi ajoparin käyttö ajoopetuksen toteutuksessa. 1.4 KONTRIBUUTIO Todennäköisenä tuloksena odotetaan ennakkoon henkilökohtaistamisen vaikutuksen opetusmääriin ja samalla hyötynä ylimääräisten kulujen karsiminen. Henkilökohtaistamisen opetusmääriä vähentävän vaikutuksen merkitys koko ammatillisen koulutuksen reformin haasteeseen lyhemmistä opiskeluajoista voidaan olettaa toteutuvan. Lyhempien opiskeluaikojen taloudellinen vaikutus voidaan osoittaa opetusmäärien pienentymisellä opiskelijaan kohti vertailtuna.

3 2 TULOKSET 2.1.1 C- luokan kuljettajaopetuksen kokeiluluvan oppilaat 200,00 180,00 160,00 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 Keskiarvot perustason ammattipätevyys opetus / kuljettajaopetus Teoria Ajoopetus EAK Käytännön harj. Ikä C- Teoria C- ajo Ajo 181,26 2,32 10,94 92,85 19,09 11,71 6,24 C-luokan kokeilulupaan osallistuvien opiskelevien kuljettajatutkinnon ajokokeet toteutettiin 16.11.2017 26.3.2018. Kokeiluun osallistuvista neljä henkilöä oli yli 20 vuotta ja loput nuorempia, josta johtuen keski-ikä oli niinkin alhainen kuin 19,09 vuotta. Kokeiluun osallistuvat olivat saaneet C-luokan teoria-opetusta opetussuunnitelman mukaisen määrän 12 tuntia. Tämä johtuen siitä, että teoriat oli käyty tuntisuunnitelman mukaisesti, ennen kokeiluluvan voimaantuloa. Ajo-opetuksen osalta annettu keskiarvo on 3,76 tuntia pienempi kuin vaadittu. Kuljettajatutkintoon mennessä opiskelijat olivat saaneet perustason ammattipätevyys opetuksesta ennakoivan ajon koulutusta 10,94 tuntia ja henkilökohtaista ajo-opetusta 2,32 tuntia sekä käytännön harjoituksia 92,85 tuntia. Ammattipätevyys teoria-opetuksen keskiarvo oli 181,26 tuntia. Kuljettajatutkintoon osallistuvista 20 % suoritti ajokokeen pienimmillä tuntimäärillä mitä opetussuunnitelma edellyttää. Perustason ammattipätevyys opetuksen opetusmäärän keskiarvo 287,37 tuntia ovat oleellisesti vaikuttaneet ajo-opetuksen tuntimääriin ja kuljettajatutkinnosta hyväksy

4 tysti selviytymiseen. Epäilemättä teoria-opetuksessa olisi käynyt samoin. Kaikki opiskelijat opiskelevat lisäksi perustutkinto-aineita, jotka myös kehittävät osaamisen hankkimista. 2.1.2 C-luokan vertailuryhmä Teoria Ajoopetus EAK ajo Käytännön harj. ikä C-teoria C-ajo 113,71 3,43 14,57 32,14 30,89 12,00 11,21 Vertailuryhmän opiskelijoiden keski-ikä oli yli 30 vuotta, nuorimman ollessa 18,3 vuotta ja vanhimman 55,25 vuotta. Vertailuryhmän opiskelijat olivat saaneet C-luokan teoria-opetusta opetussuunnitelman mukaisesti 12 tuntia. Ajo-opetuksen keskiarvo oli 11,21 tuntia eli 1,21 tuntia yli opetussuunnitelman määrittelemän. Kuljettajatutkintoon mennessä opiskelijat olivat saaneet perustason ammattipätevyys opetuksesta ennakoivan ajon koulutusta 14,57 tuntia ja henkilökohtaista ajo-opetusta 3,43 tuntia sekä käytännön harjoituksia 32,43 tuntia. Ammattipätevyys teoria-opetuksen keskiarvo oli 113,43 tuntia. Perustason ammattipätevyys opetuksen opetusmäärän keskiarvo 163,71 tuntia.

5 2.1.3 CE- luokan kuljettajaopetuksen kokeiluluvan oppilaat Teoria Ajo-opetus EAK Käytännön Ikä CE- teoria CEajo harj. ajo 74,25 3,44 13,13 50,25 26,25 12,78 21,67 CE-luokan kokeilulupaan osallistuvien opiskelevien kuljettajatutkinnon ajokokeet toteutettiin 13.12.2017 9.3.2018. CE- luokan kokeiluun osallistuvien keski-ikä oli 26,25 vuotta vanhimman ollessa 59,5 vuotta ja nuorimman 18,5 vuotta. Kokeiluun osallistuvat olivat saaneet CE-luokan kuljettajatutkintoon mennessä teoria-opetusta 12,78 tuntia ja ajo-opetusta 21,67 tuntia. Yhdellä henkilöllä teoriaa olisi pitänyt olla viisi tuntia ja muilla täysi määrä 15 tuntia. Teoriaopetus oli aloitettu ennen kokeiluluvan voimaan tuloa. Ajo-opetuksen osalta kokeiluryhmän vaadittu opetusmäärä opetussuunnitelman mukaan ennen kuljettajatutkintoon tuloa olisi ollut keskimäärin 28 tuntia. Kokeilun avulla saavutettiin 21,67 tunnin, jolloin opetusmäärä pieni runsas 8 tuntia. Ajokokeen suoritti hyväksytysti ensimmäisellä kerralla yhtä lukuun ottamatta kaikki. Yhden ajokokeen hylkääminen johtui siitä että hakija oli ajanut koko tutkinto ajan yhdellä kädellä. Kuljettajatutkintoon mennessä opiskelijat olivat saaneet perustason ammattipätevyys opetuksesta ennakoivan ajon koulutusta 13,13 tuntia ja henkilökohtaista ajo-opetusta 3,44 tuntia sekä käytännön harjoituksia 50,25 tuntia. Ammattipätevyys teoria-opetuksen keskiarvo oli 74,25 tuntia. Perustason ammattipätevyys opetuksen opetusmäärän keskiarvo 141,07 tuntia ovat oleellisesti vaikuttaneet ajo-opetuksen tuntimääriin ja kuljettajatutkinnosta hyväksytysti selviytymiseen. Epäilemättä teoriaopetuksessa olisi käynyt samoin. Kaikki opiskelijat opiskelevat lisäksi tutkintoon johtavia aineita, jotka tietenkin vahvistavat osaamisen hankkimista.

6 2.1.4 CE-luokan vertailuryhmä Teoria Ajoopetus EAK Käytännön Ikä CE- teoria CE- ajo ajo harj. 117,15 9,95 15,10 74,55 33,35 15,00 36,1 CE- luokan vertailuryhmän opiskelijoiden 33,35 vuotta vanhimman ollessa 58,2 vuotta ja nuorimman 18,5 vuotta. Kokeiluun osallistuvat olivat saaneet CE-luokan kuljettajatutkintoon mennessä teoria-opetusta 15 tuntia ja ajo-opetusta 36,1 tuntia. Vertailuryhmän ajokokeen suoritti hyväksytysti yhtä lukuun ottamatta kaikki opiskelijat ensimmäisellä kerralla. Kuljettajatutkintoon mennessä opiskelijat olivat saaneet perustason ammattipätevyys opetuksesta ennakoivan ajon koulutusta 15,10 tuntia ja henkilökohtaista ajo-opetusta 9,95 tuntia sekä käytännön harjoituksia 74,55 tuntia. Ammattipätevyys teoria-opetuksen keskiarvo oli 117,15 tuntia.

7 2.1.5 D- luokan kuljettajaopetuksen kokeiluluvan oppilaat 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 - Teoria Ajo-opetus EAK ajo Käytännön harj. ikä D- teoria D- ajo 83,21 1,79 15,21 40,64 43,06 13,86 17,39 D-luokan kokeilulupaan osallistuvien opiskelevien kuljettajatutkinnon ajokokeet toteutettiin 18.10.2017 28.3.2018. D- luokan kokeiluun osallistuvien keski-ikä oli muita ajokorttiluokkia korkeampi 43,06 vuotta. Kokeiluun osallistuvat olivat saaneet D-luokan teoria-opetusta 13,86 tuntia. Yhden henkilön kohdalla osaaminen oli sillä tasolla että hän ei käynyt teoriatunteja ollenkaan ja läpäisi kokeen ilman virheitä. Suuri osa henkilöistä niin kuin muissakin luokissa oli aloittanut teoria-opinnot tuntisuunnitelman mukaisesti, ennen kokeiluluvan voimaan-tuloa. Ajo-opetuksen osalta kokeiluryhmän vaadittu opetusmäärä opetussuunnitelman mukaan ennen kuljettajatutkintoon tuloa olisi ollut 28,82 tuntia. Kokeilun avulla saavutettiin 17,39 tuntia, jolloin määrä pieni 11,43 tuntia. Yhden henkilön osalta opetusmäärä olisi ollut 10 tuntia, mutta hän suoritti ajokokeen hyväksytysti 3,5 tunnilla. Kaikki hakijat suorittivat ajokokeen hyväksytysti ensimmäisellä kerralla. Kuljettajatutkintoon mennessä opiskelijat olivat saaneet perustason ammattipätevyys opetuksesta ennakoivan ajon koulutusta 15,21 tuntia ja henkilökohtaista ajo-opetusta 1,79 tuntia sekä käytännön harjoituksia 40,64 tuntia. Ammattipätevyys teoria-opetuksen keskiarvo oli 83,21 tuntia. Perustason ammattipätevyys opetuksen opetusmäärän keskiarvo 140,86 tuntia ovat oleellisesti vaikuttaneet teoria-opetuksen ja ajo-opetuksen tuntimääriin ja kuljettajatutkinnosta hyväksytysti selviytymiseen. Teoriaopetuksessakin päästiin pienempiin tuntimääriin ja siinä oleellisesti on vaikuttanut perustason ammattipätevyys opinnot sekä perustutkintoon liittyvät opinnot.

8 2.1.6 D-luokan vertailuryhmä Teoria Ajo-opetus EAK ajo Käytännön harj. ikä D- teoria D- ajo 179,14 13,50 25,71 67,00 27,74 13,57 27,64 D- luokan vertailuryhmän opiskelijoiden keski-ikä oli 27,74 vuotta. Opiskelijat olivat saaneet D-luokan teoria-opetusta 13,86 tuntia ja ajoopetusta 27,64 tuntia.. Kuljettajatutkintoon mennessä opiskelijat olivat saaneet perustason ammattipätevyys opetuksesta ennakoivan ajon koulutusta 25,71 tuntia ja henkilökohtaista ajo-opetusta 13,50 tuntia sekä käytännön harjoituksia 67,00 tuntia. Ammattipätevyys teoria-opetuksen keskiarvo oli 179,14 tuntia. Perustason ammattipätevyys opetuksen opetusmäärän keskiarvo oli 285,36 tuntia.

9 3 JOHTOPÄÄTÖKSET Tuloksina kokeilun tässä vaiheessa voidaan todeta, että ammatillinen kuljettajakoulutus on laaja kokonaisuus, jossa opiskelija saa riittävät valmiudet suorittaa raskaiden ajoneuvoluokkien ajo-oikeudet ammatillisen koulutuksen aikana. Nuorilla ammatillinen koulutus sisältää paljon ajoharjoittelua suljetulla alueella, jolloin taidolliset valmiudet ajoneuvon käsittelyyn luodaan. Lisäksi heille opetetaan ammatillisia aineita sekä kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen sisältöjä, jotka kehittävät heidän tietopuolista osaamistaan. Osaamistaan täydentävillä iäkkäämmillä opiskelijoilla näkyy selvästi iän mukanaan tuomaa varmuutta ajoneuvon käsittelyyn, motoriseen toimintaa ja liikenteen havainnointiin. Samoin heillä on ennen kuljettajatutkintoa usein merkittävä määrä ammatillisia ja kuljetusalan perustason ammattipätevyys opintoja. Teoriakokeeseen vaadittava osaaminen on osaamista täydentävillä iäkkäämmillä opiskelijoilla hankittu muun opiskelun aikana. Tulokset olivat kuljettaja tutkintojen hyväksymisen osalta kokeiluluvalla tutkintoon menneiden ja verrokkiryhmän, joka oli saanut vaadittavan opetuksen teoria- ajo-opetustunneissa, samansuuntaiset. Hylkäysprosentti oli molemmilla sama, eivätkä tulokset siten poikenneet juuri mitenkään toisistaan. Voidaan todeta, että opiskelijan osaamisen tunnistaminen ammatillisia aineita opettavien opettajilla oli erinomaisella tasolla. Tuloksena voidaan lisäksi todeta, että ammatillisessa opetuksessa voidaan opiskelijoilta poistaa päällekkäistä opettamista, jolloin opiskelumotivaatio säilyy opiskelijoilla parempana ja vähentää näin syrjäytymistä ja opiskelijoiden keskeyttämisiä.