Ruokailujen tukeminen sairauden eri vaiheissa mikä au5aa hoitotyöntekijää? Syömishäiriöpäivät 20.1.2015 Pia CharpenBer Psykologi KogniBivinen psykoterapeue, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus, Elämän Nälkään Ry pia.charpenber@syomishairiokeskus.net
Syömishäiriökar5a koko kuva Tausta- tekijät Psyyk- kiset oireet Käy2äy- tymis- oireet Somaat- 5set oireet - - - - - Traumat Ihmissuhde- ongelmat Itsearvostus Tunteiden- säätelykyky Geenit, synn. omin. - - - - - Ahdistus Masennus Pakko- oireet DissosiaaBo PsykooEset Blat - - - - Syömä5ö- myys Ahmiminen Kompensaa- Bot Pakko- oireet - Käy5äyty- misoireiden aiheu5amat komplikaa- Bot
Mitkä seikat vaiku5avat siihen, miten hyvin syömishäiriötä sairastavan syöminen onnistuu? Sairauden vaihe Mitä enemmän subjekbivista hyötyä oireista koetaan saatavan, sitä huonommin muutokset onnistuvat Sairauden psyykkinen vakavuusaste Mitä vakavampi sairaus, sitä heikompi kyky au5aa itseään ja sitä enemmän ulkopuolista tukea tarvitaan Sairauden fyysinen vakavuusaste Alipainoisuus, oireilun aiheu5amat komplikaabot Kun somaaenen Bla on heikko, sairastuneen normaali itsensä au5amisen kapasiteee on heikosb käyte5ävissä
Sairauden vaiheet
Sairauden vaiheet - esiintyvät samankaltaisina riippuma5a sairauden vakavuudesta Kärsimysvaihe Toive muutoksesta Kuherrusvaihe Muutosten tekeminen Sairauden alkaminen Paraneminen
Sairauden vaihe vaiku5aa sairastuneen kykyyn ravita itseään Kuherrusvaiheessa sairastunut kokee oireista olevan enemmän hyötyä kuin hai5aa eikä tarve5a muutokseen ole. Kiinnostus muutosten tekemiseen on olematon ja yhteistyöhön ase5uminen hoitavien henkilöiden kanssa hankalaa Kärsimysvaiheessa sairastunut alkaa kärsiä oireistaan, mu5a uskoo vielä helpotuksen olevan mahdollinen sairauden keinoin Tervehtymistä tukevat keinot tuntuvat pelo5avilta eikä sairastunut pidä niitä tobsena vaihtoehtona Tällöin syöminen onnistuu vain BukasB tue5una ja siihen lii5yy paljon ahdistusta ja kapinaa
Sairauden vaihe vaiku5aa sairastuneen kykyyn ravita itseään Toivemuutoksesta - vaiheessa sairastunut alkaa ajatella ratkaisun ehkä si5enkin piilevän oireista luopumisessa ja alkaa vähitellen rohkaistua kokeilemaan muutosta. Hän alkaa lämmetä hoitavien henkilöiden ehdotuksille Muutosten tekeminen - vaiheessa sairastunut uskaltaa jo hyvin tehdä muutoksia ja on vastaano5avainen hoidolle.
Syömishäiriön psyykkinen vakavuus
Syömishäiriön vakavuus 1 Mitä varhaisempi vaurio, sitä vakavampi häiriö Syömishäiriönä ilmenevä vaurio on voinut syntyä missä tahansa kehitysvaiheessa Aikuisuus Nuoruusikä Lapsuus Varhaislapsuus Kehitysvaiheet rakentuvat aiempien varaan Niissä opitut selviytymiskeinot määräävät seuraavien kerrosten selviytymiskeinot
Syömishäiriön vakavuus 2 Heiveröinen pohja huteroi5aa muiden kerrosten vakau5a Varhaislapsuudessa oppima5a jääneet taidot eivät ole käytössä myöskään vanhempana Myöhäisemmissä vaiheissa tulleet vauriot eivät vahingoita perustaltaan vahvaa psyyke5ä vakavasb
Syömishäiriön vakavuus 3 Mitä varhaisempi vaurio, sitä suurempi merkitys oireilla on mielen koossa pitämisessä Kun rakennelman alimmat Bilet ovat huteria, koko rakennelma lepää huteralla pohjalla Tällöin oireista luopuminen aiheu5aa voimakasta epätasapainon kokemusta: ylipääsemätöntä pelkoa, hätää, tuhoutumisen tunne5a Oireista luopuminen on tällöin useimmille mahdotonta omassa varassa luopumisen aiheu5ama tuska on liian suuri keste5äväksi yksin.
Sairauden vakavuus 4 Jos varhaista vauriota ei ole tapahtunut, ei sairaus ole ns. psyykkisesb vakava Tällöin sairastuneen psyyken perusrakenteet ovat vahvat ja paraneminen etenee nopeasb Sairaus on BlapäisesB sulkenut sairastuneen kapasiteebn pois käytöstä Paranemisprosessi tarkoi5aa omatun kapasiteebn saamista takaisin käy5öön Polikliininen hoito tai lyhyt sairaalahoito rii5ävät au5amaan sairastunu5a paranemaan
Sairauden vakavuus 5 Jos varhainen vaurio on tapahtunut tai keskeinen kehitystehtävä jäänyt tapahtuma5a, on sairaus ns. psyykkisesb vakava Tällöin sairastuneen psyyken perusrakenteet ovat heikot ja paraneminen on hidasta Oireet toimivat keskeisinä selviytymiskeinoina eikä sairastuneella ole juuri muita keinoja Paranemisprosessi tarkoi5aa tervey5ä tukevan selviytymiskapasiteebn rakentamista, uuden oppimista Tällöin vaaditaan pitkää, erikoistunu5a hoitoa, jossa paino5uu psyykkinen työskentely
Sairauden vakavuusasteen vaikutus kykyyn au5aa itseään paranemaan 1 Erinomainen kyky Paranemiseen tarvi5avat taidot Lievä Keskivaikea Kyky säädellä ja sietää tunteita Kyky o5aa vastuu omasta voinnista Kyky tavoi5aa meta- aja5elu Kyky luo5aa hoitaviin henkilöihin Vaikea Eri5äin vaikea Heiveröinen kyky
Sairauden vakavuusasteen vaikutus kykyyn au5aa itseään paranemaan 2 Voimakas Sairastuneen suhde oireisiinsa Eri5äin vaikea Oireiden hallitse- ma5omuus Sairau5a tukevien ajatusten pako5avuus Pelokkuuden voimakkuus Taipumus paniikkiin Vaikea Keskivaikea Lievä Lievä
Syömisen normalisoinb anoreksian hoidossa Yleiset raamit - laadi5u sopimaan sellaisenaan niille, joilla sairauden psyykkinen vakavuus on vähäisempi
Syömisen normalisoinb: mitä vai miten? Jokainen sairastunut on yksilö ja vaabi oman erityisen lähestymistapansa Ohjeet aina yleisiä käytäntöjä, joita sovelletaan sairastuneen yksilöllisten tarpeiden ja Blanteen mukaan Oleellisinta on, kuinka tukea tarjotaan Arvostava asenne Kuunnellaan, osoitetaan ymmärrystä ja myötätuntoa Tarjotaan tukea sairastuneen Blanteen vaabmalla intensiteebllä Tärkeämpää miten tehdään kuin mitä tarkalleen tehdään Sairastuneen täytyy Betää olevansa turvassa hoitavan henkilön kanssa, jo5a hän uskaltaa alkaa parantua
Syömisen normalisoinb AN 1 Tavoi5eiden ase5aminen (= hoitosuunnitelman teko) Mitä muutoksia halutaan saada aikaiseksi Missä ajassa muutokset halutaan aikaansaada NykyBlanteen kartoitus Ruokapäiväkirja tai vastaanotolla tehty lista syömisistä Rohkeuden kasva5aminen muutosten tekemiseen Keskustellaan sairastuneen kanssa siitä, mikä au5aisi häntä tekemään muutoksia Millaista tukea hän tarvitsisi Millaisiksi olosuhteet pitäisi rakentaa (ruokailupaikat, syöminen seurassa/yksin, mistä ruoista uskaltaa aloi5aa jne.)
Syömisen normalisoinb AN 2 Kuunnellaan sairastunu5a tarkasb Ongelmana, e5ä sairastunut ei aina ole varma siitä mitä haluaa ja se saa5aa vaihdella tapaamisesta toiseen Ongelmana, e5ä sairastuneen toiveisiin vaiku5avat voimakkaasb anorekbnen aja5elu ja painonnousun pelko Hoitavan henkilön on säilyte5ävä tasapaino asiantunbjuuden ja sairastuneen kuuntelemisen välillä Omaa mielipide5ä ei saa pako5aa toiselle toisaalta sairau5a ei myöskään saa tukea Kommunikoidaan hienotunteisesb, mu5a selkeäsb milloin sairastuneen toiveet tukevat sairau5a eikä niiden mukaan kannata toimia perustellaan oma näkemys tarkasb Asenne aina kunnioi5ava ja arvostava kaikessa kommunikaabossa
Syömisen normalisoinb AN 3 Ruokavalion laajentaminen Lähdetään liikkeelle nykyisestä ruokalistasta Laaditaan tavoiteruokalista, esim. ravitsemusterapeubn vastaanotolla tai käytetään valmista listaa Tai suunnitellaan ruokalisäykset viikoi5ain Sairastunut saa tehtäväkseen mieeä seuraavan lisäyksen sovitun ajan kuluessa (esim. tapaamisten väli) Tai hoitava henkilö ehdo5aa lisäyksen Hoitava henkilö varmistaa, e5ä lisäys on rii5ävä (mielellään vähintään n. 100 kcal/vko; ja jos mahdollista enemmän esim. 500 kcal) Ei puhuta energiamääristä sairastuneen kanssa, vaan ruoista ja ruoka- annoksista (ellei se poikkeuksellisesb tunnu erityisen hyödylliseltä)
Syömisen normalisoinb AN 4 Ruokarituaalien vähentäminen Laaditaan rituaaleista yhdessä lista Ruokien syöminen Betyssä järjestyksessä Tie5yjen liikkeiden tekeminen syödessä Ruokien pilkkominen Betyllä tavalla Pakonomainen ruokien punnitseminen Jne Vähennetään rituaaleja vähitellen, esim. yksi viikossa Sairastunut voi itse määrätä tahdin, kunhan työskentely selväsb etenee
Syömisen normalisoinb AN 5 Painonseuranta Viikoi5ain Hoitava henkilö arvioi kestääkö sairastunut Bedon painostaan Vaikeu5aako Beto syömisen onnistumista Aiheu5aako Beto tarpeetonta ahdistusta ja paranemisen jumi5umista paikalleen Paranemisen edetessä ja painon normalisoituessa punnitusbhey5ä voi harventaa, esim. 1 krt/kk
Syömisen normalisoinb AN 6 Haitallisista ahdistuksen säätelykeinoista poisharjoi5elu Pakko- oireet Pakko- liikunta Body- checking Pakonomainen punnitseminen Jne Listataan oireet ja vähennetään astei5ain
Syömisen normalisoinb AN 7 Työskentelyn seuranta, tukeminen Ongelmanratkaisu Miksi lisäys tai harjoitus ei onnistunut Mitä tarvi5aisiin, jo5a onnistuisi seuraavalla kerralla Työskentelyn eri osa- alueiden tavoi5eiden tarkistaminen ja säätäminen paranemisen edetessä (= hoitosuunnitelman päivi5äminen) Tilanteesta riippuen 2-6 kk:n välein (tai oman yksikön säädösten mukaan)
Miten huomioida sairauden vaihe ja vakavuus syömisen normalisoinnissa?
Syömisen korjaaminen Nykyisen syömisen kartoitus Ruokapäivä- kirja Syömisen listaus vastaanotolla Ruokapäivä- kirja Ruokien valokuvaus Läheisten rapore Ruokailun seuraaminen sen tapahtuessa (Lievä) (keski- vaikea) (vaikea) (eri5äin vaikea)
Syömisen korjaaminen Ruokailun suunni5elu Suunnitel- laan yhdessä pt:n kanssa tarkka ruokalista (ravitsemusterapeubn kanssa tai hänen suunnitelmansa pohjalta) Annetaan sairastuneen vaiku5aa listaan mahdollisim- man paljon Suunnitellaan yhdessä pt:n kanssa tarkka ruokalista (rav. ter.) ohjaavalla o5eella Annetaan sairastuneen vaiku5aa listaan, mu5a ollaan tarkkana e5ei tueta oireilua Annetaan sairastuneelle ruokalista (rav. ter.) ja tuetaan sen nouda5amisessa Ruokalistan energiamäärä suhteutetaan aikaisempaan ruokamäärään (re- reeding syndrooma) Kuunnellaan sairastuneen huolia syömiseen lii5yen ja autetaan häntä kestämään syömisen aiheu5ama ahdistus
Syömisen korjaaminen RuokailuBlanteen suunni5elu Käydään yhdessä läpi miten sairastunut aikoo toteu5aa ruokailunsa arjessaan ja miten varmistaa, e5ä kaikki sovi5u tulee syötyä Käydään yhdessä yksityiskohtai- sesb läpi miten sairastunut aikoo toteu5aa ruokailunsa Suunnitellaan ruokailublanne mahdollisimman turvalliseksi - Turvalliset ruoat - Turvallinen Blanne Keskustellaan siitä, millaista tukea sairastunut tarvitsee uskaltaakseen syödä Luodaan ruokailublanne mahdollisimman turvalliseksi Tuetaan kaikki ruokailut Keskustellaan siitä, millaista tukea sairastunut tarvitsee uskaltaakseen syödä Luodaan ruokailublanne mahdollisimman turvalliseksi Tuetaan kaikki ruokailut intensiivisesb Syötetään tarvi5aessa Laitetaan nm- letku tarvi5aessa Tarjotaan aina sairastuneelle mahdollisuus keskusteluun ja vaiku5amiseen. Perustellaan huolellisesb ehdotukset ja päätökset.
Syömisen korjaaminen Etenemisen tahdin määri5ely Viikoi5aiset lisäykset Viikoi5aiset tai kahden viikon välein tehtävät lisäykset Kuunnellaan tarkasb mihin sairastunut kokee pystyvänsä ja edetään sen mukaan Oleellisinta oikea suunta eikä niinkään vauhb SomaaEnen kunto määri5ää etenemisen tahdin Viikoi5aiset lisäykset, jos mahdollista Hengenvaarassa otetaan huomioon re- feeding syndrooma ja mukautetaan etenemistahb sen mukaan
Syömisen korjaaminen Painon seuranta Viikoi5ain hoidon alussa tahba voi harventaa paranemisen edetessä Sairastunut voi katsoa painonsa halutessaan Viikoi5ainen seuranta Määritellään painon katsominen sen mukaan millainen vaikutus sillä on sairastunee- seen Viikoi5ainen seuranta Sairastunut ei näe painoaan, sillä se aiheu5aa haitallista stressiä, voimistaa turhaan ahdistusoireita ja vaikeu5aa syömistä On hyödyksi, e5ä painoa seuraa sama henkilö, joka au5aa syömisen korjaantumisessa
Syömisen korjaaminen Syömisen tukeminen Ei erityisesb tarpeen Sairastunut pystyy muu5amaan käy5äytymis- tään rii5äväsb ohjeiden perusteella Hyvä Viikoi5ainen olla mahdollisuus seuranta tukeen, esim. vanhemmat, Määritellään koulun painon henkilökunta, katsominen kumppani sen mukaan Läsnäolo millainen rii5ää vaikutus sillä on sairastunee- seen Tuki on väl5ämätön, muuten syöminen ei onnistu. Tuki on Bivistä, mieluiten kahdenkeskistä ainakin hoidon alkuvaiheessa Tuetaan verbaalisesb rauhoi5elemalla, ohjaamalla Tarvi5aessa syötetään, autetaan lusikkaa suuhun tms. Laitetaan nm- letku jos syöminen ei onnistu
Ahmimisen lope2aminen Yleiset raamit
Ahmimisen lope5aminen 1 Tilanteen kartoitus (aihe on arka, joten Betoa kanna5aa varautua keräämään usealla tapaamisella) Mitä tarkalleen ahmimisen aikana syödään (subjekbivinen vai objekbivinen ahmiminen) Tyhjentäytyminen mitä keinoja Kuinka usein ahmimista/tyhjentäytymistä tapahtuu Millaisissa Blanteissa ahmiminen laukeaa Mitä tunteita / ajatuksia ahmimista edeltää Mitä tunteita / ajatuksia ahmimisen jälkeen Laihdu5amisen lope5aminen Laihdu5aminen tarkoi5aa usein itsensä nälässä pitämistä, joka aiheu5aa fysiologista syistä tapahtuvaa ahmimista Au5aa kehon tasapainon saavu5amisessa
Ahmimisen lope5aminen 2 Täsmäsyömisen aloi5aminen Eliminoidaan fysiologinen ahmiminen Harjoitellaan nälkä- kylläisyys viesben tunnistamista Säännöllinen ja rii5ävä syöminen au5aa palau5amaan n- k - viesbt Ahmimisen vähentämisen strategian valinta Katsotaan paljonko täsmäsyöminen au5oi vähentämään ahmimista Astei5ainen vähentäminen Ahmimiskertojen vähentäminen esim. yhdellä/vko Tai kerralla lope5aminen
Ahmimisen lope5aminen 3 Vähentämisen kokeileminen ja vaikutusten tarkkailu MuisBinpanot paranemispäiväkirjaan Mitä tapahtui, kun en ahminut (tunteet, ajatukset, toiminnot) OngelmaBlanteiden havaitseminen ja tutkiminen Mikä esb onnistumasta Mikä voisi au5aa onnistumaan Esim. miten pahasta mielestä voisi selvitä ilman oireita? Ongelmanratkaisuvaihtoehtojen etsiminen Ahdistuksen säätelyn harjoi5elu (kehon rauhoi5aminen, kognibiviset ja konkreeeset keinot) Rauhoitetut syömisblanteet, kauppareissujen suunni5elu yms.
Ahmimisen lope5aminen 3 Ahmimisenhallintakeinoja Ruokailun rajoi5aminen yhteen paikkaan kotona Syömiseen keski5yminen Ei lukemista tai tv:n katselua samaan aikaan MeditaBivinen syöminen (mindful eabng) Kaiken yhdellä aterialla syötävän ruoan annosteleminen lautaselle kerralla Ahmintaruokien väl5ely (alussa) Ahmintaruokien normalisoinb (pidemmälle ede5yä) Ahmimisen seurausten mieeminen etukäteen Miltä minusta tuntuu 2 h kulu5ua jos nyt ahmin / en ahmi
Sairauden vakavuuden vaikutus ahmimisen lope2amiseen
Syömisen korjaaminen Ahmimisen lope5aminen tarvi5ava tuki Tueksi rii5ää kertaviikkoi- nen tapaaminen hoitavan henkilön vastaanotolla RuokailuB- lanteissa hyvä olla seuraa Myös ruokailujen jälkeen on helpompaa jos on tekemistä tai seuraa RuokailuBlanteissa tärkeää olla tuki Annostellaan ruoat valmiiksi Ruokailujen jälkeen tuki 1-2 tunba Ruokailujen jälkeen ei WC:hen, suihkuun tai kävelylle 1-2 tunbin jos väl5ämätön, tulee olla valvonta Jos heikko somaaenen Bla, vierihoito voi olla tarpeen
Erikoisyksikön keinojen soveltaminen yleispsykiatrisessa yksikössä
Yleispsykiatristen poliklinikoiden haasteet syömishäiriöiden hoidossa Käyntejä pitäisi olla vähintään viikoi5ain käytännössä usein mahdollisuus 1-2 krt/kk Paraneminen etenee usein melko hitaasb ja vaabi useita tapaamiskertoja pitkällä aikavälillä Hoidot helposb kestävät pitempään kuin muilla
Yleispsykiatristen sairaalaosastojen haasteet syömishäiriöiden hoidossa SH:t vaabvat paljon aikaa ja huomiota, minkä koetaan olevan pois muilta poblailta SH:t vaabvat paljon työskentelyä ahdistuksen säätelyn kanssa, mikä vaabi osaamista ja aikaa Hoidon johdonmukaisuus eri työntekijöiden välillä voi olla haasteellista (esim. infon kulku tai työntekijöiden eriävät näkemykset) Kaikki eivät koe osaavansa tai halua hoitaa syömishäiriöisiä, mikä heijastuu poblassuhteeseen ja poblaan kokemaan turvallisuudentunteeseen
Syömishäiriöhoidon toteu5aminen yleispsykiatrisella poliklinikalla Tietyt työntekijät perehtyvät syömishäiriöiden hoitoon ja muodostavat syömishäiriötyöryhmän kirjallisuus, koulutukset, vierailut vastaaviin yksiköihin mielellään moniammabllinen työryhmä Kaikki syömishäiriöiset keski5yvät näille työntekijöille Työryhmälle annetaan tarvi5avat resurssit ja tuki Aikaa kokouksiin, työnohjaus, mahdollisuus osallistua koulutuksiin
Syömishäiriöhoidon toteu5aminen yleispsykiatrisella osastolla Rakennetaan yksityiskohtainen hoitomalli Arvot, tavoi5eet, toimintamallit erilaisissa Blanteissa, syömisen ja painon korjaaminen, ahmimisen loppuminen jne. Tietyt työntekijät (kiinnostuneimmat) perehtyvät syömishäiriöihin syvällisesb, kaikki työntekijät ope5elevat perusasiat Vain SH- työntekijät tekevät muutoksia sopimuksiin poblaan kanssa, muut tarvi5aessa (esim. poissaolon vuoksi) seuraavat SH- hoitajien ohjeita tarkasb SH- työntekijöiden mahdollisesb poikkeava toimintatapa sallitaan ja sitä tuetaan tarpeen mukaan SH- työntekijöille järjestetään oma erikoistunut työnohjaus osaston yhteisen työnohjauksen lisäksi
Mikä au2aa hoitotyöntekijää?
Mikä au5aa hoitotyöntekijää 1 Omaksutaan ajatusmalli, joka mahdollistaa posibivisen suhtautumisen poblaaseen Sairastunut on ahdingossa eikä itsekään ymmärrä miksi hänelle on käynyt näin Sairastunut haluaa parantua, mu5a pelko vain on liian suuri apu on tervetullut, mu5a pitää kokea olevansa turvassa Siedetään ja otetaan vastaan kaikki mitä sairastuneen sisältä nousee hoidon aikana Kaikki mitä hoidossa tulee esille on tärkeää ja ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi se on parantavaa Mistään ei tarvitse suu5ua, loukkaantua tai turhautua Kaikki on informaabota jostain
Mikä au5aa hoitotyöntekijää 2 Suhtaudutaan ongelmablanteisiin luovasb OngelmaBlanteet ovat haasteita, mahdollisuuksia uusiin oivalluksiin Useimmat ongelmablanteet johtuvat siitä, e5ä poblas ei kykene rii5äväsb luo5amaan hh:ihin uskaltaakseen luopua oireistaan. Teamin tuki Yhteinen linja väl5ämätön hoidon onnistumiselle Työntekijä tarvitsee tukea jaksaakseen raskasta työtä
Mikä au5aa hoitotyöntekijää 3 Tunnistetaan, kohdataan, käsitellään ja hyväksytään poblassuhteen aiheu5amat hankalat tunteet NegaBiviset tunteet tulee sallia, mu5a niitä ei saa tuoda poblassuhteeseen Käsi5elemä5ömät negabiviset tunteet ohjaavat käy5äytymistä Bedostama5omasB Harjoitellaan omat tunteiden säätelykeinot mahdollisimman hyviksi
Mikä au5aa hoitotyöntekijää 4 Hankitaan mahdollisimman paljon Betoa hyvistä hoitomenetelmistä Kirjallisuus, koulutukset, työnohjaus Luotetaan omaan kykyyn ja mobiviin tehdä työtä hyvin tai pyritään tekemään tarvi5avat korjausliikkeet ilman itsesyytöksiä Silloinkin kun Blanne on hankala tai tulee negabivista palaute5a ( olen tehnyt parhaani ja se rii5ää )
Mikä au5aa hoitotyöntekijää 5 Huolehditaan omasta hyvinvoinnista Rii5ävä uni Monipuolinen ja säännöllinen syöminen Rentoutuminen moninaisilla keinoilla Sosiaalinen tukiverkosto Työnohjaus Mindfulness harjoi5aminen tai muu mieltä tasaava säännöllinen työskentely
Miten ruokailublanteet hoidetaan kotona? Onko pakko syödä vai ei?
Ruokailujen tukeminen kotona 1 Jos sairastunut ei pysty ravitsemaan itseään itsenäisesb, ruokailuja on tärkeää tukea Kotona tukeminen edelly5ää läheisiltä Paljon voimia ja kärsivällisyy5ä Kykyä sietää sairastuneen ahdistusta ja pelkoja ruokailun aikana ja jälkeen Lempey5ä ja jämäkkyy5ä Tarvitaan selkeä ruokalista Mielellään ravitsemusterapeubn tai muun hoitavan henkilön kanssa laadi5u Listassa on tärkeää pysyä, ilman poikkeuksia
Ruokailujen tukeminen kotona 2 Ruokien annosteleminen AN: Jos sairastuneen on vaikeaa annostella listan mukaisia annoksia, annokset tehdään hänelle valmiiksi BN: Varmistetaan, e5ä annokset ovat rii5ävän suuria Ruokailujen jälkeinen tuki AN: autetaan kestämään kylläisyyden aiheu5ama ahdistus Läsnäolo, ajatusten siirtäminen muualle (esim. yhdessä pelaaminen tms.), terveistä ajatuksista muistu5aminen jne. BN: autetaan olemaan kompensoima5a Läsnäolo, tarvi5aessa oksentamaan pääsyn estäminen, ajatusten harhau5aminen, terveet ajatukset jne.
Ruokailujen tukeminen kotona 3 Muutokset ruokalistaan tehdään vain hoitavan henkilön kanssa Näin säästytään jatkuvilta neuvo5eluilta ja helpotetaan ruokailutapahtumaa Läheisten on tärkeää saada itselleen tukea Esim. omat käynnit hoitavan henkilön luona Hoitava henkilö toimii työnohjaajana ja neuvoo hankalissa Blanteissa Jos ruokailut eivät onnistu tai ne aiheu5avat kohtuutonta stressiä läheisille ja sairastuneelle, kanna5aa harkita osastohoitojaksoa.
Lämmin kiitos huomiostanne!