ARVIOINTI Salon Seudun Kehittämiskeskuksen alueellinen ennakointi 2006-2008 toiminnan arviointi

ARVIOINTI Salon Seudun Kehittämiskeskuksen alueellinen ennakointi 2006-2008 toiminnan arviointi 4.9..2008 Yrjö Myllylä Oy Aluekehitys RD

Salon Seudun Kehittämiskeskuksen alueellinen ennakointi 2006-2008 toiminnan arviointi Sisällysluettelo Sivu 1. Arvioinnin tausta 3 2. Arvioijan kompetenssi 3 3. Arvioinnin lähtöaineisto 4 4. Salon seudun ennakointitoiminnan kuvaus 4 Ennakointitoiminnan lähtökohdat 4 Ennakoinnin tavoitteet 4 Ennakoinnin sisältö ja elementit 4 Ennakoinnin konsepti 5 Ennakoinnissa käytettyjä käsitteitä ja menetelmiä 5 Ennakoinnin aikajänne ja ominaispiirteet 6 Ennakoinnin luonne 6 5. Arvioinnin metodi / kriteeri 6 6. Yhteenveto 12 7. Kehittämistoimenpiteitä 13 8. Ennakoinnin erityisteemoja 14 Lähteet 15 Liitteet Liite 1: Hanke-esitys - Salon seudun klusterikehityksen ja osaamisen ennakointi Liite 2: Alueellisen ennakointitoiminnan malleja - Vahvoihin ennakoiviin trendeihin perustuva aluekehityksen tulkintatapa - Palaute-Delfoin rakenne- ja vaiheet - Yritysverkostot ja koulutusjärjestelmän rooli innovaatiotoiminnassa, - Alhaalta ylöspäin kehittämisfilosofia - Innovaatiomalli Stöhriä mukailen - Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan kehittämisprosessin malli 2

Yrjö Myllylä 4.9.2008 Salon Seudun Kehittämiskeskuksen alueellinen ennakointi 2006-2008 toiminnan arviointi 1. Arvioinnin tausta Arvioitsijan yhteydenotto alkukesällä 2008 Salon Seudun Kehittämiskeskuksen aluekehittämisyksikköön johti keskusteluun seudullisen ennakoinnin kehittämisestä sekä pienimuotoiseen tarjoukseen osallistua ennakoinnin kehittämiseen työryhmätyöskentelyn kautta. Tarjous johti sopimukseen, minkä mukaan arvioija tutustuu hänelle lähetettävään Salon Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnan ennakoinnin materiaaliin etukäteen, ennen 19.8. pidettävää sovittua ennakointikeskustelua, sekä on valmis vastaamaan keskustelun jälkeen esille nousseisiin kysymyksiin. Keskustelutilaisuudessa 19.8. toimeksiantoa tarkennettiin, niin että arvioija laatii lyhyen 1-2 sivun kirjallisen yhteenvedon 1 sekä mahdollisen tarkemman hanke-ehdotuksen. Arvioitsija hyväksyi ehdotuksen. Ottaen huomioon käytettävissä olevat resurssit arviointiin ja tehtävän vaatima tosiasiallinen laajuus ja perehtymistarve luotettavan arvion laatimiseksi, liittyy tuloksiin joiltakin osin myös huomattavaa epävarmuutta. 2. Arvioijan kompetenssi Arvioija on perehtynyt ennakoinnin toiminnan yleisiin lähtökohtiin Suomessa sekä seurannut ennakointitoiminnan kehitystä jossain määrin eri toimijoiden osalta. Syvällisin osaaminen on kuitenkin tullut arvioijan toteuttaman oman ennakointitoiminnan kautta. - Arvioija Yrjö Myllylä on erikoistunut alueelliseen ennakointiin ja soveltanut alueellisen ennakoinnin menetelmiä (erityisesti Delfoi-menetelmä) alueelliseen kehittämiseen täysipäiväisesti yli 10-vuoden ajan. Tämän hetkinen ajattelu on kiteyttettynä videolla Ennakoinnista aluekehittämiseen http://pajat.internetix.fi/fi/sisaltopalvelu/yla/03_listaauutiset. - Arvioijasta / arvioijan perustamasta ja kehittämästä yrityksestä on todettu Alueellisen ennakoinnin käytännön opas Suomi 2 kirjassa (Toivonen, Nieminen 2003: s. 9): Oy Aluekehitys RD on keskeinen ennakoinnin konsultti Suomessa. Oy Aluekehitys RD on kehittänyt Delfoi-menetelmästä alueellisen kehittämisen työkalun, jolla alueellisia voimavaroja pyritään suuntaamaan kasvualoille. - Arvioija Yrjö Myllylä väitteli 3 alueellisesta ennakoinnista joulukuussa 2007. Väitöskirjan keskeiset avainkäsitteet olivat: vahvat ennakoivat trendit, heikot signaalit, villit kortit ja klusterit. Näiden käsitteiden sisältöä ja keskinäissuhteita selvitettiin Delfoi-menetelmällä, jota kehitettiin työssä ns. palaute-delfoiksi, mikä lisää tutkimuksen tieteellisyyttä ja tulosten luotettavuutta. 1 Tässä raportissa tarkoitettu ydinyhteenveto on kohta Yhteenveto, Kehittämistoimenpiteitä ja Ennakoinnin erityisteemoja sekä Liite 1: Hanke-esitys. Muu raportin osa tukee ja perustelee näitä kohtia. 2 Toivonen, Marja & Jouko Nieminen (2003). Alueellisen ennakoinnin käytännön opas Suomi. EU:n komissio, tutkimuksen pääosasto. 3 Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. Joensuun yliopisto. <http://joensuu.fi/ajankohtaista/vaitos2.php?id=936> 3

- Arvioijan konsultoimia aikaisempia aluekeskusohjelmien toteuttamisen tukemiseen liittyviä tai muuten erityisesti seudullista ennakointia painottavia konsultointihankkeita on toteutettu mm. seuraavasti: Oulun seudun alueellisen koulutuksen kehittämisen yhteistyöfoorumin perustaminen 2000 (koulutus), Raahen seudun aluekeskusohjelma 2001 (koulutus), Kemi-Tornio alueen osaamis- ja koulutustarpeiden sekä aluekehittämisen ennakointi 2001 (laajuudessaan merkittävin koulutus-, konsultointi-, ohjaus- ja toteutus pitkälti), Koillis-Suomen aluekeskusohjelma 2002 (koulutus), Lohjan seudun ennakointi 2005 (koulutus). Lisäksi on kuntakohtaisia, maakuntakohtaisia (mm. Varsinais-Suomen kolme TKTT-tutkimusta 2007) ja valtakunnallisia ennakointisovelluksia. (ks. arvioijan CV, Liite 2). 3. Arvioinnin lähtöaineisto Arvioinnin lähtöaineiston ovat muodostaneet seuraavat asiakirjat, www-sivut ja tapaamiset: - Salon seudun osaamisen ja ennakoinnin käsikirja - vuosi 2008. Salon Seudun Kehittämiskeskus, Salon seudun aluekeskusohjelma päivätty 4.1.2008 (lyhenne jatkossa SSOEK 2008). - Salon Seudun Kehittämiskeskuksen ennakointia käsittelevät www sivut osoitteessa http://kehittamiskeskus.salonseutu.fi/aluekehittaminen/ennakointi/ 18.8.2008. - Salon seudun sosiaali- ja terveysalan ennakointitoiminnan loppuraportti 2008 luonnos 6.8.2008. - arviointikeskustelu Salon seudun kehittämiskeskuksessa 19.8.2008, läsnä aluekehittämispäällikkö Janne Hyvärinen, ennakoinnin asiantuntija Johanna Seren ja alueellisen ennakoinnin asiantuntija Yrjö Myllylä. 4. Salon seudun ennakointitoiminnan kuvaus 4.1 Ennakointitoiminnan lähtökohdat Salon seudun alueellinen ennakointitoiminta on Suomessa edelläkävijämäistä mm., koska 1) toiminta on ymmärretty jatkuvaksi toiminnaksi, joka toteutetaan 2) siihen osallistuvien toimijoiden perusrahoituksella. Ennakointitoiminnan katsotaan tuovan toimijoiden ennakointitiedon yhteen, mikä vastaa yhteen ennakoinnin tavoitteeseen eli 3) yhteisen näkemyksen syntymiseen. Lisäksi tästä toiminnasta on arvioitu saatavan kunkin toimijan osalta 4) aikasäästöjä ja ennakointinäkemyksen on arvioitu olevan syvällisempää, koska ennakointiprosessissa on monen toimijan näkökulma mukana. Verrattaessa moniin muihin seutukuntiin, ennakointitoiminta ei siis ole Salon seudulla pelkästään projektimuotoista vaan jatkuvaa ja kehittyvää toimintaa, jota täydentää ennakointiprojektit. (SSOEK 2008: s. 4) 4.2 Ennakoinnin tavoitteet Salon seudun ennakointitoiminnan erityistavoitteet (SSOEK 2008: s. 4) ovat - toimijoiden yhteistoiminnan lisääminen - seudun toimijoiden roolin selventäminen - ja yhteinen strateginen toiminta. 4

4.3 Ennakoinnin sisältö ja elementit Ennakointimallin (SSOEK 2008: s. 2) mukaan ennakointitoiminta pitää sisällään seuraavat peruselementit: 1. Uuden tiedon tuottamisen ( tulevaisuutta koskevan tiedon keräys ) 2. Osallistumisen tukemisen 3. Verkostojen luomisen 4. Vision tuottamisen ( keskipitkä ja pitkä aikaväli ) 5. Ajankohtaisen päätöksenteon tukemisen / toiminnan ( päätöksenteon tietopohjan laajentaminen ja yhteisten toimien käynnistäminen ) 4.4 Ennakoinnin konsepti Ennakointitoiminnassa on keskeistä ollut valita vuosittain kaksi erikseen tarkasteltavaa toimialaa, joihin liittyviä tarpeita on ennakoitu. Vuodesta 2005 alkaen on ennakointi seuraavien toimialojen tarpeita (SSOEK 2008: s. 1): Vuonna 2006: - elektroniikka - automaatio - ja turvallisuus - palvelualat - ICT Vuonna 2007: - ICT ja elektroniikka - metalli- ja puusepänteollisuus Vuonna 2008: - sosiaali- ja terveysala - soveltava ICT. Toimialojen valinta on tapahtunut vuoden lopussa siten, että ko. vuonna tehdyt ennakointityöt ja niiden sekä toimintamallin arviointi ja tulevan vuoden linjaukset ovat vaikuttaneet toimialojen valintaan ennakoinnin johtoryhmän päättäessä asiasta (esim. 2008 marraskuussa) (SSOEK 2008: s. 5). 4.5 Ennakoinnissa käytettyjä käsitteitä ja menetelmiä Ennakoinnin käsikirjassa ei ole erikseen määritelty avainkäsitteitä, joihin ennakoinnin konsepti perustuu. Sellaisiksi alla olevista voitaisiin erityisesti lukea PESTE 4 -malli, koska sillä on keskeinen sija ennakoinnin konseptissa ja se on käsite, jonka sisältöä ja vaikutuksia kulloinkin tutkittavaan ilmiöön pyritään selvittämään. PESTE-mallin lisäksi alla luetellaan muutama muu käsikirjassa mainittu käsite, joiden käyttöä tai toteutumista arvioidaan tämän työn varsinaisessa arviointiosassa (Taulukko 1). PESTE-mallin lisäsksi muita lueteltuja käsitteitä ei voi kuitenkaan suoraan lukea avainkäsitteiksi, esimerkiksi Digium-kysely on mieluummin menetelmä, jolla avainkäsitteiden, kuten PESTE:n, sisältöä voidaan selvittää. Mahdollisesti muut käsitteet voisivat olla avainkäsitteitä, mikäli niin kulloisessakin ennakoinnin sovelluksessa päätetään. Onkin tärkeä tunnistaa ns. avainkäsitteet, joille ennakoinnissa haetaan sisältöä ja metodit, joilla 4 Yritysfuturologiaan kuuluva menetelmä, jolla selvitetään ilmiön tai organisaation poliittista, ekonomista, teknistä ja ekologista tilaa ja tulevaisuutta (Rubin 2002: s. 889). 5

tätä sisältöä tai käsitteiden välistä keskinäisyhteyttä selvitetään (esim. Myllylä 2007: s. 22-27). Ennakointimallissa esiintyviä käsitteitä ovat mm. - PESTE-malli (avainkäsite) - Digium-kysely (menetelmä) - määrällinen ja laadullinen ennakointi - työvoimatarve - ammattitaidon osaamisvaatimukset - suhdannepäivitykset ja toimialakatsaukset - työvoima- ja osaamistarve - osaamiskeskittymien osaamistarve. 4.6 Ennakoinnin aikajänne ja ominaispiirteet Vaikka ennakoinnissa yleensä erotetaan lyhyen, keskipitkän tai pitkän aikavälin ennakointi (SSOEK 2008: s. 2) näyttäisi toimialaennakoinnin esimerkki Salon seudun sosiaali- ja terveysalan ennakointitoiminnan loppuraportti 2008 (luonnos 6.8.2008) olevan mieluummin keskipitkän tai lyhyen aikavälin ennakointia painottava. Tämä esimerkiksi sillä perusteella, että analyysissä ei korostu pitkän aikavälin muutostekijöiden erittely (esimerkiksi vahvojen ennakoivien trendien tai megatrendien) ja että kehittämistarvejohtopäätöksissä todetaan, että osaamistarpeiden tunnistaminen ja esille nosto on tärkeä jatkotoimenpide osaamistarpeet olisivat nousseet paremmin esille pitkän tähtäimen ennakoinnissa. 4.7 Ennakoinnin luonne Ennakoinnin käsikirjassa tuodaan esille ennakointitoiminnan luonne seuraaviin kriteerein (SSOEK 2008: s. 3): - määrällinen ja laadullinen ennakointi - työvoimatarve - suhdannepäivitykset ja toimialakatsaukset - työvoima- ja osaamistarve - osaamiskeskittymien osaamistarve. Mm. edelliseen kohtaan 4.6 viitaten näyttäisi etenkin viime mainittu jäävän ennakoinnissa vähemmälle huomiolle. Osaamiskeskittymien osaamistarpeen ennakointi edellyttäisi toimialakäsitettä laajempaa käsitettä, joka kokoaa eri osaamiskeskittymän osapuolet yhteen. Tällainen käsite voisi olla esimerkiksi klusterikäsite. 5. Arvioinnin metodi / kriteeri Arvioinnin lähtöaineistoa arvioidaan Ennakointitoiminnan kuvaus kohdan kohtien valossa. Erityinen painopiste on kohdan Ennakoinnin sisältö- ja elementit kohdan kohtien toteutumisen arvioinnissa. Arvioitujen kohtien toteutumista Salon seudulla tulkitaan arvioijan kompetenssin ja kokemuksen valossa. (Toisenlaisista lähtökohdista voidaan päätyä toisenlaisiin tuloksiin.) Lopuksi esitetään kehittämismahdollisuuksia huomioitavaksi ennakointitoiminnasta. Arviointi suoritetaan hyödyntäen tarkoitusta varten kehitettyä arviointimatriisia (Taulukko 1). 6

Taulukko 1. Arviointimatriisi. Salon seudun ennakointitoiminnan nykytilan arviointi, huomioita ja kehittämismahdollisuuksia. 4.1 Ennakointitoiminnan lähtökohdat 4.2 Ennakoinnin tavoitteet - toimijoiden yhteistoiminnan lisääminen -seudun toimijoiden roolin selventäminen -ja yhteinen strateginen toiminta. Arvio nykytilasta Huomioita Kehittämismahdollisuuksia Lähtökohdat ok, jos tavoitteena alueen nykyisen toiminnan ja toimijoiden / elinkeinorakenteen tarpeiden ennakointi. Tavoitteet ok, erityisesti jos painotetaan nykyisiä keskeisiä intressiryhmiä ja alueen veronmaksajia. Jos korostetaan ennakointitoimintaa mahdollisten tulevaisuuksien kartoittajana, tulisi tehdä irtiottoja nykyisestä rakenteesta, arvioida esim. trendien ja heikkojen signaalien mahdollisuuksia uusille toiminnoille alueella. Tavoitteissa voisi huomioida paremmin esimerkiksi alueen nuorison mahdollisuudet, ts. myös vielä olemattomien, mutta trendien yms. mahdollistamien tulevaisuuden toimintojen synnyttäminen alueelle, esimerkiksi uudet elinkeinot ja niiden sekä työntekijöiden ja asukkaiden vaatimukset ympäristöltä Pitkän tähtäimen ennakoinnin korostaminen lyhyen tähtäimen ennakoinnin rinnalla ja toteuttaminen esimerkiksi ennakointitoiminnasta tulevien säästöjen tai erillisen projektirahoituksen avulla. Tavoitteita voisi pohtia kehittämiskeskusteluissa eri intressiryhmien näkökulmasta, josta yksi voisivat olla nuoret tai lapset tavoitteena mahdollistaa heille ja heidän tuleville perheille tulevaisuus alueella. Nuorten käyttäminen kehittämiskeskusteluissa apuna voisi olla yksi mahdollisuus. 7

4.3 Ennakoinnin sisältö ja elementit 1. Uuden tulevaisuutta koskevan tiedon tuottaminen 2. Osallistumisen tukeminen Arvio nykytilasta Huomioita Kehittämismahdollisuuksia Määritelmästä riippuen uutta tietoa syntyy. Tältäkin osin ennakoinnin määritelmä toteutuu. 3. Verkostojen luominen Ennakoinnin määritelmä toteutuu. 4. Vision tuottaminen Tuottaa vision mukana olevien valittujen avaintoimijoiden joukossa 5. Päätöksenteon tukeminen Täyttää ennakoinnin kriteerit ainakin osallistuvien tahojen päätöksenteon tukemisen osalta. Tulevaisuudentutkijat korostavat keskustelua, asioiden vastakkainasettelua usein todellisen uuden tiedon lähtökohtana. Osallistumisen lisäämisessä on tarvetta mm. poliittisten päätöksentekijöiden, hallinnollisten päätöksentekijöiden ja ennen muuta yritysten ja järjestöjen osallistumisen lisäämisessä. Verkostojen luomisessa toimiviksi ja tuottavaksi on paljon mahdollisuuksia. Yksi vaihtoehto on hahmottaa toimijoista innovaatiotoiminnan kannalta tärkeiden toimijoiden joukko (esim. tietyn klusterin veturiyritykset, niihin kytkeytyvät muut yritykset, osaamisen tuottajat, resurssoijat ja projektien johtajat) ja tukea ennakointitoiminnalla näiden verkottumista. Olennaista lienee kysyä, onko vision laadinnassa mukana oikeat ja uskottavat tahot (usein erityisesti yritykset) ja ovatko ko. vision tuottajatahot valmiit sen myös toteuttamaan. Toisin sanoen voidaan kysyä onko vision laadinnassa huomioitu kaikki mahdolliset ja toivotut tulevaisuudet alueen eri intressiryhmien näkökulmasta (ml. myös nuoret). Ennakoinnin vaikuttavuutta päätöksentekoon voisi tukea siten, että ennakointiprosesseihin otetaan todelliset tulevaisuuden tekijät ja näkijät mukaan sekä tuetaan ennakointitoimintaa viestinnällä nykyistä enemmän. Kehittämisseminaareissa ja kyselyissä voisi kysyä eri toimijoilta, millaista tietoa he tarvitsevat päätöksenteossaan, erityisesti tulisi korostaa yritysten tarpeita. Vähäisen osallistumisen ryhmät kaipaavat erilaisia metodeja, usein henkilökohtainen haastattelu on varmin tapa saada ko. tahon mielipide mukaan prosessiin. Tämä voi vaatia lisäresurssointia, mutta tukee toiminnan tavoitteiden toteutumista. Ennakointitoiminnassa voisi olla perustellut lähtökohta mallit, joissa on mukana dynaamisen aluekehityksen toimijat. Erityisesti tulisi korostaa markkinainformaation lähtökohtia (usein markkinoilla jo tukevasti toimivat veturiyritykset) prosessin lähtökohtana. Tulisi tietoisesti pohtia vision laatimiseen osallistuvien tahojen relevanttisuutta, etenkin mikäli puhutaan pitkästä tähtäimestä tarvitaan mukaan tulevaisuutta edustavia ryhmiä, kuten nuoret, mutta myös yritykset ovat usein aliedustettuina, mahdollisesti myös naiset vision laadintaprosessissa. Ennakointiin osallistuvat tahot on suunniteltava etukäteen käyttäen apuna esimerkiksi matriisia. Mukaan on saatava ko. teemassa päätöksenteon kannalta olennaiset tahot. Hankkeen aikainen ja jälkeinen viestintäsuunnitelma ja sen toteuttaminen tarjoavat etenkin strategisesti tärkeissä hankkeissa mahdollisuuden merkittävään ennakointihankkeen vaikuttavuuden lisäämiseen. Tehokas ja laajasti ymmärretty viestinnän osuus arviolta 30 % budjetista. 8

4.4 Ennakoinnin konsepti Arvio nykytilasta Huomioita Kehittämismahdollisuuksia Yleinen Tärkeää on saada konseptin On huomioitava, että konseptin toimijat pyrkivät Ennakoinnissa prosessiin osallistuvia toimijoita voidaan Johtoryhmä riittävästi erilaista näkemystä ja luontaisesti ja alitajuisesti katsomaan asioita ryhmitellä intressiryhmittäin ja vertailla tuloksia ja antaa erilaisia toimijoita sekä poistaa omalta kannaltaan, esimerkiksi esimerkiksi yksimielisen pienen erityisryhmän Koulutuskuntayhtymän suodattimia, jotka estävät oppisopimuskoulutuksen lisääminen tai mielipiteelle heikon signaalin merkitys. Usein työelämäjaostot toimijoiden rohkean ja vapaan korkeakoulutuksen vähentäminen tms. ei vähemmistöön jääviä ryhmiä ovat yritykset, etenkin Toimialaryhmät mielipiteen ilmaisun. välttämättä ilmene markkinoiden tarvitsemalla pienet kasvualan yritykset, nuoret ja naiset. Miksei - teematyöpaja Kasvokkain tapahtuvassa painoarvolla ilman tietoista huomion myös tapauksesta riippuen järjestöt ja vanhukset. - digium-kysely komiteatyöskentelyssä on kiinnittämistä toimijoiden edustamiin Riippumattomia ja alueen ulkopuolisia voi käyttää demokraattista mielipiteen intressilähtökohtiin. Eli esimerkiksi opetus- ja vertailuryhmänä. Koulutuskuntayhtymän ilmaisua haittaavia tekijöitä, koulutussektorin edustajat tai muut toimijat eivät neuvottelukunta kuten vaikkapa vahvojen ja tässä mielessä sahaa omaa oksaansa. Harva arvovaltaisten persoonien mielipiteen suhteeton ennakoi tietoisesti itseltään työpaikkaansa alta, vaikka elinkeinorakenteen muutos edellyttäisi Toimialakohtainen Vuonna 2006: - elektroniikka - automaatio - ja turvallisuus - palvelualat - ICT Vuonna 2007: - ICT ja elektroniikka - metalli- ja puusepänteollisuus Vuonna 2008: - sosiaali- ja terveysala soveltava ICT. korostuminen. Toimialavalinnat kuvaavat osittain Salon seudun keskeisiä nykyisiä vahvoja toimialoja (erityisesti elektroniikka ja metalli sekä sosiaali- ja terveysala) muuntumista uusiin tehtäviin. Toimialavalinnoista puuttuu Myllylän tekemien valtakunnallisten klusteritutkimusten mukaan seuraavat painotukset: - ohjelmistotuotanto osana ICT:tä, nouseva alue myös esim. Nokian sisällä Salon seudulla? - matkailu (huom. E18-tien ajankohtaisuus + ulkomaanmatkailun mahdollinen väheneminen kotimaan eduksi energian hinnan vuoksi) - ympäristö (ks. tuotealueet esimerkiksi Myllylä 2005) Ennakoitavia toimialoja voisi osittain valita sillä perustella, että ajoittain tarkastelun kohteena olisi myös valtakunnalliset kasvualat, kuten ympäristö, matkailu ja mahdollisesti myös ohjelmistotuoteteollisuus. 9

4.5 Ennakoinnissa käytettyjä käsitteitä ja menetelmiä - PESTE-malli - Digium-kysely 4.6 Ennakoinnin aikajänne ja ominaispiirteet (määrällisyys vs. laadullisuus) Arvio nykytilasta Huomioita Kehittämismahdollisuuksia -PESTE-mallin lähtö- kohtana on jäsentynyt käsitys toimintaympäristön muutostrendeistä. On syytä joka kierroksella täydentää analyysiä vapaasti, niin että ajankohtaiset näkyvät trendit ovat riittävän voimakkaasti mukana (esimerkiksi vasta viimeaikoina merkittävästi korostuneet energian hinnan nousu, ilmaston muutos) -Digium-kysely viittaa internetympäristön hyödyntämiseen ennakoinnissa, mikä on yksi perusteltu kehityslinja. Kysely liittyy myös anonyymisyyteen, mikä on tärkeä ennakoinnissa esimerkiksi, kun pyritään keräämään edelleen kehitettäviä ideoita prosessin alkuvaiheessa. Aikajänteenä näyttäisi olevan lyhyt ja keskipitkätähtäin. Ennakoinnissa on sekä määrällisiä että laadullisia piirteitä. Ennakointitoiminnassa avainkäsitteillä on keskeinen merkitys, perusteltu ennakointitoiminta muodostuu niiden sisällön ja keskinäisyhteyksien selvittämisestä. Avainkäsitteitä voisi tarkistaa tai niiden sisältöä pohtia (esim. PESTE:n ja trendien yhteys). Ennakointijännettä tulisi mielestäni pidentää. Ennakoinnin yleisenä heikkoutena on pidetty liian lyhyttä tähtäintä. Esimerkiksi koulutusohjelmien suuntaaminen edellyttää pitkän aikavälin ennakointia. Koulutus on osoittautnut keskeiseksi ellei keskeisimmäksi aluekehittämisen voimavaraksi. Mukaan ennakointitoimintaan voisi ottaa korostetusti seuraavat käsitteet: vahvat ennakoivat trendit / megatrendit heikot signaalit / tulevaisuuden ennusmerkit (villit kortit) klusterit Pidempi aikajänne saadaan ennakointiin mukaan esimerkiksi ottamalla avainkäsitteeksi vahvat ennakoivat trendit (ja heikot signaalit) ja arvioimalla niiden vaikutusta alueelliseen klusterikehitykseen pitkällä aikavälillä ja tuottamalla näin mahdollinen ja toivottu tulevaisuuden kuva, visio. Toimenpidepuolelle sen sijaan voitaisiin korostaa lyhyttä ja keskipitkää aikaväliä. Vahvat ennakoivat trendit voidaan ottaa mukaan prosessiin vahvemmin myös kehittämällä ja arvottamalla PESTE-analyysin vaihtoehtoja ja sisältöä kriittisesti. 10

4.7 Ennakoinnin luonne Arvio nykytilasta Huomioita Kehittämismahdollisuuksia - määrällinen ja laadullinen ennakointi - työvoimatarve - suhdannepäivitykset ja - toimialakatsaukset - työvoima- ja osaamistarve - osaamiskeskittymien osaamistarve Ennakointitoiminnassa yhdistyy määrällinen ja laadullinen ennakointi. Ennakointitoiminta vastannee työvoimatarpeen akuutteihin tarpeisiin työvoimakoulutuksen kautta sekä antaa kuvan suhdannetilanteesta. Ennakointimalli vastaa heikommin korkeakoulutuksen kehittämiseen. Määrällisen ja laadullisen ennakoinnin synkronisointia voi pyrkiä kehittämään esimerkiksi keräämällä aikasarjoja keskeisistä muutostrendeistä tai muista tekijöistä (esimerkiksi koulutuksen aloituspaikoista) ja arvioimalla asiantuntijoiden kanssa niiden tilaa toivotussa ja mahdollisessa tulevaisuuskuvassa määrättynä ajankohtana. Jatkossa ennakointia tulisi suunnata myös osaamiskeskittymien osaamistarpeen ennakointiin, mikä edellyttää pidemmän tähtäimen ennakointia ja mitä ilmeisemmin mm. klusterikäsitteen asettamista keskeiselle sijalle ennakointitoiminnassa. Erityisesti osaamiskeskittymien osaamistarve vaihtoehtoa tulisi painottaa ennakoinnin luonteessa lähiaikoina mm. sen vuoksi, että se palvelee Salon seudun yhdistyvien kuntien tarpeita aluekehittämisen tarpeita sekä uuden valtuuston tarpeita. 11

6. Yhteenveto Salon seudun ennakointitoiminta täyttää ennakoinnin määritelmän kriteerit, jotka voidaan lukea Alueellisen ennakoinnin käytännön opas Suomi (Toivonen, Nieminen 2003) kirjasta tai Salon seudun ennakoinnin käsikirjasta (2008). Kriteerit ovat 1. Uuden tiedon tuottaminen 2. Osallistumisen tukeminen 3. Verkostojen luominen 4. Vision tuottaminen 5. Ajankohtaisen päätöksenteon tukeminen / toiminta. Ennakointitoiminnan lähtökohtana oleva jatkuvuus ja ennakoinnin näkeminen pysyvänä osana normaalia toimintaa on tärkeä lähtökohta ja arvo, josta kannattaa pitää kiinni. Salon Seudun Kehittämiskeskus on ymmärtämässä ennakoinnin ensimmäisten alueiden joukossa aidosti strategisena aluekehittämisen. ja johtamisen välineenä, ei vain yhtenä tausta-aineiston tuottamistapana, mikä sekin on tärkeää. Johtamisvälineenä ymmärrettynä malli toteuttaa suosituksia, jotka kirjattiin toukokuussa valmistuneeseen ja syksyllä eduskuntakäsittelyyn tulevaan innovaatiostrategiaehdotuksen 5 erääseen taustajulkaisuun (Karjula 2006: esim. s. 58-63). Em. ennakoinnin kriteerien täyttämiseksi entistä paremmin ennakoinnin lähtökohtia, avainkäsitteitä ja menetelmiä on syytä pohtia vuosittain. Esimerkiksi ennakoinnissa voisi olla perusteltua lisätä reagointikykyä ns. heikkoihin signaaleihin ja vahvoihin uusiin ennakoiviin trendeihin (Myllylä 2007: s. 56), kuten energian hinnan nousuun tai ilmaston muutokseen, logistisiin yhteyksiin jne. Näin tieto voisi enemmän olla aidosti uutta ja innovatiivista, ei vain jaettuna käsityksenä nykytilanteesta tai lähitulevaisuuden kehityksestä. Näiden tunnistaminen voi vaatia uusien menetelmien käyttöönottoa (esim. nostamalla ne PESTE-analyysin yhteydessä riittävästi esille) ja prosessia auttaa myös avainhenkilöiden kouluttautuminen. Arvioinnin pohjalta voidaan nostaa esille joukko kysymyksiä, joihin vastaamisen voidaan olettaa parantavat ennakointitoiminnan laatua entisestään. Yleisiä ennakointikysymyksiä 1. Onko ennakointimallin pääpaino nykyisen elinkeinorakenteen ja toimijoiden työvoima- ja kehittämistarpeiden ennakoinnissa vai myös tulevien vielä syntymättömien työpaikkojen tarpeissa ja edellytysten tunnistamisessa? 2. Huomioiko ennakoinnin käytännöt vain nykyisten keskeisten toimijoiden intressit, nykyiset alueen vahvat veronmaksajat ja työnantajat? 3. Tuetaanko ennakoinnilla uusia alkuja, vahvistetaanko alueen kannalta myönteisiä heikkoja signaaleja (vai turvataanko vain vanhan säilymistä)? 4. Miten nuorten ja muiden tulevaisuutta edustavien vähemmistöryhmien / toimijoiden intressit on huomioitu ennakoinnissa? 5. Ovatko ennakoinnissa mukana myös kasvualat koosta riippumatta (esimerkiksi yritykset, joiden liikevaihto kasvaa yritysten keskimääräistä liikevaihtoa nopeammin, esimerkiksi 5 % / vuosi suuruusluokkaa tai enemmän)? 5 Kansallinen innovaatiostrategiaehdotus osoitteessa www.innovaatiostrategia.fi 12

6. Painottuuko ennakoinnissa liiaksi teollinen tuotanto ja sen tarpeet vai ennakoidaanko riittävän painokkaasti myös pienten palveluyritysten, esimerkiksi 1-10 henkeä työllistävien palveluyritysten tarpeita? 7. Tähdätäänkö ennakoinnilla myös innovaatioihin uusiin hyötykäyttöön otettuihin tuotteisiin, palveluihin tai käytäntöihin (viime mainittu erityisesti julkinen sektori) halutaanko ennakointimallista myös tehokas innovaatiomalli? 8. Ovatko ennakoinnissa mukana kaikki olennaiset dynaamisen aluekehitysmallin tai innovaatiotoiminnan mallin mukaiset osapuolet? 9. Mikä on se aluekehitys- tai innovaatiomalli mihin ennakointitoiminta perustuu tai mitä sillä tuetaan? (esim. piirrettynä kaikki toiminnan osapuolet ja suhteet) 10. Voisiko ennakoinnin ja innovaatiotoiminnan lähtökohtia pyrkiä tietoisesti yhä selvemmin kytkemään samaan malliin 6? Konkreettisia ennakointikysymyksiä 1. Onko ympäristöklusteri laajasti ymmärrettynä (energiasta ympäristörakentamiseen 7 ) myös riittävän painokkaasti mukana? 2. Onko ennakointi huomioinut uusien kehittyvien kasvualojen ja yhdistyvien kuntien vaatimukset infrastruktuurin kehittämisessä, mm. tietoliikenneyhteyksien kapasiteetin näkökulmasta? (mm. koulutuksen ja verkkopohjaisten oppimisympäristöjen vaatimukset kuntien yhdistyessä) 3. Miten E18-tien valmistuminen näkyy ennakoinnissa? 4. Miten energian hinnan jatkuva kasvu tai ilmaston muutoksen merkityksen kasvu vaikuttavat esimerkiksi kuntien palvelurakenteen tai rakentamisen määräyksiin ja miten muutos näkyy ennakointitoiminnassa? 7. Kehittämistoimenpiteitä Esitän huomion kiinnittämistä mm. seuraaviin kohtiin kehittämistoimenpiteillä: 1. Intressiryhmien tietoista tunnistamista ennakoinnin prosesseissa esimerkiksi kompetenssi-intressi matriisia käyttäen (esim. Myllylä 2007: s. 113). 2. Vahvojen ennakoivien trendien käyttöä (esimerkiksi PESTE-analyysin kohtien kriittistä täydentämistä ja tärkeimpien muutostekijöiden painottamista analyyseissä). 3. Heikkojen signaalien tai tulevaisuuden ennusmerkkien käsitteiden korostamista uusien alkujen löytämiseksi (esimerkiksi vähän työllistävien nopeasti kasvavien alojen tunnistaminen ja kehityksen tukeminen). 4. Klustereiden tai toimialojen luokittelua ja analyysiä siten, että nopeasti ja hitaasti kasvavat alat tunnistetaan. Apuna voi käyttää esimerkiksi Bostonin portfolio-analyysiä (nelikenttä, jossa alat jaetaan a) suuriin ja hitaasti kasvaviin, 6 Ks. Videoesitelmä Ennakoinnista aluekehittämiseen http://pajat.internetix.fi/fi/sisaltopalvelu/yla/03_listaauutiset 7 Ks. esimerkiksi Myllylä, Yrjö (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit Arviointia Delfoimenetelmällä. Kauppa- ja teollisuusministeriön Rahoitetut tutkimukset 10/2005, sivu 33: Työllistämisen näkökulmasta jätteiden hyötykäyttö, uusiutuvat energialähteet, energian säästöteknologia ja liikennejärjestelmä ja ympäristörakentaminen ovat klusterin tärkeimmät tuotealueet vuonna 2015. < http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/all/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0> 13

b) pieniin ja hitaasti kasvaviin, c) suuriin ja nopeasti kasvaviin sekä d) pieniin ja nopeasti kasvaviin). 5. Ennakointihankkeen. aikaisen ja jälkeisen viestintätoiminnan kehittämistä pilottihankkeen avulla (viestintää 30-50 % hankkeen budjetista). 6. Anonymiteetin huomioimista etenkin ennakointiprosessien alkuvaiheessa 8, ts. ideoiden keräys- ja ongelman jäsentämisvaiheessa mieluummin kuin loppuvaiheessa (vrt. Digium-kysely). 8. Ennakoinnin erityisteemoja Edellä esille tulleiden ennakointiteemojen (erityisesti osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia painottavien teemojen) lisäksi, olisi syytä tarkastella seuraavaa kahta ajankohtaisia teemaa, jotka ovat perusteltuja mm. hallitusohjelman mukaisen kansallisen innovaatiostrategian valmistumisen vuoksi kesäkuussa ja sen tulemisella eduskuntakäsittelyyn syksyllä. Kansallinen innovaatiostrategia on tulkittavaksi jatkotoimenpiteeksi hakijan kirjoittaman selvitysmiesraportin perusteella Karjula, Kyösti (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena - Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitys. Valtioneuvoston kanslia 12/2006. Po. selvityksessä (Karjula 2006) on suositukset myös seuraavien ennakointiteemojen toteuttamiseksi: - Ennakointiteema 1. Seudullinen yrittäjyyden portaiden vahvistamisen strategia (s. 55 ja 80) - Ennakointiteema 2. Seudullinen yritys- ja innovaatioympäristön ennakointi (mm. s.58-63 ja 80). Edellistä voidaan pitää konkreettisena ja rajatumpana. Siinä huomio kiinnitetään kasvuyrittäjyyden edellytyksiin, portaisiin, joissa on kahdeksan askelmaa jotka on käytävä, ennen kuin kasvuyrittäjiä voi syntyä. Huomio tulee kiinnittää ensimmäisillä portailla jo peruskoulun työtapoihin mm. vastuullisuutta projektioppimisen kautta kehittämällä. Tämän toiminnan voidaan katsoa osaltaan vastaavan haasteeseen tukea heikkoja signaaleja. Jälkimmäinen on kokonaisvaltainen alueen yritysten innovaatioympäristön kehittämistoimenpide, joka pitää sisällään mm. seuraavien osakohtien ennakoinnin: - yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa tukeva arvoperusta - markkinaymmärrys (korostaa veturiyritysinformaatiota) - osaamisen kerryttäminen ja hyödyntäminen (mm. oppisopimus ja työelämässä tapahtuvan oppimisen hyödyntäminen) - yrittäjyyden vahvistaminen (pitää sisällään mm. yrittäjyyden portaat) - johtamisen haasteet (korostaa mm. ennakointitoimintaa ja sen malleja) - kannustava rahoitus - sosiaalisen pääoman vahvistaminen - julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. 8 On todettu, että ihmiset arastelevat eri syistä esittää aitoja mielipiteitään (ks. Delfoi-menetelmän lähtökohdat, esimerkiksi Kuusi 2002; Turoff 1975, Turoff 2002) normaalissa komiteatyöskentelyssä. Tämän vuoksi tulisi olla mahdollisuus sanoa hulluimmatkin mielipiteet kasvojaan menemättä. Rohkeimman ideoinnin aika on prosessien alkupuolella mieluummin kuin loppupuolella, jolloin jo esillä olevista kysymyksistä vallitsee todennäköisemmin konsensushenki. Digium-kysely sopii kyllä hyvin esitysten arvottamiseen, mutta tulosten analyysissä olisi vastaajien intressiryhmä ja sen merkitys ja vastausten perustelut etenkin hajontaa aiheuttavissa vastauksissa. 14

Mikäli ennakointiteemaan 2 päädyttäisiin, Liitteessä 1 esitetty hanke-esitys voidaan liittää tähän hankkeeseen eikä sen erillinen toteutus ole välttämätöntä. Oikein tehtynä ennakointiteema 2 antaa parhaimman vääntömomentin alueen kehittämiseen, mutta se vaatii myös resursseja enemmän (esimerkiksi ESR-hankkeen) kuin hanke-esitys Liitteessä 1 tai Ennakointiteema 1. Lähteet Lehtinen, Pirkko & Yrjö Myllylä & Asko Suikkanen (2001). Osaaminen, Koulutus- ja Ennakointi Kemi-Tornio 2010. Kemi-Tornio alueen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia 1/2001. (Sosiaalialan yksikkö). Toivonen, Marja & Jouko Nieminen (toim.) (2003). Alueellisen ennakoinnin käytännön opas Suomi. EU:n komissio, tutkimuksen pääosasto. http://www.turkuamk.fi/public/default.aspx?contentid=37285 Karjula, Kyösti (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena. Alueellisen yritysja innovaatiotoiminnan selvitys. Valtioneuvoston kanslia 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu/fi.jsp?oid=170905> Asiantuntijasihteerinä ja julkaisun kirjoittajana Yrjö Myllylä, Oy Aluekehitys RD. Kuusi, Osmo (2002). Delfoi-menetelmä. Teoksessa Kamppinen, Matti & Osmo Kuusi & Sari Söderlund (toim.) (2002). Tulevaisuudentutkimus. Suomen Kirjallisuuden Seura. Helsinki. Kuusi, Osmo (2008). Miten tulevaisuutta voi tutkia tieteellisesti? Tieteessä tapahtuu 5/2008. < www.ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewfile/541/458> Metsämuuronen, Jari (2006).Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Tutkijalaitos. International Methelp Ky, Helsinki. Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 10/2005. Helsinki, Edita Publishing Oy. Myllylä, Yrjö (2006). The Future of Murmansk Oblast by three Delphi panels. Fennia 184: 1, 59-73. Myllylä, Yrjö (2007a). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Joensuun yliopisto. 10.1.2008. http://joypub.joensuu.fi/joypub Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman- ja koulutuksen tarvetutkimus. Yhteenveto ravintolapalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 /2007. <www.luotain.fi> Myllylä, Yrjö & Maija Linturi (2007). Työvoiman- ja koulutuksen tarvetutkimus. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. 15

Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 /2007. <www.luotain.fi> Myllylä, Yrjö & Jenni Linturi (2007). Työvoiman- ja koulutuksen tarvetutkimus. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOTanalyysi 4.6.2007. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 /2007. <www.luotain.fi> Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueesta logistiikan ja energiateollisuuden keskus? Futura 2/2008. Ks. artikkelin versio myös <www.efutura.fi> Myllylä, Yrjö ja Markku Tykkyläinen (2007). Murmanskin alue kehityksen solmu ja hiipuva takamaa. Terra 119: 1, 19-36. Rubin, Anita (2002). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. Teoksessa Kamppinen, Matti & Osmo Kuusi & Sari Söderlund (toim.) (2002). Tulevaisuudentutkimus. Suomen Kirjallisuuden Seura. Helsinki. Salon seudun osaamisen ja ennakoinnin käsikirja vuosi 2008 (2008). Salon Seudun Kehittämiskeskus, Salon seudun aluekeskusohjelma. Salon Seudun Kehittämiskeskus 4.1.2008. Salon seudun sosiaali- ja terveysalan ennakointitoiminnan loppuraportti 2008 (2008). Salon Seudun Kehittämiskeskus, Salon seudun aluekeskusohjelma. Salon seudun kehittämiskeskus 6.8.2008. Stöhr, Walter B. (1986). Regiona Innovation Complexex teoksessa Papers of the Regional Science Association. (Vol. 59) 1986. Toivonen, Marja (2004). Expertise as business. Long term development and future prospect of knowledge-intensive business services (KIBS). <www.lib.tkk.fi/diss/> Turoff, M. (1975). The Policy Delphi. Teoksessa Linstone, H. ja M. Turoff (toim.): The Delphi method: techniques an applications, 84-101. Addison-Wesley, London. Turoff, Murray (2002). The Policy Delphi. Teoksessa Linstone, H. ja M. Turoff (toim.): The Delphi method: techniques an applications. Digitaalinen versio. 15.11.2005. <http://is.njt.edu/pubs/delphibook> Videoidut esitelmät Myllylä, Yrjö (2008). Delfoin mahdolliset kontekstit - Ennakoinnista aluekehittämiseen ; Delfoi aluekehityksessä ; < http://pajat.internetix.fi/fi/sisaltopalvelu/yla/03_listaauutiset >. Myllylä, Yrjö (2007). Delfoi ja kehittämistyö < http://pajat.internetix.fi/fi/sisaltopalvelu/yla/03_listaauutiset >. 16

Hanke-esitys Liite 1 Työnimi: Salon seudun klusterikehityksen ja osaamisen ennakointi Sisältö: - Ennakoidaan vaikuttavat trendit, niiden vaikutus nouseviin ja laskeviin klustereihin 9 Salon seudulla sekä koulutus- ja kehittämistarpeet 10. Arviointi tehdään niin, että tulokset profiloidaan vähintään Saloon yhdistyvien kuntien tasolla / aluejaolla. Resurssien salliessa analyysin voisi tehdä myös kylätasolla. Menetelmä: - Työssä hyödynnetään ns. palaute-delfoi menetelmää (ks. Liite 2, Kuva 2). Menetelmän käyttö lähtee ongelman jäsentämisestä ja johtaa yhteiseen näkemykseen tulevaisuuden vaatimista toimenpiteistä. - Työn aluksi toteutetaan noin 10 hengen pilottihaastattelu teemahaastatteluna, (hyödynnetään lumipallotekniikkana, Metsämuuronen 2006), jonka jälkeen suunnitellaan 50-100 hengen Delfoi-paneeli. Delfoi-paneeli haastatellaan strukturoidulla kyselylomakkeekka kaksi kertaa. Yhteenvetotulokset toimitetaan panelisteille ja viestintäsuunnitelman mukaisin tietoiskuin ja tiedottein myös muille osallistuville organisaatioille (sisäinen viestintä) ja ulkoisen viestinnän keinoin muille tahoille, joiden arvioidaan hyötyvän tiedosta. Tutkimuksen koordinaattori laatii tutkimuksen loppuraportin tulkiten tulokset ja altistaa raportin vielä po. teeman kokonaisvaltaisesti tuntevien asiantuntijoiden (3-6 kpl) kriittiseksi arvioitavaksi (hyödyntäen tässä kohtaa erityisesti myös akateemista yhteisöä ja kokeneita aluekehittäjiä). - Prosessiin voidaan yhdistää niin halutessa seminaarisarja, mikä tehostaa hankkeen vaikutusta viestintäsuunnitelman tavoin ja legitimoi tuloksia tarjoamalla osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä tukee myös osaltaan tulosten toimeenpanoa. - Työssä hyödynnetään internet-ympäristöä työn toteutuksessa ja viestinnässä. Kustannukset: - Työ voidaan toteuttaa ilman viestintäsuunnitelman laadintaa ja toteutusta kokonaishintaan 14 500 euroa + alv 22 %, mikäli varsinaiset Delfoi-paneelin haastattelukierrokset tehdään kokonaisuudessaan internet-avusteisesti. Tulosten laadun kannalta olisi kuitenkin suositeltavaa tehdä etenkin ensimmäinen haastattelukierros osittain tai kokonaan kasvokkain haastatteluna (mm. haluttujen yritysten ja päättäjien mukaan saamiseksi). Konsulttikustannusten säästämiseksi haastattelut voi tehdä myös Salon Seudun Kehittämiskeskus, mikä on mielekäs tapa myös oppimisen näkökulmasta. Hinta pitää sisällään loppuraportin sähköisessä muodossa. Arvioitu toteutusaika on noin puoli vuotta. - Viestintäsuunnitelman laadinnan ja toteutuksen kanssa Delfoi-paneelin 1. kierros ja 2. kierros soveltuvin osin kasvokkain haastatteluna tehtynä toteutuksen hinta nousee arviolta 20-30 000 euroon + alv 22 % riippuen haastateltavien määrästä ja viestintäoperaatioiden määrästä Ajankohtaisuus: - Salon seudun kuntien yhdistyminen ja uusi valtuustokausi - Hanke ja sen tulokset toimivat eri toimijoille tausta-aineistona uuden kaupungin järjestäytymisessä ja uusien toimintaohjelmien suunnittelussa - Pitkän tähtäimen tulevaisuutta tulee painottaa ennakointitoiminnassa. 9 Muodostetaan nelikenttämatriisi ns. Bostonin portfolioanalyysiä hyödyntäen. 10 Kehittämistarveanalyysiin voidaan liittää esimerkiksi tulevaisuudenvarman tietoverkon rakentamisen tarve. 17

Alueellisen ennakointitoiminnan malleja Liite 2 Millainen aluekehitysmalli / konsepti on taustalla Salon seudun ennakoinnissa? Voisiko ennakointiin osallistuvia organisaatioita miettiä jonkin ennalta valitun mallin perusteella ja arvioida ennakoinnissa onnistumista sen mukaan, kuinka hyvin mallin mukaiset osapuolet saatiin mukaan prosessiin. Seuraavassa on Oy Aluekehitys RD:n toiminnassa kehitettyjä käytännön kokemukseen, Delfoi-tutkimuksiin ja muihin tieteellisiin lähtökohtiin perustuvia toimintamalleja ja konsepteja. Kuva 1. Vahvoihin ennakoiviin trendeihin (SPT) perustuva aluekehityksen tulkintatapa. Kehityskulku muodostuu vallitsevista vahvoista ennakoivista trendeistä, voimistuvista heikoista signaaleista ja odottamattomista tapahtumista (villeistä korteista). Kuva on muokattu Toivonen 2004: 10; Myllylä & Tykkyläinen 2007: 21 ja Myllylä 2006: 61 pohjalta. Kuvatun SPT-ajattelun kehittämisessä Osmo Kuusen merkitys on ollut keskeinen (2008). Kuvan 1 lähteenä voi viitata: Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueesta logistiikan ja energiateollisuuden keskus? Futura 2/2008, s. 26-36. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. 18

Kuva 2. Palaute-Delfoin rakenne ja vaiheet. Palaute-Delfoissa keskeistä on asiantuntijatiedon hyödyntäminen vielä tutkimuksen loppuvaiheessa Delfoi-panelistien kautta saatujen tulosten lopullisessa tulkinnassa. Lähde: Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueesta logistiikan ja energiateollisuuden keskus? Futura 2/2008. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. 19

Kuva 3. Yritysverkostot ja koulutusjärjestelmän rooli. Lähde: Karjula (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 12/2006. Julkaisu osoitteessa http://www.vnk.fi/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu/fi.jsp?oid=170905. 20

Kuva 4. Oy Aluekehitys RD:n kehittämisfilosofia. Kuvan lähde esitelmä: Myllylä, Yrjö (2008). Delfoin mahdolliset kontekstit - Ennakoinnista aluekehittämiseen osoitteessa http://pajat.internetix.fi/fi/sisaltopalvelu/yla/03_listaauutiset. 21

MILLAINEN ON SUOMALAINEN INNOVAATIOMALLI? RESURSSIT MARKKINAINFO OSAAMINEN JOHTAMISTAITO 30.5.2006 Yrjö Myllylä 2006, Walter Stöhriä mukaillen Kuva. Innovaatiomalli Stöhriä mukailen. Kuvan lähde esitelmä: Myllylä, Yrjö (2008). Delfoin mahdolliset kontekstit - Ennakoinnista aluekehittämiseen osoitteessa http://pajat.internetix.fi/fi/sisaltopalvelu/yla/03_listaauutiset. 22

Kuva. Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan kehittämisprosessin malli ( suomalainen malli ). Lähde Karjula, Kyösti (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena. Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 12/2006. Ks. myös esitelmä: Myllylä, Yrjö (2008). Delfoin mahdolliset kontekstit - Ennakoinnista aluekehittämiseen osoitteessa http://pajat.internetix.fi/fi/sisaltopalvelu/yla/03_listaauutiset. 23