BOFIT Venäjä-tietoisku 218 16.5.218 1
Ohjelma Avaussanat Marja Nykänen, pankinjohtaja Kaukasus ja Keski-Aasia mihin matkalla? Risto Herrala, neuvonantaja Venäjän talous elpynyt, kasvu jatkuu melko hitaana Vesa Korhonen, vanhempi ekonomisti Venäjän ulkomaankauppa ja pakotteet Heli Simola, vanhempi ekonomisti Inflaatiotavoite Venäjän rahapolitiikan ohjaajana Iikka Korhonen, tutkimuspäällikkö Kysymyksiä ja keskustelua Venäjän energiavienti Laura Solanko, vanhempi neuvonantaja Kysymyksiä ja keskustelua Kahvitauko @BOFITresearch #venäjätietoisku 16.5.218 Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 2
Vesa Korhonen Venäjän talous elpynyt, kasvu jatkuu melko hitaana 16.5.218 3
Ennuste 218 22 (julkaistu 27.3.218): talouden elpyminen jatkuu suhteellisen hitaana BKT: ajatus (ja malli/rautava): öljyn hinnan muutosten vaikutus kasvutahtiin ja trendikasvu (kaikki muu) pakotteet, vastasanktiot 218 ennuste vähän ylös (1,5 % 1,8 %), sillä öljyn hinta nousi jyrkästi 2H17, oletus 218 korkeampi kuin syksyn oletus ( 65$ eli +18 % vuodesta 217). BKT 218 > 214. 219 2 kasvu hidastuu trendiin 1,5 %, kun (b) öljyn hinta on melko ennallaan ( 6), (a) kasvua tukevia markkinauudistuksia ei paljoa näy. Tuonti: 218 ennuste ylös hieman (6 % 8 %), 219 2 elpyminen hidastuu 6 % vuodessa. Tuonti 22 lähellä vuoden 212 tasoa. Kysyntä: arviot, miten kehittyvät kulutus, investoinnit, vienti vaikuttavia tekijöitä 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25 -3-35 Tuonti Ruplan reaalikurssi BKT %-muutos BKT tot. 1Q18: keskuspankin arvio 1,3 1,5 % 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 Lähteet: Rosstat ja Suomen Pankin ennuste 27.3.218 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25 -3-35 Ennusteen riskit: öljyn hinta, maailmantalous, geopolitiikka; tuotantopääomarajoite, Venäjän perusviennin määrän hyvän kasvun jatko, verouudistus (ALV vs. sos.verot)? 16.5.218 Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 4
9,5 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 -,5-1 -1,5-2 -2,5 %-muutos Lähde:IMF Ennusteet: Lähivuosina Venäjän BKT kasvaa 1,5 2 % vuodessa, muu maailma kasvaa nopeammin Venäjä Nouseva ja kehittyvä Aasia (Kiina + 29 maata) 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 16.5.218 Vesa Korhonen BKT:n kasvu Kiina Nouseva ja kehittyvä Eurooppa (12 maata) Latin.Amerikka Puola IVY-maat EU-28 Euroalue G7 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ostovoimakorjattu BKT per asukas EU-28 217 = 1 Lähde:IMF Venäjä EU-28 Nouseva ja kehittyvä Eurooppa (12 maata) Kiina IVY-maat 95 5 1 1517 2 23 Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 5 G7 Puola Nouseva ja kehittyvä Aasia (Kiina + 29 maata)
215 17 29 11: BKT:n luisu ei kovin syvä, elpynyt hitaasti. Öljynhinnan paluu ylös 215 17 ei yhtä raju. Rupla vaimentanut enemmän BKT:n muutosta molempiin suuntiin, mm. tuonnin ja öljyn hinnan kautta (217 Urals-öljy +27 % dollareissa, +12 % ruplissa). Taantumassa eräät pääerät alas jyrkästi ylös 217, mutta silti 5 7 vuoden takaisilla tasoilla. 16.5.218 Vesa Korhonen 11 15 1 95 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Kysyntä reaalinen volyymi vuoden 216 ruplissa, BKT 216 = 1 Putin Reaalitalouden kokonaiskuva Yksityinen kulutus -5-12 3½ Vienti 7, 5-5 -12-14 4½ -2 Jul- -4½, ½ kinen kulutus Tarjonta Putin 95 6 7 8 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 111121314151617 95 6 7 8 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11112131415161718192 Lähteet: Rosstat ja Suomen Pankin ennuste Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland (BOFIT) 27.3.218 6-8 -3 BKT Tuonti -2,7 Toteutuneet luvut ovat %-muutoksia: koko luisu jaksoilla 29 1 ja 214 16 sekä nousu 217. 1,5 Suomen Pankin ennuste (BOFIT) 218 2 1,8, 1,6, 1,5, jos öljy 64½, 61, 58 (3/218) Suomen Pankin ennuste (BOFIT) 218 2 8, 6, 6 (3/218) -33 17 11 15 1 95 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5
Öljyn hinnan muutoksen vaikutusta joustava rupla on vaimentanut enemmän kuin koskaan aiemmin 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6 Lähteet: Maailmanpankki ja Venäjän keskuspankki Brent, $ Brent-öljyn hinta 3 kuukauden keskiarvon %-muutos vuodentakaisesta dollareissa ruplissa 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6 16.5.218 Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 7
217 18 218 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 tiukkuuden kautta vaaleihin: rahaa väestölle, säästäväisesti kolmen kuukauden keskiarvon %-muutos 12 kuukauden takaisesta Eläkkeet: korotukset vähän yli inflaation, työskenteleville noin nolla (216 alkaen). Julkisen talouden palkat: Putinin 7.5.212 ukaasin palkankorotukset 212 18 tietyille ryhmille tavoitteisiin, muille paluu rajoitteista korotukseen hieman yli inflaation. Minimipalkan nopea nosto toimeentulominimiin. Pari uutta sosiaalietua. Keskipalkka (tilastoitu) ja -eläke, hinnat Eläke Kuluttajahinnat talous ** kertasumma ( ) Yritykset * 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 218 ja myös: pienehköjen verojen maksurästien anteeksiantoa väestölle sekä nykyisille ja entisille pienyrittäjille junalippujen hinnankorotusten lykkäys -5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 * Työntekijöiden määrällä painotettu palkkojen keskiarvo - alat: maatalous, kaivannaisteollisuus, jalostava teollisuus, sähkön, kaasupolttoaineen ja veden tuotanto ja jakelu, rakentaminen, kauppa, kuljetukset ja viestiliikenne, ja kiinteistötoiminta. ** Työntekijöiden määrällä painotettu palkkojen keskiarvo - alat: hallinto, koulutus ja terveydenhoito. Lähteet: Rosstat ja BOFIT 16.5.218 Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 8-5
Työttömyys on hieman vähentynyt, jo korkea työllisyys kasvun rajoitteeksi? (vai nousisiko tuottavuus?) Työttömyysaste, 15 72-vuotiaat Työllisyys 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 115 11 15 1 95 9 85 8 75 7 65 6 55 % työvoimasta tai työvoiman ja (2):n summasta, 12 kuukauden keskiarvo (1) Työttömät (2) Työvoiman ulkopuolella olevat työikäiset, halukkaita työhön (1) + (2) miljoonaa henkilöä Putin Lähde: Rosstatin työvoimakysely (ILO-menetelmin) Väestö, 15 72-vuotiaat Työikäinen väestö työllisyysaste 65 66 % (naiset 16 54 v., miehet 16 59 v.) Työlliset 15 72-vuotiaat työllisyysaste yli 77 % Työikäiset työlliset (naiset 16 54 v., miehet 16 59 v.) 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 115 11 15 1 95 9 85 8 75 7 65 6 55 16.5.218 Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 9
Alueilla, joilla kulutusta on vähemmän, Putin on saanut hieman enemmän äänistä. 16.5.218 Vesa Korhonen 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 % Putin Putin Putin Putin Presidentinvaali Medvedev Medvedev Putin Putin Putin Putin 2 4 8 12 18 Putinin osuus äänistä, % Voittajan äänet kaikista äänistä Kaikki äänet per äänioikeutettujen määrä Voittajan äänet per äänioikeutettujen määrä Kotitalouksien hintakorjattu kulutus per asukas, Venäjän keskiarvo 216 = 1 2 4 6 8 1 12 14 16 Lähteet: Venäjän keskusvaalilautakunta, Rosstat, BOFIT Kulutus 216, vaali 218 Kulutus 211, vaali 212 Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1
Ihmisten mielipiteitä johdosta (kyselyissä) 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Lähde: VTsIOM "Hyväksyn", % vastanneista (kolmen kuukauden keskiarvo) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Levada-keskus Hyväksyttekö... federaation hallituksen toiminnan? Kehen poliitikkoon luotatte? presidentti Putinin toiminnan? pääministeri Medvedevin toiminnan? federaation duuman toiminnan? tuorein = huhtikuu 218 "Putiniin", % vastanneista tuorein = 6.5.218 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 7 6 5 4 3 2 1 16.5.218 Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 11
Ei tarpeeksi investointeja verrattuna tarpeisiin ja lausuttuihin kasvuhaluihin (mm. maailmantaloutta nopeammin ) 45 kolmen vuoden keskiarvo, % Kiinteiden investointien suhde BKT:hen Kiina 45 4 4 35 Japani Etelä-Korea Vietnam Intia 35 Indonesia 3 25 2 Saksa USA Puola Romania Turkki Meksiko 3 25 2 15 Venäjä Brasilia Venäjä 15 1 1 5 5 Lähteet: Maailmanpankki ja Rosstat 61 66 71 76 81 86 91 96 1 6 11 17 91 96 1 6 11 17 16.5.218 Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 12
investointien rakenne tukee heikosti monipuolistumista a) Energian osuus investoinneista jatkuvasti noin 3 %, mm. suuria valtionyrityksiä. Kaikki jalostusteollisuuden alat (pl. öljytuotteet) yht. 11 % (2½ % BKT:stä). 26 24 22 2 18 16 14 12 Suurimmat sektorikohtaiset investoinnit reaalinen volyymi 217 ruplissa, kaikki investoinnit 217 = 1 Jalostusteollisuus pl. öljytuotteet (25 16 +4 %) Kuljetukset (ml. putket) ja viestintä Putkikuljetukset Kiinteistösektori Öljyn & kaasun tuotanto (25 16 +13 %) 26 24 22 2 18 16 14 12 b) 1 8 6 4 2 16.5.218 Vesa Korhonen Lähteet: Rosstat ja BOFIT Sähkö, kaasupolttoaine, kuuma vesi Öljytuotteet (25 14 +38 %) 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 alustava BKT-tilastossa kiinteän pääoman muodostus: yritykset 6 % (ml. valtionyritykset), julkinen talous 2 % (tilastointimuutos viittaa: puolustuskalustoinvestoinnit merkittävät). Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 13 1 8 6 4 2
Tuotannon monipuolistuminen on melko tiukassa 15 14 13 12 11 1 9 Sektorin tuottama lisäarvo (BKT:ssä) reaalinen volyymi vuoden 216 ruplissa, BKT 216=1 Tukku- ja vähittäiskauppa Jalostusteollisuus ml. öljynjalostus Jalostusteollisuus pl. öljynjalostus Kiinteistöala 15 14 13 12 11 1 9 8 Kaivannaisteollisuus, sis. öljyn ja kaasun tuotannon 8 7 Kuljetukset 7 6 5 4 3 Rakentaminen Maatalous Rahoitus Terveydenhoito & sosiaalipalvelut 6 5 4 3 2 1 Koulutus Sähkösektori; kaasu- ja kuumavesihuolto 2 1 16.5.218 Vesa Korhonen Lähde: Rosstat 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 14
8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -1-11 -12-13 -14-15 Menot Lähteet: Finanssiministeriö, Rosstat Julkisen talouden menot ja vaje hallintaan Federaatiobudjetin uusi sääntö: Vaje: ennen velan korkomenoja 218-1 % BKT:stä, sen jälkeen nolla = koko vaje n. -1 %. Tulot: öljy- ja kaasuverotuloissa Urals-öljyn laskentahinta 218 <$41, ja +2 % vuodessa; muita tuloja ei määritelty, ne budjetista (mm. BKT-ennuste ja keruuoletus vaikuttavat). Julkisen talouden ylijäämä 12 kuukauden summa, % BKT:stä* Konsolidoitu budjetti (federaatio, alueet ja paikkakunnat sekä valtion sosiaalirahastot) Federaatiobudjetti Konsolidoitu budjetti ilman öljy- ja kaasuverotuloja 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 8 11 7 6 1 5 4 9 3 2 8 1-1 7-2 -3 6-4 -5 5-6 -7 4-8 -9 3-1 -11-12 2-13 -14 1-15 Konsolidoidun budjetin tulojen ja menojen kehitys Menot reaalinen volyymi*, 12 kuukauden summa, nimelliset kokonaismenot 217 = 1 * tiedot nimellisruplissa ilman Krimiä deflatoitu deflaattorilla, joka tehty BOFITissa Lähteet: Finanssiministeriö, Rosstat ja BOFIT Ylijäämää öljyn nykyhinnalla. Rahastoitavaa kertyy Urals-hinnalla yli $41. Yksi valtion vararahasto = National Wealth Fund (likvidit 2 % BKT:stä, federaation kaikki likvidit 9 %. Federaation velka 13 %. Tulot ml. puolustusteollisuuden pankkivelkojen maksu Tulot pl. öljy- ja kaasuverotulot Öljy- ja kaasuverotulot 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 16.5.218 Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 15
Johdon menovalintoja: Sosiaaliturvamenoja pyritään hillitsemään. Puolustusmenot edelleen suuret, ja yhä enemmän muissa menoissa? Useimmat muut menot supistuneet. 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Konsolidoidun budjetin menojen reaalinen kehitys (federaatio, alueet ja paikkakunnat, sekä valtion sosiaalirahastot) reaalinen volyymi *, 12 kuukauden summa, nimelliset kokonaismenot 217 = 1 * tiedot nimellisruplissa ilman Krimiä deflatoitu sektorikohtaisilla deflaattoreilla, jotka tehty BOFITissa Lähteet: Finanssiministeriö, Rosstat ja BOFIT Talous ml. pankkien pääomituspaketti Koulutus Sisäinen turvallisuus & järjestys Hallinto Sosiaaliturva, josta eläkkeet Puolustus ml. puolustusteollisuudelle annettu summa pankkivelkojen maksamiseen Talous Terveys Puolustus Asuntosektori 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 16.5.218 Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland SIPRI lisää 35 %, Gaidar-instituutti 5 % 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2
1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Erilaisia arvioita Venäjän liiketoimintaympäristöstä ja muusta vastaavasta ympäristöstä EU Estonia Lithuania Czech Rep. Slovenia Latvia Poland Slovakia Hungary Croatia Georgia EU Romania Bulgaria Serbia Albania Macedonia, FYR Armenia Bosnia & Herzeg. Moldova Kazakhstan Belarus Azerbaijan Russia Ukraine Kyrgyz Rep. Uzbekistan Tajikistan Turkmenistan Turkey Malaysia Indonesia India Thailand Vietnam Philippines China Pakistan Chile Argentina Brazil Colombia Mexico Lähteet: Maailmanpankki, EBRD, South Africa World Economic Forum, BOFIT Nigeria 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 16.5.218 Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 17
Iikka Korhonen Inflaatiotavoite Venäjän rahapolitiikan ohjaajana 16.5.218 18
Venäjän hintataso 1 Tammikuu 1992 = 1 1 1 1 1 t 92 t 93 t 94 t 95 t 96 t 97 t 98 t 99 t t 1 t 2 t 3 t 4 t 5 t 6 t 7 t 8 t 9 t 1 t 11 t 12 t 13 t 14 t 15 t 16 t 17 t 18 16.5.218 Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 19
Miksi inflaatiotavoite? Mitä inflaatiotavoite vaatii? Monet maat ottivat inflaatiotavoitteen käyttöön 199-luvulla, kun esimerkiksi rahanmäärän hallintaan perustuneet järjestelmät olivat osoittautuneet epäluotettaviksi vakaiden rahaolojen tavoittelussa Ideana on, että inflaatiotavoite antaa talouden toimijoiden odotuksille nimellisen ankkurin, jonka avulla on helpompi suunnitella tulevaisuutta ja mm. investointeja Jos inflaation ennustetaan nousevan tavoitetta korkeammaksi, keskuspankki kiristää rahapolitiikkaansa esimerkiksi korkoja nostamalla Jotta keskuspankki voi uskottavasti tavoitella inflaatiotavoitettaan, sen pitää olla riittävän itsenäinen, eikä sillä voi olla muita inflaatiotavoitteen kanssa ristiriidassa olevia tavoitteita Käytännössä keskuspankin pitää myös pystyä muodostamaan perusteltu ennuste tulevasta talouskehityksestä ja sillä pitää olla työkaluja vaikuttaa talouskehitykseen 16.5.218 Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 2
Venäjän inflaatiotavoitetta käytännössä Venäjän keskuspankin korkokokoukset Lähde: Venäjän keskuspankki. 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Venäjän keskuspankin avainkorko 214 215 216 217 218 Lähde: Venäjän keskuspankki. 16.5.218 Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 21
Venäjän askeleet kohti inflaatiotavoitetta Hintavakaus mainittiin ensimmäistä kertaa keskuspankin tavoitteena vuonna 26 (vuotta 27 koskevassa rahapolitiikkaohjelmassa) Jonkinlaisen inflaatiotavoitteen lisäksi myös valuuttakurssin vaihtelua pyrittiin kuitenkin hillitsemään, vaikka valuuttakorin vaihteluväliä koko ajan levennettiinkin Valmiuksien rakentamista jne. Valuuttakurssitavoite hylättiin lopullisesti marraskuussa 214 markkinaepävarmuuden vallitessa, ja samalla ilmoitettiin inflaatiotavoitteeseen siirtymisestä 215 alusta lähtien 16.5.218 Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 22
Venäjän inflaatio ja inflaatiotavoitteet 28 % 26 Kuluttajahintojen vuosimuutos 24 Keskuspankin inflaatiotavoite 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Lähteet: IMF, Venäjän keskuspankki 16.5.218 Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 23
Mitä tutkimus kertoo Venäjän rahapolitiikan muutoksista? Aiempi tieteellinen tutkimus on päätynyt usein siihen, että ainakin 2-luvun alkuvuosien jälkeen Venäjän rahapolitiikkaa voidaan suhteellisen hyvin kuvailla ns. Taylor-säännön avulla Rahapolitiikka reagoi sekä inflaation poikkeamaan tavoitteesta että tuotannon poikkeamaan pitkän aikavälin potentiaalisesta tasosta Korhonen & Nuutilainen (217) osoittavat, että aivan vuoden 215 alussa aiemmin hyvin toimivassa Taylor-säännössä näyttää olevan rakenteellinen katkokohta Tämä olisi hyvin ymmärrettävää rahapolitiikan regiimin muuttuessa 16.5.218 Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 24
Yleisön inflaatio-odotukset laskeneet, mutta varsinaista inflaatiota hitaammin 2 18 16 Inflaatiotavoitteeseen siirtyminen 14 12 % 1 8 6 4 2 1.4.21 1.7.21 1.1.21 1.1.211 1.4.211 1.7.211 1.1.211 1.1.212 1.4.212 1.7.212 1.1.212 1.1.213 1.4.213 1.7.213 1.1.213 1.1.214 1.4.214 1.7.214 1.1.214 1.1.215 1.4.215 1.7.215 1.1.215 1.1.216 1.4.216 1.7.216 1.1.216 1.1.217 1.4.217 1.7.217 1.1.217 1.1.218 1.4.218 Lähde: Venäjän keskuspankki 16.5.218 Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 25
Vaikutukset lainakorkoihin? 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Venäjän yritysluottokorot ja inflaatio vuosi-inflaatio / vuosikorko, % Yli 1v. Yritysluottojen (RUB) keskikorko Inflaatio 211 212 213 214 215 216 217 218 Lähde: Macrobond. 16.5.218 Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 26
Laura Solanko Venäjän energianvienti 16.5.218 27
Energia ja Venäjän talous Öljyn- ja kaasuntuotanto sekä näihin perustuva öljynjalostus ja kemianteollisuus ovat Venäjän talouden perusta. Näillä aloilla Venäjällä on kiistatta suhteellinen etu globaalissa työnjaossa Öljyn- ja kaasunvienti ovat keskeisiä ulkomaankaupan tasapainolle sekä valtion budjettituloille Noin puolet federaation tuloista öljy/kaasusektorin veroja ja maksuja (lähinnä MET eli tuotantovero sekä vientivero) Federaation budjetti on riippuvaisempi öljyn hinnasta kuin öljy-yhtiöiden tulokset 16.5.218 Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 28
Valtion rooli on merkittävä Osuus Venäjän öljytuotannosta 216, % 22 % 52 % 11 % Rosneft+Gazprom+ Lukoil Surgut Muut Öljyn- ja kaasuntuotantoa hallitsevat valtionyhtiöt (valtion suoraan tai välillisesti hallitsemat yhtiöt) Vienti on valtionyhtiöiden (Transneft ja Gazprom) kontrollissa 15 % Lähde: OIES 217, CDU TEK 16.5.218 Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 29
Öljyntuotanto kasvaa, joskin verkkaisesti Pienimmillään öljyntuotanto oli 2 vuotta sitten (noin 3 milj.tonnia). Vuosina 2-27 tuotanto kasvoi keskimäärin 6 % vuosittain, 28-217 noin 1,2 % vuosittain Nyt ollaan 198-luvun lopun huippuvuosien tasolla Tuotanto ei juurikaan reagoi maailmanmarkkinahintaan Tuotannonrajoitussopimus vaikuttaa nyt sopivan Venäjälle 6 55 5 45 4 35 Öljyn tuotanto, milj. tonnia 3 Lähde: Venäjän energiaministeriö 16.5.218 Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 3
Kaasuntuotannossa on kasvunvaraa 7 68 66 64 62 6 58 56 54 52 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 kaasun tuotanto bcm Gazpromin osuus kaasuntuotannossa, % (oikea asteikko) 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 Lähde: Venäjän energiaministeriö, CEIC / Gazprom 16.5.218 Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 31
Energia ja ulkomaankauppa Öljyn-, öljytuotteiden ja kaasun vienti tuovat 6 % Venäjän tavaraviennin tuloista Vienti on valtionyhtiöiden (Transneft ja Gazprom) kontrollissa Öljynviennistä noin 6 % ja kaasunviennistä liki 1 % menee länteen (IVY-maihin, Eurooppaan ja Turkkiin) Kuva: Transneft 16.5.218 Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 32
Öljynviennin arvo vaihtelee suuresti 3 Öljyn ja öljytuotteiden vienti 2 Öljyn ja öljytuotteiden viennin arvo 25 2 15 1 16 12 8 5 raakaöljy, milj tonnia öljytuotteet, milj. tonnia 2 25 21 215 22 4 raakaöljy, mrd usd öljytuotteet mrd usd 2 25 21 215 22 Kuvien lähde: CBR / Venäjän tulli 16.5.218 Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 33
Kelluva valuuttakurssi vaimentaa vientihintojen vaihtelun vaikutuksia Venäjän talouteen 3 Viennin arvo dollareissa ja ruplissa 12 25 1 2 8 15 1 5 raakaöljyn ja öljytuotteiden vienti, mrd usd raakaöljyn ja öljytuotteiden vienti, mrd rub (oikea asteikko) 6 4 2 26 28 21 212 214 216 218 Kuvien lähde: CBR / Venäjän tulli 16.5.218 Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 34
Kolmannes kaasuntuotannosta menee vientiin maakaasun vienti, bcm 22 2 18 16 14 12 1 2 25 21 215 22 maakaasun vienti, mrd usd 8 7 6 5 4 3 2 1 2 25 21 215 22 Kuvien lähde: CBR / Venäjän tulli 16.5.218 Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 35
Kaasuputket Etenkin kaasunvienti on täysin riippuvaista vientiputkistojen toiminnasta, Venäjällä LNG:n tuotanto kattaa alle 1 % kaasun viennistä Yksi Venäjän energiastrategioihin kirjatuista tavoitteista on vuosikaudet ollut energiaviennin siirtäminen omiin putkistoihin ja omiin satamiin Tähän tavoitteeseen sopii mainiosti Ukrainan kauttakulun supistuminen ja sen korvaaminen uusilla kaasun vientiputkilla kuten NordStream2 ja TurkishStream Vaikka NordStream2 ja sen vaatimat siirtoputkistot Saksassa toteutuisivat, kokonaan Ukrainan kauttakulusta ei voida luopua Alkuperäinen kuva: ENTSOG 16.5.218 Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 36
Lopuksi Öljy- ja kaasuriippuvuus tekee taloudesta hyvin alttiin kansainvälisille suhdannevaihteluille ja niitä seuraaville raaka-aineiden hintapiikeille Talouden monipuolistaminen on vaikeaa, eikä tavoitteissa olla juurikaan edistytty Öljyn hinnan nykyisellä tasolla keskustelut talouden monipuolistamisesta tai merkittävistä rakenneuudistuksista heikkenevät entisestään Öljy ja kaasu ovat strategisia sektoreita, joilla valtion rooli tulee olemaan tuntuva jatkossakin 16.5.218 Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 37
BOFIT Venäjä-tilastot Tilastot ovat nyt saatavilla interaktiivisena raporttina. Raportti sisältää Venäjän kokonaistalouden, federaatiohallinnon julkistalouden ja rahatalouden kuvaajia vuositasolla 199-luvun alusta. Data päivittyy kerran kuukaudessa ja sen voi ladata CSV-muodossa. 16.5.218 Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 38
Ohjelma Avaussanat Marja Nykänen, pankinjohtaja Kaukasus ja Keski-Aasia mihin matkalla? Risto Herrala, neuvonantaja Venäjän talous elpynyt, kasvu jatkuu melko hitaana Vesa Korhonen, vanhempi ekonomisti Venäjän ulkomaankauppa ja pakotteet Heli Simola, vanhempi ekonomisti Inflaatiotavoite Venäjän rahapolitiikan ohjaajana Iikka Korhonen, tutkimuspäällikkö Kysymyksiä ja keskustelua Venäjän energiavienti Laura Solanko, vanhempi neuvonantaja Kysymyksiä ja keskustelua Kahvitauko @BOFITresearch #venäjätietoisku 16.5.218 Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 39
Risto Herrala Keski-Aasia ja Kaukasus minne matkalla? 16.5.218 4
Haastava geopoliittinen sijainti! 16.5.218 Risto Herrala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland
KESKI-AASIA KAUKASUS Nursultan Nazarbayev, Kazakstan Shavkat Mirziyoyev, Uzbekistan Emomali Rahmon Tadžikistan Ilham Alyiev, Azerbaidžan Gurbanguly Berdymukhamedov Turkmenistan 16.5.218 Risto Herrala Sooronbay Jeenbekov, Kirgisia Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Serzh Sergsyan, Nikol Pashinyan Armenia Giorgi Markvelashvili, Georgia
Euroopan komission tiedote Georgian viisumivapaudesta Visa Free Travel comes into effect for Georgia From 28 March, 217, Georgian nationals with biometric passport can travel visa-free to the 26 countries of the Schengen Area and stay for 9 days in any 18-day period. Georgia s visa liberalization with European Union comes under threat One year after celebrating the launch of the much-sought-after visa liberalization, the Georgian government is planning to take new measures in order to stop the growth of the number of Georgian asylum seekers in the Schengen countries. Schengen visa info, Mar 9 th, 218 Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland
Kansantaloudet pieniä Kyrgyz Republic BKT, 215, USD mrd. Tajikistan Armenia Georgia Turkmenistan Azerbaijan Uzbekistan Kazakhstan Suomi 5 1 15 2 25 16.5.218 Risto Herrala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Lähde: IMF
Vienti tuoterakenteeltaan yksipuolista 16.5.218 Risto Herrala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Lähde: YK
Liiketoimintaolot osalla jo hyvässä mallissa Sijoitus 218 19 maan joukossa Georgia 9 Suomi 13 Kazakstan 36 Armenia 47 Azerbaidžan 57 Uzbekistan 74 Kyrgisia 77 Tadžikistan 123 16.5.218 Risto Herrala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Lähde: Maailmanpankki
Vienti suuntautuu länteen Kaukasus Keski Aasia keskiarvo Armenia Azerbaijan Georgia Kazakhstan The Kyrgyz Rep. Tajikistan Turkmenistan Uzbekistan Keski-Aasia % % 2 % 2 % 18 % 19 % 1 % 12 % 7 % Kaukasus 13 % 1 % 6 % % % % 1 % % 3 % Kiina 19 % 1 % 2 % 17 % 6 % 6 % 78 % 2 % 19 % EU+Sveitsi 29 % 73 % 39 % 53 % 49 % 22 % 5 % 34 % 38 % Venäjä 15 % 3 % 1 % 12 % 6 % 5 % 1 % 9 % 8 % Turkki % 1 % 1 % 3 % 8 % 22 % 6 % 11 % 8 % Muut 24 % 2 % 31 % 12 % 13 % 27 % 9 % 14 % 19 % Notes: Taulukko näyttää Keski-Aasian ja Kaukasuksen maiden viennin eri alueille Comstat -aineistossa tuojien raportoimana. Turkmenistanin ja Uzbekistanin tuonti ei ole mukana aineistossa. 16.5.218 Risto Herrala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Lähde: YK
Kauppasopimukset heijastavat viennin rakennetta CIS EEU WTO EU Armenia X X 23 PCA Azerbaijan X PCA Georgia* 2 AA, DCFTA, visa free Kazakhstan X X 215 EPCA The Kyrgyz Rep. X X 1998 PCA Tajikistan X 213 PCA Turkmenistan PCA Uzbekistan X PCA 16.5.218 Risto Herrala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Lähteet: järjestöjen internetsivut
Taloustilanne Kuluva vuosikymmen oli vaikea raaka-ainehintojen vaihtelun ja Venäjän kriisin takia Uusimmat talousluvut osoittavat parempaan suuntaan. Turkmenistan taitaa edelleen olla pahoissa vaikeuksissa Suhdannetaantuman hellittäessä pääpaino siirtymässä rakennekysymyksiin Uzbekistanin reformit: potentiaalisesti voimakas vaikutus myös lähialueilla 16.5.218 Risto Herrala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland
Uzbekistanin reformit: uusi alku koko alueelle? KIEV The death of president Islam Karimov of Uzbekistan ends the reign of one of the longest-serving rulers of the former Soviet republics in one of the world s most corrupt and brutally repressive regimes. The Daily Beast 16.5.218 Risto Herrala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland
Uzbek President Vows Reforms In State-Of-The- Nation Address RFE Uzbekistan continues police reform following complaints Caravanserai Uzbekistan s New President Steps Towards Ambitious Reform With Security Chief Sacking Chatham House Uzbekistan forex reform reboots investment-hungry economy Fdi intelligence Uzbekistan: The Suddenly Good Neighbor RFE Uzbekistan Loosens Visa Controls, Again The Diplomat Uzbek president says economic data was 'fiction' for years Reuters Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland
Yhteenvetoa Poliittinen uudistuminen hidasta Taloudelliset haasteet suuria, länsimarkkinat tärkeitä Uzbekistanin uudistusinto herättää toiveita tiiviimmästä yhteistyöstä alueen sisällä 16.5.218 Risto Herrala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland
Heli Simola Venäjän ulkomaankauppa ja pakotteet 16.5.217 53
Venäjän ulkomaankaupan kehitys Venäjän tavarakaupan arvon ja öljyn hinnan muutos (USD) Muutos, % v/v 1 8 6 4 2-2 -4-6 Vienti Tuonti Öljyn hinta -8 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Lähde: CEIC/Venäjän keskuspankki, Bloomberg 16.5.218 Jonna Elonen-Kulmala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 54
Länsimaiden pakotteet pähkinänkuoressa EU, Yhdysvallat + eräät muut maat asettaneet saman tyyppisiä pakotteita EU:lla taloudelliset pakotteet yksi keino poliittisten päämäärien saavuttamiseen Taloudelliset vaikutukset eivät varsinaisena tavoitteena EU:n pakotekokonaisuudet Krimin ja Sevastopolin laiton liittäminen Ukrainan suvereniteetti (henkilöihin ja yrityksiin kohdistuvat pakotteet) Ukrainan vakaus (sektoritason rajoitteet) kytketty Minskin sopimuksiin Ulkomaankaupan kannalta keskeisimpiä sektoritason rajoitteet Puolustustarvikkeiden vienti ja tuonti kielletty Kaksikäyttötuotteiden vienti sotilaallisille loppukäyttäjille kielletty Arktisen merialueen, syvänmeren ja liuskeöljyesiintymien etsintään ja tuotantoon liittyvien tiettyjen tuotteiden ja palveluiden vienti kielletty Pitkäaikainen rahoitus kielletty tietyille yrityksille 16.5.218 Jonna Elonen-Kulmala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 55
Venäjän vastatoimet Tiettyjen elintarvikkeiden tuonnin kielto eräistä maista Liha, kala, kana, maitotuotteet, vihannekset, hedelmät Osa laajempaa omavaraisuus/tuonninkorvauspolitiikkaa Kriittisissä tuotteissa ei haluta olla riippuvaisia ulkomaista, esim. elintarvikkeiden omavaraisuustavoitteet jo v. 21 Elintarviketurvallisuusdoktriinissa Voimassaolo ei enää kytketty länsimaiden pakotteisiin, vrt. myös Turkki-pakotteet Tuki eturyhmiltä Hyötyjiä erityisesti maatalouden suuryritykset Tavallisille kotitalouksille negatiivisia vaikutuksia Muita mahdollisia keinoja esim. eläin- ja kasvinsuojelutoimet WTO-säännösten vastaiset sianlihan tuontikiellot EU-maista v. 214 alussa 16.5.218 Jonna Elonen-Kulmala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 56
Pakotteiden vaikutus Venäjän talouteen yleisesti Hyvin vaikea erottaa pakotteiden vaikutusta muista talouskehitykseen vaikuttavista tekijöistä Erityisesti öljyn hinnan kehitys Pakotteet eivät ole tärkein viime vuosien talouskehitykseen vaikuttanut tekijä, mutta niillä on ollut merkitystä Eri arvioiden mukaan 1/1 1/3 viime vuosien BKT:n supistumisesta johtunut pakotteista Keskeinen merkitys erityisesti rahoitukseen liittyvillä rajoitteilla Pidemmällä aikavälillä öljyntuotantoteknologiaan liittyvien vientirajoitteiden merkitys voi kasvaa 16.5.218 Jonna Elonen-Kulmala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 57
Venäjän tuonti kaikista maista on kehittynyt samansuuntaisesti 5 4 % v/v Venäjän tavaratuonnin arvon muutos Koko tuonti EU USA Japani Kazakhstan Valko-Venäjä Kiina 3 2 1-1 -2-3 -4-5 214 215 216 217 Lähde: CEIC / Venäjän tulli. 16.5.218 Jonna Elonen-Kulmala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 58
EU:n markkinaosuus Venäjällä supistunut, Kiinan kasvanut EU:n ja Kiinan osuus Venäjän tavaratuonnissa 5 4 Osuus, % 46,1 42,5 39, 26-9 21-13 214-17 Pidempiaikainen trendi Kiinan markkinaosuus on noussut kaikissa maissa 3 2 16,7 19,8 Kansainvälisiin tuotantoketjuihin liittyvät tilastokysymykset 12,6 1 EU Kiina Lähde: CEIC / Venäjän tulli 16.5.218 Jonna Elonen-Kulmala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 59
EU:n pakotteiden suorat vaikutukset kauppaan rajallisia EU:n ja Suomen tavaravienti Venäjälle 213, milj. euroa EU Suomi Huom. Koko vienti 119 45 5 36 Asevienti 9 1 EU=12 raportoivaa maata Kaksikäyttötuotteet ~ 25 n.a. Öljyntuotantoteknologia 35 7 Vienti kielletty vain sotilaallisille loppukäyttäjille Vienti kielletty vain Arktisen merialueen, syvänmeren ja liuskeöljyn öljyprojekteihin Venäjän kieltämät elintarvikkeet Lähteet: Eurostat, EU 5 24 28 16.5.218 Jonna Elonen-Kulmala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 6
Venäjän vastatoimet ovat osaltaan vähentäneet elintarviketuontia Venäjän tuonnin arvon muutos 213-216 -1-2 Muutos, % Venäjän elintarviketuonti supistunut voimakkaasti Tulojen väheneminen Ruplan heikentyminen Pakotteet -3-4 -5-6 -7 Tuonnin supistumista paikanneet Pienempi kotimainen kysyntä Kotimainen tuotanto (sianliha, kana, vihannekset) Tuonti muista maista (maito, naudanliha) Mutta elintarvikkeiden hinnat nousivat 35 % v. 214-17 ja laatu heikkeni Lähde: CEIC/Venäjän tulli 16.5.218 Jonna Elonen-Kulmala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 61
Palvelukaupassa ei juuri pakotteita EU:n ja Venäjän välillä Venäläisten ulkomaanmatkat eräisiin maihin 5, 4,5 4, Milj. matkaa 214 215 216 217 Venäläisten ulkomaanmatkat ja kuukausitulot 6 5 Ulkomaanmatkat, milj. Tulot, USD 9 75 3,5 3, 4 6 2,5 3 45 2, 1,5 2 3 1, 1 15,5, Suomi Turkki Egypti Viro Kiina Espanja Matkat Tulot 27 29 211 213 215 217 Lähteet: CEIC, Rosstat 16.5.218 Jonna Elonen-Kulmala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 62
Pakotteet lisäävät epävarmuutta Venäjän pörssi-indeksi RTS ja rupla Yhdysvaltojen lisäpakotteet 39 henkilöä ja yritystä SDN-listalle 14 12 RTS-indeksi RTS (vasen) RUB/USD (oikea) RUB/USD (käänt. ast.) 4 5 Ensimmäiset markkinareaktiot rajuja tilanne tasaantui myöhemmin 1 8 6 6 7 8 Kokonaistaloudelliset vaikutukset jäänevät rajallisiksi Pakotteiden kapea-alaisuus 4 216 217 218 Lähde: Macrobond. 9 Riskit laajemmista vaikutuksista kohonneet Yhdysvalloissa keskustelua lisäpakotteista (esim. valtion velka), perusteet laajentuneet Venäjällä ehdotettu vastatoimia (esim. tuontirajoitukset) 16.5.218 Jonna Elonen-Kulmala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 63
Yhteenveto Venäjän ulkomaankaupan viime vuosien kehitys on johtunut pääosin muista tekijöistä kuin pakotteista Öljyn hinta Kysyntä Ruplan kurssi EU:n asettamien pakotteiden suora vaikutus kauppaan on ollut rajallinen Pakotteet määritelty tarkoituksellisesti kapea-alaisiksi Venäjän tuontikiellot vähensivät elintarvikkeiden tuontia, mutta taustalla myös muita tekijöitä Kysynnän väheneminen ja ruplan heikkeneminen Toistaiseksi ei näköpiirissä merkkejä pakotteiden poistumisesta Päinvastoin uusien pakotteiden uhka lisää Venäjän talouskehityksen riskejä 16.5.218 Jonna Elonen-Kulmala Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 64
Kiitos! Venäjä-tietoiskun videotallenne ja esitykset ovat katsottavissa sivuillamme osoitteessa www.bofit.fi tilaisuuden jälkeen. www.bofit.fi @BOFITresearch 16.5.218 Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 65