BOFIT Venäjä-tietoisku 2016

Transkriptio

1 BOFIT Suomen Pankki BOFIT Venäjä-tietoisku 216 Säätytalo klo Julkinen

2 BOFIT Venäjä-tietoisku 216 Tilaisuuden avaus Erkki Liikanen, pääjohtaja Milloin kasvu alkaa Venäjän taloudessa ja millä eväillä? Iikka Korhonen, tutkimuspäällikkö Miten päästä eteenpäin EU:n ja Venäjän suhteissa? Tuomas Forsberg, professori, Tampereen yliopisto Kahvitauko noin klo Valtiontalous entistä tiukemmalla Vesa Korhonen, vanhempi ekonomisti Venäjän ulkomaankauppa korvautuuko tuonti, monipuolistuuko vienti? Heli Simola, vanhempi ekonomisti Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen

3 Iikka Korhonen Tutkimuspäällikkö, Suomen Pankki Milloin kasvu alkaa Venäjän taloudessa ja millä eväillä? Julkinen

4 Kaksi talouskriisiä vertailussa BKT:n taso Urals-raakaöljyn hinta Vuosineljänneksiä Vuosineljänneksiä 28:2-211:3 214:2-216:1 28:2-211:3 214:2-216: Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 4

5 Onko käänne käsillä? 22 2 Vähittäiskauppa Teollisuustuotanto Tehdasteollisuus Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 5

6 Onko käänne käsillä? 22 2 Vähittäiskauppa Teollisuustuotanto Tehdasteollisuus Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 6

7 Teollisuustuotannon eri alat näyttävät hyvin erilaisilta Vuosikasvu, % Metalli Koneet ja laitteet Kuljetusvälineet Lähde: Macrobond Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 7

8 Kuluttajien luottamus vielä alamaissa, Venäjän luottamusindikaattoreita 2 Saldoluku Jalostusteollisuus Kuluttajat Lähde: Macrobond / Rosstat Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 8

9 4 RUB osaksi koska reaalipalkat laskivat viime vuonna yli 1 % Venäjän keskimääräinen kuukausipalkka (12 kk:n liukuva keskiarvo) EUR RUB EUR Lähde: Macrobond Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 9

10 Öljyn, valuuttakurssin ja inflaation kohtalonyhteys 12 Urals, USD/bl (vasen) RUB/USD (oikea) 3 3 Inflaatio Muut tavarat vuosi-inflaatio, % Elintarvikkeet Palvelut Lähde: Reuters Lähde: Macrobond Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 1

11 Tulevan kasvun eväät mistä investointeja? 16 Kiinteät investoinnit = Brasilia Etelä-Afrikka Indonesia Intia Malesia Meksiko Puola Venäjä Turkki Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 11

12 Eri alojen investointikehitys erilaista %-muutos Kaikki investoinnit Öljyn ja kaasun tuotanto Öljynjalostus Putkikuljetukset Lähde: Rosstat Kiinteistöala Jalostava teollisuus ml. öljynjalostus Sähkön tuotanto, siirto ja jakelu Rautatiekuljetukset Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 12

13 MITEN PÄÄSTÄ ETEENPÄIN EU:N JA VENÄJÄN SUHTEISSA? Tuomas Forsberg Tampereen yliopisto BOFIT Venäjä-tietoisku

14 EU-VENÄJÄ SUHTEET JA UKRAINAN KRIISI Suhteiden yleinen kehitys Ei lineaarista Hyviä kausia 199-luvun alku, 2-luvun alku ja Medvedevin aika Huonontuminen oli tendenssin mukaista, kriisiytyminen ennemminkin sattumien, väärinkäsitysten ja ulkoisten tekijöiden summa Selityksiä Miten voidaan selittää, jos kumpikaan ei pyrkinyt vastakkainasetteluun? ei valtasuhteet Ei erilaiset intressit (laajassa mielessä) Ei erilaiset arvot Vaan kasvanut epäluulo ja luottamuksen puute Erilaiset käsitykset suhteiden päämäärästä ja perusteista (Forsberg Haukkala: The European Union and Russia. Palgrave 216 in press)

15 EU-VENÄJÄ -SUHTEIDEN TULEVAISUUS Molemmat haluavat (periaatteessa) tehdä yhteistyötä, mutta kenen ehdoilla kumpikaan ei halua palata vanhaan Neljä (+1) skenaariota Konfliktin jäätyminen Paluu yhteistyöhön (mihin jos ei vanhaan?) Venäjä voittaa (länsi hajoaa) Länsi voittaa (Venäjä joutuu antamaan periksi) + sotilaallisen yhteenoton laajeneminen Mitä pitäisi tehdä? Iso sopimus? (ei edellytyksiä) Käytännön yhteistyötä asteittain? (johtaako laadulliseen muutokseen?) Siviiliyhteiskuntien lähestyminen? (enemminkin vältettävä erkaantumista) Patoaminen ja odottaminen? (kuinka kauan voidaan odottaa?) -> vangin dilemma: miten saadaan luotua luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen

16 VANGIN DILEMMA Toimi yksin LÄNSI Tee yhteistyötä 3 4 Toimi yksin VENÄJÄ Tee yhteistyötä 4 2

17 BOFIT Venäjä-tietoisku 216 Tilaisuuden avaus Erkki Liikanen, pääjohtaja Milloin kasvu alkaa Venäjän taloudessa ja millä eväillä? Iikka Korhonen, tutkimuspäällikkö Miten päästä eteenpäin EU:n ja Venäjän suhteissa? Tuomas Forsberg, professori, Tampereen yliopisto Kahvitauko noin klo Valtiontalous entistä tiukemmalla Vesa Korhonen, vanhempi ekonomisti Venäjän ulkomaankauppa korvautuuko tuonti, monipuolistuuko vienti? Heli Simola, vanhempi ekonomisti Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen

18 Vesa Korhonen Vanhempi ekonomisti, Suomen Pankki Valtiontalous entistä tiukemmalla

19 Valtiontalouden osuus taloudessa Lähteet: Minfin, IMF, Rosstat Valtiontaloudella suuri osuus taloudessa, vaikka supistunutkin v Konsolidoitu valtionbudjetti (federaatio, alueet ja kunnat, valtion sosiaalirahastot): 12 kuukauden summa, % BKT:stä Tulot Menot % uudesta BKT:stä % uudesta BKT:stä Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 19

20 Inflaatio syö kaikkien ostovoimaa, myös valtion, viimeisen vuoden keskiarvon %-muutos vuodentakaisesta Investointien hinnat Hinnat Teollisuuden tuottajahinnat Tuontihinnat Kuluttajahinnat Lähteet: Rosstat, BOFIT Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 2

21 nimellistulot ja -menot eivät kerro kehitystä Vesa Korhonen Valtiontalouden reaaliset tulot ja menot * 12 kuukauden summa vuoden 215 ruplissa * nimelliset ruplamääräiset menot deflatoitu menorakenteella painotetulla hintakorilla, jossa kuluttajahinnat, teollisuuden tuottajahinnat ja investointien hinnat Lähteet: Minfin, IMF, Rosstat, BOFIT Menot 2 14 menot 2,6-kert. = 7 % per v. tulot 2,3-kert. = 6 % per v nimelliset: menot 11,5-kert. tulot 1,2-kert. Tulot - 9 % - 15 % nimelliset: + 6 % ± % 3 kuukauden reaalisen* 8 summan %-muutos vuodentakaisesta 6 Tulot Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Menot 2 Lähteet: Minfin, Rosstat, BOFIT

22 Öljy ja valtiontalous: reipasta verotusta suoraan lähteeltä ja rajalta Lähteet: Minfin, Rosstat, BOFIT (öljyn hinta ja $ edelleen keskeisesti verokaavoissa) Vesa Korhonen Valtiontalouden tulot öljy- ja kaasuveroista * nimelliset ruplamääräiset menot deflatoitu menorakenteella painotetulla hintakorilla, jossa kuluttajahinnat, teollisuuden tuottajahinnat ja investointien hinnat reaalisesti* 3 kuukauden summan %-muutos vuodentakaisesta ruplissa US-dollareissa Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Valtiontalouden reaaliset tulot * yhtenäiset viivat 3 kuukauden summa katkoviivat 12 kuukauden summa 28 % valtiontalouden tuloista, 51 % federaatiobudjetin tuloista (214) vuoden 215 ruplissa Muut tulot Tulot öljy- ja kaasuveroista 4 * nimelliset ruplamääräiset menot deflatoitu menorakenteella 2 Lähteet: Minfin, painotetulla hintakorilla, jossa kuluttajahinnat, Rosstat, BOFIT teollisuuden tuottajahinnat ja investointien hinnat

23 11,5 1,5 9,5 suurissa veroerissä toistaiseksi yhdessä merkittävämpää verotuksen muutosta (sos.verot), pienemmissä enemmän muutoksia ,5 8 7,5 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1, Vesa Korhonen Tuloja pyritään tiukentuneessa tilanteessa lisäämään useista eristä, Lähteet: Minfin, Rosstat Valtiontalouden suurimmat tuloerät Öljy- ja kaasuverot eli öljyn ja kaasun tuotantoverot sekä öljyn, öljytuotteiden ja kaasun vientitullit Omaisuusverot Yritysten voittoverot 12 kuukauden summa, % BKT:stä Sosiaaliverot Arvonlisävero Työtulovero Muut tulot Valmisteverot Sijoitustulot, osingot, vuokrat, tilitys keskuspankin ylijäämästä yms. Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 23 11,5 11 1,5 1 9,5 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5

24 Valtion menoilla yksityistä kulutusta, julkista kulutusta, investointeja sekä tuotannolle tukea Valtiontalouden reaaliset menot: pääluokat * vuosisumma vuoden 215 ruplissa Sosiaalimenot Palkkamenot Tavarat & palvelut Tukiaiset Vesa Korhonen Lähteet: Minfin, Rosstat, BOFIT Kiinteät investoinnit (Rosstat) * nimelliset ruplamääräiset menot ja investoinnit deflatoitu soveltuvin osin kuluttajahinnoilla, teollisuuden tuottajahinnoilla ja investointien hinnoilla tai niiden yhdistelmillä Valtion (federaatio, alueet, kunnat) työntekijämäärä vähentynyt, esim noin 2½ % vuodessa Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland

25 Valtion menot painottuneet yhä enemmän sosiaalitukeen ja voimaan Valtiontalouden reaaliset menot: pääluokat * vuoden 215 ruplissa eläkesäästöjen kartuttaminen jäädytetty Sosiaalimenot, josta eläkkeet Puolustus sekä sisäinen turvallisuus ja järjestys % valtiontalouden menoista, % BKT:stä Lähteet: Minfin, Rosstat, BOFIT Talous Koulutus Terveys Puolustus Sisäinen turvallisuus ja järjestys Hallinto Asuntosektori Vesa Korhonen pankkituki 12/14 * nimelliset ruplamääräiset menot deflatoitu soveltuvin osin kuluttajahinnoilla, teollisuuden tuottajahinnoilla ja investointien hinnoilla tai niiden yhdistelmillä 5 4 enemmän kotitalouksien 3 kontolle 2 1 Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 25

26 Mitä valtiontalouden menoja karsia niukentuneessa tilanteessa? %-muutos 12 kuukauden takaisesta * nimellispalkka ja -eläke deflatoitu kuluttajahinnoilla Lähteet: Rosstat, BOFIT Valtiontalous: työntekijöiden keskipalkka ja keskieläke, reaalinen * Palkka Eläke Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland : Julkisen sektorin palkkojen nimelliskorotukset rajoitettu/ jäädytetty jo 214/15, jatkuu Eläkkeiden korotus alennettu 4 % 1.4. (normaali sääntö olisi antanut lähes 13 %) [ + X %, jos talous sallii ], ja työskenteleville eläkeläisille %. (Inflaatioennusteet 7½ 8 %) 216: yleisempi menojen karsintatavoite asetettu, päätökset lykätty syksyyn. Eläkeuudistus orastaa (218 ), eläkeiän nousu alkaa osalle virkakuntaa Vesa Korhonen

27 2 1,5 Valtiontalouden puolustusmenot nimellisesti +18 % vuodessa 27 14, OPK:n tuotannon nousu lisännyt -4 BKT:n kasvutahtia viime vuosina -6-8 pari prosentin kymmenystä tiedot OPK:n osuudesta ovat kattavia) Puolustusteollisuuden tuotanto (jos harvat viranomaisilta tihkuneet Lähteet: Rosstat, Federaljnyi spravotshnik, teollisuusministeriö, BOFIT Vesa Korhonen 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5,5 Valtiontalouden puolustusmenot Lähteet: Minfin, Rosstat ja Tukholman rauhantutkimuslaitos SIPRI Jalostusteollisuus ml. OPK OPK:n puolustustuotteet Puolustusteollinen kompleksi (OPK) Jalostusteollisuus pl. OPK:n puolustustuotteet määrän %-muutos OPK-ohjelman tavoite (hallituksen asetus ) / Minfin % BKT:stä SIPRI +28 % vuonna 215, ± % vuonna 216 Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland ,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,

28 Valtiontalouden vajeen syvenemistä halutaan välttää Valtiontalouden ylijäämä Lähteet: Minfin, IMF, Rosstat 12 kuukauden summa, % BKT:stä Federaation budjetti Konsolidoitu budjetti Konsolidoitu budjetti pl. öljy- ja kaasuverotulot Vaje 216: Pres. Putin: fedbud max. 3 % BKT:stä [ konsolbud 3½ 4 % (fed 3 %), jos öljy (Urals) 5$ ja BKT +,7 % (budjetin pääoletukset) ] - - talminin uusin ennuste 4$ ja,2 % vaje 4½ 5 % tai 3½?, menojen karsintaa ei vielä tiedetä Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 28

29 Valtiolla on vielä varoja, ja velanottovaraa olisi, rahoittajia ja sopivaa rahan hintaa tietysti tarvitaan % BKT:stä Federaation ulkomainen velka (ei-residenteille) Valtion finanssivarallisuus ja velka: keskeiset erät Federaation varat keskuspankissa (reservirahasto, noin 2/3 kansallisesta hyvinvointirahastosta, ja muuta) Resrah. + kans. hyvinv. rah. varat keskuspankissa Federaation reservirahasto Federaation velka pankeille Federaation kokonaisvelka, ml. annetut takuut 3 2 Lähteet: Keskuspankki, 1 MInfin, Rosstat Federaation varat pankeissa Federaation velka keskuspankille Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 29

30 Simola Heli Vanhempi ekonomisti, Suomen Pankki Venäjän ulkomaankauppa korvautuuko tuonti, monipuolistuuko vienti? Julkinen

31 Tuonnin korvaaminen Venäjällä Tuonninkorvauspolitiikan tavoitteet Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kotimaisen tuotannon lisääminen Viennin monipuolistaminen Tuonninkorvauspolitiikan toimet Yksityiskohtaiset toimiala- / tuotetason tuonninkorvaussuunnitelmat Julkisten hankintojen tuontirajoitteet ja kotimaisuusvaatimukset (mm. puolustusteknologia, koneenrakennus, tekstiilit, lääkkeet, ohjelmistotuotteet) Budjettirahoitus (mm. Teollisuuden investointirahasto): ~7 mrd. ruplaa (1 mrd. euroa) vuodessa Kansalliset tuotestandardit Muut tuonnin korvaamista tukevat tekijät Vastapakotteina asetetut elintarvikkeiden tuontirajoitteet Ruplan heikentyminen Simola Heli Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 31

32 Venäjän tuonnin valuuttamääräinen arvo on supistunut voimakkaasti Venäjän ulkomaankauppa (tavarat ja palvelut) Vienti Tuonti 7 USD mrd. (4Q liukuva summa) Lähde: Macrobond / Venäjän keskuspankki Simola Heli Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 32

33 Tuonnin osuus supistunut joillain aloilla, kotimainen tuotanto kasvanut vain harvoilla 6 Tuonnin osuus kysynnässä, % Kemianteollisuus Tuotannon muutos vuosina , % 5 Elintarviketeollisuus 4 Kuljetusvälineet 3 Metalliteollisuus 2 Puunjalostus 1 Tekstiiliteollisuus Lääkkeet ja teknologia Koneet ja laitteet Lähteet: Rosstat, IEP, BOFIT. Autoteollisuus Elintarvikkeet Metallit Koneenrakennus Simola Heli Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 33

34 Yrityksillä vaikeuksia korvata tuontia Tuonninkorvausta estävä tekijät, % vastanneista Kotimaisia vastineita ei ole Kotimaisen tuotannon heikko laatu Kotimaisen tuotannon korkea hinta Kotimaista tuotantoa ei ole riittävästi Kotimaista tuotantoa ei ole ollenkaan tai riittävästi ja se on liian heikkolaatuista Tuontia korvaavan tuotannon aikaansaamiseksi tarvitaan investointeja Epävarma taloustilanne Kireä rahoitustilanne Investointi-ilmapiirin heikentyminen Tuontituotteiden hinnat riittävän edullisia Lähde: IEP Simola Heli Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 34

35 Elintarvikkeiden tuonninkorvaus on tapahtunut kuluttajien kustannuksella Inflaatio vuosi-inflaatio, % Elintarvikkeet Inflaation kiihtyminen Laadun heikkeneminen Tuonnin keskittyminen ja valikoiman kaventuminen Kulutuksen rakenteen muutos Lähde: Macrobond / Rosstat Ongelmat tuontia korvaavassa tuotannossa Simola Heli Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 35

36 Viennissä ei juuri merkkejä monipuolistumisesta 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Venäjän tavaraviennin rakenne tuoteryhmittäin (vuoden 211 hinnoissa) Öljy ja kaasu Metallit Kemia Koneet ja laitteet Puu Muut Lähteet: Venäjän tulli, BOFIT Simola Heli Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 36

37 Tuonninkorvauspolitiikkaan liittyy paljon riskejä Tähän mennessä tuontiriippuvuus supistunut muutamilla aloilla, mutta tukenut kotimaista tuotantoa vain vähän ja taustalla pitkälti ruplan heikentyminen Tuonninkorvauspolitiikalla voidaan jossain määrin rajoittaa tuontiriippuvuutta, mutta se aiheuttaa kustannuksia Julkiseen tukirahoitukseen nykytilanteessa vähän varoja Tuontia rajoittavien hallinnollisten toimien lisääminen ja voi heikentää merkittävästi talouden kasvuedellytyksiä Tuonti tukee tuotannon tehokkuutta: uusin teknologia, erikoistuminen, kilpailu Tuontitavaroiden kuluttajat kärsivät Simola Heli Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 37

38 Suomen Venäjän-kauppa on pohjalukemissa Suomen tavarakauppa Venäjän kanssa Tuonti Vienti 14 EUR mrd. (12 kk liukuva summa) Lähde: Tullihallitus. Viimeisin havainto: 3/ Simola Heli Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 38

39 Viennissä pieniä merkkejä paremmasta Suomen tavaravienti Venäjälle eräissä tuoteryhmissä Elintarvikkeet Kemialliset tuotteet Metallit Koneet ja laitteet 16 EUR milj. (12 kk liukuva summa) Lähde: Tullihallitus. Viimeisin havainto: 3/ Simola Heli Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 39

40 BOFIT Venäjä-tietoisku 216 BOFIT Venäjä-tietoiskun kalvot löytyvät sivuiltamme: /venaja_tietoisku_216.aspx Videotallenne esityksestä on osoitteessa: Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen