Ikädiabeetikon hyvä hoito Liikkumalla terveyttä ja tukea toimintakyvylle Eira Taulaniemi, liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Suomen Diabetesliitto ry Diabetesosaaja 2018 23.-24.1.2018
Ikädiabeetikon liikuntasuositukset Ikädiabeetikon liikuntasuositukset pohjautuvat yleiseen terveysliikuntasuositukseen Liikunnan harrastamisen (exercise) rinnalle on nostettu fyysinen aktiivisuus (physical activity), jolla tarkoitetaan kaikkea liikkumista, joka lisää energiankulutusta Liikettä arkeen / paikallaan olon vähentäminen Askelia/ liikettä lisää jokaiseen päivään Päivittäin, arjen valinnat, istumisen vähentäminen /tauottaminen Kohtuukuormitteista / reipasta kestävyystyyppistä liikuntaa kävely, asiointiliikunta, sauvakävely, sienestys, marjastus esim. 3 x10 min /päivä (=> 5 x 30 minuuttia viikossa) Lihaskunto ja lihasvoima, tasapaino ja ketteryys, liikkuvuus ja liikehallinta Tasapainoharjoittelu, tanssi, venyttely, kuntojumpat, kuntosali, pallopelit 2-3x viikossa /päivittäin arjen askareiden lomassa Liikunnan turvallisuus, terveydentila, muut sairaudet, liikunnan kontraindikaatiot, toimintakyky, tavoitteet 2 Eira Taulaniemi
Liikunta ja tyypin 2 diabetes Diabeetikon liikuntasuositukset pohjautuvat yleiseen terveysliikuntasuositukseen Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa on oleellista terveyttä edistävä ruokavalio, arkiaktiivisuus ja säännöllinen liikunta Insuliiniherkkyys Maksan liiallinen sokerituotanto Glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunta Glukoosin käyttö lihaskudoksessa Valtimoterveys Liikunta vaikuttaa edullisesti valtimosairauden moniin riskitekijöihin sekä syntymekanismeihin (kolesteroli, HDL-kolesteroli, kohonnut verenpaine, kohonnut verenglukoosi, lipidiaineenvaihdunta, lihavuus, todettu diabetes) Paikallaan olo saa aikaan myös verenkierron muutoksia: 30 min istuminen pienentää valtimoiden kuormitusta (shear stress), mikä on sepelvaltimotaudin syntymekanismeihin vaikuttava tekijä. Metabolisen oireyhtymän ehkäisy /hoito Liikunta/istumisen tauottaminen vaikuttaa positiivisesti Liikunta vaikuttaa kehon rasvamäärään, erityisesti viskeraalirasvan määrään sekä edullisesti veren rasvaprofiiliin sekä insuliini- ja glukoosiaineenvaihduntaan. Liikunta vähentää insuliiniresistenssiä ja alentaa lievästi kohonnutta verenpainetta. Liikunta vähentänee tulehdusta, joko suoraan tai rasva- ja lihaskudokseen kohdistuvien vaikutusten välityksellä. Passiivisuus johtaa lipidien kasaantumiseen rasvakudoksen lisäksi myös luurankolihaksiin lisäten kohdekudoksen insuliiniresistenssiä. Liikkumattomuudella on vaikutusta myös maksan insuliiniherkkyyteen -> maksan rasvoittuminen 4
Liikunta ja Tyypin 1 diabetes Tyypin 1 diabeetikko saa säännöllisellä liikkumisella kaikki liikunnan terveyshyödyt (sydänja valtimoterveys, tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyky, vaikutukset aineenvaihduntaan (insuliiniherkkyys, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta, rasvaprofiili, verenpaine)) Verensokerin käyttäytyminen liikunnassa on yksilöllistä. Siihen vaikuttavat insuliinipitoisuus, elimistön insuliiniherkkyys, liikunnan kesto ja intensiteetti, ruokailu ja monet muut tekijät. Aerobisen liikunnan ja lihaskuntoharjoittelun yhdistäminen samaan harjoitukseen saattaa estää verensokerin jyrkän laskun liikunnan aikana Liikunta insuliini ravinto - palapeli
Ikääntymisen aiheuttamia muutoksia toimintakykyyn ja suorituskykyyn Biologiset ja fysiologiset muutokset Sydän Hengitys- ja verenkiertoelimistö Tuki- ja liikuntaelimistö Luusto Asennonhallinta ja tasapaino Muisti Havaintomotoriikka, koordinaatiokyky Liikunnalla ei voida estää vanhenemista, mutta säännöllinen liikunta ja liikkuminen ehkäisee ja hoitaa ikääntyneelläkin monia sairauksia, ylläpitää ja parantaa toimintakykyä ja ehkäisee ja vähentää kaatumisia ja kaatumisriskiä
Fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan tavoitteet ikäihmiselle Toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantuminen Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen Liikkumisvarmuuden parantuminen, kävelykyvyn parantuminen Lihasvoima Kotona asuvista >65-vuotiaista n. kolmannes kaatuu vähintään kerran vuodessa Kaatumisten ehkäisy /vähentyminen Tasapainon parantuminen Nivelliikkuvuuden /notkeuden ylläpito Luuston kunto Elämänlaadun kohentuminen Itsenäisen selviytymisen tukeminen Myönteiset vaikutukset aivotoimintaan; muisti, huomiokyky, asioiden käsittelynopeus Saattaa pienentää dementian ja Alzheimerin taudin vaaraa Sosiaalisuus
Minkälaista liikettä /liikuntaa ikäihmiselle (1/2)? Liikettä päivään istumisen/ paikallaan olon tauottaminen Sänkyjumppa, tuolijumppa, tuolilta ylösnousut, kotiaskareet, omatoimiset päivittäiset toiminnot, kuntotuttava työote Arki- ja hyötyliikunnan lisääminen, kestävyystyyppinen liikunta Vaikutus yleiseen toimintakykyyn, jaksamiseen, arjessa selviytymiseen Vaikutukset valtimoterveyteen / vaikutukset diabeteksen hoitoon ja vs-tasapainoon Tasapainoharjoitukset Yhdellä jalalla / semitandem- / tandemasennossa seisomiset Staattinen / dynaaminen tasapaino Kehon haastaminen päivän mittaan Yhdistä harjoituksiin esim. kognitiivinen tehtävä (numerot, nimet, pallon heitto ja kiinniotto jne.)
Minkälaista liikettä /liikuntaa ikäihmiselle (2/2)? Lihasvoimaharjoitukset Alaraajojen lihasvoima Vaikutus insuliiniherkkyyteen, toimintakykyyn, verenpaineeseen sekä rasva-aineenvaihduntaan Vaikutus liikkumisvarmuuteen ja itsenäiseen pt:sta selviytymiseen Nivelliikkuvuuden säilyttäminen Olkanivelet, lonkka- polvi- ja nilkkanivel Venyttelyt Kudosten sokeroituminen Oma kiinnostus ja halu, terveydentila, liikkumista rajoittavat sairaudet, mahdollisuudet arjessa, mielekkyys, onnistumisen kokemukset, tavoite / hyöty
Ikädiabeetikon liikuntaneuvonnassa huomioitavia asioita Riittävät tiedot diabeteksesta ja lääkityksen vaikutuksista verenglukoosiin Yleinen terveydentila Sydän- ja aivoterveys sekä alaraajojen valtimoterveys Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyky Liikuntaan mahdollisesti liittyvät riskit: Liian matala ja liian korkea verenglukoosi Hermostomuutosten aiheuttamat vaikutukset: - Motorinen neuropatia; lihasvoima, jalkojen rakenteelliset muutokset - Sensorinen neuropatia; rasitusoireiden havaitseminen, vammojen havainnointi - Autonomisen neuropatian aiheuttamat oireet; oireettoman sydänlihasiskemian pahentuminen, sydämen kyky mukautua rasitukseen, verenpaineen huomattava kohoaminen + muut odottamattomat verenpainemuutokset Muut lisäsairaudet jotka vaikuttavat liikuntalajin valintaan ja liikunnan optimaaliseen kuormittavuuteen; silmänpohjamuutokset ja munuaismuutokset 10
Kiitos