Asunto-osakeyhtiö varallisuuden vaalijana ja kasvattajana Turun Talouspäivät 29.9.2018 Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry
Mikä Kiinteistöliitto? Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja alan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliitto pyrkii siihen, että ihmisillä olisi viihtyisiä ja turvallisia koteja ja työpaikkoja. Liiton edunvalvonta, neuvontapalvelut ja viestintä perustuvat luotettavaan ja tutkittuun tietoon. Liitto on vahvassa kasvussa. yli 27 000 jäsenkiinteistöä, joissa toimii ja asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Kokoaa koko kiinteistöalan. Asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöt, yksityiset vuokranantajat ja vuokrataloyhtiöt. Laaja yhteisö. Jäseninä 23 alueellista kiinteistöyhdistystä ja Suomen Vuokranantajat. Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Kiinteistöalan Kustannus Oy, KTI Kiinteistötieto Oy ja Suomen Talokeskus Oy. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry Toimisto Puolalankatu 1 D, 4 krs Turku Yli. 2.300 jäsentä: valtaosa jäsenistä (90 %) asunto-osakeyhtiöitä Neuvontaa koulutusta, viestintää, edunvalvontaa juridinen, tekninen ja taloudellinen asiantuntemus
Esityksen sisältö As Oy yhteiskunnallinen vaikuttavuus taloudessa Vuokra-asuntojen omistuksen jakautuminen Turun seudulla Alueen kiinteistökannan ikäjakauma ja korjaustarpeet Mitä tulee huomioida As Oy hallinnon erityispiirteistä
Asunto-osakeyhtiön merkkipaaluja Asunto-osakeyhtiöjärjestelmä (v. 1926) Osakeyhtiöasetus v. 1864 Ainutlaatuinen maailmassa Yhtiö omistaa rakennukset, tontin, asukas yhtiöt osakkeet Ruotsi: asunto-osuuskunnat Johtava moniasuntoisten rakennuksien omistusmuoto N. 50 % Suomen asuntokannasta asunto-osakeyhtiöiden omistamia (As Oy laki 2010) 2. maailmansota johti valtavaan asuntopulaan + sotakorvausten maksu ja Pääomat tarvittiin teollistamiseen ja sotakorvauksien maksamiseen (vrt. Ruotsi) Aravalakeja säädettäessä (1949) valtio saattoi ryhtyä tukemaan omistus- tai vuokra-asumista Lainat jaettiin hakemusten perusteella rakennuttajille -> omistusasunnot vuokrataloja houkuttelevampia koska pääoman tarve pienempi Riittävän laaja asuntotuotanto edellytti asukkaan omaa panosta (hartiapankki tai osakemaksu) Rahoitusja valuuttamarkkinoiden tiukka sääntely 1980 luvun lopulle saakka Asuntojen vuokrasäännöstely ja sääntely vuoteen 1995 saakka
5 Asunto-osakeyhtiöt Suomessa ja V-S 2018 4,5 mrd. Hoitokulut /v. (90000 työllisyysvaikutus) 2,3 mrd. / Korjaukset /v. (37000 työllisyysvaikutus) 360 milj. Hoitokulut /v. (7200 työllisyysvaikutus) 184 milj. / Korjaukset /v. (2960 työllisyysvaikutus) 89000 AsOy 7200 AsOy 2 600 000 Asukasta 300 000 Hall. jäsentä 208 000 Asukasta 24 000 Hall. jäsentä Lähteet: PRH, Tilastokeskus, Rakennusteollisuus, Kiinteistöliitto soveltanut.
Omistusasunnot( Valtion asuntolaina / korkotuki); 430000; 16% Asunnot hallintamuodoittain Omistus 64 %, vuokra 34 % Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot; 530000; 20% 50 % eli 1,5 milj. asuntoa asuntoosakeyhtiöissä Omistusasuminen vähäisempää suuremmissa kaupungeissa Turussa n. 48 % kotitalouksista asuu vuokralla (Tilastokeskus 2016) 46 % vuonna 2011 Omistusasunnot (Vapaarahoitteiset) ; 1271000; 48% Sosiaaliset vuokraasunnot (valtion asuntolaina/korkotuki) ; 373000; 14% Asumisoikeusasunnot (Valtion asuntolaina/korkotuki); 42000; 2% Asumisoikeusasuminen suomalainen osuuskunta -asumisen muoto (1990-) Tuotettu valtion lainoilla / korkotuella Ei juurikaan kysyntää markkinaehtoisesti Omistusasuminen Suomessa EUkeskitasoa Lähde: Tilastokeskus 2016
Turun asuntokunnat hallintaperusteen mukaan TVT Asunnot 11.000 TYS 4.660 VASO Muita Kojamo, SATO, YH Kodit, Suomen Laatuasunnot Seurakunta, Säätiöitä, sukuja jne. Yksityiset vuokranantajat Lähde: Tilastokeskus 2016, Suomen Vuokranantajat, yhtiöiden sivut
Huoneistojen lkm Asuntokannan ikäjakauma Turussa 25000 20000 15000 10000 5000 0-1920 1921-1939 1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 Valmistumisvuosi 1990-1999 2000-2009 2010 - Asuinkerrostalo Rivi- tai ketjutalo Erillinen pientalo Valtava asuntopula + sotakorvaukset +pääomat teollistamiseen= ARAVA Aluerakentaminen 1960-1980 (RS 1972) Rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden tiukka sääntely 1980 luvun lopulle saakka Asuntojen vuokrasäännöstely ja sääntely vuoteen 1995 saakka Suhdanteet Lähde: Tilastokeskus 8
Huoneistojen lkm Asuntokannan ikäjakauma Kaarina vs. Raisio Kaarina Raisio 3500 3000 3000 2500 2000 1500 1000 500 Asuinkerrostalo Rivi- tai ketjutalo Erillinen pientalo 2500 2000 1500 1000 500 0-1920 1921-1939 1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 Valmistumisvuosi 2000-2009 2010-0 - 1920 1921-1939 1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010 - Lähde: Tilastokeskus
Korjausten kustannusarvioita e/m2 Kokonaiskustannukset vaihtelevat suuresti sen mukaan, mitä kaikkea hankkeen yhteydessä remontoidaan. Kustannustarkkuus on luokkaa +- 25 % Julkisivut hinta keskimääräinen tekninen käyttöikä Lämpörappaus 200 50 Tiiliverhouksen rakentaminen 155 50 Rappauksen uusiminen 180 50 Parvekkeet 190 40 Peruskorjaus 50, maalaus 20 Ikkunoiden uusinta 110 50-60 Maalaus 10-15 Katto materiaalista riippuen 10-60 30-60 Putkistokorjaukset Perinteiset menetelmät ja hybridimenetelmät 300-600 Sisäpuoliset menetelmät 320 Pelkät käyttövesiputkistot 110 mitä pienempiä huoneistoja sisältäviä taloja remontoidaan sitä kalliimmiksi remontit tulevat huoneistoneliötä kohden. Käyttöikä Muovimaton tekninen käyttöikä 20 vuotta, nykymääräysten mukainen eriste ja laatta 30 Muoviputket 50 kupariputket 40, valurautaviemäri 50
Huoneistotietojärjestelmä (ASREK) Vuoden 2019 alusta alkaen kaikki uudet asunto-osakeyhtiöt perustettaisiin sähköisesti eikä osakekirjoja enää painateta. Ennen vuotta 2019 perustetun asunto-osakeyhtiön osakkaat voisivat halutessaan hakea omistajakirjausta ja osakekirjan mitätöintiä vasta sen jälkeen, kun yhtiö on siirtänyt osakeluettelonsa ylläpidon Maanmittauslaitokselle. Siirron jälkeen osakkeensaajan olisi haettava omistajakirjausta aina, kun osake luovutetaan edelleen. Jos omistajakirjausta ei ole vielä haettu viimeistään 10 vuoden kuluttua siitä, kun osakeluettelo siirtyi Maanmittauslaitokselle, osakkeenomistajan on sitä haettava voidakseen osallistua yhtiökokoukseen. Taloyhtiöiden on tärkeää varautua osakehuoneistorekisterin tuloon huolehtimalla siitä, että yhtiön hallituksen ja isännöitsijän tiedot ovat kaupparekisterissä ajan tasalla Huom. Eduskunta ei ole vielä lainsäädäntöä hyväksynyt
Asumisen ja taloyhtiöiden haasteita 2018 Taloustilanteen nihkeys + Aluekohtaiset vaihtelut Hoitokulujen voimakas nousu Velkaantuminen Lainansaanti (yhtiö vs. osakkaat) Pienten yhtiöiden suuri määrä Rahoituksen kasvava sääntely Lainsäädännön ja rakennusmääräysten vyörytys Yhteistyön ohuus (naapuriyhtiöt, kunta) Digitalisaatio Tekniikan vyöry kiinteistöille Energiatehokkuusvaatimukset ja uusiutuva energia Terveellinen talo Ennakkovarautumisen ohuus Kasvava korjaustarve Lisä- ja täydennysrakentamisen olosuhteet vaihtelevat suuresti Väestön ikääntyminen Kansainvälistyminen, Maahanmuutto Hankintaosaamisen ohuus Hyvät käytännöt taloyhtiöissä Johtaminen ja omistajan vastuu 12
Kiitos! Lisätietoja: Juuso Kallio 050-3307749 juuso.kallio@kiinteistoliitto.fi @KallioJuuso www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi