Jälkiseurantaraportti. Jälkiseurannan toteutus. Jälkiseurannan havainnot Dnro 007/54/ (5) Jakelussa mainitut

Samankaltaiset tiedostot
Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa. Jani Goman, arviointineuvos, Karvi

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

Elinikäisen ohjauksen laadunhallinnan kehittäminen , VOKES tilannekatsaus

TILANNEKATSAUS ELO-TOIMINTAAN JA OHJAAMO- TOIMINTAMALLIIN. Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Uudistunut nuorisolaki

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet

ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen

Elinikäisen ohjauksen koordinaatio. Harri Haarikko

Nuorisotakuu määritelmä

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

ZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi. Sujuvat siirtymät aloitusseminaari Sanna Laiho

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmä: ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET RESILIENSSI OSAAMINEN

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

Elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma Pohjois-Karjalassa

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Elinikäisen ohjauksen (ELO) tehtävät

Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

ARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointineuvos Aila Korpi. Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen , Opetushallitus

Ohjataan yhdessä! Mari Tuomikoski Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kirje Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Ryhmien tehtävistä : Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen ISO ELO -kokous

Ohjauksen eurooppalaiset ja kansalliset tavoitteet Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät, , Joensuu Ulla-Jill Karlsson, neuvotteleva virkamies

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

OHJAAMOT JA TYÖPAJAT. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI AVAUS

Nuorisolaki uudistuu. Alueelliset nuorisotyöpäivät Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Ennakkojaksot ja VALMA Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja

Opin ovista ELO-toiminnan hyödyksi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Tarjouspyyntö: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkimus ja vaikuttavuusarviointi/zoomi-hanke

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

Uraohjaus ja ennakoiva pedagogiikka Savon ammattiopistossa. Marjo Jalkala opinto-ohjaaja Uraohjaus2020-hanke

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ohjaamoja kehittämässä

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

ELO-RYHMIEN TOIMINTA VUONNA 2016

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään Oulu

Maahanmuuttajat korkeakouluissa

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Monitoimijainen työote ja psykososiaalinen tuki ohjaustyössä. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä -seminaari 1.11.

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Reformin ehdotusten perusteella täsmentyneet valtionavustustoiminnan suuntaviivat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Monialainen yhteistyö, jatkuva oppiminen ja kattavat ohjauspalvelut työllisyysasteen nosto. Janne Savolainen Erityisasiantuntija

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ

Itä-Suomen oppimisen tuen päivät

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Juvenia -nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Tervetuloa! Ajankohtaiskatsaus Kaakkois-Suomen ELO-toimintaan. Kaakkois-Suomen ELO - seminaari

Nuorisotakuun toteuttaminen

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Ohjaamojen tilanne 4/2015 ja ELOryhmien koordinointitehtävä

Järjestötapaaminen -VIP-verkostotyö Jussi Pihkala

Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare

Ohjelma: 8:30 Aamupala 9:00 Tilaisuuden avaus ja selvityksen lähtökohdat, projektipäällikkö Sanna Pensonen Katsaus laadullisen selvityksen tuloksiin,

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

Transkriptio:

12.6.2018 Dnro 007/54/2012 1 (5) Jakelussa mainitut Tarkastuskertomus 5/2015 Yhteistyö opintojen ohjauksessa ja uraohjauksessa Jälkiseurantaraportti Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan viitekohdassa mainitusta tarkastuksesta. Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty. Raportin tietoja hyödynnetään viraston tarkastustoiminnan suunnittelussa sekä laadittaessa tarkastusviraston vuosikertomusta eduskunnalle. Jälkiseurannan toteutus Seurattuja asioita olivat miten opintojen ohjausta ja uraohjausta tukevan ja valmentavan koulutuksen kehittämistä on suunniteltu ja seurattu miten ohjausta koskevaa suunnittelua ja valmistelua on ministeriöiden kesken ja sisällä edistetty miten ohjaustarpeen arviointia on kehitetty: onko esim. ohjauksen valtakunnallista tilaa arvioitu, ohjauksen tietoperustaa muilla tavoin vahvistettu tai ministeriöissä kehitetty erilaisia seurannan työkaluja millä tavoin paikallisen ohjaustyön kirjoa on yhtenäistetty: miten ministeriöissä on esim. hyödynnetty paikallisesta yhteistyöstä saatuja kokemuksia miten Ohjaamo-toiminnan jatkuvuus on varmistettu. Jälkiseuranta tehtiin lähettämällä selvityspyyntö opetus- ja kulttuuriministeriölle, työ- ja elinkeinoministeriölle sekä Opetushallitukselle. Seurannassa perehdyttiin lisäksi aihetta koskevaan, tarkastuksen jälkeen valmistuneeseen kirjalliseen aineistoon. Jälkiseuranta toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Jälkiseurannan havainnot Lainsäädännössä tapahtuneet muutokset luovat edellytyksiä ohjauksen vahvistamiselle Sääntely-ympäristössä on tarkastuksen valmistumisen jälkeen tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttavat kaikkiin seurattuihin asioihin. Opintojen ohjausta ja uraohjausta on kehitetty osana ammatillisen koulutuksen uudistusta 1.1.2018 voimaan tulleessa laissa ammatillisesta koulutuksesta (531/2017). Opetus- ja kulttuuriministeriö on myös valmistellut hallituksen esityksen uudeksi lukiolaiksi. Esitys on annettu eduskunnalle kevätistuntokaudella 2018. Esitykseen sisältyy ohjausta vahvistavia säännöksiä: sillä vahvistettaisiin opiskelijoiden henkilökohtaista ohjausta ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta, eroavien opiskelijoiden oikeutta saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa sekä valmistumisen jälkeen saada jälkiohjausta mm. urasuunnitelmiin liittyen. Uudistettu nuorisolaki 21.12.2016/1285 edistää nuorille suunnattujen palveluiden yhteensovittamista, määrittelee yhteisiä menettelytapoja nuoren palveluihin ohjaamisessa sekä parantaa tiedonvaihdon sujuvuutta eri toimijoiden välillä. Etsivä nuorisotyö on määritelty lakisääteiseksi toiminnaksi, jonka tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palveluiden ja muun tuen piiriin,

2 (5) jolla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, yhteiskunnallista osallisuuttaan, muuta elämänhallintaansa sekä pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten voi yleisesti ottaen arvioida luovan edellytyksiä opinto- ja uraohjauksen vahvistamiselle ja edelleen kehittämiselle. Jälkiseurannassa seurattujen asioiden osalta voi yksityiskohtaisemmin todeta seuraavaa: Ohjausta tukevaa ja valmentavaa koulutusta on kehitetty Tarkastuksessa todettiin, että ohjausta tukevan ja valmentavan koulutuksen kehittämistä tulisi seurata ja suunnitella yhdessä muiden ohjaustoimien kehittämisen kanssa. Huomiota tuli kiinnittää entistä enemmän esimerkiksi koulutuspolkujen joustavoittamiseen, valmentavan koulutuksen integrointiin perusopintoihin sekä tutkintosuoritusten vaihtoehtoihin. Vuoden 2016 lopussa käynnistyi Opetushallituksen selvityksen mukaan ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamistarpeisiin vastaamiseksi suunniteltu kolmevuotinen Parasta osaamista -hanke, johon myönnettiin rahoitusta noin 5 miljoonaa euroa. Hankkeella kehitetään toimintamalleja kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille valtakunnallisesti. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa on myös tunnistettu tarve kehittää opinto-ohjaajien koulutusta ja muun opetushenkilöstön ohjausosaamista. Sujuvat siirtymät -osion ESR-koordinointihanke ZOOMI tuottaa hanketoimijoille määrällistä ja laadullista seuranta- ja tutkimustietoa kehittämistyön tueksi, arvioi koordinoitavan ESR-hankekokonaisuuden kehittämistyön vaikuttavuutta ja tuottaa lisäarvoa suhteessa kansalliseen kehittämistyöhön. Opetushallitus on toteuttanut ammatillisen koulutuksen läpäisyn määrällisen seurannan selvityksen lukuvuodelta 2016 2017 osana ESR-rahoitteista ZOOMI Sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi - hanketta. Selvityksen tarkoituksena on ollut tarkastella läpäisyn kehittymistä Läpäisyn tehostamisohjelman (2011 2014) jälkeen. Ohjauksen kehittämistä ja hyvän ohjauksen toteuttamista on myös tuettu maksullisena koulutuksena vuosittain järjestettävillä valtakunnallisilla ohjauksen kehittämispäivillä. Ohjausta tukevan ja valmentavan koulutuksen suunnittelussa voidaan katsoa tapahtuneen tarkastusviraston suositusten suuntaista kehitystä. Ohjausta koskevaa suunnittelua ja valmistelua on ministeriöiden kesken ja sisällä parannettu Tarkastuksen mukaan ohjauksellisia toimia, koulutusta sekä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita koskeva suunnittelu ja valmistelu olivat liian hajallaan useiden eri ministeriöiden välillä sekä niiden sisällä. Ministeriöissä tehtävä valmistelutyö ja asiantuntijavoimat tuli tarkastusviraston näkemyksen mukaan koota nykyistä tiiviimmäksi verkostoksi tai yhteiseksi asiantuntijapooliksi. Kyse ei välttämättä ollut erillisestä yksiköstä, vaan esimerkiksi ministeriöiden väliseen sopimukseen perustuvasta voimavarojen yhteiskäytöstä ja yhteisesti tehtävästä valmistelusta. Ministeriöt (OKM, STM ja TEM) ovat opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan jatkaneet ohjaukseen liittyvää suunnittelu- ja valmisteluyhteistyötä poikkihallinnollisissa ryhmissä. Elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmä (ELO) on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan asetettu jatkokaudelle vuosiksi 2015 2020. ELO-ryhmän tehtäviksi on edelleen määritelty kansallisen, alueellisen ja paikallisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämistyön edistäminen, hallinnonalojen ja eri toimijoiden yhteistyön vahvistaminen sekä poikkihallinnollisen nuorisotakuun ESR-kokonaisuuden yhteistyön edistäminen. ELO-ryhmä laati syyskuussa 2016 linjaukset ohjauspalveluiden monialaisuudesta turvatakseen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden saatavuuden ja laadun kehittymisen. Vuoteen 2025 mennessä on tarkoitus rakentaa yhtenäinen monialaisten ohjauspalveluiden toimintamalli kaikenikäisille kansalaisille.

3 (5) ELO-ryhmä on määräaikainen, ja sen tai jonkin muun ohjaustoimintaa valtakunnallisesti koordinoivan organisaation tai toiminnan jatko on toistaiseksi epäselvä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat vuoden 2017 lopussa aloittaneet digivisioyhteistyön. Tarkoituksena on koordinoida ja seurata ministeriöiden osaamisen ja ohjauksen digitaalisten hankkeiden kehittämistyötä, joka on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tähän asti ollut hieman irrallista. Kehittyvät palvelut liitetään osaksi kansalaisen palveluväylää. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan ministeriön sisällä ohjaukseen liittyvää yhteistyö on tiivistä nuorisotakuuta, NEET-toimintaa (nuoret, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa tai harjoittelussa) sekä maahanmuuttajia koskevissa kysymyksissä. Selvityksestä ei tarkemmin ilmene, miten tilanne on muuttunut tarkastuksen aikaisesta. Opetushallituksessa on keväällä 2017 muodostetu eri koulutusasteet ja -muodot ylittävä elinikäisen ohjauksen ja erityisen tuen tiimi, joka yhteisen suunnittelun ja toteutusten muodossa pyrkii vastaamaan oppijan tarpeisiin tämän opintopolulla. Tiimi kattaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion, ammatillisen toisen asteen koulutuksen, nuorisotoimen sekä etsivän nuorisotyön. Tiimin tarkoituksena on tukea toimijoiden ohjauspalveluiden järjestämistä siten, että palvelut muodostavat asiakaslähtöisen kokonaisuuden. Ohjausta koskevaa suunnittelua ja valmistelua on ministeriöiden kesken ja sisällä kehitetty tarkastusviraston suositusten suuntaisesti. Ohjauksen tietoperustaa on vahvistettu ja seurannan työkaluja kehitetty Tarkastusvirasto esitti kertomuksessa kannanottonaan, että ohjauksen tarvetta ja laatua koskevan tietopohjan puutteellisuuden vuoksi oli tarpeen toteuttaa uusi valtakunnallinen ohjauksen tilan arviointi, joka kattaa koko ohjauksen kentän. Ministeriöissä oli perusteellisen tila-arvioinnin ohella tarpeen kehittää jatkuvaan seurantaan soveltuvia ohjaustarpeen kehityksen, voimavarojen, palveluiden saatavuuden ja laadun arvioinnin työkaluja, jotka mahdollistavat paikallisten ja alueellisten erojen vertailun siten, että ohjauspalveluiden ja paikallisen palveluverkoston tilaa voidaan arvioida riittävän systemaattisesti. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) käynnisti syksyllä 2017 arviointihankkeen Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa. Arviointi kohdistuu koulutusjärjestelmän nivelvaiheiden toimivuuteen ja siten koulutusjärjestelmän kykyyn turvata nuorille koulutus ja joustavat siirtymät koulutustasolta toiselle sekä ennaltaehkäistä syrjäytymisriskejä. Arvioinnin on määrä valmistua lokakuussa 2020. Työ- ja elinkeinoministeriö on yhdessä Jyväskylän yliopiston koulutustutkimuslaitoksen kanssa toteuttanut selvitystyön ohjauksen laadun arviointikehikon rakentamiseksi. Työ luo pohjaa ohjauksen seurantaan ja arviointiin tulevissa maakuntien kasvupalveluissa. Sitä voidaan käyttää myös yhteisenä perustana koko ohjauskentän seurannassa ja arvioinnissa. Selvitystyö tehdään yhteistyössä edellä kuvatun Karvin arviointihankkeen kanssa. Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus (VOKES) on kartoittanut opinto-ohjaajien koulutusmääriä Suomessa 1971 2017. Kartoituksen tulokset on julkaistu kolmessa eri raportissa vuosina 2013, 2016 ja 2017. Kartoitus tehtiin valtakunnallisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän (ELO-ryhmä) toimeksiannosta. ELO-ryhmä asetti 1.6.2016 ohjausosaamisen tiimin, jonka tehtävänä oli koota ja organisoida ELY-keskusten kehittämisryhmien ja muiden toimijoiden tekemiä kehittämisehdotuksia ja tuoda niitä valtakunnallisen ELO-ryhmän kokousten käsiteltäväksi sekä edistää niin alueellista kuin valtakunnallista ohjausalan osaamisen kehittämistä.

4 (5) Opintopolku.fi- palveluun on luotu työkalu oman osaamisen arviointiin ammatillisissa perustutkinnoissa sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Opetushallitus on myös julkaissut vuonna 2018 OPO 2 Opinto-ohjaajan käsikirjan. Ohjauksen tietoperustaa on opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan vahvistettu seuraavilla julkaisuilla: Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus Osaamisperusteisuuden tila, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 85/2017 Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus Politiikkatoimien vaikutusten arviointi (ex ante), Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 86/2017 Liikettä niveliin Ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimivuus, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Julkaisut 2:2016 Valmasta vauhtia Tilannekatsaus ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (Valma) toimeenpanosta ja vaikuttavuudesta syksyllä 2016, Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2017:8 Ohjauksen tietoperustaa on vahvistettu ja seurannan työkaluja kehitetty, vaikka tarkastuksessa tarkoitettua valtakunnallista ohjauksen tilan arviointia, joka kattaisi koko ohjauksen kentän, ei saatujen selvitysten perusteella olekaan tehty. Paikallisen ohjaustyön kirjoa on pyritty yhtenäistämään ja paikallisesta yhteistyöstä saatuja kokemuksia hyödyntämään aikaisempaa paremmin Ministeriöiden oli tarkastuksen mukaan tarpeen yhdessä sopia niistä keinoista, joilla paikallisen ohjaustyön kirjoa voidaan yhtenäistää hyödyntäen samalla hyvistä käytännöistä saatuja kokemuksia. Tämä edellytti tarkastusviraston mukaan sellaisen yhteisen tietopankin perustamista, jossa arvioidaan systemaattisesti kehittämishankkeissa syntyneiden ratkaisujen hyvät ja huonot puolet sekä ratkaisujen kattavuus ja ratkaisua vaille jääneet ohjaustarpeet. Ohjaamohankkeen kehittämistyön tulosten kokoamisen ohella tuli tarkastuksen mukaan varmistua siitä, että kehittämistyön tuottama tieto ja kokemukset kootaan käynnistyvän ohjaamohankkeen tueksi. Paikallisen ohjaustyön kirjoa on opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan yhtenäistetty ammatillisen koulutuksen ja lukio-opetuksen lainsäädäntöuudistuksilla. Lukion uudistuneet opetussuunnitelman perusteet otettiin käyttöön 1.8.2016 lukien. Uudistuneisiin perusteisiin on lisätty toinen pakollinen opinto-ohjauksen kurssi Jatko-opinnot ja työelämä. Valtakunnallisella Elinikäisen ohjauksen ELO-verkostolla on alueellisia ryhmiä, joita ELY-keskukset hallinnoivat. ELY-keskukset ovat olleet velvoitettuja raportoimaan ELO-toiminnastaan työ- ja elinkeinoministeriölle vuosittain. Valtakunnallinen ELO-ryhmä on vastavuoroisesti tiedottanut alueellisille toimijoille valtakunnallisista asioista. Tältä osin tilanne vastaa tarkastuksen aikaista. Jälkiseurannan perusteella paikallisen ohjaustyön kirjoa on pyritty yhtenäistämään ja paikallisesta yhteistyöstä saatuja kokemuksia hyödyntämään aikaisempaa enmmän. Tarkastusviraston suosittelemaa yhteistä tietopankkia, jossa arvioitaisiin systemaattisesti kehittämishankkeissa syntyneiden ratkaisujen hyvät ja huonot puolet sekä ratkaisujen kattavuus ja ratkaisua vaille jääneet ohjaustarpeet, ei saatujen selvitysten mukaan ole kuitenkaan perustettu. Ohjaamotoiminnan jatkuvuuden varmistamiseen on panostettu Tarkastusviraston mukaan oli keskeistä varmistaa, että syntyvä ohjauksellinen yhteistyö juurtuu ja vakiintuu ns. normaalitoiminnan osaksi.

5 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Ohjaamo-toiminnan jatkuvuus on ollut ELO-ryhmän toimintasuunnitelman yhtenä painopisteenä vuodesta 2016 lähtien. Tavoitteena on ollut matalan kynnyksen monialaisten palvelujen edistäminen eli nuorille suunnatun Ohjaamo-palvelumallin vakiinnuttaminen ja kehittäminen osana aluehallintouudistusta ja uudistuvaa palvelurakennetta. ELY -keskusten ELOtoiminnan erityisenä painopisteenä oli vuonna 2016 monialaisen TNO-palvelun (Ohjaamo-toiminta) edistäminen ja jatkuvuuden varmistaminen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan hallitus myönsi Ohjaamojen vakinaistamiseen yhteensä 5 miljoonaa euroa / vuosi vuosiksi 2018 2021. Saaduilla resursseilla on palkattu Ohjaamoihin noin 100 työntekijää. Moni kunta on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vakinaistamassa Ohjaamonsa ja kaikki noin 50 Ohjaamoa jatkavat näillä näkymin toimintaansa, vaikka niiden ESR-rahoitus on päättynyt tai päättymässä. Ohjaamoiden toimintaa ohjaa valtakunnallinen Ohjaamoiden ohjausryhmä, jonka tehtävänä on varmistaa Ohjaamoiden ja ohjaamotyyppisten palveluiden jatkuvuus ja saatavuus. Jälkiseurannan perusteella voidaan todeta, että Ohjaamojen toiminnan jatkuvuus on pyritty varmistamaan tarkastusviraston suositusten suuntaisesti. Yhteenveto ja jatkotoimet Opintojen ohjausta ja uraohjausta on kehitetty osana 1.1.2018 voimaan tullutta lakia ammatillisesta koulutuksesta (531/2017), kevätistuntokaudella 2018 eduskunnalle annettua esitystä uudeksi lukiolaiksi sekä 21.12.2016 voimaan tullutta nuorisolakia (1285/2016). Jälkiseurannassa kävi ilmi, että ohjausta tukevaa ja valmentavaa koulutusta on kehitetty, ohjausta koskevaa suunnittelua ja valmistelua ministeriöiden kesken ja sisällä parannettu, ohjauksen tietoperustaa vahvistettu ja seurannan työkaluja kehitetty. Tarkastusviraston tarkoittamaa valtakunnallista ohjauksen tilan arviointia, joka kattaisi koko ohjauksen kentän, ei saatujen selvitysten perusteella kuitenkaan ole tehty. Paikallisen ohjaustyön kirjoa on pyritty aikaisempaa enemmän yhtenäistämään ja paikallisesta yhteistyöstä saatuja kokemuksia hyödyntämään. Ohjaamotoiminnan jatkuvuuden varmistamiseen on panostettu. Jälkiseurannassa saatujen tietojen perusteella moni kunta on vakinaistamassa Ohjaamonsa ja kaikki noin 50 Ohjaamoa jatkavat näillä näkymin toimintaansa. Vaikka kaikkia tarkastuksen perusteella suositettuja kehittämistoimia ei ole sellaisenaan toteutettu, voidaan jälkiseurannan perusteella todeta, että tarkastuskohteessa on tapahtunut tarkastuksen suositusten ja kannanottojen suuntaista kehitystä. Tarkastuksen jälkiseurantaa ei ole tarvetta jatkaa. Marko Männikkö Ylijohtaja Kimmo Metsä Ylitarkastaja JAKELU opetus- ja kulttuuriministeriö työ- ja elinkeinoministeriö Opetushallitus