Varhaiskasvatuksessa tapahtuu lainsäädäntö uudistuu Lape-päivät 30.8.2018 Tarja Kahiluoto Opetusneuvos
Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö uudistuu Uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta (xx/2018) tulevat voimaan 1.9.2018 Täsmennyksiä myös valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (794/2004, 20 ja 26 ) Vanha varhaiskasvatuslaki (36/1973) ja päivähoitoasetus (239/1973) kumoutuvat Useassa eri sosiaalihuollon laissa olevat säännökset on koottu uuteen varhaiskasvatuslakiin Laki ajanmukaistuu, selkiytyy ja tarkentuu käsitteellisesti -> säännösten soveltaminen ja oikeuksien selvittäminen helpottuu Koskee sekä kunnan järjestämää että yksityistä varhaiskasvatusta 2
Mitä uutta varhaiskasvatuslaissa Uuteen varhaiskasvatuslakiin on tehty monia täsmennyksiä, jotka parantavat palvelua lasten ja perheiden näkökulmasta. Lapsen edun ensisijaisuutta varhaiskasvatusta järjestettäessä on korostettu. Tavoitteisiin on lisätty yhdenvertaisuuden edistäminen. Varhaiskasvatusta on pyrittävä järjestämään lähellä palvelun käyttäjiä Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Ruokailu tulee järjestää ohjatusti kaikille läsnä oleville lapsille Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen ja tukitoimenpiteiden arviointiin tarpeen mukaan, kun lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laaditaan Vuorohoitoa järjestetään tarpeen mukaan lapselle, joka tarvitsee sitä vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi 2 viikon hakuaikaa sovelletaan myös muuttotilanteissa, jos muutto toiseen kuntaan tapahtuu työn tai opintojen takia, eikä varhaiskasvatuksen alkamisajankohta ole ollut ennakoitavissa. Muutoksenhakua koskevaa säätelyä on selkeytetty 3
Monialainen yhteistyö Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, lastensuojelusta ja muusta sosiaalihuollosta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. (7,1 ) Lapsen oikeuteen saada kehityksensä ja hyvinvointinsa tueksi sosiaali- ja terveydenhuollon tukitoimia ja palveluja sovelletaan sosiaalihuoltolakia (1301/2014), vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettua lakia (380/1987), kehitysvammaisten erityishuollosta annettua lakia (519/1977) ja terveydenhuoltolakia (1326/2010) sekä mitä sosiaalija terveydenhuollon palveluista muualla laissa säädetään. Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja tuottajan on tarpeen mukaan toimittava yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien tahojen kanssa lapsen tarvitseman tuen ja palvelujen kokonaisuuden arvioimiseksi, suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Yhteydenotosta sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi säädetään sosiaalihuoltolain 35 :ssä. (7,2 uusi) Varhaiskasvatuksen järjestäjä ja tuottaja voivat kehittää toimintaansa yhteistyössä kuntien ja muiden varhaiskasvatuksen järjestäjien, viranomaisten, korkeakoulujen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten sekä järjestöjen kanssa. (7,3 uusi) 4
Monialainen yhteistyö ohjausasiakirjoissa Monialaista yhteistyötä korostetaan edelleen niin Opetushallituksen laatimissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (21 ), paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa (22 ) kuin lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa (23 ). Paikallisen suunnitelman osalta korostetaan poikkihallinnollista yhteistyötä sekä yhteistyörakenteiden luomista. 5
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, 23 Laaditaan päiväkodissa ja perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle Kirjataan tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi Suunnitelmana kirjataan myös lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen Laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja huoltajien kesken, laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin tarpeen mukaan. Varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista voidaan hyödyntää erityisesti lasten ja perheiden palvelujärjestelmän tuntemuksen osalta. Jos tuen tarpeen arviointi edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten asiantuntemusta, on näiden osallistuttava arvioinnin tekemiseen varhaiskasvatuksen järjestäjän pyynnöstä. 6
Kunnan neuvonta ja ohjaus velvoitetta varhaiskasvatuspalveluista on vahvistettu Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatukseen oikeutetun lapsen vanhemmille tai muille huoltajille neuvontaa ja ohjausta heidän käytettävissään olevista varhaiskasvatuspalveluista. Ohjauksessa on selvitettävä varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot ja tarjolla olevat vaihtoehdot sekä muut seikat, joilla on vaikutusta lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseen. (16 ) 7 7
Tiedon siirto varhaiskasvatuksen, viranomaisten ja kodin välillä helpottuu Varhaiskasvatuksen asiakkuus ja siihen liittyvät tiedot eivät enää ole kaikilta osin salassa pidettäviä. Laissa edelleen sääntöjä siitä, mitä varhaiskasvatuksen henkilöstö saa työssä kuulemastaan ilmaista ja mitä ei. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on salassa pidettävä. Lapsen ja hänen perheensä tietoja saa muutoinkin käsitellä vain siinä laajuudessa, kuin varhaiskasvatuksen järjestämiseksi on tarpeen. Salassa pidettäviä ovat edelleen muun muassa henkilön tuloja ja varallisuutta, terveydentilaa ja vammaisuutta sekä elintapoja ja muita henkilökohtaisia oloja koskevat tiedot. Viestintä mm. kodin ja varhaiskasvatuksen välillä kuitenkin helpottuu, kun varhaiskasvatusasiat eivät enää ole kaikilta osin salaisia. Lapsen tuen ja turvallisen varhaiskasvatuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot voivat liikkua niitä tarvitsevien viranomaisten ja päiväkodin tai perhepäiväkodin välillä. (41 ) 8 8
Henkilöstön uudet tehtävänimikkeet ja kelpoisuudet Varhaiskasvatuksen opettaja Kasvatustieteen kandidaatti, (johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot) Varhaiskasvatuksen sosionomi Sosiaali- ja terveysalan amktutkinto (johon sisältyvät varhais-kasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 op opinnot) Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto Soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava soveltuva tutkinto (tarkemmin asetuksella) Päiväkodin johtaja Varhaiskasvatuksen opettaja tai varhaiskasvatuksen sosionomi ja kasvatustieteen maisterin tutkinto 2030 Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Opettajan kelpoisuus + erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot Perhepäivähoitaja Ammattitutkinto tai muu alalle soveltuva koulutus lisäksi mahdollisuus täydentää opintoja -> kelpoisuus 9
Nykyiset kelpoisuudet säilyvät Laissa määritellään henkilöstön tehtävänimikkeet ja kelpoisuusehdot Lain tullessa voimaan varhaiskasvatuksen opettajien, sosionomien, lastenhoitajien sekä johtajien kelpoisuudet nykyisiin ja vastaaviin tehtäviin säilyvät. Esimerkiksi lain voimaantullessa kelpoiset sosionomitaustaiset lastentarhanopettajat ovat kelpoisia toimimaan myös varhaiskasvatuksen opettajina. Kelpoisuuden saavuttavat myös ne henkilöt, jotka on hyväksytty opiskelemaan alaa, tai aloittavat korkeakouluopinnot vuoden kuluessa lain voimaantulosta kuitenkin niin, että korkeakouluopinnot tulee saattaa loppuun 31.7.2023 mennessä ja toisen asteen opinnot 31.12.2021 mennessä. Perhepäivähoitajille luodaan mahdollisuus jatkokouluttautua varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin 10
Korkeammin koulutetun henkilöstön osuus nousee Korkeakoulutettujen osuus kasvatusvastuullisesta henkilöstöstä päiväkodeissa nousee tulevaisuudessa Vuoden 2030 alusta: Päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus. (ns. joustava 1 + 1 + 1 -malli) Päiväkodin johtajan edellytetään varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuutta ja kasvatustieteen maisterin tutkintoa 11
Varhaiskasvatuksen uusi tietovaranto Tietovarantoon tallennetaan varhaiskasvatuksen järjestäjiä, henkilöstöä, perhettä ja lasta koskevia tietoja, joita eri viranomaiset tarvitsevat hoitaessaan viranomaistehtäviään. Keskeiset viranomaiset olisivat OKM, OPH, kunnat, AVI:t, Valvira, Kela, THL, Karvi ja Tilastokeskus. Tietovaranto parantaa merkittävästi käytettävissä olevaa tietoa ja mahdollistaa entistä paremmin tietoon perustuvan koulutuspolitiikan ja lainvalmisteluun liittyvän päätöksenteon tekemisen sekä parantaa merkittävästi vaikutusarviointeja. Huoltajalle mahdollisuus tarkastella omaa lastaan koskevia tietoja. 12
Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta Uusi asetus varhaiskasvatuksesta voimaan 1.9.2018 Varhaiskasvatusasetuksella säädetään päiväkodin ja perhepäiväkodin henkilöstön mitoituksesta, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden tuottavista opinnoista sekä perhepäivähoitajan kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin. Henkilöstön mitoitus säilyy nykyisenä eli päiväkodissa 1:4 alle 3-v osalta ja 3 vuotta täyttäneiden osalta 1:8 Lastenhoitajan kelpoisuuden tuottavat opinnot säilyvät nykytilaa vastaavina ottaen huomioon ammatillisen koulutuksen uusi tutkintorakenne. Varhaiskasvatuslain voimaantulosäännökset turvaavat nykyisen henkilöstön kelpoisuuden jatkumisen. Perhepäivähoitaja voi saavuttaa varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden suorittamalla lisäopinnot. 13
5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu Hallitus päätti 31.8.2017 käynnistää kokeilun vuosina 2018-2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Kokeiluun varattu 5 milj. euroa. Kokeiluaika 1.8.2018-31.7.2019. Tavoitteena Nostaa osallistumisastetta (5v ja perheen nuoremmat lapset) Edistää koulutuksellista tasa-arvoa Selvittää maksuttomuuden kustannusvaikutuksia Edistää vanhempien työllistymistä Selvittää 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen toteutustapaa ja pedagogiikan kehittämistarpeita erityisesti esiopetukseen Varhaiskasvatuksen palveluohjauksen kehittäminen. 14 14
5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu Kokeilussa mukana (19 kuntaa): Harjavalta, Forssa, Miehikkälä ja Virolahti, Turku, Somero, Leppävirta, Mäntyharju, Helsinki, Kempele, Iisalmi, Kotka, Salo, Oulu, Liperi, Sonkajärvi, Kitee, Kirkkonummi, Taivassalo kokeilussa mukana olevien lasten määrä (noin 12 400) on reilu 20 % vuonna 2013 syntyneistä Kokeiluaikaa jatkettu Kehysriihessä päätetty keväällä uudesta 5 milj. euron rahoituksesta vuosille 2019-2020. Kokeilua koskeva uusi haku tulossa syksyllä 2018. 15 15
Tasa-arvon tukeminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa tuetaan uudella 10 miljoonan euron määrärahalla vuonna 2019. Rahalla voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa. Aiemmin esi- ja perusopetuksessa käytetty rahoitusmuoto on tutkijoiden suosittelema eriarvoisuuden torjunnan väline, jossa kriteereinä on käytetty mm. alueen koulutustasoa ja työttömyyttä. Tasa-arvoavustus kohdennetaan varhaiskasvatuksen järjestäjille, ja avustuksen myöntämisen perusteena voidaan käyttää vastaavia kriteerejä kuin esi- ja perusopetuksen valtionavustuksessa. Avustuksen jakaa Opetushallitus. 16 16