635/2015 41 Helsingin seurakuntien ja yhteisten työmuotojen toimintakulttuurin muutoksen diakonisen vaikuttavuuden vahvistaminen, seurakuntien toimintaedellytysten parantaminen sekä tähän liittyvän lisämäärärahan myöntäminen vuoden 2018 talousarviomuutoksena Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa tämän vuoden 2018 ensimmäisenä (2018/1) talousarviomuutoksena a. lisämäärärahana seurakunnille vuodelle 2018 0,8 M keskusrahastomaksun alenemisen takia. Lisämääräraha jaetaan seurakuntien kehysmäärärahajaon mukaisesti. b. lisämäärärahana 2,5 M toimintakulttuurin muutoksen kustannuspaikalle käytettäväksi erikseen tässä esittelyssä päätettäviin kohteisiin vuosina 2018 2020. c. ja toteaa, että tässä esittelyssä mukana olevien ehdotusten yksityiskohtaiset sisällöt tuodaan vielä erikseen päätettäviksi. Käsittely Käsittelyn aikana käytettiin 4 puheenvuoroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 22.3.2018 85 Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto 1) päättää toimintakulttuurin muutoksen diakonisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi sekä seurakuntien toimintaedellytysten parantamiseksi käynnistää esittelyssä olevat ehdotukset, 2) päättää omasta puolestaan lisämäärärahan myöntämisestä vuodelle 2018 kohtien 2a ja 2b mukaisesti ja esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle vahvistettavaksi tämän vuoden 2018 ensimmäisenä (2018/1) talousarviomuutoksena a. lisämäärärahana seurakunnille vuodelle 2018 0,8 M keskusrahastomaksun alenemisen takia. Lisämääräraha jaetaan seurakuntien kehysmäärärahajaon mukaisesti.
b. lisämäärärahana 2,5 M toimintakulttuurin muutoksen kustannuspaikalle käytettäväksi erikseen tässä esittelyssä päätettäviin kohteisiin vuosina 2018 2020. c. ja toteaa, että tässä esittelyssä mukana olevien ehdotusten yksityiskohtaiset sisällöt tuodaan vielä erikseen päätettäviksi. 3) merkitsee tiedoksi kehyspäätöksen yhteydessä lopullisesti päätettävän linjauksen, jonka mukaan vuoden 2017 tilinpäätöksessä 3,4 M (2,5 M jako-osuuden muutoksesta ja 0,9 M budjetoitua positiivisempi verokertymä) suuruinen budjetoitujen verotulojen ylitys palautetaan seurakuntien toimintaan kehyksen päälle jaettavana lisämäärärahana vuodelle 2019. 4) merkitsee tiedoksi yhteisen kirkkovaltuuston 7.6.2016 hyväksymien toimintakulttuurin linjausten päivitysraportin. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Yhteinen kirkkovaltuusto 26.4.2018 32 Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa tämän vuoden 2018 ensimmäisenä (2018/1) talousarviomuutoksena a. lisämäärärahana seurakunnille vuodelle 2018 0,8 M keskusrahastomaksun alenemisen takia. Lisämääräraha jaetaan seurakuntien kehysmäärärahajaon mukaisesti. b. lisämäärärahana 2,5 M toimintakulttuurin muutoksen kustannuspaikalle käytettäväksi erikseen tässä esittelyssä päätettäviin kohteisiin vuosina 2018 2020. c. ja toteaa, että tässä esittelyssä mukana olevien ehdotusten yksityiskohtaiset sisällöt tuodaan vielä erikseen päätettäviksi. Käsittely Käsittelyn aluksi seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki alusti toimintakulttuurinmuutoksesta. Lyhyen esittelyn tekivät myös yhteisten työmuotojen päälliköt Rantala (diakonia), Ajo (perheneuvonta), Ollila (sairaalasielunhoito) sekä Raninen (kasvatus ja seurakuntapalvelu) valmistelemistaan ehdotuksista. Keskustelun aikana käytettiin 12 puheenvuoroa.
Keskustelun aikana valtuutettu Kopperoinen teki valtuutettujen Järvisen ja Långbackan kannattamana ehdotuksen asian pöydälle panosta. Puheenjohtaja Raittila päätti keskustelun ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattava asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat pöydälle panoa äänestävät EI. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja ilmoitti, että jaa-ääniä oli annettu 20, ei-ääniä 46, tyhjää 1 ja poissa 24. Päätös Asia pantiin pöydälle. Asia pantiin pöydälle. Selostus I Vaikuttavuuden vahvistaminen ja seurakuntien toimintaedellytysten parantaminen Helsingin seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yhteisissä työmuodoissa on käyty läpi mittava sopeutusohjelma ja tehty työtä toimintakulttuurin muuttamiseksi. Sopeuttamisessa on toimintakatteen osalta tavoitettu vuoden etuajassa toukokuussa 2015 esitetty sopeutustavoitetaso 73 M. Vuoden 2017 tilinpäätös on ylijäämäinen noin 16 M. Tulos on noin 20 M budjetoitua parempi. Ylijäämäiseen tulokseen vaikuttavat verotulot (mukaan lukien jakoosuuden muutos), toimintakatteen parantuminen sekä sijoitustoiminnan tuotto. 1.1. Verotulojen ylijäämä tuloutetaan takaisin seurakunnille Vuodelle 2018 päätetty keskusrahastomaksun alennus vaikuttaa Helsingin seurakuntayhtymän tulokseen 0,8 M. Kokonaiskirkon päätös maksun alennuksesta tehtiin talousarvion laatimisen jälkeen. Vuoden 2017 tilinpäätökseen vaikutti myös 3,4 M arvioitua parempi verokertymä. Tästä 2,5 M johtuu jako-osuuden muutoksesta ja 0,9 M budjetoitua paremmasta verokertymästä. Ehdotuksen mukaan keskusrahastomaksun alenemasta koituva tulo 800 000 tuloutetaan seurakunnille lisämäärärahana käytettäväksi vuoden 2018 aikana. Arvioitua 3,4 M parempi verotulo palautetaan seurakunnalliseen toimintaan lisämäärärahana vuodelle 2019 seurakuntien budjettivalmisteluissaan tekemien päätösten mukaisesti.
1.2. Toimintakatteesta neljäsosa toimintakulttuurin edistämiseen Tilinpäätöksen tulokseen vaikuttaa 10,9 M budjetoitua parempi toimintakate. Toimintaan käytettiin 5,2 M vähemmän kuin budjetoitiin. Lisäksi toimintatuotot ovat 5,7 M budjetoituja suuremmat (pääsylipputulot 1,5 M, vakuutuskorvaukset mm. Honkalinna). Ehdotuksen mukaan toimintakatteen ennakoitua paremmasta tuloksesta palautetaan diakonisen vaikuttavuuden vahvistamiseen ja seurakunnallisten toimintaedellytysten parantamiseen 2,5 M. Siirtomääräraha on käytettävissä toimintakulttuurin muutokseen vuosina 2018 2020. 1.3. Sijoitustoiminnan tuotot jätetään jakamatta Vuoden 2017 tulokseen vaikuttivat 16,4 M euron rahoitustuotot, jotka olivat 8,6 M ennakoitua paremmat ja noin 6 M yli pitkän aikavälin normaalitason (10 M ). Tämä tulo on satunnaista ja suhdanteista riippuvaa eikä ole mukana laajentamassa rahoituspohjaa tässä ratkaisussa. 1.4. Arvio verotulojen ja toimintakatteen palauttamisesta Etupainotteinen sopeuttaminen sekä kuluvan vuoden näkymä mahdollistavat edellä mainitut palautukset seurakunnille ja erillishankkeiden rahoituksen. Yhteiselle kirkkoneuvostolle 15.2.2018 raportoidussa pitemmän aikavälin talousnäkymässä (Perlacon Oy) on arvioitu kestäväksi toimintakatetasoksi -73 M. Siitä on pidettävä kiinni taloutta suunniteltaessa. Lisäpanostuksen edellytyksenä on sen jakaminen erillismäärärahana. Seurakunnissa kirkkoherran ja seurakuntaneuvoston on yhdessä päätettävä, miten erillismääräraha kohdennetaan toimintakulttuurin muutoksen mukaisesti niin, ettei sitä käytetä rakenteisiin. Lisäksi on huolehdittava, että investoinnit ovat samalla tasolla kuin vuosikate ja että kiinteistökanta sopeutetaan tasolle, joka voidaan pitää kunnossa 10-13 M investoinnein. 1.5. Johtopäätös toimintakulttuurin muutoksen edistämisestä Vuodesta 2015 edistetyn uuden toimintakulttuurin diakonisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi on ehdotuksessa kiteytetty kokonaisuudet, joihin keskitytään. Samassa yhteydessä ehdotetaan seurakuntien toimintaedellytysten vahvistamista, digimahdollisuuksien, seurakuntien viestinnän, someosaamisen ja markkinoinnin parantamista sekä varmistaa sopeutustoimien jälkeen toimitilojen mahdollisimman monipuolinen käyttö. II Diakonisen vaikuttavuuden vahvistaminen 2018 2020
2.1. Yhteinen pöytä ja elintarvikeavun uudistaminen Taustaa Leipäjonot ovat symboli yhteiskuntamme eriarvoisuudelle ja sosiaalijärjestelmämme aukoille. Ruoka-apua tarjoaa jo yli 400 toimijaa eri puolilla maata, ja leipäjonoissa on viikoittain arviolta 20 000 kävijää. Tutkimuksissa leipäjonossa kävijöistä on havaittu huono-osaisuuden kasaantuvan. Monella on paitsi taloudellisia myös sosiaalisia, terveydellisiä ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia. (Ohisalo 2017, Laihiala 2018) Vapaaehtoisuuteen, hyväntekeväisyyteen ja kristilliseen lähimmäisenrakkauteen perustuva elintarvikeapu korjaa alhaisesta perustulosta johtuvia aukkoja. Köyhyysongelmaan pitää kuitenkin etsiä rohkeampia ratkaisuja, joissa tuetaan myös ihmisen omaa toimijuutta. Yhteinen pöytä Toimintakulttuurin muutoksen yhdeksi linjaukseksi on nostettu elintarvikeavun jakamiskäytäntöjen uudistaminen. Tavoitteena on löytää yhdessä eri toimijoiden kanssa vaihtoehtoisia ja helsinkiläiseen toimintaympäristöön sopivia keinoja ruuan jakelulle ilman kadulla jonottamista. Uuden toimintatavan tulisi myös vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, vähentää ruokahävikkiä ja tarjota työllistymisen mahdollisuuksia. Edellä kuvattu toteutuu Vantaan seurakuntien ja Vantaan kaupungin Yhteinen pöytä -mallissa. Yhteinen pöytä on ammatillisesti ja laadukkaasti toimiva yhteisöllisen ruoka-avun ja hävikkiruuan jakelun keskus. Keskus tarjoaa keskitetyn logistiikkapalvelun (kylmätilat, kylmäkuljetus ja hävikkiterminaali) ja huolehtii elintarvikehygieniasta, prosesseista ja työnjaosta. Se työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja työharjoittelijoita ja tarjoaa mahdollisuuden vapaaehtoistyöhön. Keskus antaa käynnistysapua yhteisöllisten ruokailujen järjestäjille, konsultoi ja kouluttaa hävikkiruuan hyödyntämisessä ja järjestää yhteisövalmennusta kansalaistoiminnan tueksi. Yhteinen pöytä luo verkostomaista toimintakulttuuria, innovoi, jakaa hyviä käytäntöjä ja hyödyntää yhteyksiä oppilaitoksiin. Ruokajakelu tapahtuu sisätiloissa, ihmiset kutsutaan aterialle yhteiseen pöytään ja toimimaan yhteisössä sen jäseninä. Elintarvikeavun jakamiskäytäntöjen uudistaminen Helsingissä Vuoden 2017 lopulla Helsingin seurakuntayhtymä tiedusteli Helsingin kaupungin halukkuutta lähteä yhdessä valmistelemaan Yhteinen pöytä - toimintamallin helsinkiläistä konseptia. Tapaamisen tuloksena kaupungin sosiaali- ja terveystoimi kutsui koolle helsinkiläisiä ruoka-
aputoimijoita ja käynnisti ruoka-aputoiminnan kehittämisen työpajat. Tavoitteena on uudistaa ruoka-aputoimintaa niin, ettei ruokaa enää tarvitse jonottaa ulkona. Ruoka-aputoiminnan uudistaminen tarvitsee Helsingin mittakaavassa monien eri toimijoiden yhteistyötä. Parhaiten tavoite saavutetaan paikallisia tarpeita tarkasti kuullen, olemassa olevaa toimintaa kehittäen sekä ruoka-aputoimijoita verkostoon kooten. Vantaan Yhteinen pöytä aloitti joulukuussa 2017 yhteistyöprojektin Sitran kanssa tarkoituksenaan levittää Yhteisen pöydän mallia eri puolille Suomea. Projekti mallintaa toiminnan ja arvioi sen vaikuttavuutta. Projektin yhteistyökumppaniksi Vantaan Yhteinen pöytä etsi kahta kumppania. Helsingin seurakuntayhtymälle ja Helsingin kaupungille tarjoutui näin mahdollisuus päästä mukaan hankkeen kehittämiseen. Helsingin seurakuntayhtymä mukana uudistuksessa Toimintakulttuurin muutoksen diakonian kärkihankkeen ohjausryhmä on syksyn 2017 aikana tutustunut Vantaan Yhteisen pöydän toimintaan. Yhteisen pöydän ja Sitran projektia johtavaa Hanna Kuismaa kuultuaan ohjausryhmä on vakuuttunut siitä, että Yhteisen pöydän mallissa toteutuvat elintarvikeavun jakamiskäytäntöjen uudistamisen tavoitteet. Syksyllä 2017 ryhdyttiin osana diakonian kärkihanketta yhdessä diakoniatyöntekijöiden kanssa kehittämään seurakuntien yhteisöllisiä ruokailuja. Kävi ilmi, että Helsingin seurakunnissa ja yhteisissä työmuodoissa toteutetaan yhteisöruokailuja lähes 30 paikassa. Myllypurossa on jaettu ansiokkaasti ruokaa, ja hyvät käytännöt halutaan mukaan valmisteluun. Monin paikoin yhteisöllisen ruokailun elintarvikkeet ovat hävikkiruokaa tai saadaan lähikaupoista lahjoituksena. Toiminnan kehittämiseksi kaivataan lisäresurssia hävikkiruoan logistiikkaan, uusien lahjoittajien etsimiseen ja ruuan kuljetukseen, hävikkiruoan hyödyntämiseen ruoanlaitossa ja vapaaehtoiskokkien koulutukseen. Myös seurakuntalaisia tarvitaan erilaisiin tehtäviin. Helsingin seurakuntayhtymän tulee olla vahvasti mukana ja sitoutua yhdessä Helsingin kaupungin kanssa kehittämään ruoka-aputoiminnan uudenlaista organisointia ja toteuttamista. Samalla sen tulee vahvistaa seurakuntien mahdollisuutta toteuttaa yhteisöllisiä ruokailuja, kehittää uudenlaisia ruoka-avun toimintatapoja ja ottaa käyttöön yhteisölliset työtavat seurakunnan omassa työssä ja kansalaistoiminnan tukena. Edellä kuvattuja asioita edistetään 1) palkkaamalla työntekijä, jonka tehtävänä on yhdessä verkoston kanssa luoda rakenteet uudenlaisen ruoka-aputoiminnan tueksi (suhteet lahjoittajiin, logistiikka, toimintarakenteet seurakuntien kanssa). Tätä tarkoitusta varten varataan 63 000 vuodessa. 2) palkkaamalla työntekijä, jonka tehtävänä on käynnistää seurakuntien kanssa yhteisöruokailuja ja niiden ympärillä tapahtuvaa kohtaamista (konsultaatio ja koulutus, yhteisövalmennus).
Tätä tarkoitusta varten varataan 49 000 vuodessa. 3) palkkaamalla työntekijä, jonka tehtävänä on hoitaa hävikkiruuan kuljetus lahjoittajilta seurakuntiin. Tähän tehtävään voidaan työllistää pitkäaikaistyötön ja hyödyntää mahdollista palkkatukea. Tätä tarkoitusta varten varataan 30 000 vuodessa. 4) hankkimalla elintarvikekuljetukseen soveltuva auto, joka mahdollistaa hävikkiruoan kuljetuksen seurakuntien yhteisöruokailuihin. Tätä tarkoitusta varten varataan 25 000. 5) varaamalla toimintamäärärahaa ruoka-aputoiminnan kehittämiseen 15 000 vuodessa. Toiminta on alustavasti suunniteltu alkavaksi seurakuntien kanssa jo kevään 2018 aikana. Vuoden 2018 aikana käydään myös Helsingin kaupungin kanssa neuvottelu mahdollisen uuden yhteistyössä toteutettavan toimintamallin käynnistämisestä (vrt. Vantaan Yhteinen pöytä). Tuleva malli edellyttää Helsingin seurakuntayhtymältä jatkuvaa taloudellista panosta. Yhteistyökumppaneiden kanssa on myös ratkaistava mahdollisen logistiikkakeskuksen perustaminen ja sen aiheuttamat kustannukset. Kohdan 1.2. kustannusvaikutus 339 000 (kaksivuotinen toimintakulttuurin muutoksen lisämääräraha 2018 2020.) 2.2. Perheneuvonnan kysyntään vastaaminen Perheneuvonnan vahvistaminen perheneuvojia lisäämällä Helsingin seurakuntayhtymän perheneuvonta on kysyttyä. Se vastaa helsinkiläisten tarpeeseen ja sillä on vahvaa pari- ja perhetyön erityisosaamista. Kaikilla perheneuvojilla on psykoterapeutin ammattipätevyys. Perheneuvontaan tulijoita on kuitenkin enemmän kuin pystytään ottamaan vastaan. Perheneuvojan vastaanottoja oli vuonna 2017 noin 600. Vanhemmat ja lapset mukaan lukien kävijöitä oli noin 1700. Arvion mukaan palvelua tarvitsevien kokonaismäärä olisi noin 5000. Perheneuvonta pystyy tällä hetkellä auttamaan noin neljääkymmentä prosenttia perheneuvontaan hakeutuneista. Loput kuusikymmentä prosenttia jäävät jonoon. Perheneuvonnan suurin asiakasryhmä ovat 30 39-vuotiaat nuoret aikuiset, joita muun seurakuntatyön on vaikea tavoittaa. Nyt voimavarat eivät riitä vastaamaan siihen, mitä ikäryhmä eniten tarvitsee. Ehdotuksen mukaan perheneuvonnan resursseja lisätään palkkaamalla kuusi uutta määräaikaista perheneuvojaa ajalle 1.8.2018 31.7.2020. Uudet perheneuvojat sijoitetaan kokeeksi seurakuntiin, jotta palvelu on helpommin käyttäjien saavutettavissa. Selvitetään myös kaupungin perheneuvonnan kanssa toimimisen vaihtoehtoa.
Alkavan kaksivuotiskauden aikana pyritään löytämään yhteistyökumppaneita rahoituspohjan laajentamiseksi. On myös syytä selvittää, miten diakoniatalojen sijoittaminen eri puolille Helsinkiä vahvistaisi henkisen ja aineellisen avun mahdollisuuksia. Perheneuvonta ja uusi Töölön seurakunta Perheneuvonta on käynyt uuden Töölön seurakunnan kanssa neuvotteluja kahden määräaikaisen (kolmivuotisen) perheneuvojan palkkaamisesta Keski-Pasilaan valmistuvaan Triplan kauppakeskukseen. Perheneuvojien palkasta vastaa Töölön seurakunta. Perheneuvojien on mahdollista aloittaa uusissa toimissaan 1.6.2018. Rekrytointi tapahtuu sisäisellä haulla. Perheneuvojat työskentelevät aluksi Länsi-Pasilan seurakuntakodilla ja siirtyvät Triplaan valmistuviin Töölön seurakunnan tiloihin syksyllä 2019. Pilottihankkeella saadaan kokemusta perheneuvojien tiiviimmästä yhteistyöstä seurakuntien kanssa. Tämän lisäksi toinen perheneuvojista osallistuu sairaalasielunhoidon kanssa toteutuvaan Töölön seurakunnan ja HUSin pilottiin vatsakeskuksen dialyysiosastolla hoidettavien potilaiden kanssa. Seurakuntien työntekijöitä osa-aikaisiksi perheneuvojiksi Perheneuvonta on viime vuonna kartoittanut perheneuvontaan soveltuvia seurakuntien työntekijöitä ja haastatellut kiinnostuneita. Kirkkohallituksen erityisasiantuntijan Anne Anttosen kanssa on räätälöity heille perheneuvojakoulutusta. (Kirkon perheneuvojien erikoistumiskoulutuksen opintojakso pari- ja perheterapian menetelmät, 13 op). Perheneuvonta tarjoaa osa-aikaisille perheneuvojille mahdollisuuden työnohjaukseen sekä työskentelyyn senioriperheneuvojan kanssa. Tämän kevään aikana avataan haettavaksi kymmenen osa-aikaista (20-50%) perheneuvojan tehtävää perheneuvontaan soveltuville seurakuntapastoreille. Osa-aikainen perheneuvoja tekee työnsä erillisrahoituksella seurakunnissa. Määräaikaisen kahden vuoden rahoituksen jälkeen osaaminen jää seurakuntien käyttöön. Perheneuvonnan sote-kelpoisuus Kirkon perheasiain neuvottelukeskukset ovat käyneet vilkasta keskustelua sotesta. Sote on erityisen tärkeä niille perheasiain neuvottelukeskuksille, joilla on jo ostopalvelusopimuksia kaupungin tai kunnan kanssa. Näin esimerkiksi Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa, jossa kaupunki on vastannut neljän perheneuvojan viran palkkauksesta. Vaikka Helsingin seurakuntien perheneuvonnalla ei ole ostopalvelusopimuksia kaupungin kanssa, sen kannattaa tutkia soten tarjoamia mahdollisuuksia vahvistaa perheneuvontaa esimerkiksi jatkamalla lisäresurssin palkkaamista sote-rahoituksella kaksivuotisen erillismäärärahan jälkeen. Maakuntavaalien ja kirkollisten vaalien lähekkäisyys tarjoaa kiinnostavan asetelman soten ja perheneuvontapalvelujen osalta.
Kohdan 2.2. kustannusvaikutus -800 000 (kaksivuotinen toimintakulttuurin muutoksen lisämääräraha 2018 2020.) 2.3. Sairaalasielunhoidon moniammatillinen tiimi Meilahden sairaala-alueen kehityshankkeet (Siltasairaala-, Magneettisairaala- ja Virtuaalisairaalan Terveyskylä-hanke) haastavat sairaalasielunhoidon työskentelytapoja. HUS-organisaation ja seurakuntayhtymän yhteistyösopimuksen pohjalta halutaan sairaalasielunhoitoa toteuttaa nykyistä monitahoisemmin. Meilahden sairaalan Vatsakeskuksen lääketieteellinen moniammatillinen hoitotiimi on esittänyt, että sairaalasielunhoidon johdolla, yhdessä seurakuntien kanssa, voitaisiin taata kokonaisvaltaiseen hoitoon kuuluva eksistentiaalinen tuki osana sairaalan moniammatillisen tiimin työtä. Tätä tarkoitusta varten organisoidaan sairaalasielunhoidon moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat sairaalapappi, seurakuntapappi tai diakoniatyöntekijä, perheneuvoja ja nuorisotyönohjaaja tai lastenohjaaja. Työryhmä toimii tiiminä ja entistä joustavammin vastaa potilaiden sekä heidän omaistensa tarpeisiin. Tiimi toimii myös hoitohenkilökunnan tukena kriisi- ja saattohoitohoitotyössä sekä kotona tapahtuvassa sairaalatoiminnassa. Moniammatillinen tiimi aloittaa työnsä määräaikaisena kokeiluna. Moniammatillisen tiimin on tarkoitus tukea potilaan hoitopolkua myös sairaalan ulkopuolella. Tavoitteena on huomioida potilaan perheen tilannekohtainen tuen tarve ja kehittää ekumeenista yhteistyötä. Seurakuntien rooli potilaan hoitopolun eri vaiheissa korostuu ja takaa kokonaisvaltaisen henkisen ja hengellisen tuen jatkumisen kotona ja perheessä. Kotisairaalassa ja kotisairaanhoidossa on lisääntyvä tarve vakaumuksen mukaiselle eksistentiaaliselle tuelle. Moniammatillisen tiimin luominen ja sitä kautta yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen sairaalasielunhoidon ja seurakuntien välille mahdollistaa seurakuntien pappien, diakoniatyöntekijöiden, nuorisotyönohjaajien ja lastenohjaajien sekä perheneuvojien entistä paremman tuen sairaalasta palaavalle. Tällä hetkellä hankkeelle ollaan perustamassa ohjausryhmää sekä kartoittamassa tehtävään sopivia työntekijäprofiileja. Tavoitteena jatkossa on sairaalasielunhoidon ja paikallisseurakuntien yhteistyön laajentaminen myös muihin sairaaloihin ja hoitoyksiköihin sekä kotisairaalayhteistyö. Kokeilusta saatavat toimintamallit siirretään sairaalasielunhoidon käyttöön. - yhteistyömallien luominen ja sairaan henkilön tarvitseman sielunhoidon laadun varmistaminen (yhteiset työtavat, materiaali ja mallit) - kotisairaalatoimintaan osallistuminen osana paikallisseurakunta- ja kotikäyntityötä - lasten kotisairaalatoimintaan liittyvät työtavat, materiaali ja mallit
- seurakunnan kotikäyntityön integroiminen potilaiden kotiuttamisen hoitopolkuun kaikissa sairaalayksiköissä - perheiden ja omaisten tuen varmistaminen hoidon aikana ja omaishoidon päätyttyä. Sairaalahoidosta kotiutuvan kohdalla moniammatillinen tiimi arvioi, kuka (sairaalapappi, seurakunnan työntekijä, vapaaehtoinen) olisi juuri tässä tilanteessa oikea juuri tälle potilaalle ja hänen läheisilleen. Mikäli on oletettavaa, että kontakti tulee jatkumaan pitempään hoitoyksikön ulkopuolella tai kotona, seurakunnan työntekijä on luonteva vaihtoehto. Tällöin esimerkiksi saattohoidossa syntyvä kontakti auttaa omaisten tukemisessa läheisen kuoleman jälkeen. Mukana hankkeessa ovat: Helsingin seurakuntayhtymän sairaalasielunhoito, Töölön ja Meilahden seurakunnat, perheneuvonta, Helsingin ortodoksinen seurakunta, Kirkkohallitus, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HYKS tulosvastuualue (Vatsakeskus), Vastuuhenkilö HUS:ssa ylihoitaja Anna-Maija Kaira, HUS moniammatillinen työryhmä (lääkärit, hoitohenkilökunta). Kohdan 2.3. kustannukset rajoittuvat tässä vaiheessa koulutus- ja työnohjauskuluihin -50 000 (kaksivuotinen toimintakulttuurin muutoksen lisämääräraha 2018 2020.) III Helsingin seurakuntien toimintaedellytysten parantaminen 3.1. Vahvistetaan seurakuntien viestintää Taustaa Perinteisten viestintäkanavien murros kiihtyy. Erityisesti printtimedia ja nyt myös broadcast-tyyppinen sähköinen media kuten tv eivät enää tavoita suurta yleisöä samanaikaisesti ja yhdellä kärjellä. Mediaa käytetään itselle sopivalla hetkellä ja itselle sopivista kanavista. Sisällöistä seurataan pääasiassa itseä kiinnostavia aiheita ja asioita. Hengellinen ja henkinen ja etenkin kirkollinen sisältö kiinnostavat yhä pienempää joukkoa ainakin helsinkiläisessä todellisuudessa. Tietyissä (sosiaalisen median) yhteisöissä uskoon liittyvää sisältöä tilataan ja jaetaan toki yhä aktiivisemmin. Positiivista on, että myös perinteiset mediat tekevät laajojakin ajankohtaisiin ilmiöihin pureutuvia juttuja henkisyydestä, hengellisyydestä ja uskosta. Näkökulma ei kuitenkaan nouse yhtenäiskulttuurista. Viestinnässä ja markkinoinnissa trendinä on yksilön vapaus ja moniarvoisuuden vaatimus. Kristillisen sisällön jakelu ja mainonta kohtaavat kasvavia rajoituksia esimerkiksi näkyvyydessä mainosalustoilla (kauppakeskusten infotaulut) tai kohderyhmille (lapset ja nuoret).
Valtakunnalliset kampanja ja viestit eivät välttämättä sellaisinaan istu helsinkiläiseen ympäristöön. Kirkollisten toimitusten radikaali väheneminen Helsingissä on sekä toiminnallinen että viestinnällinen haaste: helsinkiläisen kokemus kirkosta, kristillisistä perinteistä ja kristinopin peruskäsitteistä ohenee dramaattisesti. Kirkon kieli ei välttämättä ole helsinkiläiselle ymmärrettävää. Kun kirkkoon ei ole luontevaa suhdetta tai suhdetta ollenkaan näkemys kirkosta syntyy somesta ja mediasta. Seurakuntarajoihin pohjautuva viestintä ei tavoita helsinkiläistä tehokkaasti. Etenkin perheettömille 20 40-vuotiaille helsinkiläisille viiteryhmät muodostuvat muilla kuin maantieteellisillä kriteereillä. Yhteisöllisyys toteutuu eri tavalla kuin kirkko on sen perinteisesti ymmärtänyt. Valjastamaton viestinnällinen vahvuutemme on se, että periaatteessa kuka tahansa kirkon toiminnasta kiinnostunut kaupunkilainen voi tuottaa ruohonjuuritasolta sisältöjä sosiaaliseen mediaan. Markkinointiviestintäämme rahoitetaan lähes pelkästään jäljellä olevalla jäsenyyden tukihankkeen projektirahalla. Käytännössä markkinointiviestintä koskee yksittäisiä suunniteltuja tapahtumia ja viestii erityistilanteista (Suvivirren sunnuntai mainoksineen ja tapahtumajärjestämisineen, joulun yhteinen kalenteri, pienimuotoinen pyhäinpäivän tai pääsiäisen mainonta, kymppisynttärit). Seurakuntavaalien mainonta hoidetaan erillisbudjetilla. Kokonaistarpeista ei ole yhtenäistä näkemystä. Pitkäjänteinen, systemaattinen kehittäminen puuttuu. Nykyiset ulostulot liittyvät toiminnallisuuteen, mutta maineenrakentamiseen ei ole panostettu. Toimintamme on pirstaloitunut: seurauksena on myös viestinnällistä osaoptimointia ja päällekkäisyyksiä. Seurakunnilla on toisistaan poikkeavat resurssit: osassa seurakunnista on päätoiminen viestinnän ammattilainen, osassa oto. tiedottaja ilman viestinnällistä koulutusta. Tulevaisuudessa seurakuntien kannattaa selvittää, voivatko ne palkata jaettua tiedottaja- tai tiedotussihteeriresurssia. Seurakunnille yhteistä alueellista, ammatillista viestintää Tavoitteena on toteuttaa alueviestijäpilotti Vartiokylän rovastikunnassa 1.8.2018 21.12.2019. Vartiokylän rovastikunnan seurakunnat maksaisivat 84 000 euron kuluista 75 prosenttia (15 prosenttia per seurakunta) ja yhteinen viestintä 25 prosenttia. Järjestely edellyttää todennäköisesti ulkoista rekrytointia. Kokeilu laajenee myös kolmeen muuhun suomenkieliseen rovastikuntaan. Ruotsinkielisten seurakuntien ja yhteisen viestinnän jaetusta informatör-resurssista on jo saatu hyviä kokemuksia vuoden 2017 alusta. Ammattiviestijä tukee seurakuntia ja kirkkoherroja seurakunnan perusviestinnässä ja kehittää seurakuntien työntekijöiden viestintätaitoja yhdessä seurakunnan viestintävastaavien kanssa niin mainonnassa kuin sosiaalisessa mediassa. Alueellinen resurssi antaa synergiaetuja, kun esimerkiksi koulutuksia voidaan pitää koko rovastikunnan alueen työntekijätiimeille kerralla.
Monet viestintävastaavat Helsingissä hoitavat viestintää ilman viestintään painottunutta koulutusta. Alueviestijä on alueensa seurakuntien linkki yhteiseen viestintään. Keskittämällä viestintää alueellisen viestijän kautta voidaan huolehtia viestien molemminpuolisesta perille menosta entistä paremmin. Kustannustarve vuoden 2019 loppuun: yhteisen viestinnän osalta 21 000 euroa. Sosiaalisen median parempi hyödyntäminen ja somestrategia Hankitaan kilpailutuksella strateginen some-kumppani, jonka kanssa alkuvaiheessa laaditaan Kirkko Helsingissä -viestintää ja -markkinointia tukeva somestrategia, joka auttaa valitsemaan tulevaisuuden kannalta relevantit keinot ja kanavat. Strategian laatimisen jälkeen yhteiset tavoitteet ja linjaukset jalkautetaan seurakuntiin viestijöiden, someverkoston (työntekijät) ja vapaaehtoisten avulla. Tavoitteena on lisätä somelle tyypillistä ja välttämätöntä nopeaa ja kohteensa kulttuuria ymmärtävää reagointia. Tavoitteena on auttaa seurakuntien työntekijöitä hoksaamaan, milloin somekeskusteluun on syytä liittyä tai reagoida. Sosiaalisen median kehittämiseen kuuluu myös somelle tyypillisen mediasisällön (esimerkiksi meemit ja videot) tuottaminen. Sisällöntuotanto maksaa. Alustava kustannusarvio 50 000 euroa. Helsingin seurakuntien markkinointiviestintä Markkinoinnin lähtökohta on kohderyhmän tarpeiden ja arvostusten tunnistaminen. Tässä on apuna Arvot360-työkalu, joka markkinointiviestinnän lisäksi hyödyttää myös toiminnan suunnittelua. Arvot360- työkalun, konsultaation ja koulutuksen hinta on arviolta 1500 2000 euroa/kk. Markkinointiviestintä keskitetään mielikuvaviestintään ja maineen rakentamiseen hyödyntäen kirkon ainutlaatuista tarjontaa juhlapyhinä (Stadin pyhät kuusi kertaa vuodessa). Mediatilasta aiheutuvien kustannusten lisäksi resursseja tarvitaan laadukkaan sisällön tuottamiseen ja sen ostamiseen ulkopuolelta. Kirkon tulee näkyä pyhien alla ja aikaan niin katukuvassa (ulko- ja digimainonta, esim. metro ja kauppakeskukset sekä keskeiset maamerkkikirkot) kuin somessakin. Mediatilalla tarkoitamme: a) sosiaalisen median mainonta ja näkyvyyden lisääminen: alustava kustannusarvio 60 000 euroa b) ulkomainonta ja perinteinen media: alustava kustannusarvio 250 000 euroa. Myös toimintakulttuurin muutosta kiteyttävät kaksivuotiset hankkeet tarvitsevat markkinointiviestinnän tukea. Esimerkiksi perheneuvonnasta, diakoniasta, surun tukemisesta (sairaalasielunhoito ja hautaportaali) ja
kristillisen kasvatuksesta viestittäessä on suuri tarve käyttökelpoisesta kuva- ja videosisällöstä. Sisällöntuotantoon varataan 30 000 euroa. Mittaaminen: määritellään yhdessä ulkopuolisen kumppanin kanssa markkinointiviestinnälle tavoitteet, tutkitaan onnistumista mittaamalla kahta markkinointiviestinnällistä kampanjaa sekä vertailemalla 2018 tehtävän ja seuraavan mainetutkimuksen tuloksia. Kustannukset noussevat arviolta yli 10 000 euroon. Kohdan 3.1. kustannusvaikutus 500 000 (kaksivuotinen toimintakulttuurin muutoksen lisämääräraha 2018 2020. Koska kustannusarviot ovat alustavia, jätetään tässä vaiheessa korvamerkitsemättä 10 %.) 3.2. Sähköinen asiointi kirkollisiin toimituksiin ja diakoniaan Innofactorin Prime -seurakunta-asiakkaista Vantaan, Turun ja Kaarinan, Lahden sekä Oulun seurakuntayhtymät ovat kehittäneet yhdessä Innofactorin kanssa sähköisiä asiointipalveluja viime kesästä lähtien. Asiointipalvelujen kehittämisen roadmapissa on kasteajanvaraus, diakonian ajanvaraus, vihkimisen ajanvaraus, hautaan siunaamisen ajanvaraus, leirikeskusajanvaraus, ajan varaaminen työntekijälle (diakoni, pappi) sekä ilmoittautumistoimintojen ja verkkomaksamisen tuominen osaksi sähköistä asiointia. Asiointipalveluissa käytetään suomi.fi-palvelun vahvaa tunnistautumista ja asioinnissa varmennetaan jäsenen seurakuntatieto Kirjuri-rajapinnan kautta. Vantaan seurakuntayhtymässä on otettu käyttöön diakonian ajanvaraus. Helsingin seurakuntayhtymän edustajat tapasivat Innofactorin ja em. seurakuntayhtymien edustajat joulukuussa 2017. Helsingin seurakuntayhtymä on hyväksytty mukaan sähköisen asioinnin yhteistyöhankkeeseen. Sähköinen kasteiden ja diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus olisivat valmiina otettaviksi käyttöön myös Helsingissä. Helsingin seurakuntayhtymä on pyytänyt Innofactorilta tarjoukset sähköisestä asiointialustasta (ilmoittautuminen ja verkkomaksaminen). Kirkollisten toimitusten ja diakonian sähköinen ajanvaraus rakennetaan tälle asiointialustalle. Innofactorilta on saatu tarjoukset, joissa sähköisen asiointipalvelun hinnat perustuvat seurakuntatalouden jäsenmäärään. Ilmoittautumisen (Ilmo) ja verkkomaksamisen uudistamisen tarjous (40 000, 0 % alv) on annettu siten, että niiden toteutus tehtäisiin yhteistyössä Espoon seurakuntayhtymän kanssa. Sähköisten asioinnin lisäpalvelujen (kaste-, vihki-, hautaan siunaamisen ja työntekijöiden ajanvaraukset) sovellusmoduulien käyttöönotot ovat tarjouksessa kukin 9 950 (0 % alv). Helsingin seurakunnat ovat sopineet kokeiluseurakunnista, jotka ovat valmiina aloittamaan myös toimitusvarausten vastaanottamisen kesästä 2018 alkaen. Kokeilun kautta sähköistä asiointia on tarkoitus laajentaa muihin seurakuntiin. Sähköisen varaamisen käyttöönotto edellyttää digiasiantuntijan palkkaamista. Hänen tehtävänään olisi sovellusneuvojana kädestä pitäen
auttaa seurakuntia sähköisten asiointijärjestelmien käyttöönotossa sekä toimia ohjelmajohtajan työparina hautaportaalihankkeen eteenpäin viemisessä. Digiasiantuntija tarvittaisiin vähintään kahdeksi vuodeksi ja palkkakustannukset olisivat 54 000 vuodessa. Kohdan 3.2. kustannukset 108 000 sisältyvät kuluvan vuoden talousarvioon sekä varauksena vuoden 2019 talousarvioon kustannuspaikalle 3931080012 seurakuntatyön tukijärjestelmä. 3.3. Helsinkiläisten perheiden kristillisen kasvatuksen tukeminen Helsingin väkimäärä kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Ennusteiden mukaan erityisesti lasten ja nuorten määrä tulee lisääntymään. Arviolta 0 18-vuotiaiden määrä kasvaa 17 000 hengellä noin kymmenen vuoden aikana, mikä merkitsee suunnilleen 4000 hengen kasvua kussakin ikäryhmässä 0 6-, 7 12-, 13 15- ja 16 18-vuotiaissa. Helsingistä on tulossa lasten ja nuorten kaupunki. Muutos merkitsee haasteita kaikille lasten ja nuorten parissa toimiville. Kasvatus on kirkon tulevaisuuden kannalta kriittinen kysymys. Tällä hetkellä jää vuosittain jopa tuhat jäsentemme lasta kastamatta. Kasteita oli Helsingissä vuonna 2016 yhteensä 2894 ja vuonna 2017 yhteensä 2619, laskua on yhden vuoden aikana 275. Jo tammi-helmikuun lukujen vertailu näyttää huolestuttavan trendin: 2016 kastettiin 521 lasta, 2017 kastettiin 431 ja 2018 on kastettu 377 lasta. Syntyvyys selittää osan luvuista, mutta on selvä, että kasteiden määrä on jyrkässä laskussa. Kastamattomuus heijastuu jatkossa rippikoulun käymiseen, kirkollisiin vihkimisiin, seurakunnallisen toiminnan kiinnostavuuteen, tuleviin kasteisiin ja lopulta myös hautauksiin. Seuraavassa on listattu kuusi seurakunnallista toimintaa tukevaa tapaa, jotka kytkeytyvät toimintakulttuurin muutoksen linjauksiin. Lapsen polku, kaksi haaraa: kastetun ja kastamattoman lapsen polku Kastelukujen mukaan pitkä perinne kastaa lapsi on huomattavasti vähentynyt. Erityisen selvästi tämä näkyy Helsingin seurakunnissa. Kastamattomuutta on tutkittu ja todettu, että jo vuonna 2012 39 prosenttia vanhemmista, jotka eivät kastaneet lastaan, ajattelivat, että lapsi saa itse myöhemmin päättää uskonnostaan. Tämä tarjoaa seurakunnalle mahdollisuuden antaa lapselle eväitä myöhempään päätöksentekoon. Tähän asti kirkossa on ollut käytössä ainoastaan polku niille lapsille ja perheille, jotka kastavat lapsensa. Kastamattomuuteen on suhtauduttu ilmiötä arvostellen. Lapsi on saattanut jäädä seurakuntayhteydestä syrjään, vaikka vanhempi kuuluisikin kirkkoon. Jos lapsi ei koulussa osallistu uskonnonopetukseen, hän ei kohtaa kirkkoa ehkä lainkaan. Ajatellaan tilanne uudestaan. Rakennamme polun myös niille lapsille ja perheille, joiden lapsille on jätetty mahdollisuus itse päättää. Seistään näiden perheiden ja lasten tukena.
Polun rakentaminen lapselle, jota ei kasteta vauvana Uuden ilmiön ottaminen haltuun, uhan kääntäminen mahdollisuudeksi. Luodaan uusi polku, jota ei vielä ole. Tarjotaan kastetta eri ikäisenä, tehdään se helpoksi sekä tuetaan eri tavoin ja monissa kohdin perheen uskonnollista kasvatusta. Tämä tarkoittaa yhteistä sopimista, uudenlaisia materiaaleja sekä toimintatapoja. Kirkkoherrojen on tärkeä tarkastella nimiäisiä ja kirkon suhdetta niihin. Yhdistetään osaamisemme perheen ja lapsen kannalta yhdeksi palvelupoluksi, joka on perheen nähtävissä yhdellä digitaalisella alustalla. Seurakunnallinen palvelupolku yhdistää mm. kasvatuksellista, tapahtuma-, diakonista, sairaalassa tapahtuvaa ja perheneuvonnan toimintaa. Liitetään kastamattoman polkuun helppo sähköinen asiointi seurakunnan kanssa, mm. kastevaraus (erillinen hanke). Toimitaan yhteistyössä verkostomaisesti seurakuntien tarpeista rakentuvan valtakunnallisen kaste- ja kummiushankkeen kanssa. Tukena mm. Kirkon tutkimuskeskuksen alkuvuodesta 2018 käynnistämän kasvukeskusten kaste- ja kummiushankkeen tuottama tieto. Käytetään palvelumuotoilun menetelmiä ja Arvot360-ymmärrystä. Kastettavan lapsen polun vahvistaminen Kastettavan lapsen polku seurakunnalliseksi toimijaksi on olemassa, se pitää sisällään sekä paikallisseurakunnan että yhteisesti toteutettavaa toimintaa, mm. Pienelle parasta -kokonaisuuden. Polkua tulee edelleen kehittää ja oppia toimivasta sekä luopua toimimattomasta. Pienelle parasta -kokonaisuuden toimivuudesta saadaan tietoa syyskaudella 2018 valmistuvasta Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettavasta tutkimuksesta. Kirkkoherrat ovat jo sopineet (03/2015) soitoista noin kuukauden ikäisen lapsen perheisiin, tarkistetaan toimintamallin toimivuus ja kehitetään sitä. Seurakunta on ainoita kodeissa vierailevia toimijoita, tätä tulee hyödyntää laajemmin. Mahdollisuuksia tarjoavat mm. kastepäivät, eri merkkipäivien huomioiminen ja yhteydenotot kasteen jälkeen. Uusia kehittämiskohteita ovat mm. Saarisynttärit ja -kasteet (Mustasaari) sekä iltarukous mahdollisuutena syventää kristillistä kasvatusta. Kummiuden haltuunotto on tärkeää, kummius yhdistää suurta osaa jäsenistöstämme. Tässä liitytään valtakunnalliseen kehittämiseen. Lapsen polun tavoite: Yhdessä seurakuntien kanssa sovitaan kohdat, joissa ollaan yhteydessä perheeseen. Osa yhteydenotoista voidaan tehdä keskitetysti. Edellyttää, että toimitaan yhdessä ja yli työalarajojen ja rakentaminen resursoidaan. Resurssit: Sovitaan palveluohjaus molempiin polkuihin yhteistyössä seurakuntien ja yhteisten yksiköiden kesken. Varaudutaan materiaalin ja toiminnan kehittämiseen 50 000 eurolla. Tervetuloa maailmaan
Tervetuloa maailmaan! -kortti tai -videotervehdys vastasyntyneen perheeseen ja iltarukouksen sanoittaminen tämän päivän kielellä. Tervehdys on pyyteetön hyvän mielen ele pienelle syntyneelle ihmeelle ja perheelle. Tervehdys sisältää iltarukouksen, jota vanhempi voi käyttää lasta siunatessaan. Tarkoitus on tuoda iltarukous takaisin perheiden turvalliseksi yhteiseksi ja vuorovaikutteiseksi iltahetkeksi. Myöhemmin samaan sarjaan voidaan liittää eri ikäkausille tehtyjä rukouksia. Tervetuloa maailmaan tavoite: Olla ensimmäisenä onnittelemassa perhettä uuden ihmisen syntymästä. Havahduttaa vanhempia siihen, että elämä on lahja, josta saa kiittää. Resurssit: Valmistus ja mahdollinen lähettäminen (ellei jopa pyritä kohtaamaan) 20 000 euroa. Digitalisaation mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Digitaaliset alustat tarjoavat paljon mahdollisuuksia seurakunnallisessa kasvatuksessa. Pelillisyyttä on testattu kouluikäisten kanssa ja tulokset ovat hyviä. Mm. Fisucraft on palkittu menestyksekkäänä toimintamallina. Mämmi-animaatiot on tehty lasten ja nuorten kysymysten pohjalta (mm. TekstariTupu). Ne sisältävät materiaaleja koulukäyttöön sekä opettajalle että oppilaalle. Niitä voidaan käyttää animaatiotyöpajoissa, joiden malli on parhaillaan kehitteillä yhteistyössä Nuoren kirkon sekä Kirkkohallituksen kanssa. Seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät ovat toivoneet Pikku- Mämmin kaltaista uutta materiaalia katsomuskasvatuksen tueksi. Pikku- Mämmi-animaatiot toimivat työkaluina päiväkotiyhteistyössä: luodaan animaatiohahmo, ja animaatiotyöpajamenetelmillä tehdään animaatioita pienten lasten elämän kysymyksistä yhdessä heidän kanssaan. Animaatiot ovat seurakunnan ja työntekijöiden käytössä ja annettavissa päiväkoteihin. Tuetaan pienten lasten vuorovaikutussuhteita, tunnetaitoja ja pohditaan elämää suurempia kysymyksiä pienten lasten maailmassa. Kehittämisen tarve liittyy uuteen katsomuskasvatukselliseen tilanteeseen päiväkotiyhteistyössä. Pikku Mämmin tavoite: Luoda materiaali, jota on helppo käyttää päiväkodeissa ja joka johdattaa lasta rakentavaan pohdintaan. Resursointi: Animaation pohjatyö on tehty. Tarina ja tekninen toteutus 25 000 euroa. Seurakuntien nuorisoparlamenttien tukeminen Tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta sekä välittömän vaikuttamisen mahdollisuuksia. Huopalahden rovastikunnan pilottihanke on saanut toimintakulttuurin muutosrahoitusta. Kokemukset ovat olleet hyviä. Varataan määräraha laajempaa seurakuntien nuorten parlamenttitoimintaa varten muissakin rovastikunnissa. Määrärahan käytöstä päättävät nuoret itse suunnittelemalla ja toteuttamalla toimintaa yhteis-
työssä nuorisotyöohjaajien kanssa. Esikuvana käytetään myös Helsingin kaupungin osallisuusmallia. Lisäksi Lapsivaikutuksen arviointia kehitetään osaksi normaalia päätöksentekoa seurakunnissa ja yhtymässä. Lasten ja nuorten osallisuus tavoite: Nuorten osallisuuden vahvistaminen ja vaikutusmahdollisuuden antaminen sekä lapsivaikutusten arvioinnin vakiinnuttaminen osaksi normaalia hallintoa kaikissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymässä. Resurssit: 10 000 euroa / rovastikunta / vuosi Kohdan 3.3. kustannusvaikutus -195 000 (kaksivuotinen toimintakulttuurin muutoksen lisämääräraha 2018 2020.) 3.4. Kiinteistötoimiston voimavarojen vahvistaminen Kiinteistöosastolle esitetään 150 000 euroa käytettäväksi mahdollisen lisäresurssin hankintaan sen jälkeen, kun avoimena olevat vakinaiset tehtävät on saatu täytettyä. Tilasopeutuksen seurauksena seurakunnat odottavat korjauksia ja muutoksia tiloihin, joihin keskittävät toimintansa. Kiinteistöosastolla ei ole ollut resursseja vastata kaikkiin odotuksiin, koska avoinna oleviin toimiin ei ole saatu sopivia ja päteviä tekijöitä. Kiinteistö- ja rakennusalan noususuhdanteen myötä seurakuntayhtymän palkat ovat jääneet jälkeen varsinkin yksityisellä sektorilla tarjottavasta palkkatasosta. Tästä aiheutuu erityisesti rekrytoinnin kannalta suuria haasteita. Tämän vuoksi on tarpeen arvioida ne keinot, jolla varmistetaan riittävien laadukkaiden henkilöstöresurssien saaminen. Töiden ulkoistaminen tulee huomattavasti itse tehtyä kalliimmaksi, ja joutuisimme joka tapauksessa sitomaan resursseja hallinnointiin, valvontaan ja opastukseen. Ilman oman henkilöstön vahvaa ohjausta ulkopuolisilla ei ole riittävää kiinnostusta valvoa töiden laatu- ja kustannustasoa. Ensisijaisena tavoitteena kiinteistöosastolla on saada avoimina olevat kunnossapitopäällikön, huoltopäällikön, kiinteistösijoituspäällikön, hankekehitysinsinöörin sekä työpäällikön toimet täytettyä. Koska suunniteltujen ja tekemättömien töiden määrä on suuri ja aikataulu myöhässä, varataan 150 000 euroa mahdollisen lisäresurssin hankkimiseen. Kohdan 3.4. kustannusvaikutus -150 000 (kaksivuotinen toimintakulttuurin muutoksen lisämääräraha 2018 2020.) Liitteet 1 Toimintakulttuurin muutoslinjaukset - päivittyvä YKN 22.3.2018 Lisätiedot Huom! Liitettä ei toimitettu valtuutetuille uudelleen. Ko. liite on julkaistu sähköisessä muodossa.