Lähete RVL1740486 1 (2) 02.01.20 RVLDno--21 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö 21.12. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA - Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Venäjällä, laiton maahantulo ja terrorismi Euroopan unionin alueella, Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän ja meripolitiikan kehittyminen sekä julkisen talouden kehittyminen. Tilanne Euroopassa on muuttunut perusteellisesti ja sen ennustettavuus on heikentynyt. Voimapolitiikan paluu lisää arvaamattomuutta unionin lähialueilla. Kysymys ei ole tilapäisestä tai ohimenevästä ilmiöstä. Vastatakseen muutokseen Euroopan unioni lisää merkittävästi ja nopealla aikataululla turvallisuusvelvoitteita. Toimenpiteet Euroopan ulko- ja sisärajoilla voivat nopeastikin lisätä laitonta maahantuloa uudelleen Suomeen. Rajaturvallisuus on muuttuneen turvallisuustilanteen keskiössä. Rajavartiolaitoksen tehtävien priorisointi perustuu sisäisen turvallisuuden selonteon linjauksiin ja turvallisuusympäristön muutoksen vaatimuksiin. Toimintaympäristön muutos on lisännyt Rajavartiolaitoksen suorituskyky- ja valmiusvaatimuksia. Rajavartiolaitos ottaa käyttöön uusia toimivaltuuksia uhkiin varautumiseksi. Rajavartiolaitos vahvistaa itärajan valvontaa ja kykyä torjua turvallisuusuhkia ulkorajoilla, varmistaa kyvyn turvallisuustehtäviin merialueilla sekä kehittää valmiutta toimia kaikissa turvallisuustilanteissa. Rajavartiolaitos osallistuu EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän ja merellisen turvallisuuden kehittämiseen. Rajavartiolaitos varmistaa osaltaan sen, että yhteistyö Venäjän rajavartiopalvelun kanssa toimii hyvin. Rajavartiopalvelu on todennut, että uhka laittoman maahantuloon on edelleen olemassa. Liikenne Helsinki-Vantaan lentoasemalla kasvaa huomattavasti ennakoitua nopeammin. Vuonna kasvu on ylittänyt jo 14%. Finnairin ja Finavian ennusteen mukaan ulkorajaliikenne kasvaa 4,6 miljoonasta () matkustajasta 8 miljoonaan vuoteen mennessä (n. +74%). Rajavartiolaitos osallistuu lentoaseman laajennusten suunnitteluun rajanylitysliikenteen sujuvuuden takaamiseksi. Sisäministeriö Inrikesministeriet Ministry of the Interior Rajavartiolaitoksen esikunta Staben för gränsbevakningsväsendet Headquarters of the Finnish Border Guard PL 3 (Vilhonvuorenkatu 6), 00131 HELSINKI PB 3 (Vilhelmsbergsgatan 6), 00131 HELSINGFORS PO Box 3 (Vilhonvuorenkatu 6), FI-00131 HELSINKI Puhelin 0295 421 000, Faksi 0295 411 500 Telefon 0295 421 000, Fax 0295 411 500 Phone +358 (0)295 421 000, Fax +358 (0)295 411 500 www.raja.fi www.raja.fi www.raja.fi
RVL1740486 2 (2) Rajavartiolaitos varautuu hallitsemaan merellisiä turvallisuusriskejä tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten merellisten viranomaisten kanssa. Rajavartiolaitos varautuu ottamaan johtovastuun ympäristöonnettomuuksien operatiivisesta johtamisesta merialueilla vuonna. Kevään kehyspäätöksessä uusiin ja lisääntyviin tehtäviin osoitetut resurssit toimeenpannaan viipymättä ja etupainoisesti. Vuonna rajavartijakoulutuksen aloittaa lähes nelinkertainen määrä opiskelijoita. Lisähenkilöstö kohdennetaan itärajan valvontaan, Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuksiin sekä lisääntyvien EU-velvoitteiden hoitamiseen. Rajavartiolaitos sai päätökseen vuodesta 2013 vuoteen saakka ulottuneen 28 milj. euron (noin 13% toimintamenoista) sopeuttamisohjelman. Sopeuttamisohjelma suunniteltiin suotuisan turvallisuustilanteen vallitessa 2012. Sopeuttamisohjelman toimeenpanon aikana Rajavartiolaitokseen kohdistetut lisäsäästöt pakottavat uusiin sopeuttamistoimiin. Sopeuttamistarve vuoteen saakka on noin 15 milj. euroa. Uusiin ja lisääntyviin tehtäviin saadulla rahoituksella ei voida paikata sopeuttamistarvetta muissa tehtävissä. Rajavartiolaitoksen henkilöstöjärjestöillä on ollut mahdollisuus antaa lausuntonsa tulossuunnitelmaan sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt linjaukset ovat Rajavartiolaitoksen sisäisiä suunnitteluperusteita. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt ehdotukset ovat Rajavartiolaitoksen kannanottoja, joihin sisäministeriö ei ole ottanut kantaa. Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenraalimajuri Ilkka Laitinen Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Rajavartiolaitos 21.12. klo 15:25. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. LIITTEET RVL:n tulossuunnitelma ja toiminta- ja taloussuunnitelma - JAKELU TIEDOKSI Sisäministeriö RVLpääll RVLappääll A + E + Kompassi RVL yt-lautakunta Valtiontalouden tarkastusvirasto Maahanmuuton ministeriryhmän pääsihteeri SM:n valmiuskoordinaattori
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA -
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 2 RVL TS /TTS - 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA 1.1 Ympäristö- ja riskianalyysi 1.2 Strategiset linjaukset ja toimenpiteet 2. YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET 2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus 2.2 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen 2.3 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen 2.4 Merellisen turvallisuuden lisääminen 2.5 Kriisivalmius ja sotilaallinen maanpuolustus 2.6 Viranomaisavun tuominen 3. HENKILÖSTÖALA 3.1 Henkilöstöjohtaminen 3.2 Koulutus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta 3.3 Työhyvinvointi 3.4 Viestintä 4. TEKNILLINEN ALA 4.1 Palvelujen johtaminen ja tuotanto 4.2 Materiaalihallinto 4.3 Tietohallinto ja tietotekniikka 4.4 Vartioalukset 4.5 Ilma-alukset 4.6 Toimitilahallinto 5. SUUNNITTELUALA 6. OIKEUDELLINEN TOIMIALA TULOSKORTIT
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 3 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA 1.1 Toimintaympäristö- ja riskianalyysi Perusteellinen turvaluokiteltu (TLL III) strateginen riskianalyysi on jaettu erillisenä aineistona. ** Ulkoiset tekijät Venäjän ja lännen vastakkainasettelu jatkuu. Jännitteet ja sotilaallinen aktiivisuus Suomen lähialueilla ovat pysyneet korkealla tasolla. Suomeen kohdistuvan valtiollisen vaikuttamisen keinovalikoima on kasvanut. Haasteena on etenkin hybridivaikuttamisen tunnistaminen sen alkuvaiheessa. Vieraiden valtioiden kiinnostus Suomen päätöksentekoa ja viranomaistoimintaa kohtaan on jatkunut aktiivisena. Suomeen kohdistuva terroriuhka on kohonnut ja monimuotoistunut. Uhka konkretisoitui vuoden aikana. Uhkan nopea poistuminen ei ole todennäköistä. Terrorismiuhka tulee huomioida rajaturvallisuuden ylläpitämisessä, oman toiminnan ja henkilöstön suojaamisessa sekä kyvyssä tukea tarvittaessa poliisia. Tilanne Suomen ja Venäjän rajalla on säilynyt rauhallisena Lapin turvapaikkailmiön (2015-) jälkeen. Tilanteen ennustettavuus on kuitenkin heikko. Rajavartiolaitoksen yhteistyösuhteet Venäjän rajavartiopalveluun ovat kuitenkin säilyneet hyvinä. Rajavartiolaitoksen omasta toiminnasta riippumattomat riskit niiden heikkenemiseen ovat kasvaneet. EU:n ulkorajoilla laittomien rajanylitysten määrä on edellistä vuotta alemmalla tasolla mutta edelleen kuitenkin korkeammalla kuin 2013. Kokonaismäärät ovat supistuneet itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin reitillä Länsi-Balkanin maiden toimenpiteiden ja EU-Turkki -julkilausuman myötä. Julkilausuman toimeenpanon jatkuvuuteen liittyy edelleen monia epävarmuustekijöitä. Keskisen Välimeren reitillä Libyasta Italiaan laiton maahantulo on jatkunut erittäin vilkkaana. Laittoman maahantulon lisäksi EU-alueelle heijastuu siihen kytkeytyviä muita vakavia sisäisen turvallisuuden uhkia. Suomen rajoilla laittomien rajanylitysten määrä on palautunut aiemmalle tasolle Lapin turvapaikkailmiön päättymisen jälkeen. Suuri osa Suomessa jätetyistä turvapaikkahakemuksista on uusintahakemuksia tai sisäisiä siirtoja. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden laiton maassa oleskelu ja liikkuminen Schengen alueella on kasvava ongelma. Itärajan rajaliikenne on kääntynyt lievään nousuun suurimmilla rajanylityspaikoilla. Venäläisten matkustaminen on lisääntynyt talouden lievän elpymisen myötä. Myös tavaraliikenteessä on havaittavissa kasvua. Venäjän talouden pitemmän aikavälin heikoista kasvunäkymistä johtuen nopea paluu vuoden 2013 rajaliikenteen huipputasolle ei kuitenkaan ole todennäköistä. Helsinki-Vantaan lentoasema säilyy Suomen vilkkaimpana rajanylityspaikkana. Liikenteen ennustetun kasvun vuoksi Finavia tekee huomattavia investointeja lentoaseman infrastruktuuriin. Finnairin tavoitteena on lisätä kaukoliikenteen vuoroja ja avata uusia reittejä. Merikuljetusten kasvun uskotaan painottuvan etenkin konttiliikenteeseen ja keskittyvän Suomenlahden itäosaan. Öljykuljetusten määrän sen sijaan arvioidaan hieman laskevan johtuen korvaavien polttoaineiden käytön yleistymisestä. Myös globaalin talouspolitiikan nopeat vaihtelut, öljyn hinta, kansainväliset kriisit ja muutokset Venäjän turvallisuuspolitiikassa voivat muuttaa rajaturvallisuuden ja
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 4 merellisen turvallisuuden riskejä nopeasti. Kesäisin huvialusliikenne sekä Helsingin ja Tallinnan välinen matkustaja-alusliikenne säilyvät vilkkaana. Alusliikenteen kasvu rasittaa meren ekologiaa ja lisää vakavan ympäristöonnettomuuden riskiä. Laiton maahantulo on asettanut mittavia haasteita EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalle sekä koko Schengen-järjestelmän toimivuudelle. Ongelmia on pyritty ratkomaan muun muassa antamalla asetus Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja lisäämällä tarkastusvelvoitteita. EU:n yhtenä tavoitteena on meripolitiikan vahvistaminen. Rannikkovartioviranomaisten yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tiivistetään. Tietoteknisiä järjestelmiä kehitetään tietojen vaihdon tiivistämiseksi ja tilannekuvan muodostamiseksi. Itämeren alueen ja arktisen alueen merellistä rajaturvallisuusyhteistyötä jatketaan. ** Sisäiset tekijät Suomen julkisen talouden tila on ollut heikko jo lähes vuosikymmenen. Talouden käänteestä huolimatta julkinen talous supistuu. Hallituksen toimenpiteillä tavoitellaan 4 miljardin euron vaikutusta julkiseen talouteen vuoteen mennessä. Hallitus antoi keväällä eduskunnalle sisäisen turvallisuuden selonteon. Hallitus huolehtii, että sisäisen turvallisuuden palvelut sekä viranomaisten toimintakyky turvataan koko maassa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi hallitus pitää huolta itärajan perustason valvonnasta ja rajanylitysliikenteen turvallisuudesta. Hallitus otti turvallisuuden yhdeksi painopistealueekseen ja kohdensi siihen kevään kehyspäätöksessä 98 miljoonaa euroa. Rajavartiolaitoksen osuus tästä on noin 10 miljoonaa euroa. Määrärahalisäys kohdennetaan itärajan valvontaan, lisääntyvien EU-velvoitteiden hoitamiseen ja Helsinki-Vantaan kasvavan matkustajaliikenteen tarkastuksiin. Määrärahalla palkataan noin 155 uutta rajavartijaa viimeistään vuonna. Rajavartiolaitoksen resurssikehitys on ollut epäsuhdassa lisääntyvien tehtävien, kansalaisten odotusten ja toimintaympäristön muutoksen kanssa. Lisämääräraha ei poista Rajavartiolaitoksen sopeuttamistarvetta. Sopeuttamistoimia tullaan kohdistamaan muihin tehtäviin. Rajavartiolaitoksen sopeuttamistarpeeksi arvioidaan 15 miljoonaa euroa. Toiminnan ja talouden suunnittelussa joudutaan edelleen tekemään voimakasta priorisointia. 1.2 Strategiset linjaukset ja toimenpiteet Vahvistetaan itärajan valvontaa ja kykyä torjua turvallisuusuhkia ulkorajoilla. Rajavartiolaitos siirtää vuosina 2015 yhteensä 80 henkilötyövuotta omin toimenpitein itärajan valvontaan. Lisämäärärahalla palkattavat 155 rajavartijaa kohdennetaan itärajan valvontaan, lisääntyvien EU-velvoitteiden hoitamiseen ja Helsinki-Vantaan kasvavan matkustajaliikenteen tarkastuksiin. Rikostorjuntaa rationalisoidaan keskittyen nykyistä voimakkaammin organisoidun laittoman maahantulon järjestämisen torjuntaan ulkorajoilla. Varmistetaan kyky turvallisuustehtäviin merialueilla. Uusitaan vene- ja ilmaaluskalustoa. Kehitetään kykyä johtaa ympäristöonnettomuuksien torjuntaa ja päästövalvontaa merialueella. Kehitetään Rajavartiolaitoksen valmiutta toimia kaikissa turvallisuustilanteissa. Edistetään EU:n rajaturvallisuutta ja merellistä turvallisuutta. Vaikutetaan yhdenmukaisen ja tehokkaan ulkorajavalvonnan kehittämiseen EU:ssa. Edistetään yhteisten toimintamallien sekä tekniikan kehittämistä ja nopeaa käyttöönottoa.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 5 2. YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET 2.1 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 2.2 RAJATURVALLISUUDEN YLLÄPITÄMINEN Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille. Rajavartiolaitoksen kriisivalmius pidetään korkealla tasolla. Tehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa sekä yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 105,0 103,6 104,5 105,3 106,5 108,3 110,4 Vaikuttavuus (ind) 98,3 96,4 96,5 96,4 96,2 96,1 96,1 Vaikuttavuus (1-5) 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,8 4,8 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 4,0 4,1 4,2 4,2 4,2 4,2 4,2 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 3,8 3,8 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon 3,4 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 harvaan asutuille alueille (1-5) Kustannusvaikuttavuus (ind) 111,8 110,8 112,6 114,1 116,7 120,5 124,7 Kustannusvaikuttavuus, kustannukset/painotetut 1,4148 1,4279 1,4054 1,3864 1,3556 1,3130 1,2688 suoritteet (abs) Painotetut suoritteet (1000 kpl) resurssoinnin 160 856 160 881 163 376 165 657 168 059 170 506 173 091 perusteella Kustannukset, ko vuoden hintatasossa (1000e) 254 974 254 150 257 250 260 750 262 250 261 250 259 750 Toiminnallinen tuloksellisuus Laatu ja palvelukyky (ind) 98,3 96,4 96,5 96,4 96,2 96,1 96,1 Tuottavuus ind 121,8 122,4 122,3 116,4 118,1 119,8 121,6 Taloudellisuus ind 111,5 110,7 112,5 114,0 116,6 120,4 124,6 Voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet 2 645 2 632 2 676 2 850 2 850 2 850 2 850 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut perusteellisesti, eikä näköpiirissä ole nopeaa käännettä parempaan. Suomeen kohdistuva terroriuhka on kohonnut ja monimuotoistunut. Uhka konkretisoitui vuoden aikana. Uhkan nopea poistuminen ei ole todennäköistä. Terrorismiuhka tulee huomioida rajaturvallisuuden ylläpitämisessä, oman toiminnan ja henkilöstön suojaamisessa sekä kyvyssä tukea tarvittaessa poliisia. EU:n yhdennetyn ulkorajavalvonnan kehittäminen etenee Eurooppalaisen raja- ja merivartioston käyttöönoton myötä. EU:n raja- ja merivartioviraston rooli korostuu ja jäsenvaltioiden velvollisuus osallistua viraston koordinoimana toimintaan kasvaa. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan epävakaa tilanne sekä uudet ja monipuolistuvat uhkat vaikuttavat pitkään Euroopan turvallisuuteen. Venäjän turvallisuuspalvelun rajavartiopalvelun laitonta maahantuloa ennaltaehkäisevä toiminta vaikuttaa rajatilanteeseen itärajalla. Lapin turvapaikkailmiön (2015 - ) päätyttyä rajavartiopalvelu on torjunut entiseen tapaan Suomeen
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 6 kohdistuvaa laitonta maahantuloa ja muuta rikollisuutta. Venäjän viranomaisten toiminnan ennustettavuus on kuitenkin heikentynyt. Itärajan rajaliikenne on kääntynyt lievään nousuun suurimmilla rajanylityspaikoilla. Venäläisten matkustaminen on lisääntynyt talouden lievän elpymisen myötä. Myös tavaraliikenteessä on havaittavissa kasvua. Venäjän talouden pitemmän aikavälin heikoista kasvunäkymistä johtuen nopea paluu vuoden 2013 rajaliikenteen huipputasolle ei kuitenkaan ole todennäköistä. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUSTAVOITE Suomen itsenäinen ulkorajavalvonta on tehokasta ja uskottavaa. Rajavartiolaitos on johtava rajaturvallisuusviranomainen ja luotettava yhteistyökumppani, jonka toiminta vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta ja torjuu tehokkaasti rajat ylittävän laittoman maahantuloon liittyvän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan yhdessä muiden PTR-viranomaisten kanssa. Euroopan unionin rajaturvallisuusjärjestelmä on yhdenmukainen. Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 TULOSTAVOITTEET Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden toiminnalla ennalta estetään luvatonta maahantuloa, siihen liittyvää ihmiskauppaa ja muuta rajat ylittävää monialarikollisuutta erityisesti lähtöalueilla. Yhdyshenkilöiden toiminnalla tuetaan myös muiden EU-maiden toimintaa sekä laittomaan maahantuloon liittyvän rikollisuuden torjuntaa. Rajavartiolaitoksen osallistuminen kansainvälisiin rajaturvallisuusoperaatioihin ja siviilikriisinhallintaan parantaa EU:n ja Suomen rajaturvallisuutta. Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,3 3,8 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 Yhdyshenkilötoiminnan vaikuttavuus (1-5) 4,4 3,4 3,4 3,4 3,4 3,4 3,4 Kokemus yhdyshenkilötoiminnan onnistumisesta (1-5) 4,2 4,2 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 Yhdyshenkilötoiminnan perusteella estetyt luvattomat 1 879 1 695 1 695 1 695 1 695 1 695 1 695 rajanylitykset (kpl) Operaatiovuorokaudet Frontex (kpl) 6 209 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 Operaatiovuorokaudet muut (kpl) 36 50 50 50 50 50 50 Operaatiovuorokaudet harjoitukset (kpl) 299 250 250 250 250 250 250 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Osallistutaan aktiivisesti Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden ja Eurooppalaisen raja- ja merivartioston kehittämiseen sekä Schengen-arviointeihin. Hoidetaan Suomen Schengen-arviointi kesällä laadukkaasti. Frontexin toimeenpanemiin yhteisoperaatioihin osallistutaan viraston kanssa vuosittain erikseen sovittavalla tavalla. Lisäksi varaudutaan osallistumaan mahdollisiin Frontexin rajainterventioihin ja yhteisoperaatioihin. Vuosittainen osallistuminen siviilikriisinhallintaoperaatioihin pyritään pitämään enintään 10 henkilössä. Kiertävä yhdyshenkilö siirretään 1.9. mennessä Rajavartiolaitoksen esikunnan alaisuuteen. Muutoksia varaudutaan tekemään myös tämän jälkeen operatiivisen tarpeen niin vaatiessa, tarvittaessa nopeastikin.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 7 Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa Naapurimaiden viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on ylläpitää rauhallisen rajaolot, ennalta estää tehokkaasti Suomeen suuntautuvaa laitonta maahantuloa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta, ylläpitää tilannekuvaa lähialueelta ja varmistaa sujuva rajanylitysliikenne. Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,2 4,2 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 Rajanaapuriyhteistyön vaikuttavuus (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Yhteisten riskianalyysien laatu (1-5) 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Rajanaapuriyhteistyö (kpl) 474 328 358 358 358 358 358 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Yhteistyötä naapurimaiden rajaviranomaisten kanssa jatketaan kahden- ja monenvälisesti vuoden tasolla. Kahdenvälisen yhteistyön painopiste on Venäjän kanssa tehtävässä operatiivisessa yhteistyössä. Monenvälisen yhteistyön painopisteet ovat eteläisessä ja pohjoisessa kolmikannassa, Itämeren alueen rajavalvontayhteistyössä sekä Euroopan ja Arktisen alueen rannikkovartiostoyhteistyössä. Rajavalvonta Suomen rajavalvonta on järjestetty tehokkaasti. Rajavalvonnan tilannekuva mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön. Luvattomat rajanylitykset ja muu laiton toiminta paljastetaan ja luvattomat rajanylittäjät otetaan kiinni. Rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan tehokkaasti. Kaikki Schengen alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. Schengen alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajavalvonnan väliaikaiseen palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 8 Rajavalvonta Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Rajatarkastusten kattavuus: Saapuva (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatarkastusten kattavuus: Lähtevä (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatilannekuvan laatu (1-5) 4,2 4,2 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 Rajatarkastusten laatu (1-5) 2,9 1,7 2,1 2,1 2,1 2,1 2,1 Rajatapahtumien estäminen (1-5) 4,4 3,7 4,2 4,2 4,2 4,2 4,2 Rajatapahtumien paljastaminen (1-5) 3,4 3,0 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (1-5) 5,0 3,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 4,5 4,5 4,3 4,3 4,2 4,2 4,2 Rajanylittäjien näkemys rajaturvallisuuden tasosta (1-5) Rajatarkastusten oikeusturva (1-5) 4,5 5,0 4,8 4,8 4,8 4,8 4,8 Rikoslakirikosten selvitystaso (1-5) 4,1 5,0 4,4 4,4 4,4 4,4 4,4 Laittoman maahantulon järjestämisten ja 3,0 5,0 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 ihmiskaupparikosten selvitystaso (1-5) Rikostorjunnan oikeusturva (1-5) 4,9 4,9 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajojen valvonnan valmius ja reagointikyky (1-5) 3,3 3,2 3,1 3,1 3,0 3,0 3,0 Rajojen valvonnan kohdentuminen (1-5) 3,7 3,4 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Partiointi (h) 253 516 244 392 251 197 207 462 207 162 207 862 208 462 Tekninen valvonta (h) 2 114 758 2 091 000 2 138 000 2 138 000 2 138 000 2 138 000 2 138 000 Rajojenvalvonnan tarkastukset (kpl) 48 132 46 840 46 708 46 723 46 723 46 733 46 733 Rajatarkastukset (milj.hlöä) 14 14 15 15 16 17 18 Tullitarkastukset (hlöä) 7 955 6 531 7 530 7 530 7 530 7 530 7 530 Pääsyn epäämiset (hlöä) 733 881 875 880 890 890 890 Käännyttämispäätös (kpl) 288 317 297 297 297 297 297 Myönnetyt viisumit (kpl) 1 319 1 235 1 229 1 229 1 230 1 230 1 230 Vastaanotetut turvapaikkahakemukset (hlöä) 1 363 315 318 318 318 318 318 Rikosilmoitus (R-ilmoitus) (kpl) 1 000 700 750 750 750 750 750 Valtionrajarikos (kpl) 135 127 115 115 115 115 115 Väärennys (kpl) 214 145 142 142 142 142 142 Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa 285 55 68 68 68 68 68 (kpl) Muu rikos tai rikkomus (kpl) 3 849 2 910 2 948 2 948 2 958 2 958 2 958 Rikesakko (kpl) 830 Rangaistusvaatimusilmoitus (kpl) 3 247 Pakkokeino (kpl) 3 654 1 360 1 460 1 460 1 460 1 460 1 460 Huomautus (kpl) 1 152 1 225 1 230 1 230 1 230 1 230 1 230 Sakko (kpl) 3 785 3 890 3 900 3 920 3 940 3 950 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Rajojen valvonta Vahvennetaan itärajan valvontaa. Kehitetään teknistä valvontaa ja parannetaan sen toimintavarmuutta. Kehitetään partioiden suojaa, valvonta- ja vaikuttamiskykyä. Käynnistetään hanke valvontalentokoneiden suorituskyvyn korvaamiseksi. Kehitetään Rajavartiolaitoksen johtokeskuksia sekä tilannekuvan tuottamista ja sen kansallista ja kansainvälistä vaihtoa. Tuetaan sisäisen turvallisuuden analyysija ennakointitoiminnon ja valtioneuvoston kanslian tilannekuvatoiminnon kehittämistä. Rajatarkastukset Varaudutaan rajanylitysliikenteen kasvuun ensisijaisesti nopeuttamalla rajatarkastusprosesseja ja ottamalla käyttöön joustomahdollisuudet. Rajatarkastuksissa korostuu tilannekohtainen tarkastustoiminta, jossa tarkastuksen kesto ja laajuus määräytyy riskianalyysin perusteella. Säännöllisten rajanylittäjien rajatarkastuksis-
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 9 sa hyödynnetään mahdollisuutta poiketa säännöllisistä perusteellisista tarkastuksista. Liikenteen ruuhkautuessa käytetään vapaan liikkuvuuden piiriin kuuluville ruuhkajoustoja ja tarvittaessa rajatarkastusten lieventämistä annetun ohjeistuksen mukaisesti. Rajatarkastusprosessien kehittämisessä otetaan huomioon EU:n lainsäädännön, rajaturvallisuushankkeiden ja talouden sopeuttamisohjelmien vaikutukset: - Matkustajatietojen valtakunnallinen ennakkokäsittely yhteensovitetaan kansallisen matkustajatietoyksikön (PNR PIU) toiminnan kanssa. - Osallistutaan EU:n Älykkäät rajat -ohjelman järjestelmien kehittämistyöhön ja käyttöönottoon. - Hankitaan seuraavan sukupolven rajatarkastusautomaatit ja toimeenpannaan niiden keskitetty hallinta. - Pilotoidaan itärajalla kaistatarkastusmallin tukemista automatisoinnilla. Varaudutaan rajavalvonnan väliaikaiseen palauttamiseen sisärajoille. Rikostorjunta Varmistetaan rikostorjunnan resurssien riittävyys painopistealueilla. Rikostorjunnan osalta keskitytään nykyistä voimakkaammin organisoidun laittoman maahantulon järjestämisen torjuntaan ulkorajoilla. Laki Rajavartiolaitoksen rikostorjunnasta tullee voimaan vuonna. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan tehtävät ja toimivaltuudet säilyvät pääosin nykyisellään. Rikostorjunnan toimialalla lisätään valtakunnallisesti tai alueellisesti tuotettavia palveluita ja toimintoja sekä laajennetaan hallintoyksiköiden välistä yhteistoimintaa. Seurataan PTR-viranomaisten rikostiedustelu- ja analyysirakenteen toimivuutta sekä hyödynnetään kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa. Valmistaudutaan ottamaan käyttöön VITJA:n tiedustelujärjestelmä vuonna, jolla korvataan nykyinen EPRI-järjestelmä. PATJAn korvaavan esitutkintajärjestelmän käyttöönotto tullee viivästymään vuodelle. Täydentävä tutkinnanjohtajakoulutus (POV) hyödynnetään täysimääräisesti siten, että nykyistä tutkinnanjohtamiseen liittyvää valmiutta kevennetään ja se yhdistetään vartiostojen yleisjohtovalmiuteen. PTR-rakenteeseen sijoitettujen rajavartiomiesten määrä ylläpidetään nykyisellä tasolla. Vartiostojen rikostorjuntaosaamista hyödynnetään virkamiesoikeudellisissa ja sotilaskuripitoon liittyvissä asioissa. PANOKSET JA TEHOKKUUS Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Kustannukset (1000e) ko vuoden hintatasossa 227 649 227 210 229 982 233 111 234 452 233 558 232 217 Henkilötyövuodet 2 362 2 353 2 392 2 548 2 548 2 548 2 548 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Tuottavuus ind 126 126 126 120 122 123 125 Taloudellisuus ind 115 114 116 117 120 124 128
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 10 Rajavartiolaitos siirtää vuosina 2015 yhteensä 80 henkilötyövuotta rajatarkastuksista omin toimenpitein itärajan valvontaan. Hallituksen osoittamalla lisämäärärahalla palkattavat 155 rajavartijaa kohdennetaan itärajan valvontaan, lisääntyvien EU-velvoitteiden hoitamiseen ja Helsinki-Vantaan kasvavan matkustajaliikenteen tarkastuksiin. Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaan käytettävät resurssit tarkastetaan siten, että Rajavartiolaitoksen asema vuoden 2005 lainsäädäntöuudistuksen tarkoittamalla tavalla rikostorjuntaviranomaisena säilytetään. Raja- ja merivartiostoissa säilytetään rikostorjuntaan liittyvä operatiivinen suorituskyky ja osaaminen kunkin vartioston toimintaympäristön edellyttämällä tavalla. Rikostorjunnan painopiste on pääkaupunkiseudun ulkorajan rajanylityspaikoilla ja itärajalla. Sisärajoille kohdistuvaan paljastavaan toimintaan (muun muassa ulkomaalaisvalvonta ja rikostiedustelu) kohdistettuja henkilöstöresursseja vähennetään. 2.3 SUJUVAN RAJALIIKENTEEN VARMISTAMINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Liikenteen Helsinki-Vantaan lentoasemalla ennustetaan kasvavan 74 % vuodesta vuoteen. Itärajan liikenne on kääntynyt maltilliseen nousuun. Pietarin alueen väestöpohja on pysyvä rajaliikenteeseen vaikuttava potentiaali. Venäjän talouden ja ruplan kurssin muutokset heijastuvat henkilöliikenteen määrään itärajalla. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUSTAVOITE Suomen rajanylityspaikat ovat tehokkaita. Sujuva rajaliikenne edistää ihmisten kanssakäymistä ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,8 4,8 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 TULOSTAVOITTEET Tehostetaan rajatarkastusprosessia Kohdennetaan resursseja keskeisimpiin tarkastuskohteisiin riskianalyysiin ja ennakkotarkastustietoon perustuen. Pyritään pitämään rajaliikenne sujuvana. Itärajan rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustajan keskimääräinen odotusaika rajatarkastukseen on enintään 15 minuuttia. Itärajan rajanylityspaikat Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,8 4,8 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatarkastuksen sujuvuus kokonaisaika (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen 4,4 4,4 4,3 4,3 4,2 4,2 4,2 (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,5 4,4 4,4 4,4 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 4,0 4,5 4,6 5,0 5,1 5,5 5,6 Rajatarkastusten sujuvuus kokonaisaika (min) 6,4 8,0 7,6 8,2 9,2 9,4 9,4 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) 23 145 24 101 24 824 25 569 26 336 27 126 27 940
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 11 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Jatketaan Raja-Joosepin rajanylityspaikan uudistamisen suunnittelua hankeryhmässä muiden viranomaistahojen kanssa. Hankeen rakennusvaihe alkaa aikaisintaan. Muiden rajanylityspaikkojen osalta varaudutaan jatkokehittämiseen vuosikymmenen loppupuolelta alkaen. Varaudutaan Imatran rautatierajanylityspaikan kansainvälistämiseen. Suunnittelukaudella toimeenpannaan Euroopan unionin rajatarkastuksia koskevan lainsäädännön edellyttämät muutokset. Varaudutaan jalkapallon MM-kilpailujen aiheuttamaan rajanylitysliikenteen lisäykseen ja huolehtimaan liikenteen turvallisuudesta myös kilpailujen aikana. Lentoasemien rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustajan keskimääräinen odotusaika rajatarkastukseen on enintään 10 minuuttia. Lentoasemien rajanylityspaikat Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,8 4,8 4,7 4,7 4,6 4,6 4,6 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 5,0 5,0 5,0 4,9 4,8 4,8 4,8 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen 4,4 4,4 4,3 4,3 4,2 4,2 4,2 (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,5 4,4 4,4 4,4 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 5,4 7,0 9,9 10,4 11,4 11,4 11,4 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) 12 520 13 303 13 967 14 664 15 397 16 165 16 972 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Kehitetään ja otetaan käyttöön rajatarkastusautomaattien seuraava sukupolvi. Osallistutaan Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaaliuudistuksen suunnitteluun. Lapin lentokenttien kapasiteetin riittävyyttä seurataan. Satamien rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustajan keskimääräinen odotusaika rajatarkastukseen on enintään 15 minuuttia. Satamien rajanylityspaikat Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,5 4,5 4,4 4,4 4,1 4,1 4,1 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 4,5 4,5 4,4 4,4 4,0 4,0 4,0 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen 4,4 4,4 4,3 4,3 4,2 4,2 4,2 (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,5 4,4 4,4 4,4 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 12,9 13,0 14,0 14,0 16,0 16,0 16,0 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) 990 735 735 757 780 804 828 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Osallistutaan Helsingin sataman matkustajaterminaalin suunnitteluun. 2.4 MERELLISEN TURVALLISUUDEN LISÄÄMINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Onnettomuusriski säilyy korkealla tasolla erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Alusliikenteen matkustajamäärät kasvavat erityisesti Suomenlahdella. Vaarallisten aineiden ja erilaisten uusiutuvien polttoaineiden kuljetusten kasvu li-
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 12 sää meri- ja ympäristöonnettomuuksien todennäköisyyttä. Autoissa käytettävät komposiittimateriaalit, uudet polttoaineet ja suuret akustot lisäävät tilipaloriskiä onnettomuustilanteissa. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUSTAVOITE Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava. Rajavartiolaitoksen johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta välitön, rikosten ennaltaehkäisy- ja selvittämiskyky hyvä ja panos merellisen ympäristön suojelemiseksi merkittävä. Rajavartiolaitos johtaa ympäristövahinkojen torjunnan merialueella luotettavasti ja tehokkaasti. Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 4,0 4,1 4,2 4,2 4,2 4,2 4,2 TULOSTAVOITTEET Meripelastus Rajavartiolaitoksessa on jatkuva johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmius meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan apua. Muiden meripelastusviranomaisten voimavarat hyödynnetään. Meripelastuksen osaaminen varmistetaan koulutuksella, katselmoinneilla ja tarkastuksilla. Meripelastus Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,6 4,7 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6 Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle (1-4,8 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5) Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) 4,2 4,2 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 Etsinnät merialue (kpl) 24 28 28 28 28 28 28 Meripelastustehtävät (kpl) 1 366 1 344 1 368 1 368 1 368 1 368 1 368 Meripelastuksen sairaankuljetus (kpl) 42 45 45 45 45 45 45 Merialueen avustustehtävä (kpl) 121 110 130 130 130 130 130 Muu meripelastustoimen pelastussuorite (kpl) 313 250 260 260 260 260 260 Pelastettu henkilö (kpl) 3 193 3 100 3 200 3 200 3 200 3 200 3 200 Estetty onnettomuus (kpl) 7 8 8 8 8 8 8 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet eutetaan SARC-projektin 2. vaihe ja valmistellaan projektin 3. vaihe. Projektikokonaisuus tukee ja kehittää arktisten maiden merellisten turvallisuusviranomaisten käytännön yhteistoimintaa ja toimintakykyä. Projekti pyrkii edistämään laajasti suomalaista arktista osaamista ja sen parhaita käytäntöjä. Projektikokonaisuus tukee Rajavartiolaitoksen Arktisen rannikkovartiostofoorumin (Arctic Coast Guard Forum, ACGF) puheenjohtajuuskauden läpivientiä. Laaditaan harjoitus- ja maalitoimintasuunnitelma vuonna Rajavartiolaitoksen johtovastuulla olevaan merelliseen suuronnettomuusharjoitukseen. Harjoitus on osa SARC-hankkeen Arctic Coast Guard Week -ohjelmaa. Saatetaan loppuun veneluokan vedestä pelastamisen varustehankinnat. Kehitetään meripelastuksen tietojärjestelmää tehtyjen esiselvitysten ja määrittelyjen pohjalta vuosina.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 13 Tiivistetään MIRG-toimintaan liittyvää yhteistyötä Ruotsin ja Viron kanssa. Tavoitteena on ottaa Baltic Sea MIRG -hankkeessa luodut kansainväliset MIRGtoimintamallit käyttöön lähialueen kansainvälisissä MIRG-tehtävissä. Suunnitellaan uuden aluskaluston (KEVAK-hanke, kevyt IA) liikkuvuuden hyödyntäminen meripelastuksen suorituskyvyn ylläpitämisessä. Suunnittelussa otetaan huomioon kaluston liikuteltavuus maitse ja yhteistyö Pohjanlahden alueen muiden viranomaisten ja vapaaehtoisten toimijoiden kanssa. Merellinen ympäristönsuojelu Merellinen ympäristön valvonta sekä ympäristörikosten selvittäminen ja tutkinta ennalta ehkäisevät tehokkaasti merellisen ympäristön saastumista. Valmius avomerellä tapahtuvaan alusöljy- ja aluskemikaalitorjuntaan on hyvä. Merellisen ympäristön suojelu Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 2,0 2,5 2,3 2,3 2,3 2,3 2,3 Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 2,0 2,5 2,3 2,3 2,3 2,3 2,3 Aluspäästötapausten määrä (kpl) 41 27 32 32 32 32 32 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Rajavartiolaitos ottaa johtovastuun ympäristöonnettomuuksien torjunnasta avomerellä 1.1. lukien. Hanke toteutetaan yhteistyössä sisäministeriön pelastusosaston, ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. PANOKSET JA TEHOKKUUS Merellisen turvallisuuden lisääminen Kustannukset (1000e) ko vuoden hintatasossa 12 529 12 199 12 348 12 516 12 588 12 540 12 468 Henkilötyövuodet 130 126 128 137 137 137 137 Merellisen turvallisuuden lisääminen Tuottavuus ind 99 98 98 92 92 92 92 Taloudellisuus ind 91 89 90 90 91 93 94 2.5 KRIISIVALMIUS JA SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ Euroopan turvallisuustilanteessa ei ole näköpiirissä muutosta parempaan. Muuttuneeseen tilanteeseen liittyvä uhkien monipuolistuminen sekä ennustettavuuden heikentyminen korostavat Rajavartiolaitoksen roolia sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden viranomaisena, jolla on jo normaalioloissa korkea toimintavalmius ja kriisinsietokyky. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUSTAVOITE Rajavartiolaitoksella on hyvä toimintakyky yhteiskunnan turvaamiseksi häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Rajavartiolaitoksella on hyvä valmius osallistua valtakunnan puolustamiseen. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin olosuhteissa. Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 3,8 3,8 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 14 TULOSTAVOITTEET Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito Rajavartiolaitoksella on ajanmukaiset varautumis- ja puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen. Rajavartiolaitoksen kriisivalmius sekä kyky alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen rauhan aikana on jatkuvaa. Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,8 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 Sijoitustilanne (1-5) 4,3 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 Materiaalivalmius (1-5) 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Hyödynnetään rajavartiolain ja aluevalvontalain uudet toimivaltuudet hybridivaikuttamisen torjumiseksi käynnissä olevien lakihankkeiden mukaisesti. Rajavartiolaitos osallistuu häiriö- ja poikkeusolojen valmiuden suunnitteluun. Rajajoukkojen suorituskykyä parannetaan puolustusvoimien kehitysohjelmien mukaisesti. Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus Rajavartiolaitoksen henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset on koulutettu kriisiajan tehtäviin ja sijoitettu rajajoukkoihin. Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,6 3,5 3,5 3,4 3,5 3,4 3,5 Koulutettavuus (1-5) 3,0 3,1 3,0 2,8 3,1 2,8 2,9 Sijoitettavuus (1-5) 4,0 4,0 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 Koulutus (1-5) 3,8 3,6 3,6 3,6 3,6 3,6 3,6 Koulutusvuorokaudet asevelvolliset (kpl) 109 096 107 745 106 230 108 290 108 935 108 065 108 715 Koulutusvuorokaudet henkilöstö (kpl) 4 649 5 435 5 520 5 520 5 520 5 520 5 520 Järjestetyt kertausharjoitukset (kpl) 11 15 11 15 14 15 16 Itse järjestetyt sotilaallisen maanpuolustuksen koulutustilaisuudet (kpl) 88 89 91 91 91 91 91 Rajavartiolaitoksen toimenpiteet Kertausharjoitusten määrä pyritään nostamaan tavoitetasolle yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Kehitetään vapaaehtoisten kertausharjoitusten käyttöä osaamisen ylläpitämiseksi. Henkilökunnan osaamisen kehittämisen painopisteenä ovat johtaminen ja johtamisjärjestelmät sekä vaikuttaminen. Harjoitusten painopiste on vuonna puolustusvoimien pääsotaharjoituksessa Lapissa. PANOKSET JA TEHOKKUUS Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen Kustannukset (1000e) ko vuoden hintatasossa 14 795 14 741 14 921 15 124 15 211 15 153 15 066 Henkilötyövuodet 153 153 155 165 165 165 165
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 15 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen Tuottavuus ind 157 159 152 149 150 148 150 Taloudellisuus ind 144 144 139 146 148 149 154 2.6 VIRANOMAISAVUN TUOMINEN RAJASEUDUN JA RANNIKON HARVAAN ASUTULLE ALUEELLE TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö ja palvelut keskittyvät alueellisiin keskuksiin. Väestö vähenee ja ikääntyy rajaseudulla ja saaristossa. Rajavartiolaitos on jäämässä ainoaksi toimintakykyiseksi viranomaiseksi rajaseudun ja rannikon harvaanasutulla alueella. Myös Rajavartiolaitoksen turvallisuuspalvelut harvaanasutulla alueella vähenevät. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUSTAVOITE Rajavartiolaitos lisää päätehtäviensä ohessa ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta rajaseudulla ja saaristossa. Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) TULOSTAVOITTEET Turvallisuuden tunne Rajaseudun ja saariston ihmiset ja sidosryhmät kokevat Rajavartiolaitoksen toiminnan lisäävän turvallisuutta. Rajavartiolaitos on tavoitettavissa. Viranomaisavun antaminen 3,4 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 Turvallisuuden tunne Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,3 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 Partioinnin kattavuus maarajalla (1-5) 3,3 2,9 3,1 3,2 3,2 3,2 3,3 Partioinnin kattavuus merirajalla (1-5) 3,1 2,9 2,9 2,9 2,9 2,9 2,9 Harva-alueen asukkaiden kokemus (1-5) 3,2 3,3 3,2 3,2 3,1 3,1 3,1 Harva-alueen viranomaisten näkemys (1-5) 4,0 4,0 3,8 3,8 3,7 3,7 3,7 Rajavartiolaitos antaa viranomaisapua hädässä olevien ihmisten auttamiseksi ja muille viranomaisille kuuluvien tehtävien hoitamiseksi. Viranomaisavun antaminen Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,8 3,9 3,6 3,5 3,5 3,5 3,5 Rajavartiolaitoksen antama viranomaisapu (1-5) 3,8 3,9 3,6 3,5 3,5 3,5 3,5 Yhteistoimintapartiot (h) 1 264 1 605 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 Turvallisuuspalvelut harva-alueilla (poliisi- ja virkaaputehtävät) 668 690 611 611 611 611 611 (kpl) Etsinnät maa-alue (kpl) 353 300 259 259 259 259 259 Pelastustehtävät maa-alue (kpl) 482 900 700 700 700 700 700 Ensihoitotehtävä, muu kuin meripelastus (kpl) 529 1 193 633 633 633 633 633 Avustustehtävä maa-alue (kpl) 25 107 33 33 33 33 33 Muu pelastussuorite maa-alue (kpl) 245 220 229 229 229 229 229
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 16 3. HENKILÖSTÖALA Toimintaympäristö Toiminta-ajatus 3.1 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Itärajalla liikenne on kääntynyt taas kasvuun. Venäjän talouden heikoista kasvunäkymistä johtuen rajaliikenteen nopea paluu vuoden 2013 huipputasolle ei kuitenkaan ole todennäköistä. Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkorajaliikenteen nopea kasvu sekä rakenteelliset uudistukset edellyttävät lisävoimavaroja. Rajavartiolaitoksen omin toimenpitein vuosina 2015 - toteutettava itärajan rajojen valvonnan tehostaminen 80 henkilöllä saatetaan loppuun vuoden aikana. Hallituksen kevään kehyspäätöksen 10 miljoonan euron määrärahalisäys kohdennetaan itärajan valvontaan, lisääntyvien EU-velvoitteiden hoitamiseen ja Helsinki-Vantaan kasvavan matkustajaliikenteen tarkastuksiin. Määrärahalla palkataan noin 155 uutta rajavartijaa vuosien ja aikana. Lisäksi Eurooppalaisen raja- ja merivartioston velvoitteisiin myönnetyllä lisärahoituksella rekrytoidaan vuonna noin 20 uutta rajavartijaa vuonna rekrytoidun 10 rajavartijan lisäksi. Valtion henkilöstöpalvelujen kehittäminen ja digitalisaation sekä tekoälyn mahdollistaman ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen tulevat vaikuttamaan osiltaan myös Rajavartiolaitoksen henkilöstöpalvelujen prosesseihin ja voimavaroihin. Verkko-oppimisympäristöjen kehittäminen mahdollistaa nykyistä laajemmin itseopiskelun ja itsensä kehittäminen peruskursseilla sekä työn ohessa. Mittarit sekä panos- ja tuotostiedot Rajavartiolaitoksen henkilöstön määrä, rakenne sekä sijoittuminen vastaavat Rajavartiolaitoksen tarpeita. Työvoiman käyttö on joustavaa ja tehokasta. Rajavartiolaitoksen henkilöstösuunnittelu on johdonmukaista ja se tukee henkilöstön kehittymistä, uralla etenemistä sekä työ- ja vapaa-ajan yhdistämismahdollisuuksia. Rajavartiolaitos on haluttu, turvallinen sekä monimuotoisuutta arvostava työpaikka. Henkilöstöjohtaminen tot arv sma sma sma sma sma Henkilötyövuodet 2 645 2 633 2 676 2 850 2 850 2 850 2 850 Toimenpiteet - Jatketaan itärajan valvonnan tehostamista siirtämällä 6 henkilöä Kaakkois- Suomen rajavartiostosta pohjoisempiin rajavartiostoihin sekä kohdentamalla tai siirtämällä sisäisesti Kaakkois-Suomen rajavartiostossa 14 henkilön työpanos rajatarkastuksista rajojen valvontaan. - Toimeenpannaan Rajavartiolaitoksen esikunta- ja henkilöstöpalvelujen uusi toimintamalli ja vartiostojen esikuntarakenteen muutos. - Toimeenpannaan työterveyshuollon keskitetty toimintamalli. - Parannetaan osaamisen hallintaa ottamalla käyttöön KIEKU:n rinnalle koulutuksen ja pätevyyksien hallinnan työkalu. - Valmistellaan ohjelmistorobotiikan käyttöönotto prosessien tehostamiseksi. - Yhdistetään esikuntapalveluja.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 17 - Kehitetään KIEKU:a Rajavartiolaitoksen tarpeita vastaavaksi yhteistyössä Palkeiden kanssa. - Tarkistetaan Rajavartiolaitoksen henkilöstösuunnitelma. - Rajoitetaan Rajavartiolaitoksen palkkaliukuma enintään valtioneuvoston päätöksen mukaiseksi. - Jatketaan rekrytointiviestinnän kehittämistä ja tehostamista erityisesti upseerien peruskoulutuksen osalta. Toimenpiteet - Lisätään rajavartijoiden määrää. - Nostetaan naisten osuus rajavartijoissa 10 prosenttiin. - Otetaan käyttöön prosesseja tukeva ohjelmistorobotiikka. - Kehitetään asiakirjahallintoa ja kirjaamotoimintoja. - Kehitetään palkkausjärjestelmää osana kehittyvää toimintaympäristöä ja henkilöstöstrategiaa. - Siirrytään eläköitymisten myötä sopimusruokailuun niillä paikkakunnilla, joissa sopimusruokailu on mahdollista toteuttaa. Rajavartiolaitoksen sisäisillä siirroilla pyritään korvaamaan eläköityvien emäntien (vast.) aiheuttamat rekrytointitarpeet. Palvelukseenotto Sotatieteiden kandidaattien palvelukseen tulo tot sma sma sma sma sma K-SR 2 3 2 4 4 2 P-KR 4 4 3 3 2 3 KR 2 1 2 1 2 2 LR 4 4 3 3 4 4 RMVK 3 2 3 2 3 2 SLMV 5 5 5 5 5 5 LSMV 2 4 3 3 3 3 VLLV (ohjaaja) 0 0 2 2 2 2 VLLV (lentotekn.) 0 0 0 1 0 0 Yhteensä 22 23 23 24 25 23 Lukuihin sisältyy vuosittain viestiopintosuunnalta valmistuva sotatieteiden kandidaatti ( LR, P-KR, RMVK ja P-KR, LR, KR ja RMVK ).
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 18 Sotatieteiden kandidaattien palvelukseen tuloon liittyvät voimavarasiirrot sma sma sma sma K-SR + 3 + 1 + 3 + 1 + 2 RMVK:lta P-KR:sta RMVK:lta RMVK:lta RMVK:lta + 2 + 1 RMVK:lta P-KR:sta P-KR - 1-1 + 1 RMVK:lta KR + 1 + 1 + 1 + 1 LR:sta LR:sta RMVK:lta LR:sta LR - 1-1 - 1 RMVK - 3-2 - 3-2 - 3-2 sma + 1 RMVK:lta + 1 RMVK:lta Yllä olevassa taulukossa on esitetty alustavat sotatieteiden kandidaatteja koskevat voimavarasiirrot hallintoyksiköiden välillä. Vuotta koskevat voimavarasiirrot on alustavasti esitetty Rajavartiolaitoksen päätöksessä RVLDno/2015/1272/23.11.2015 (id3890816), vuotta koskevat voimavarasiirrot Rajavartiolaitoksen päätöksessä RVLDno--1806/8.12. (id163776) ja vuotta koskevat voimavarasiirrot Rajavartiolaitoksen päätöksessä RVLDno--1863/6.11. (RVL1734942). Rajavartijoiden palvelukseen tulo Töihin rajavartiomiehinä (kurssin toimeenpanovuosi) (PK ) (PK ) (PK ) (PK ) (PK ) (PK ) (PK ) K-SR 24 14 48 61 47 22 20 P-KR 6 6 12 6 12 7 3 KR 3 5 4 4 8 3 4 LR 3 6 10 3 6 8 8 SLMV 6 31 30 40 34 20 25 LSMV 5 0 10 2 10 0 0 VLLV 1 0 0 4 3 0 0 Yhteensä 48 64 114 120 120 60 60 Rajavartiolaitokselle myönnetty lisärahoitus kohdennetaan - Eurooppalaisen raja- ja merivartioston velvoitteisiin 30 HTV - Itärajan valvonnan tehostamisen tarpeisiin 55 HTV - Rajatarkastusten EU-velvoitteiden edellyttämiin tarpeisiin 55 HTV - Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkorajan liikenteen kasvun edellyttämiin tarpeisiin 45 HTV. Rajavartijoiden voimavarasiirrot Vuonna siirretään Kaakkois-Suomen rajavartiostosta itärajan rajojen valvonnan vahventamiseksi: - 2 virkamiestä Lapin rajavartiostoon, - 2 virkamiestä Kainuun rajavartiostoon ja - 2 virkamiestä Pohjois-Karjalan rajavartiostoon. Kaakkois-Suomen rajavartiosto siirtää tai kohdentaa rajojen valvontaan 14 henkilön työpanoksen vuonna.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 19 Siirrot ja tehtäväjärjestelyt toteutetaan viimeistään 1.9.. Siirtopäätökset on toimitettava tiedoksi Rajavartiolaitoksen esikuntaan. Länsi-Suomen merivartioston rajavartijatarpeisiin vastataan siirtämällä avointen tehtävähakujen kautta rajavartijoita muista hallintoyksiköistä Rajavartiolaitoksen esikunnan koordinoimana. Siviilien ja erikoisupseereiden rekrytointi Siviilien ja erikoisupseerien virkoihin tai virkasuhteeseen määräajaksi nimittämisissä noudatetaan RVLE:n määräystä RVLDno/2015/2562/9.11.2015. Osallistuminen kansainvälisiin tehtäviin Evp-reservi Henkilötyövuodet Kansainvälisiin tehtäviin osallistutaan vuosittain Rajavartiolaitoksen johdon linjausten mukaisesti: EU-rakenteet: kahdesta kolmeen henkilöä ensisijaisesti johtotehtävissä tai keskeisissä asiantuntijatehtävissä, Frontex: kolmesta viiteen asiantuntijaa (SNE) sekä viisi (ensisijaisesti evphenkilöä) TA/AD-tehtävissä (johtotehtävät tai keskeiset asiantuntijatehtävät), Siviilikriisinhallinta: huomioidaan mahdollisuuksien mukaan osallistuminen Rajavartiolaitoksen kannalta merkityksellisiin operaatioihin ja tehtäviin, RVL:n kansainvälinen raja- ja merivartiopooli: 90 henkeä käytettävissä Frontexin kenttäoperaatioiden lisäksi Europolin operaatioihin. Rajavartiolaitoksen evp-reserviin rekrytoidaan vuosittain uusia henkilöitä RVLE:n henkilöstöosaston käskyn RVLDno//805/15.3. (ST IV) sekä henkilöstöosaston tarkentavien ohjeiden mukaisesti. Evp-reserviä hyödynnetään vuosien ja peruskurssien toimeenpanoon liittyvissä tuki- ja koulutustehtävissä tai käytetään korvaamaan hallintoyksiköiden peruskurssien koulutukseen sitoutuvan henkilöstön työpanosta. Evp-reserviin kuuluville henkilöille valmistaudutaan järjestämään suunnittelukaudella vuosittaiset hallintoyksikkökohtaiset kertauskoulutustilaisuudet. Koulutustilaisuuksien toteutus käsketään erikseen. HTV RVLE 342 341 340 340 340 340 340 K-SR 682 687 675 765 775 785 786 P-KR 227 231 226 237 239 239 240 KR 193 198 200 203 202 200 202 LR 208 214 213 222 221 221 222 SLMV 526 515 550 613 617 614 610 LSMV 264 280 259 255 252 247 246 VLLV 121 121 121 123 123 123 123 RMVK 81 81 92 92 81 81 81 YHT. 2 645 2 668 2 676 2 850 2 850 2 850 2 850 Henkilötyövuosikehyksessä on huomioitu esikunta- ja henkilöstöpalvelujen sekä työterveyshuollon toimintojen keskittäminen, vartiolaiva Merikarhun Välimeren operaation henkilöstövaikutukset sekä Raja- ja merivartiokoulun vuosien ja opettajatarpeet.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 20 3.2 KOULUTUS SEKÄ TUTKIMUS JA KEHITTÄMISTOIMINTA KOULUTUS Toimenpiteet - eutetaan merkittävästi suuremmat kaksiosaiset rajavartijan peruskurssit ja valmistaudutaan toimeenpanemaan kurssit myös vuonna. - Pilotoidaan uudistetut toimialapäällikköopinnot. - Suunnitellaan ja valmistaudutaan ottamaan käyttöön Maanpuolustuskorkeakoulun johtamana toteutettu uusimuotoinen sotatieteiden maisteritutkinto. - Otetaan vaiheittain käyttöön vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen koulutusohjelmat rajajoukkojen keskeisimmille yksiköille/osille. - Toimeenpannaan RMVK:n merivartioinnin opetusyksikön toimintojen siirtäminen Porkkalasta Turkuun. - Suunnitellaan ja otetaan vaiheittain käyttöön Raja- ja merivartiokoulun ja merivartiostojen yhteistyöllä laadittava uusi merellisen koulutuksen konsepti vuoden aikana. - Jatketaan vartiostojen yleisjohtajina toimiville upseereille annettavaa täydennyskoulutusta, joka tähtää POV-kelpoisuuteen. - Kehitetään ja vahvistetaan asteittain Rajavartiolaitoksen verkko- ja virtuaalikoulutusympäristöä. Toimenpiteet - - Valmistaudutaan toimeenpanemaan vuonna kaksi kaksiosaista rajavartijan peruskurssia. - Jatketaan vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen koulutusohjelmien vaiheittaista käyttöönottoa rajajoukkojen reservin koulutuksessa. - Lisätään verkkoavusteisesti tapahtuvaa opiskelua ja kouluttautumista. Perus- ja jatkokoulutus sekä täydennyskoulutus Rajavartiolaitokseen koulutetaan sotatieteiden kandidaatteja vuosittain 23-25. Kandidaattien osaamista valmistaudutaan täydentämään tehtäväkohtaisella täydennyskoulutuksella.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 21 UPSEERIT; PERUSKOULUTUS Sotatieteiden kandidaatin tutkinto Toimeenpanovuosi ja oppilasmäärä 104./ 87. valm 105./ 88. valm 106./ 89. valm 107./ 90. valm 2023 108./ 91. valm 2024 109./ 92. valm 2025 Yhteensä 24 25 23 24 24 24 - MERIV koulutusohjelma; merivartio-opintosuunta 8 8 8 8 8 8 - MAAV koulutusohjelma; rajavartio-opintosuunta 11 14 11 13 13 13 - MAAV koulutusohjelma; johtamisjärjestelmäopintosuunta 2 1 2 1 2 1 - Lentoupseerin koulutusohjelma; MAAV helikopteriohjaajaopintosuunta 2 2 2 2 0 2 - ILMAV koulutusohjelma; lentotekninen opintosuunta 1 0 0 0 1 0 Kandidaateista noin 60 % koulutetaan sotatieteiden maistereiksi Rajavartiolaitoksen tarpeen mukaisesti. Opiskelijoiden valinnassa otetaan huomioon hakijoiden oma halukkuus, menestyminen kandidaattiopinnoissa, sopivuus, suoritusarviointi ja sen kehittyminen, työssä osoitettu kyvykkyys sekä kenttäkelpoisuus. Sotatieteiden maisteritutkinto tarkistetaan Maanpuolustuskorkeakoulun johtamana. Uudistettu tutkintorakenne otetaan käyttöön vuonna. Maisterikurssin tutkintorakenteen uudistuksesta johtuen Maanpuolustuskorkeakoulu ei järjestä maisterikurssia vuonna. UPSEERIT; PERUS- JA JATKO- Toimeenpanovuosi ja oppilasmäärä KOULUTUS 2023 Sotatieteiden maisterin tutkinto SM 9 valm SM 10 valm SM 11 valm SM 12 valm 2023 SM 13 valm 2024 Yhteinen rajavartiolinja 13 15 14 13 13 Maa 7* 8 7 6 7 Meri 6 7 6 6 6 Ilma (valm: aloitus +6 vuotta) 0 0 1** 0 0 *sis. VLLV:n ilma-alusteknisesti peruskoulutetun sotatieteiden kandidaatin ** SMOHJ16 mukana aloittanut VLLV:n maisteriopiskelija Noin kolmannes Rajavartiolaitoksen sotatieteen maistereista koulutetaan yleisesikuntaupseereiksi Rajavartiolaitoksen tarpeen mukaisesti. Yleisesikuntaupseerikursseille (YEK) varataan Rajavartiolaitoksen upseereille erikseen sovittu määrä opiskelijapaikkoja. Opiskelijapaikkojen lukumäärän määrittää Rajavartiolaitoksen esikunta. Hakeutumisesta yleisesikuntaupseerikursseille ja komentamisesta esiupseerikursseille on annettu Rajavartiolaitoksen määräys 14.1., RVLDNo/2015/2636 (id4012031). Uusimuotoiselle EUK:lle (kesto n. 5 kk) osallistutaan 12-13 vuotta valmistumisesta. Esiupseerikurssille komennetaan ne upseerit, jotka eivät ole hakeutuneet tai eivät pääsykokeissa saavuta opinto-oikeutta yleisesikuntaupseerikurssille. Hakeu-
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 22 tumisesta yleisesikuntaupseerikursseille ja komentamisesta esiupseerikursseille on annettu RVL:n määräys 14.1., RVLDNo/2015/2636 (id4012031). UPSEERIT; JATKOKOULUTUS Toimeenpanovuosi ja oppilasmäärä Esiupseerikurssit 6 3 8 8 8 8 - Rajavartiolinja (MSL) 3 2 - Rajavartiolinja (MESL) 2 1 - Rajavartiolinja (ISL) - - Yleisesikuntaupseerikurssit 6-8 - 8 - - Rajavartiolinja (MSL) 4 X X - Rajavartiolinja (MESL) 2 X X - Rajavartiolinja (ISL) - X X Tekniikan lisäopintoihin ja Frontexin maisteriohjelmaan osallistutaan Rajavartiolaitoksen tarpeiden ja upseereiden henkilökohtaisen halukkuuden perusteella. Toimialapäällikköopinnot on tarkoitettu pääsääntöisesti esiupseerikurssin suorittaneille henkilöille. Opintojen tarkoituksena on täydentää esiupseerikurssilla hankittuja poikkeusolojen tehtäviin liittyviä valmiuksia. Upseereita komennetaan täydennyskoulutukseen seuraavasti: - valtakunnallinen maanpuolustuskurssi: YE-upseereita ja johtavassa asemassa olevia siviilivirkamiehiä (kaksi/vuosi), - ylemmän johdon kurssi: YE-upseereita (kaksi joka toinen vuosi), - ylemmän päällystön kurssi: yleensä YE-upseereita (viisi/vuosi). Hallintoyksiköt komentavat rajavartijoiden jatkokurssille valitsemansa henkilöt osoitetun kiintiön ja Rajavartiolaitoksen esikunnan määräyksen mukaisesti. RAJA- JA Toimeenpanovuosi ja oppilasmäärä MERIVARTIJAT Jatkokurssi 20 20 20 20 20 20 K-SR 5 6 3 3 4 6 P-KR 1 2 2 3 3 2 KR 2 3 2 2 1 2 LR 2 3 2 2 1 1 RMVK 0 2 1 0 0 0 SLMV 6 2 6 7 7 6 LSMV 3 2 3 3 3 3 VLLV 1 0 1 0 1 0 RVLE 0 0 0 0 0 0 Mestarikurssille voidaan esittää vartioupseerin, rajatarkastusryhmänjohtajan, valtakunnallisesti merkittävän rajatarkastusaseman vuoropäällikön tai muussa vastaavan tasoisessa tehtävässä toimiva tai siihen suunniteltu, jatkokurssin suorittanut ylirajavartija tai ylimerivartija. RMVK tekee päätöksen kurssille osallistujista hallintoyksiköiden esitysten perusteella yhteistyössä RVLE:n henkilöstöosaston kanssa.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 23 RAJA- JA Toimeenpanovuosi ja oppilasmäärä MERIVARTIJAT Mestarikurssi 17 16 17 16 16 16 K-SR 5 4 4 4 4 3 P-KR 2 1 3 2 2 3 KR 0 2 1 0 0 0 LR 1 2 1 1 1 1 RMVK 0 0 1 0 1 0 SLMV 7 3 5 6 6 6 LSMV 2 2 2 2 2 3 VLLV 0 2 0 1 0 0 RVLE 0 0 0 0 0 0 Rajavartijan peruskursseilta ei valmistu merivartioperuskoulutettuja rajavartiomiehiä. Merivartiokurssille komennetaan merivartiotehtäviin valitut rajavartiomiehet, joilla ei ole kyseistä koulutusta. Kurssin enimmäiskoko on 12 rajavartiomiestä. Vuonna järjestettävä merivartiokurssi on mahdollisesti ruotsinkielinen. Merivartiokurssin toimeenpano ja toteutustapa tarkastetaan vuodesta lukien Rajavartiolaitoksen merellisen koulutuksen uudelleen järjestelyihin liittyen. MERIVARTIOKOULU- TUS Toimeenpanovuosi ja oppilasmäärä (ruots) 12 12 12 12 12 12 SLMV 6 6 6 6 LSMV 6 6 6 6 Rajavartiolaitoksen esikunta koordinoi merivartioasemien ja vartiolaivojen konehenkilöstön koulutusmääriä ja rekrytointia, jotta kyetään turvaamaan Suomenlahden merivartioston, Länsi-Suomen merivartioston sekä Raja- ja merivartiokoulun tarvitseman konehenkilöstön lisäksi myös Rajavartiolaitoksen esikunnan alusalan tarpeet. Siviilihenkilöstön peruskurssi järjestetään vuonna. Tavoitteena on, että uudet siviilivirassa ja erikoisupseerin virassa palvelevat virkamiehet komennetaan kurssille kolmen ensimmäisen vuoden kuluessa virkaan nimityksestä. SIVIILIHENKILÖSTÖ Toimeenpanovuosi ja oppilasmäärä Peruskurssi - 20-16 - RMVK 6 3 K-SR 1 P-KR 1 KR 1 LR 2 VLLV 3 3 RVLE 6 10 Rajavartiolaitoksen täydennyskoulutus toteutetaan vuosittain toteutettavan koulutustarvekartoituksen perusteella Rajavartiolaitoksen koulutuksen teemojen mu-
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 24 kaisesti. Koulutusta ohjaa vahva tarveharkintaisuus ja kustannustietoisuus sekä oikeuksien ja lisenssien voimassaolojärjestelmä. Puolustusvoimien, Poliisin ja Tullin täydennyskoulutustarjontaa hyödynnetään RVL:n tarpeesta henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. PV:n koulutustapahtumiin osallistutaan erikseen kartoitetun tarpeen perusteella. Poliisin ja Tullin koulutustapahtumiin hakeudutaan hallintoyksikkökohtaisesti RMVK:n kautta. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Toimintaympäristö Raja- ja merivartiokoulu vastaa Rajavartiolaitoksessa harjoitettavasta tutkimuksesta. Rajavartiolaitoksen esikunta vastaa kehittämistoiminnasta. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tehdään yhteistyötä muiden viranomaisten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt osallistuvat Rajavartiolaitoksen esikunnan ohjauksessa kehittämis- ja kokeilutoimintaan. Tutkimuksen toiminta-ajatus Tutkimus tukee Rajavartiolaitoksen strategista suunnittelua ja päätöksentekoa tuottamalla tutkittua tietoa itse ja yhteistyössä valittujen kumppaneiden kanssa. Tärkein tutkimuskokonaisuus on Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön ennakoimiseen tähtäävä monitieteellinen tutkimus. Tätä tehtävää tukee rajavartiotoiminnan ja opetuksen kehittämistä tukeva tutkimus, virkaurakurssien tutkijakoulutus ja opinnäytetyöt, koko henkilöstön avoin innovointi sekä suunnitelmallinen tutkimusviestintä. Tutkimuksen mittarit tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite Tutkimusten / referee 6 7 7 7 7 julkaisujen määrä (kpl) Muiden julkaisujen määrä (kpl) 4 4 4 4 4 Toimenpiteet - Suunnitellaan Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön ("Strategic Border Management") ennakoimiseen tähtäävä tutkimus sekä selvitetään sitä tukeva kansallinen ja kansainvälinen toiminta ja toimijat. - Suunnitellaan rajavartiotoiminnan ja opetuksen kehittämistä tukeva tutkimus ja avoin innovointi. - Tuetaan Rajavartiolaitoksen operatiivisen toiminnan kehittämistä toteuttamalla käynnissä olevat EU-hankkeet asetettujen tavoitteiden mukaisesti laadukkaasti ja osallistutaan hallitusti uusiin rahoitushakuihin Rajavartiolaitoksen strategian mukaisilla painopistealueilla. - Selvitetään mahdollisuutta perustaa Rajavartiolaitoksen sisälle hallintoyksiköiden rajat ylittävä testipooli, jonka tehtävänä olisi toimeenpanna teknisten laitteiden ja järjestelmien teknilliset ja toiminnalliset testit Rajavartiolaitoksen esikunnan johdossa.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 25 3.3 TYÖHYVINVOINTI Toimenpiteet - - Jatketaan Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön tulevaisuuden ennakoimiseen tähtäävää monitieteellistä tutkimusta ja tutkimusviestintää. - Edistetään Raja- ja merivartiokoulun julkaisusarjassa julkaistavien julkaisujen tunnettuutta. - Valmistaudutaan käytännössä lisäämän tutkimuksen, kehittämistoiminnan ja avoimen innovoinnin sekä niiden tulosten integroimista Rajavartiolaitoksen toimintaan ja opetukseen. - Vaikutetaan aktiivisesti ja ennakoivasti ulkopuolisen rahoituksen ohjelmiin (mm. Horisontti, EMKR, IBA, Interreg) siten, että Rajavartiolaitokselle tärkeät kehittämishankkeet on rahoitettavissa niistä. - Tuetaan Rajavartiolaitoksen operatiivisen toiminnan kehittämistä toteuttamalla käynnissä olevat EU-hankkeet asetettujen tavoitteiden mukaisesti laadukkaasti ja suunnitellaan osallistuminen uusiin rahoitushakuihin Rajavartiolaitoksen strategian mukaisilla painopistealueilla. Mittarit sekä panos- ja tuotostiedot Työhyvinvointi -16-17 -18-19 -20-21 -22 tot sma sma sma sma sma sma Työhyvinvointi-indeksi (VMBaro) 3,64 3,60 3,60 3,60 Sairauspoissaolot vrk/htv 9,1 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 Työkyvyttömyysprosentti 1,3 <1,6 <1,6 <1,6 <1,6 <1,6 <1,6 Työtapaturmavakavuus (savrk/htv) 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Tapaturmataajuus (kpl/htv) 0,10 0,10 0,09 0,09 0,08 0,08 0,08 Toimenpiteet - Otetaan käyttöön eri alustalle siirretty turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmä TURVA. - eutetaan työterveyshuollon ja työturvallisuuden toimijoiden yhteistyöllä hyvään työergonomiaan ja työturvallisuuteen perustuva hanke. Toimenpiteet - - Jatketaan työhyvinvoinnin kehittämistä yhdistämällä eri lähteistä mm. työterveyshuollosta, työhyvinvointikyselystä (VMBaro) ja fyysisen kunnon testauksesta saatua tietoa toisiinsa. - Jatketaan työterveyshuollon kehittämistä yhteistyössä palveluntuottajien kanssa kilpailutusten yhteydessä. 3.4 VIESTINTÄ Toimenpiteet - Jalkautetaan viestintästrategia ja otetaan käyttöön viestinnän ohjeistus. - Aloitetaan julkaisujärjestelmien uudistaminen (www-sivut ja intranet). - Laaditaan viestinnän tilannekuva-, raportointi- ja seurantaprosessit. - Kehitetään sosiaalisen median käyttöä operatiivisessa viestinnässä. - Organisoidaan Rajavartiolaitoksen häiriötilanteiden viestintä ja valmiusviestintä.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 26 - Parannetaan informaatiovaikuttamisen sietokykyä suunnittelemalla informaatiovaikuttamistoiminta ja -toiminnot. - Tuetaan rekrytointia käyttämällä viestinnässä kaikkia hallintoyksiköitä ja viestintäresursseja. - Teetetään Rajavartiolaitoksen toiminnoista lyhytfilmit esittely- ja rekrytointikäyttöön. - Osallistutaan messutapahtumiin viestintäsuunnitelman mukaisesti painopisteenä rekrytointi ja Rajavartiolaitoksen 100. juhlavuoden ennakkomainostaminen. - Jatketaan Rajavartiolaitoksen 100. juhlavuoden valmisteluja ja tuetaan juhlavuoden kirjaprojektia. Toimenpiteet - - Vakiinnutetaan Rajavartiolaitoksen häiriötilanteiden viestintä ja valmiusviestinnän toimintamallit ja organisaatio (ml. koulutus ja harjoitustoiminta). - Otetaan käyttöön uudet julkaisujärjestelmät (www-sivut ja intranet). - Vakiinnutetaan sosiaalisen median hallittu, laaja ja aktiivinen käyttö Rajavartiolaitoksen viestinnässä. - Vakiinnutetaan viestintästrategian ja operatiivisen viestinnän toimintamallit. - Jatketaan Rajavartiolaitoksen viestintätehtävien ja -resurssien yhteensovittamista tavoitteena strategian mukainen viestinnän organisointi. - eutetaan rekrytointiviestintä tarpeen mukaisesti. - Valmistellaan ja toteutetaan Rajavartiolaitoksen 100. juhlavuoden tapahtumat.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 27 4. TEKNILLINEN TOIMIALA 4.1 PALVELUJEN JOHTAMINEN JA TUOTANTO Toimintaympäristö Toiminta-ajatus Teknillisen alan kehityksessä huomioitavia tekijöitä: - mahdollisuus nopeisiin muutoksiin rajaturvallisuustilanteessa on kasvanut - käytettävissä olevan rahoituksen määrä - hankkeiden rahoitukset tulevat monista lähteistä - keskinäisriippuvuus eri valtion toimijoiden kanssa - digitalisaatio, robotiikka sekä keinoälyn kehittyminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia Rajavartiolaitoksen suorituskyvyn kehittämiselle - kansalaisten odotukset digitaalisista palveluista ovat kasvaneet - tietotekniset järjestelmät levittäytyvät uusille alueille, kokonaisvaltaistuvat ja mahdollistavat uusia tapoja kehittää toimintaa - valtion vuokrajärjestelmä on muuttunut - RVL:n haltijavirastoasema poistuu 1.1. alkaen, mutta RVL:lle jää tilapäiseen hallintaan partiomajat, rakenteet, rakennelmat ja tukeutumislautat - käytettävään teknologiaan liittyvien uhkien ja riskien hallinta muodostuu yhä tärkeämmäksi (kyberturvallisuus). Teknillinen toimiala mahdollistaa osaltaan Rajavartiolaitoksen toimintojen kehittämisen Rajavartiolaitoksen strategian mukaisesti. Strategian jalkauttaminen johdetaan normaaleilla ohjausasiakirjoilla ja huomioidaan arkisessa työskentelyssä. Teknillinen toimiala ylläpitää hallintoyksiköiden käytössä olevan kaluston, materiaalin, järjestelmät ja toimitilat kunnossa. Teknillisiä palveluja koskeva laadunvalvonta ja tilannekuva varmistetaan tiiviillä yhteydenpidolla asiakkaiden ja muiden palvelutuottajien suuntaan. Sisäistä vastuujakoa ja palveluprosesseja kehitetään todettujen tai ennakoitavissa olevien tarpeiden perusteella. Teknillisen osaston henkilöstö ja sen hallinnoima materiaali on Rajavartiolaitoksen yhteinen resurssi, jota käytetään joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti Rajavartiolaitoksen tehtävien tukemiseksi. Nopeisiin painopistemuutoksiin varaudutaan ja mahdollistetaan osaltaan Rajavartiolaitoksen suorituskyvyn ylläpitäminen kaikissa oloissa. Nopeat toimintaympäristön muutokset edellyttävät: - keskeisen osaamisen, kaluston, materiaalin ja kiinteistöjen pitämistä omassa hallinnassa - valmiutta hankkia nopeasti tarvittavaa materiaalia - valmiutta nopeasti priorisoida olemassa olevia hankkeita ja vapauttaa varallisuutta sekä henkilöstöpanoksia uusiin hankkeisiin tarpeen mukaan sekä - luotettavaa sopimus- ja toimittajaverkostoa. Otetaan käyttöön käyttäjätason ylläpito- ja huoltojärjestelmä (tekniikan ototehtävät asematasolla) teknillisen toimialan palveluiden ja tilannekuvan täydentämiseksi sekä asianmukaisen omavaraisuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on tukea teknisten laitteiden ja materiaalin käyttöä, nopeuttaa niiden palautumista operatiiviseen käyttöön vika- ja häiriötilanteissa sekä osaltaan tukea teknillisten tehtävien resursointia.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 28 4.2 MATERIAALIHALLINTO 4.3 TIETOHALLINTO JA TIETOTEKNIIKKA Parannetaan teknisten laitteiden ja materiaalin kehitystoimintaa kannustamalla aktiivisuuteen sekä varmistamalla riittävä koordinaatio ja kokonaisuuden pysyminen RVLE:n johdossa. Ajoneuvohankintojen painopiste on operatiivisen liikkuvuuden turvaamisessa. Ajoneuvojen määrissä säilytetään nykyinen taso. Operatiivisten tehtävien turvaamiseksi ajoneuvoja siirretään toimipisteiden välillä tarpeiden edellyttämässä määrin. Ajoneuvojen siirron hallintoyksiköstä toiseen ratkaisee materiaaliyksikön päällikkö hallintoyksiköitä kuultuaan. Vaatetushankinnoilla tuetaan rajavartiomiesten sekä siviiliviranhaltijoiden työterveyttä ja -hyvinvointia virkatehtävissä. Vuoden vaatetushankintojen kehittämisen painopiste on sadepuvun hankintojen toimeenpanossa. Ajopuvun hankintoja jatketaan suunnitelman mukaisesti vielä jälkeen. Rajavartijan peruskurssit sekä kadettikurssit valmistaudutaan vaatettamaan uudella kenttävaatetuksella lukien. Voimankäyttövälineiden hankintojen painopiste vuonna on yksittäisen virkamiehen suojaamisessa sekä aseiden hankinnoissa. Muonituksen suorituskykyä kehitetään kenttämuonituksen järjestelyiden tilanteenmukaisessa toiminnassa. Immolan, Onttolan ja Ivalon ruokaloiden henkilöstölle koulutetaan yhteistoiminnassa puolustusvoimien ja Leijona Cateringin kanssa uuden kenttäkeittimen käyttö sekä valmistellaan varamuonitusjärjestelyt. Valmiudellisia varastointijärjestelyitä kehitetään yhteistyössä kiinteistöyksikön ja hallintoyksiköiden kanssa. Latokarin varastointijärjestelyt valmistaudutaan siirtämään Pansioon ja Ruskon alueelle osana Turun alueen toimitilaratkaisuja. Toimistopalveluiden painopiste on Immolan väistötilojen terveellisten työskentelyolosuhteiden turvaamisessa. Rajavartiolaitoksen tietotekninen toiminta jakaantuu lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämiseen. Lyhyen aikavälin kehittämisessä pääpaino on jo olemassa olevien järjestelmien ja laitteiden ylläpidossa sekä pienimuotoisessa kehittämisessä. Pitkän aikavälin kehittämisessä tutkitaan, suunnitellaan ja valmistellaan kokonaan uusien teknologioiden, laitteiden ja järjestelmien käyttöönottoa. Perustietotekniikka Valtori tuottaa Rajavartiolaitoksen tarvitseman työasemaympäristön sekä työasemapalvelut niin kiinteisiin kuin mobiileihinkin päätelaitteisiin. Valtori tuottaa myös Rajavartiolaitoksen tietoliikennepalvelut TUVE-palveluja hyödyntäen. Palvelut tuotetaan loppukäyttäjille mahdollisimman kustannustehokkaasti ja tarvetta vastaavasti. Vuokra-ajan päätyttyä koneet vaihdetaan uusiin. Tulostinten ja monitoimitulostinten osalta hankitaan HANSEL-sopimusten mukaisia vuokrauspalveluja. Tulostuspalvelun hallinnan tuottaa Valtori. Ohjelmistojen osalta hyödynnetään yhteisiä sekä ilmaislisenssejä. Työasemapalvelu asentaa ja ylläpitää ohjelmistot työasemissa kokonaispalveluna. Muiden erillislisenssejä edellyttävien ja lisäkustannuksia aiheuttavien ohjelmistojen käyttö perustuu vain ohjelmakohtaisesti tehtävään erillispäätökseen.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 29 Rajavartiolaitoksen johtamisvalmiutta eriasteisissa häiriötilanteissa kehitetään. Tietoturva Tietoturvallisuuden kehittämisen painopiste on ydintoimintojen tietojärjestelmien turvallisuusratkaisujen kehittämisessä. Kehittämistoimenpiteet pohjautuvat riskianalyysiin ja valtionhallinnon turvallisuusvaatimuksiin. Toimitilojen korjaushankkeissa huomioidaan turvallisuusvaatimukset. Järjestelmien tietoturvallisuutta seurataan säännönmukaisesti tietoturvaauditoinneilla. Tietoturvallisuuden riskianalyysit tehdään vuosittain ja kohdistetaan tietotekniseen ympäristöön ja omaan toimintaan. Ydintoimintojen järjestelmien osalta laaditaan suunnitelma varautumis- ja toipumissuunnitelmat. Rajaturvallisuustehtävissä käytettävät johtamis- ja tilannekuvajärjestelmät Rajavartiolaitos osallistuu Frontexin johtamaan eurooppalaisen tilannekuvayhteistyön kehittämiseen ja huomioi kehitystoiminnassaan muun muassa EUROSUR-kehitystyön asettamat vaatimukset. Kansallisella tasolla osallistutaan viranomaisyhteistyössä kehitettävien tietojärjestelmien kehittämiseen. VITJA:n osat otetaan käyttöön poliisin suunnitelman mukaan vaiheittain. Erica- ja KEJOjärjestelmien käyttöönottoa valmistellaan. KEJO-järjestelmän toteutuksessa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan tulevat Rajavartiolaitoksen operatiivisen kenttätyöskentelyn tarpeet. Rajavartiolaitos osallistuu Rajavartiolaitoksen esikunnan johdolla Euroopan yhteiseen tilannekuvayhteistyöhön mm. CISE-hankkeissa. Tietoteknisessä näkökulmassa hankkeissa pyritään ratkaisuihin, jotka mahdollistavat Rajavartiolaitoksen tietojärjestelmien integroinnin yhteisiin tilannekuvajärjestelmiin mahdollisimman pienin muutoksin ja kustannuksin. Meripelastuksen johtamiseen käytettävän RVT-meripelastussovelluksen korvaamishanke käynnistyi vuonna 2015 ja esiselvitys tehtiin. Uusi tai uusittu sovellus otetaan käyttöön arviolta vuonna. Osallistutaan alusyksiköiden valvonta- ja tilannekuvajärjestelmien integrointiin siten, että ne kykenevät täydentämään tilannekuvaa - aikana. Rajojen valvonnassa käytettävä tietotekniikka Maarajojen teknisen valvontajärjestelmän (MRTV) ohjelmistoa kehitetään RVTohjelmistojen, valvontasensoriteknologian kehittymisessä ja toimintamenetelmissä tapahtuneiden muutosten edellyttämällä tavalla. Rajavartiolaitoksen videovalvontajärjestelmäalustan uudistaminen saatetaan kehyskaudella loppuun. Lisäksi selvitetään tiedonsiirtäminen liikkuvista yksiköistä ja liittämistä osaksi videovalvontajärjestelmää. Rajavartiolaitos osallistuu FP7- puiteohjelmassa Romanian johtamaan videoanalyysin kehittämishankkeeseen (LandPOV-EWISA) RVLE:n käskyn 4407/20.12.2013 mukaisesti. Kiinteäsiipisten lentävien sensorien käyttöönottoa valmistellaan raja- ja meriosaston suunnitelman 1426/2013 sekä Rajavartiolaitoksen lentotoimintakonseptin mukaisesti. Suunnittelukaudella varaudutaan hankkimaan yksittäisiä leijuvia sensorilaitteistoja ensivaiheessa tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Uusien sensoriteknologioiden soveltuvuutta ja hyödynnettävyyttä sekä alustapalveluiden saatavuutta selvitetään ja pilotoidaan osana RAVAKE2025-hanketta. Rajatarkastustekniikka
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 30 4.4 VARTIOALUKSET Valmistaudutaan viimeistään vuonna tapahtuvaan Entry-Exit (EES) ja ETIASjärjestelmien käyttöönottoon. EU-hankkeella kehitetään kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastuksia. Vuosina - osallistutaan järjestelmien kehitykseen ja valmistellaan säädösten edellyttämät tekniset muutokset. Rajatarkastusautomaattien uusintaan valmistaudutaan valmistelemalla laitteiden hankinta huomioiden vireillä olevat EU-hankkeet ja järjestelmän keskitetty hallinta. Rajatarkastussovellus RATAS uudistetaan vastaamaan uusien automaattisten rajatarkastusten, Älykkäät rajat -suunnitelman (ml. ETIAS) ja rajatarkastusten tehostamiseen tähtäävien toimenpiteiden tuomia tarpeita. Muissa tehtävissä käytettävä tietotekniikka Rikostorjunnassa pyritään käyttämään pääsääntöisesti KRP:n käyttöön ottamaa tekniikkaa joko lainaamalla kalustoa KRP:ltä tai hankkimalla vastaavaa kalustoa. Kalustohankinnat sekä niihin liittyvä yhteydenpito on keskitetty teknillisen osaston eteläisen palvelualueen vastuulle. Hallintoyksiköiden kulunvalvontajärjestelmien yhdistäminen saatetaan loppuun kehyskauden alussa. Samalla keskitetään kiinteistö- ja murtovalvonnan palvelinratkaisut. Miehittämättömien toimipisteiden tilaturvallisuus saatetaan kuntoon. Puolustusvoimien operatiivisten tietojärjestelmien käyttöönottoa jatketaan suunnittelukaudella erillisen turvaluokitellun asiakirjan mukaisesti. Laivojen elinkaaret VL Merikarhua ei suunnitella peruskorjattavan vaan sen operatiivisesta käytöstä suunnitellaan luovuttavan nykyisen operaation jälkeen. Alus telakoitiin, jonka aikana apukoneet uusittiin. Alus on nyt pitkäaikaisessa Frontex-operaatiossa Välimerellä ja huolletaan siellä. VL Tursaksen peruskorjaus ajoittuu vuoteen. Ei odotettavissa merkittäviä muutoksia suorituskykyprofiilissa. Alus telakoidaan joka kolmas vuosi, jolloin suoritetaan pienempiä korjauksia. Alus telakoitiin 2015. Seuraava telakointi. VL Uiskon peruskorjaus ajoittuu vuoteen. Ei odotettavissa merkittäviä muutoksia suorituskykyprofiilissa. Alus telakoidaan joka kolmas vuosi, jolloin suoritetaan pienempiä korjauksia. Alus telakoitiin 2015. Seuraava telakointi. VL Turvan peruskorjaus ajoittuu vuoteen 2029. Alus telakoidaan joka viides vuosi, jolloin suoritetaan korjauksia. Aluksen telakointi suunnitellaan ja budjetoidaan vuodelle.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 31 Asemilla olevan venekaluston kokoonpano Asemilla on lähtökohtaisesti seuraava kalusto: Iso asema PV 08 PV 08 RV NV IA JK AV (pieni) - Pieni asema RV (poistuu elinkaaren päätyttyä) NV JK (joillakin mvas:lla) Nykyinen rannikkovartiovenekalusto (RV) vaihdetaan suunnitelmien mukaan uudentyyppiseen RV90-kalustoon kaudella - 2025. Nykyiset nopeat veneet ja apuveneet uusitaan suunnitelmien mukaan kaudella -. Uusi nopeaveneluokan kalusto (NV) korvaa aiemmat NV- ja AVluokan veneet. Muutamien asemien kalustoon jää yksittäisiä AV-luokan pienveneitä. Vuoden aikana otetaan täysimääräisesti uusi katsastusohjeistus käyttöön. Venekaluston hankinnat ja kunnossapito: RV90: RV15E evaluointi saatetaan loppuun alkuvuodesta ja käynnistetään venesarjan hankinnat. KEVAK : NV17 alussarjan hankinta toteutetaan KEVAK -hankeryhmän toimesta ja rakennusajaksi määrätyllä erillisellä rakennusvalvontaryhmällä. PV 08 sarja: Alussarjan veneet ylläpidetään normaalisti. RV-kalusto: Normaalit alushuoltotoimenpiteet. MIV-hankkeen edetessä alusten hylkäykset vanhimmasta päästä. NV-kalusto: Normaalit alushuoltotoimenpiteet. Uuden NV-luokan hankintojen myötä veneiden hylkäykset vanhimmasta päästä huomioiden alusten mahdollinen jatkokäyttö viranomaisveneyhteistyön periaatteen mukaisesti.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 32 4.5 ILMA-ALUKSET JK-kalusto: Normaalit alushuoltotoimenpiteet. mahdollisesti hankittava hydro-kopteri evaluoidaan aikana. IA-kalusto: Normaalit alushuoltotoimenpiteet. mahdollisesti hankittava pienois IA-alus evaluoidaan aikana. AV-kalusto: Normaalit alushuoltotoimenpiteet. Uuden NV-luokan hankintojen myötä veneiden hylkäykset vanhimmasta päästä, huomioiden alusten mahdollinen jatkokäyttö viranomaisyhteistyön periaatteen mukaisesti. Rajavartiolaitoksella on tehtävissä tarvittava ilma-aluskalusto. Kaluston ylläpito on järjestetty tehokkaasti. Ilma-alusten kunnossapito ja hankinnat Vartiolentolaivue toteuttaa vanhoille AS332L1-helikoptereille G-tason korjaukset ja perusparannukset uusien H215-helikopterien tasolle. Ensimmäinen AS332L1 (HVF) valmistuu alkupuolella. Helikoptereiden HVG ja HVI huollot ja muutostyöt toteutetaan yksi helikopteri kerrallaan vuoden elokuun loppuun mennessä. Lopputuloksena Rajavartiolaitoksella on käytössään etelän tukikohdissa viisi yhdenmukaista, nykyaikaista ja entistä suorituskykyisempää monimoottorihelikopteria kaikkiin lakisääteisiin tehtäviin. Vartiolentolaivue toteuttaa kahden uusimman AB/B412 EP -helikopterin modifioinnit vuoden tammikuun loppuun mennessä. Vartiolentolaivue valmistelee kolmesta vanhimmasta AB412-helikoptereista luopumisen siten, että niistä luovutaan modifikaatioiden päättymisen ja uusien H215-helikopterien operatiivisen käyttöönoton jälkeen vuoden kevään aikana. Modifioidut AB/B 412-helikopterit sijoitetaan Rovaniemen tukikohtaan. Kustannustehokkaalla modifioinnilla turvataan myös pohjoiseen tukikohtaan suorituskykyinen kalusto tuleviksi vuosiksi. A119-helikoptereihin hankitaan ja asennetaan EOS- ja datansiirtoon tarvittavat järjestelmät sekä parannetaan lennonhallintajärjestelmiä -. Hanketta rahoitetaan osittain ISF-rahastosta. Hankkeen tavoitteena on tehostaa ulkorajan valvontaa lisäämällä ilma-alusten kykyä havaita ja seurata kohteita erilaisissa olosuhteissa sekä parantaa lentoturvallisuutta.
RVL tulossuunnitelma sekä toiminta- ja taloussuunnitelma - 33 4.6 TOIMITILAHALLINTO Toimitilojen ylläpito, kunnossapito, rajarakentaminen ja rakennushankkeet suunnitellaan ja toimeenpannaan yhteistyössä RVLE:n, hallintoyksikköjen ja Senaattikiinteistöjen kanssa. Ylläpitokustannuksien ja kokonaisvuokrien budjetoinnissa huomioidaan 1,5 % kustannustasonousu. Parannetaan osapuolten tilannekuvaa toimitiloista ja niiden ylläpidosta ja hankkeista sekä pyritään lyhentämään hankkeiden läpimenoaikoja, tiivistettävällä yhteistyöllä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Tärkeimpiä kiinteistöhankkeita: Helsingin merivartioasemahanke Osana Rajavartiolaitoksen pääkaupunkiseudun toimintojen keskittämistä Suomenlinnan merivartioaseman toimitiloja kehitetään ja tilat peruskorjataan vuoden loppuun mennessä. Lisäksi kehitetään Santahaminassa varastointi- ja aluskaluston tukeutumista.