Järjestökentän työelämä tutkimuksen valossa YTT, KTM Petri Ruuskanen Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Järjestökenttä ~ kolmas sektori Markkinoiden, julkisen sektorin ja kotitalouksien väliin jäävä alue. Keskeisiä organisaatioita rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt, joita usein kutsutaan yleisnimellä järjestöt. Toiminta voittoa tavoittelematonta. Itsenäistä. Perustuu vapaaehtoisuuteen.
Valtaosa järjestöistä toimii kokonaan vapaaehtoisvoimin. Sektorin tarkasteluissa korostuu yleensä juuri vapaaehtoistyö. Sektori on kuitenkin myös merkittävä työllistäjä.
Kasvava palkkatyön alue 80 000 75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000
Kolmannen sektorin kaksi ulottuvuutta 1) Kansalaisyhteiskunta Kolmannen sektorin organisaatioiden keskeinen tehtävä on ilmaista ihmisten ja sosiaalisten ryhmien yhteisiä kokemuksia, identiteettejä ja intressejä julkiseen keskusteluun. 2) Palvelutuotanto Täydentää julkisen ja yksityisen sektorin palvelutuotantoa.
Yhteiskunnallinen muutos 1990-luvun puolivälissä julkisen sektorin palvelutuotannossa siirryttiin kohti tilaajatuottajamalleja. Kunnat alkoivat ulkoistaa palvelutuotantoaan järjestöille. EU:n rakennerahastot kannustivat järjestöjen mukaan ottamista työllisyyden hoitoon. Kansalaistoiminnan ammattimaisen organisoinnin merkitys alkoi kasvaa. Järjestöammattilaisuuden ja palkkatyön merkitys sektorilla kasvoi
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kolmannen sektorin palkkatyön kehitys 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Sosiaalijärjestöt Koulutus ja tutkimus Muiden järjestöjen toiminta Kulttuuri, liikunta ja harrastustoiminta Terveysjärjestöt Ammatti- ja elinkeinotoiminta
Kolmannen sektorin työmarkkinat Asiantuntijavaltaisuus. Naisvaltaisuus. Määräaikaisten työntekijöiden suuri osuus. Pientyöpaikkavaltaisuus. Työllistettyjen suuri osuus. Työskentely yhdessä vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Vapaaehtoistoiminta merkittävä rekrytointikanava erityisesti johtotehtäviin.
Toiminnan yleishyödyllisyys Vetää järjestöihin työntekijöitä. Kolmannen sektorin työhön liitetään usein tiettyä sisäistä motivaatiota. Aiemmassa tutkimuksessa tämän on ajateltu johtavan korkeaan työtyytyväisyyteen. Samalla organisaatiot voivat asettaa työntekijöille odotuksia omaksua työhönsä vapaaehtoistoiminnan ulottuvuuksia.
Työtyytyväisyys 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kolmas Julkinen Yksityinen
Autonomia 70% 60% 50% 40% 30% 20% Kolmas Julkinen Ykstiyinen 10% 0% Korkea tehtäväautonomia Työn autonomisuus Korkea työaikaautonomia Korkea osaamisautonomia Osaaminen
Työn epävarmuus 80% 70% 60% 50% 40% 30% Kolmas Julkinen Yksityinen 20% 10% 0% Määrällinen epävarmuus Laadullinen epävarmuus
Työn intensiteetti (kiire) 80% 70% 60% 50% 40% 30% Kolmas Julkinen Yksityinen 20% 10% 0% Korkea työn intensiivisyys
Ylityön määrä (h/vko) Toiminta vapaaehtoisten kanssa 5 ja ylityön määrä 4 3 2 1 0 Ei koskaan Harvemmin Vähintään kerran kuussa Joka toinen viikko Joka viikko Lähes päivittäin Toiminta vapaaehtoisten kanssa
1=Ei koskaan,, 5=Joka viikko Toiminta vapaaehtoisten kanssa ja epäsosiaaliset työajat 5 4 3 2 1 Ei koskaan Harvemmin Vähintään kerran kuussa Joka toinen viikko Joka viikko Lähes päivittäin Toiminta vapaaehtoisten kanssa Töitä arki-iltaisin Töitä viikonloppuisin
Autonomian kaksoisluonne Organisaatiot tarjoavat työntekijöille runsaasti autonomiaa. Samalla työn rajaaminen voi muodostua ongelmaksi. Työn sisältöjen ja työelämän muutosten osalta odotetaan joustavuutta. Johtaa epävarmuuden kokemuksiin. Työ siirtyy yksityiselämään.
Työn ja perheen konfliktit Tunnen laiminlyöväni kotiasioita ansiotyön vuoksi Työntekijät Asiantuntijat Johtajat 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Yksityisen sektorin palkansaajat, työolotutkimus 2008 Julkisen sektorin palkansaajat, työolotutkimus 2008 3. sektorin palkansaajat
Työpaikan vaihtohalukkuus En vaihtaisi lainkaan Eri ammattialalle Samalle ammattialalle 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kolmas Yksityinen Julkinen
Missä ongelmat? Kiireen kokemus. Epävarmuus erityisesti tehtävien ennakoimattomuus. Ongelmia työyhteisön toiminnassa / työilmapiirissä Johtaminen.
Johtaminen Työt on organisoitu hyvin Työntekijä Asiantuntija Johtaja 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kolmas Julkinen Yksityinen
Ongelmat korostuvat vapaaehtoisten kanssa paljon töitä tekevien ja järjestöjohtajien keskuudessa Tekevät enemmän ylitöitä. Työ painottuu muita enemmän epäsosiaalisiin työaikoihin. Kokevat enemmän kiirettä.
Työn imu 80% 70% 60% 50% 40% 30% TTL (Hakanen 2009) Kolmas sektori 20% 10% 0% Kaikki Terveydenhuolto
Mikä tuottaa positiivisia kokemuksia ja työn imua Yleishyödyllinen motivaatio. Kokemus yhteisistä arvoista työnantajan kanssa. Työhön liittyvä autonomia. Kykyjen käyttömahdollisuudet.
Kolmas sektori ja palkkatyö Palkkatyön määrä lisääntynyt nopeasti. Syntynyt paljon uusia, pieniä työnantajia. Palkkatyön johtamisen perinne kehittymätön. Lainsäädäntö tarkastelee esimerkiksi yhdistyksiä vapaaehtoistoiminnan, ei palkkatyön alueena. Vastuu ja valtasuhteet hämärtyvät. Toiminnanjohtajan asema epäselvä. Ei välttämättä anna parhaita mahdollisuuksia johtamisen kehittämiseen.
Työelämän kehittämisen näkökulmasta Työvoimassa runsaasti yleishyödyllisesti motivoitunutta henkilökuntaa Olisi tärkeää: Lisätä työn ennakoitavuutta. Selkiyttää työntekijöiden työnkuvia. Pohtia työn ja ei-työn välistä rajaa. Vähentää tehtäviin liittyvää näkymätöntä työtä. Huomioida palkkatyöntekijöiden ja vapaaehtoisten erilaiset roolit.
Aineistot Tilastokeskuksen yritysrekisteri 1990-2011 Asiantuntijahaastattelut (N=13) Kyselyaineistot kolmannen sektorin palkkatyöntekijöille (N=1412) Tilastokeskuksen Työolotutkimus vuosilta 2008 ja 2013 vertailuaineistoina
Kiitos mielenkiinnosta!