Ulkoministeriö MINVA UM2018-00412 POL-30 Nissinen Matti(UM) 12.04.2018 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto 16.4.2018; tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu 16.4.2018 Luxemburgissa. Suomea edustaa ulkoministeri Soini. Asialistalla ovat Venäjä, Länsi-Balkan, Iran, Syyria ja ulkosuhderahoituksen uudistaminen. Venäjä EU:n nykyinen Venäjä-politiikka, mukaan lukien sitä ohjaavat viisi periaatetta ja pakotteet, on ollut toimivaa ja mahdollistanut EU:n yhtenäisyyden suhteessa Venäjään. EU:n linjan tulee säilyä johdonmukaisena ja päättäväisenä. Muu tulkitaan heikkoudeksi. Venäjän toiminnassa ei odoteta tapahtuvan merkittävää muutosta presidentinvaalien jälkeen. EU:n tulee jatkuvasti kyetä viestimään yhtenäisyytensä myös ulospäin. Kemiallisen aseen käyttö Isossa-Britanniassa oli muistutus keinovalikoiman laajentumisesta. EU:n ja lännen vastaus lähetti vahvan viestin Venäjän suuntaan. Hybridivaikuttaminen on ollut tosiasia jo pitkään. Suomi tukee tiivistä EU:n ja Naton yhteistyötä hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi. Suomi kannustaa kiinnostuneita EU-maita liittymään Helsingin hybridikeskukseen. EU:n tulee jatkaa tukeaan itäiselle naapurustolleen vakauden, demokratian ja yhteiskunnallisen kestokyvyn edistämiseksi. Ponnisteluja Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi ja Minskin sopimusten toimeenpanemiseksi on jatkettava riippumatta siitä, miten lännen ja Venäjän suhteet yleisemmin kehittyvät. Vaikeasta tilanteesta huolimatta tarvitaan vuoropuhelua Venäjän kanssa. Yhteydet ovat tarpeen intressiemme edistämiseksi kansainvälisissä kysymyksissä, kuten Iran, Syyria ja asevalvonta. Kahdenvälisten ja EU-tason kontaktien tulee vahvistaa viestiämme. Tarvitaan myös valikoivaa yhteistyötä: Ympäristöyhteistyö ei voi jäädä odottamaan parempia aikoja, minkä vuoksi Suomi edistää konkreettisia hankkeita tällä alalla (mustahiili, Krasnyi Bor). Lisäksi mm. oikeusalan yhteistyön sekä rajaan ja sisäasioihin liittyvän yhteistyön jatkaminen on tarpeen. Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet ja rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat ovat tärkeitä, sillä ne tukevat muun muassa alueellista vakautta, kansalaisyhteyksiä ja rajaturvallisuutta. Suomen tavoitteena on varmistaa EU:n jäsenmaiden ja instituutioiden tuki näille yhteistyömuodoille. Länsi-Balkan Länsi-Balkanin maiden kanssa tehtävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö tuo konkreettisia hyötyjä ja valmistaa osaltaan alueen maita EU-jäsenyyteen. Suhtaudumme myönteisesti yhteistyön lisäämiseen ja syventämiseen. Yhteistyön tulee olla laajaa ja strategista.tuemme Länsi-Balkanin maiden kanssa käytävän rakenteellisen vuoropuhelun laajentamista ja syventämistä yhteisen ulko- ja
2(26) turvallisuuspolitiikan ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aloilla ja Länsi-Balkanin maiden lisääntyvää osallistumista EU:n operaatioihin. Kannatamme Länsi-Balkanin maiden lisääntyvää osallistumista toimiin, jotka liittyvät hybridiuhkiin, tiedusteluun, avaruusasioihin sekä puolustus- ja turvallisuussektorin uudistamiseen.eu-jäsenyysprosessissa olevien maiden tulee yhdenmukaistaa ulkopolitiikkansa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaiseksi hyvissä ajoin ennen jäsenyysneuvotteluiden päättymistä ja yhdenmukaistamisessa on osoitettava nopeaa edistymistä heti jäsenyysprosessin alussa.alueellinen yhteistyö ja hyvät naapuruussuhteet kuuluvat Länsi-Balkanin maiden EU-lähentymisen velvoitteisiin. Kahdenväliset kiistakysymykset tulee ratkaista jäsenyysprosessin ulkopuolella ja ennen jäsenyyden toteutumista. Serbian ja Kosovon tulee normalisoida suhteensa velvoitteensa mukaisesti. EU:n tulee panostaa strategiseen viestintään Länsi-Balkanilla. Länsi-Balkanin maiden hallitusten tulee viestiä EU-jäsenyyden vaatimuksista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista avoimesti. Iran Iranilta on edellytettävä rakentavampaa roolia alueella sekä ohjusohjelmaansa liittyviin huoliin vastaamista. Tuki EU3:n Yhdysvaltain kanssa käymälle vuoropuhelulle Iraniin liittyviin huoliin vastaamiseksi ja yhteisten, molempia tyydyttävien ratkaisujen hakemiseksi. EU:n on vahvistettava dialogiaan Iranin kanssa alueellisista kysymyksistä ja tuotava esille huolensa Iranin epävakauttavasta alueellisesta roolista. Suomi voi hyväksyä myös mahdolliset Iraniin kohdistuvat lisäpakotteet Iranin alueelliseen toimintaan liittyen. Iranin alueellinen toiminta on kuitenkin erotettava ydinohjelmasopimuksesta.eu:n on jatkettava vahvaa tukeaan Iranin ydinohjelmasopimukselle (Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA). EU:n yhtenäisyyden säilyttäminen on tärkeää riippumatta Yhdysvaltain 12.5. päätöksestä ydinohjelmasopimuksen jatkosta. EU:n on varauduttava kaikkiin skenaarioihin Iranin ydinohjelmasopimuksen jatkon osalta. Syyria EU:n on jälleen voimakkaasti tuomittava Syyrian hallinnon räikeä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkominen, täydellinen piittaamattomuus ihmishenkien menettämisestä ja siviilien kärsimyksistä, erityisesti Itä-Ghoutassa. Kansainvälisen yhteisön on reagoitava päättäväisesti. Muussa tapauksessa on riski, että kemiallisten aseiden käyttö Syyriassa edelleen lisääntyy. EU:n on vaadittava epäilyjä kemiallisten aseiden käytöstä Itä-Ghoutan Dumassa 7.4. välittömästi selvitettäväksi. EU:n on tärkeää tukea kemiallisten aseiden vastaisen järjestön OPCW:n työtä. EU:n on pidettävä esillä vastuuvelvollisuuskysymyksiä. EU:n on samalla jatkettava vahvaa tukea YK:n vastuuvelvollisuusmekanismille (IIIM). EU:n tulee jatkaa painostusta kaikkiin alueellisiin toimijoihin ja suurvaltoihin, erityisesti Astanan prosessin takaajamaihin Venäjään, Iraniin ja Turkkiin konfliktin ratkaisemiseksi ja eskalaation välttämiseksi. Säännöllistä keskusteluyhteyttä Yhdysvaltojen kanssa on myös pidettävä yllä. Brysselissä 24. 25.4. järjestettävä Syyria-konferenssi tarjoaa mahdollisuuden välttämättömälle vuoropuhelulle ja Syyrian heikon humanitaarisen tilanteen esilläpidolle. Suomi pitää Brysselin konferenssin tärkeimpinä tavoitteina sitoumuksia Syyrian humanitaarisen avun jatkamiseen sekä suojelu- ja avun perillepääsyn haasteisiin vaikuttamista sekä vahvan tuen ilmaisua syyrialaispakolaisia isännöiville naapurimaille. Konferenssilla on myös poliittinen ulottuvuus, jolla halutaan
3(26) välittää tuki poliittiselle prosessille. Tavoitteena tulee olla kansainvälisen yhteisön mahdollisimman yhtenäisen viestin välittäminen Syyrian hallinnolle ja sen tukijoille. EU:n tulee jatkaa vahvaa ja näkyvää tukeaan YK-prosessille ja erityisedustaja de Misturalle. Suomi ja EU tukevat erilaisia paikallistason rauhandialogeja ja -toimijoita. Syyrialaisten omat viestit tarpeistaan on kuunneltava tarkasti Brysselin konferenssissa, niin Syyrian sisältä kuin pakolaisiltakin. Ulkosuhderahoituksen uudistaminen Suomen lähtökohta on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Nykyisten ja uusien rahoitustarpeiden osalta joudutaan arviomaan varojen uudelleen kohdentamista rahoituskehyksen kokonaistason laskiessa. Tämän vuoksi Suomen keskeiset ulkosuhderahoituksen prioriteetit on tuotava selkeästi esille. EU:n ulkoisen toiminnan vahvistuminen edellyttää, että tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä turvataan riittävä ulkosuhderahoitus, jolla voidaan tukea EU:n poliittisten prioriteettien toteutumista joustavasti ilman jatkuvaa turvautumista budjetin ulkopuolisiin rahastoihin ja muihin järjestelyihin. Suomen ja Euroopan turvallisuuden kannalta on olennaista, että ulkosuhderahoitusta suunnataan riittävästi lähialueillemme ja naapurustoon pohjoisessa ja idässä. Suomi korostaa Itämeri- ja arktisen alueen EU-rahoituksen, Pohjoisen ulottuvuuden sekä Venäjän kanssa tehtävän raja-alueyhteistyön rahoituksen jatkamista ja kehittämistä. Suomi voi tukea komission tavoitetta ulkosuhderahoitusjärjestelmän yksinkertaistamisesta sekä johdonmukaisuuden ja joustavuuden lisäämisestä välineitä yhdistämällä ja lisäämällä ohjelmoimattoman rahoituksen osuutta selvästi nykyisestä, jopa 20 prosenttiin. Ohjelmoimattomalla rahoituksella voitaisiin mm. vastata nykyistä paremmin ennakoimattomien kriisien tarpeisiin. Suomen lähialueiden ja itänaapuruston rahoituksen suhteellisen osuuden ei tule pienentyä rahoituskehyksissä, riippumatta siitä mihin rahoituskehyksen välineeseen naapuruusinstrumentin rahoitus tulevaisuudessa sijoittuu. Toimivaltaiset ministeriöt toimivat aktiivisesti, jotta rahoitus meille poliittisesti tärkeissä asioissa voidaan turvata. Venäjän kanssa tehtävässä rajat ylittävässä yhteistyössä Suomen painopisteitä ovat ympäristöyhteistyö, rajaturvallisuus ja liikkuvuuden parantaminen. Arktisen alueen osalta alueen kehittämiseen ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan (ml. musta hiili) liittyville hankkeille tulisi varata riittävä rahoitus. Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vastaaminen näkyy vahvasti Suomen kehitysrahoituksessa. Suomi vaikuttaa määrätietoisesti siihen, että EU:n kehitysrahoitusta kohdennetaan myös seuraavalla EU:n rahoituskehyskaudella nykyistä enemmän muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vaikuttamiseen erityisesti Afrikassa ja Lähi-idässä. Seuraavalla EU:n rahoituskehyskaudella muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vastaaminen on huomioitava paremmin EU:n kehityspolitiikassa. On keskeistä, että kehitysrahoituksen maantieteellinen fokus on Afrikassa. Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin voidaan kehityspolitiikan ohella vaikuttaa muillakin EU:n politikkasektoreilla kuten ulko- ja turvallisuus-, kauppa-, ympäristö- ja maatalouspolitiikassa. Suomi voi tukea Euroopan kehitysrahaston budjetisointia. Samalla on huomioitava tarve EU:n ja AKT-maiden suhteiden kokonaisvaltaiselle uudistamiselle. Rauhan ja turvallisuuden rahoituksen osalta lähtökohtana tulee olla toimien rahoitus rahoituskehyksen sisältä.
4(26)
Asialista: 5(26) Venäjä s.5 Länsi-Balkan s.9 Iran s.12 Syyria s.14 Ulkosuhderahoituksen uudistaminen s.18
Ulkoasiainministeriö 6(26) TAVOITEMUISTIO ITÄ-10Rainne Juha 4.4.2018 Asia Venäjä Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 16.4.2018 Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Juha Rainne, UM/ITÄ-10, 0295 351 151, juha.rainne@formin.fi Päivi Nevala, UM/ITÄ-20, 0295 350 085, paivi.nevala@formin.fi Pekka Hirvonen, UM/ITÄ-10, 0295 351 407, pekka.hirvonen@formin.fi Jaakko Lehtovirta UM/ITÄ-10, 0295 351 784, jaakko.lehtovirta@formin.fi Mikko Kinnunen, UM/POL-10, 0295 351 820, mikko.kinnunen@formin.fi Pekka Kosonen, UM/OIK-10, 0295 351 324, pekka.kosonen@formin.fi 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Venäjä: näkemysten vaihto 2. SUOMEN TAVOITE EU:n nykyinen Venäjä-politiikka, mukaan lukien sitä ohjaavat viisi periaatetta ja pakotteet, on ollut toimivaa ja mahdollistanut EU:n yhtenäisyyden suhteessa Venäjään. EU:n linjan tulee säilyä johdonmukaisena ja päättäväisenä. Muu tulkitaan heikkoudeksi. Venäjän toiminnassa ei odoteta tapahtuvan merkittävää muutosta presidentinvaalien jälkeen. EU:n tulee jatkuvasti kyetä viestimään yhtenäisyytensä myös ulospäin. Kemiallisen aseen käyttö Isossa-Britanniassa oli muistutus keinovalikoiman laajentumisesta. EU:n ja lännen vastaus lähetti vahvan viestin Venäjän suuntaan. Hybridivaikuttaminen on ollut tosiasia jo pitkään. Suomi tukee tiivistä EU:n ja Naton yhteistyötä hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi. Suomi kannustaa kiinnostuneita EU-maita liittymään Helsingin hybridikeskukseen. EU:n tulee jatkaa tukeaan itäiselle naapurustolleen vakauden, demokratian ja yhteiskunnallisen kestokyvyn edistämiseksi. Ponnisteluja Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi ja Minskin sopimusten toimeenpanemiseksi on jatkettava riippumatta siitä, miten lännen ja Venäjän suhteet yleisemmin kehittyvät. Vaikeasta tilanteesta huolimatta tarvitaan vuoropuhelua Venäjän kanssa. Yhteydet ovat tarpeen intressiemme edistämiseksi kansainvälisissä kysymyksissä, kuten Iran, Syyria ja asevalvonta. Kahdenvälisten ja EU-tason kontaktien tulee vahvistaa viestiämme.
7(26) Tarvitaan myös valikoivaa yhteistyötä: Ympäristöyhteistyö ei voi jäädä odottamaan parempia aikoja, minkä vuoksi Suomi edistää konkreettisia hankkeita tällä alalla (mustahiili, Krasnyi Bor). Lisäksi mm. oikeusalan yhteistyön sekä rajaan ja sisäasioihin liittyvän yhteistyön jatkaminen on tarpeen. Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet ja rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat ovat tärkeitä, sillä ne tukevat muun muassa alueellista vakautta, kansalaisyhteyksiä ja rajaturvallisuutta. Suomen tavoitteena on varmistaa EU:n jäsenmaiden ja instituutioiden tuki näille yhteistyömuodoille. 3. NEUVOTTELUTILANNE Venäjä on ulkoasiainneuvoston asiakohtana ensimmäistä kertaa maaliskuun 2016 jälkeen. Tarkoitus on keskustella EU Venäjä-suhteista ja niitä ohjaavista viidestä periaatteesta, jotka vahvistettiin ulkoasiainneuvostossa 14.3.2016. Lisäksi vaihdetaan näkemyksiä Venäjän tilanteesta ja Venäjä-suhteista viimeisimpien tapahtumien ja kehityksen valossa, mukaan lukien Venäjän presidentinvaalit ja Salisburyn myrkkykaasuiskun seuraukset. Keskustelun tavoitteena on vahvistaa EU:n yhteinen lähestymistapa Venäjä-suhteisiin. 4. TAUSTA EU on onnistunut pitkälti säilyttämään yhtenäisyytensä Venäjä-politiikassaan. EU pitää kiinni Krimin laittoman liittämisen ja Itä-Ukrainan konfliktin johdosta hyväksymistään pakotteista. Samaan aikaan Venäjän kanssa jatketaan niin sanottua valikoivaa kanssakäymistä EU:n intressien edistämiseksi. EU:n tulee jatkuvasti viestiä yhtenäisyytensä myös ulospäin sekä Venäjän että muiden kolmansien maiden suuntaan. Maaliskuussa 2016 EU:n ulkoasiainneuvostossa hyväksyttiin viisi perusperiaatetta, jotka ohjaavat EU:n politiikkaa suhteessa Venäjään: 1) Minskin sopimusten toimeenpano edellytyksenä sille, että EU muuttaa kantaansa Venäjään, 2) suhteiden vahvistaminen EU:n itäisiin kumppaneihin ja muihin naapureihin (ml. Keski-Aasia), 3) EU:n kestokyvyn vahvistaminen (resilienssi), 4) valikoiva kanssakäyminen Venäjän kanssa EU:n intressissä olevissa asioissa, ja 5) ihmisten välisten yhteyksien ylläpitäminen ja tuki Venäjän kansalaisyhteiskunnalle. EU:n ja Venäjän poliittinen dialogi jäädytettiin suurelta osin vuonna 2014. Yhteydet lisääntyivät hieman vuoden 2017 aikana. Esimerkiksi EU:n korkea edustaja Mogherini ja Venäjän ulkoministeri Lavrov tapasivat vuoden aikana neljästi. Myös useat EU:n jäsenmaat lisäsivät jossain määrin yhteydenpitoaan Venäjään. Muutokset eivät kuitenkaan ole merkinneet paluuta aiempaan, vuotta 2014 edeltäneeseen tilaan: dialogi on sisällöllisesti ja määrältään rajoitetumpaa kuin aiemmin. EU on säännöllisesti tarkastellut keväästä 2014 lähtien asettamiaan pakotteita ja jatkanut niiden voimassaoloa:
8(26) EU:n Venäjälle asettamien sektorikohtaisten talouspakotteiden voimassaoloa on tällä hetkellä jatkettu 31.7.2018 asti. Ne on sidottu Minskin sopimusten täyteen toimeenpanoon. Listattuja henkilöitä ja yhteisöjä koskevat pakotteet ovat voimassa 15.9.2018 asti. Krimiä ja Sevastopolia koskevat pakotteet ovat voimassa 23.6.2018 asti. Nämä pakotteet on sidottu Krimin palauttamiseen Ukrainalle. EU on päättänyt diplomaattisista toimista, kuten säännöllisten huippukokousten ja viisumihelpotussopimusta koskevien neuvottelujen jäädyttäminen. Lisäksi EU on päättänyt yhteistyön rajoittamisesta muun muassa siten, että uusia Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n ja Euroopan investointipankin EIB:n hankkeita Venäjällä ei ole aloitettu. EU:n ja Venäjän välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus (PCA) on edelleen voimassa (vuodesta 1997 alkaen), mutta sen mukaiset neuvottelut ja toiminnot on keskeytetty. Vastauksena lännen pakotteisiin Venäjä kielsi elokuussa 2014 EU:sta ja muista pakotteita asettaneista maista peräisin olevien tiettyjen elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden tuonnin. Venäjä ei ole sitonut vastatoimiensa voimassaolon kestoa EU:n pakotteisiin, vaan on tällä erää jatkanut tuontikiellon voimassaoloaikaa vuoden 2018 loppuun asti. Kohdentamalla vastatoimet edellä mainituille sektoreille Venäjä pyrkii lisäämään elintarvikeomavaraisuuttaan. Suomi korostaa tarvetta jatkaa päättäväistä pakotepolitiikkaa ja johdonmukaista EU:n Venäjä-politiikan toimeenpanoa, mukaan lukien tuki edellä mainituille viidelle ohjaavalle periaatteelle. Suomi pitää ympäristöyhteistyötä ja alueellista yhteistyötä aloina, joissa EU:n ja Venäjän yhteistyö on tarpeen nykyisissäkin poliittisissa olosuhteissa. Rajat ylittävät ohjelmat (ENI CBC) ovat keskeisin rahoituslähde Suomen ja Venäjän välisessä hankeyhteistyössä. Ohjelmilla edistetään alueellista vakautta, kansalaisyhteyksiä, aluekehitystä ja rajaturvallisuutta. Suomen itärajalla toteutetaan kolmea ohjelmaa: Kolarctic-, Karelia- ja Kaakkois-Suomi Venäjä. Kaudella 2014 2020 ohjelmien kokonaisrahoitus on n. 180 milj. euroa. Eurooppaneuvosto on päättänyt (16.7.2014), että EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön rajoittamisesta huolimatta rajat ylittävän yhteistyön hankkeita samoin kuin kansalaisyhteiskuntaa koskevia hankkeita Venäjän kanssa jatketaan. Pohjoinen ulottuvuus (PU) ja sen sektorikumppanuudet jatkavat toimintaansa, mutta PU:n rahoitus on vuoden 2014 jälkeen ollut vähäistä. PU:n puitteissa toteutetut isot vesiensuojeluhankkeet, erityisesti Pietarin ja Kaliningradin jätevedenpuhdistamoiden rakentaminen, on pitkälti saatu päätökseen. Uusia hankkeita, tosin pienimuotoisempia, on kuitenkin parhaillaan lähdössä käyntiin ne koskevat Krasnyi Borin ongelmajätekaatopaikkaa ja mustahiilipäästöjen vähentämistä Venäjällä. Suomi on ollut hankkeiden käynnistämisessä aloitteellinen. Valmisteltavia hankkeita hallinnoi Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO.
9(26) Oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmis- ja perusoikeuksien kehittämiseen tähtäävä monen- ja kahdenvälinen yhteistyö Venäjän kanssa on myös tärkeää EU:n ja Suomen intressien näkökulmasta. Suomen ja Venäjän välinen raja on myös Schnegen-alueen raja Venäjän suuntaan. Yhteydenpito Venäjään on tärkeää toimivan ja turvallisen rajan ylläpitämiseksi, sovittujen takaisinottokäytäntöjen sujuvuuden turvaamiseksi ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. Ajankohtaisista tapahtumista ja kehityksestä Eurooppa-neuvosto tuomitsi 22.3. erittäin jyrkästi Salisburyssa tehdyn hermomyrkkyiskun. Se oli yhtä mieltä UK:n hallituksen arviosta, jonka mukaan on hyvin todennäköistä, että Venäjä on vastuussa iskusta ja että uskottavaa vaihtoehtoista selitystä ei ole. Salisburyn isku, jossa myrkyllistä kemikaalia käytettiin aseena, vaikuttaa EU:n ja Venäjän suhteisiin sekä heijastuu ulkoasiainneuvoston keskusteluun 16.4. Krimin laittoman liittämisen ja Itä-Ukrainan konfliktin johdosta asetettujen pakotteiden kiristämistä saatetaan esittää muun muassa reaktiona siihen, että Venäjä järjesti presidentinvaalinsa maaliskuussa myös Krimillä. Mahdollisesti esitettävillä uusilla pakotteilla tulee olla asianmukainen oikeudellinen perusta ja mahdollisten pakotelistausten tulee olla listauskriteerit täyttäviä. Salisburyn iskuun liittyviä uusia pakotteita ei ole toistaiseksi esitetty. Tapahtuneet diplomaattistatuksella toimivien henkilöiden karkotukset eivät olleet pakotetoimi. Salisburyn iskun selvittämistä ei tule linkittää Ukrainan konfliktin ratkaisuun liittyviin toimiin. Vastauksena Salisburyn iskuun Eurooppa-neuvosto linjasi 22.3.2018, että EU:n on vahvistettava toimintakykyään kemiallisten, biologisten, säteilyyn ja ydinaineisiin (CBRN) liittyvien riskien varalta. Lisäksi se päätti, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi vahvistettava valmiuksiaan vastata hybridiuhkiin muun muassa kyberkysymysten, strategisen viestinnän ja vastatiedustelun kaltaisilla aloilla. Eurooppa-neuvosto päätti pyytää komissiota ja korkeaa edustajaa viemään tätä työtä eteenpäin ja raportoimaan edistymisestä kesäkuun Eurooppa-neuvostoon mennessä. Suomi tukee EU:n ja Naton tiivistä yhteistyötä hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi. Hybridiuhkiin vastaaminen ja strateginen viestintä ovat EU:n ja Naton yhteistyön kärkiteemoja. EU Nato-yhteistyöllä on paitsi käytännön merkitystä, myös symbolinen arvo nykytilanteessa. Suomi kannustaa kiinnostuneita EU-maita liittymään Helsingin hybridiuhkien osaamiskeskukseen. Osaamiskeskuksen jäsenmaiden aktiivisuudella ja sitoutumisella on olennainen merkitys keskuksen menestykselle. On myös tarpeen miettiä EU-maiden välisen yhteistyön tiivistämistä hybridikysymyksissä muun muassa sen pohtimiseksi, mitä hybridiuhat merkitsevät ulko- ja turvallisuuspolitiikalle ja mitä voimme asiassa tehdä. Yksittäisillä EU-mailla on jo hybridikysymyksiin erikoistunut suurlähettiläs ja Suomen ensimmäinen hybridisuurlähettiläs aloitti ulkoministeriössä huhtikuun alussa tavoitteena tehostaa kansallista ja kansainvälistä viranomaisyhteistyötä. EU:n johdonmukainen ja päättäväinen strateginen viestintä on tärkeää: Euroopan ulkosuhdehallinnon itäviestinnän yksikkö (EEAS East StratCom Task Force) tekee tässä merkityksellistä työtä muun
10(26) muassa pyrkiessään havaitsemaan ja tuodessaan julki haitallista informaatiovaikuttamista. Nykyisen vastakkainasettelun jatkuessa Venäjän odotetaan lisäävän kybertoimintaansa. Suomi seuraa kybertoimintaympäristössä tapahtuva kansainvälistä kehitystä ja vahvistaa kyberuhkien sietokykyään (kyberresilienssi). Kansallinen kyberuhkien sietokyky mitoitetaan siten, että sillä kyetään luomaan kokonaisturvallisuuden päämäärien mukainen varautumis- ja ennakointikyky. Viranomaisten kyberturvallisuuden suorituskykyä kehitetään toimivaltaisten ministeriöiden johdolla. Presidentti Putin valittiin jatkokaudelle 18.3. järjestetyissä presidentinvaaleissa. Putinin kannatus nousi 76,66 %:iin ja äänestysvilkkaus kohosi edellisten presidentinvaalien yläpuolelle 67,47 %:iin. ETYJ:in vaalitarkkailijamissio kiinnitti alustavassa arviossaan huomiota vaalien tiukasti säädeltyyn luonteeseen, jonka vuoksi aito kilpailu ei vaaleissa ollut mahdollista. Kremlin tavoitteiden mukainen vaalitulos vahvistaa vaikutelmaa kansan tuesta valitulle ulkopoliittiselle linjalle, joka on ollut kotimaassa suosittua.
Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 11(26) EUR-40Karjalainen Keijo 04.04.2018 Asia Länsi-Balkan Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 16.04.2018 Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Keijo Karjalainen UM/EUR-40, keijo.karjalainen@formin.fi, 0295 352 030 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Länsi-Balkan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. 2. SUOMEN TAVOITE Länsi-Balkanin maiden kanssa tehtävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö tuo konkreettisia hyötyjä ja valmistaa osaltaan alueen maita EU-jäsenyyteen. Suhtaudumme myönteisesti yhteistyön lisäämiseen ja syventämiseen. Yhteistyön tulee olla laajaa ja strategista. Tuemme Länsi-Balkanin maiden kanssa käytävän rakenteellisen vuoropuhelun laajentamista ja syventämistä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aloilla ja Länsi-Balkanin maiden lisääntyvää osallistumista EU:n operaatioihin. Kannatamme Länsi-Balkanin maiden lisääntyvää osallistumista toimiin, jotka liittyvät hybridiuhkiin, tiedusteluun, avaruusasioihin sekä puolustus- ja turvallisuussektorin uudistamiseen. EU-jäsenyysprosessissa olevien maiden tulee yhdenmukaistaa ulkopolitiikkansa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaiseksi hyvissä ajoin ennen jäsenyysneuvotteluiden päättymistä ja yhdenmukaistamisessa on osoitettava nopeaa edistymistä heti jäsenyysprosessin alussa. Alueellinen yhteistyö ja hyvät naapuruussuhteet kuuluvat Länsi- Balkanin maiden EU-lähentymisen velvoitteisiin. Kahdenväliset kiistakysymykset tulee ratkaista jäsenyysprosessin ulkopuolella ja ennen jäsenyyden toteutumista. Serbian ja Kosovon tulee normalisoida suhteensa velvoitteensa mukaisesti. EU:n tulee panostaa strategiseen viestintään Länsi-Balkanilla. Länsi- Balkanin maiden hallitusten tulee viestiä EU-jäsenyyden vaatimuksista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista avoimesti. 3. NEUVOTTELUTILANNE
Ministerit keskustelevat Länsi-Balkanista, keskustelun keskittyy helmikuussa julkistetun komission Länsi-Balkan-strategian ulko- ja turvallisuuspoliittisiin elementteihin. Länsi-Balkan on näkyvästi esillä EU:n agendalla kuluvana keväänä. Sofiassa järjestetään 17.5. EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokous, jonka pääaiheina ovat yhteyksien kehittäminen ja EU:n ja Länsi-Balkanin turvallisuusyhteistyön tehostaminen. Komissio julkaisee 17.4.2018 vuotuisen laajentumispakettinsa, joka sisältää maakohtaiset arviot Länsi-Balkanin maiden ja Turkin EU-lähentymisestä. 4. TAUSTA Länsi-Balkan on keskeinen prioriteetti tämänhetkiselle neuvoston puheenjohtajamaa Bulgarialle ja seuraaville puheenjohtajamaille. Länsi-Balkan on myös yksi KE Mogherinin viidestä prioriteetista. Komissio antoi 6.2.2018 Länsi-Balkania koskevan strategian ( Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n vahvempi sitoutuminen Länsi-Balkanin maihin ). Strategiassa todetaan, että vahva ja omiin ansioihin perustuva Länsi-Balkanin EUjäsenyysperspektiivi on hyödyksi EU:lle itselleen poliittisesti, taloudellisesti ja turvallisuussyistä. Jokaisen Länsi-Balkanin maan on mahdollista edetä EUlähentymisessään lähivuosina omien ansioidensa perusteella. Strategiassa korostetaan, että jäsenyyskriteerien täyttyminen edellyttää Länsi- Balkanin mailta kattavia ja uskottavia uudistuksia ennen kaikkea seuraavilla aloilla: 12(26) 1. Oikeusvaltiokysymykset. Oikeuslaitoksen uudistuksissa, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ja julkishallinnon uudistamisessa on saatava aikaan todellisia tuloksia ja demokraattisten instituutioiden toimintaa on tehostettava merkittävästi. 2. Talouden kilpailukyvyn kehittäminen. Talouden uudistamista on jatkettava puuttumalla määrätietoisesti rakenteellisiin heikkouksiin, heikkoon kilpailukykyyn ja korkeaan työttömyyteen. 3. Alueellinen yhteistyö ja sovinnonteko. Jokaisen alueen maan on sitouduttava sanoin ja teoin sovinnontekoon ja avointen kysymysten, etenkin rajakiistojen, ratkaisemiseen ennen unioniin liittymistä. Strategia toteaa, että koska turvallisuuden lujittaminen on yhteinen etu, yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta Länsi-Balkanin maiden kanssa käytävää rakenteellista vuoropuhelua olisi laajennettava ja syvennettävä. Lisäksi kumppaneiden tulisi mahdollisuuksien mukaan osallistua suuremmalla panoksella EU:n eri puolilla maailmaa toteuttamiin operaatioihin. Edelleen strategiassa todetaan, että tulisi lisätä Länsi-Balkanin maiden osallistumista toimintaan, joka liittyy hybridiuhkiin, tiedusteluun, avaruusasioihin sekä puolustus- ja turvallisuussektorin uudistamiseen. Länsi-Balkanin maiden on nopeutettava yhtymistään EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kantoihin, mukaan lukien rajoittavia toimenpiteitä koskevat kannat. Strategia korostaa, että EU:hun liittyminen on valinta, joka edellyttää
13(26) niiden periaatteiden, arvojen ja tavoitteiden omaksumista, joita EU pyrkii edistämään naapurustossaan ja laajemmaltikin, mukaan lukien yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka kokonaisuudessaan. Strategian mukaan komissio tulee esittämään vuosille 2018 2020 kuusi aloitekokonaisuutta (joihin sisältyy yhteensä 57 aloitetta), joilla EU voi tukea uudistuksia Länsi-Balkanin maissa. Seuraavat kaksi aloitetta liittyvät suoraan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan: - Länsi-Balkanin maiden kanssa käytävää rakenteellista vuoropuhelua yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta / yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta olisi laajennettava ja syvennettävä, ja niiden olisi osallistuttava nykyistä enemmän eri puolilla maailmaa toteutettaviin EU:n operaatioihin. - Lisätään Länsi-Balkanin osallistumista toimiin, jotka liittyvät hybridiuhkiin, tiedusteluun, avaruusasioihin sekä puolustus- ja turvallisuussektorin uudistamiseen. EU-jäsenyysneuvotteluita käydään Länsi-Balkanin maista Montenegron ja Serbian kanssa. Albania ja Makedonia ovat jäsenehdokasmaita ja Bosnia-Hertsegovina ja Kosovo potentiaalia jäsenehdokkaita. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskee jäsenyysneuvotteluiden neuvotteluluku 31. Luku on avattu Montenegron jäsenyysneuvotteluissa. Serbian neuvotteluissa kyseistä lukua ei ole vielä avattu.
Ulkoasiainministeriö 14(26) TAVOITEMUISTIO ALI-10 Miia Lahti 4.4.2018 Asia Iran Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 16.4.2018 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Miia Lahti, UM/ALI-10, miia.lahti@formin.fi, puh. 0295 351877 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvosto keskustelee Iranista presidentti Trumpin Iranin ydinohjelmasopimuksen säilyttämiselle asettaman määräajan (12.5.) lähestyessä. Esillä ovat myös mahdolliset lisäpakotteet liittyen Iranin alueelliseen toimintaan. 2. SUOMEN TAVOITE Iranilta on edellytettävä rakentavampaa roolia alueella sekä ohjusohjelmaansa liittyviin huoliin vastaamista. Tuki EU3:n Yhdysvaltain kanssa käymälle vuoropuhelulle Iraniin liittyviin huoliin vastaamiseksi ja yhteisten, molempia tyydyttävien ratkaisujen hakemiseksi. EU:n on vahvistettava dialogiaan Iranin kanssa alueellisista kysymyksistä ja tuotava esille huolensa Iranin epävakauttavasta alueellisesta roolista. Suomi voi hyväksyä myös mahdolliset Iraniin kohdistuvat lisäpakotteet Iranin alueelliseen toimintaan liittyen. Iranin alueellinen toiminta on kuitenkin erotettava ydinohjelmasopimuksesta. EU:n on jatkettava vahvaa tukeaan Iranin ydinohjelmasopimukselle (Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA). EU:n yhtenäisyyden säilyttäminen on tärkeää riippumatta Yhdysvaltain 12.5. päätöksestä ydinohjelmasopimuksen jatkosta. EU:n on varauduttava kaikkiin skenaarioihin Iranin ydinohjelmasopimuksen jatkon osalta. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU3 (Saksa, Ranska, UK) on käynyt viime kuukausina keskusteluita Yhdysvaltain kanssa yhteisten ratkaisujen löytymiseksi Iranin epävakauttavaan alueelliseen toimintaan ja ohjusohjelmaan puuttumiseksi. EU:lle neuvotteluissa on keskeistä saada varmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinohjelmasopimukseen jatkossakin. Yhtenä konkreettisena osoituksena EU:n valmiudesta puuttua Iranin alueelliseen toimintaan EU3 on nostanut esille mahdolliset Iraniin kohdistuvat lisäpakotteet. Jäsenmaiden kannat mahdollisista EU:n toimista ovat jakautuneet joidenkin jäsenmaiden painottaessa ensisijaisesti dialogia Iranin kanssa. Yhdysvaltain sitoutuminen ydinohjelmasopimuksen jatkoon on epävarmaa.
15(26) 4. TAUSTA Iranin ydinohjelmasopimuksen (Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA) kohtalo on ollut vaakalaudalla presidentti Trumpin politiikan myötä. Presidentti Trump on kyseenalaistanut voimakkaasti sopimuksen hyödyt, ja pitänyt sopimuksen keskeisinä ongelmina sen määräaikaisia velvoitteita sekä sitä, ettei sopimuksella puututa Iranin alueelliseen toimintaan muun muassa Syyriassa, Irakissa ja Libanonissa eikä Iranin ohjusohjelmaan. Myös sopimuksen sisällössä nähdään puutteita. EU puolestaan on tukenut vahvasti ydinohjelmasopimusta painottaen sen keskeistä merkitystä alueelliselle turvallisuudelle ja non-proliferaatiolle. EU ja jäsenvaltiot ovat pyrkineet aktiivisesti vaikuttamaan Yhdysvaltoihin sopimuksen säilyttämiseksi. Viimeisin käänne sopimuksen osalta oli presidentti Trumpin 12.1. antama ilmoitus, jossa hän vahvisti edelleen ydinohjelmasopimuksen mukaisten pakotteiden jäädyttämisen jatkamisen antaen täten sopimukselle jatkoaikaa. Samalla Trump kuitenkin painotti kyseessä olevan viimeinen mahdollisuus löytää ratkaisuja Iranin toimintaan puuttumiseksi yhdessä kongressin ja eurooppalaisten kumppanien kanssa. Yhdysvaltain presidentin tulee kansallisen INARA-lain (Iran Nuclear Agreement Review Act) puitteissa vahvistaa (certify) sopimus kolmen kuukauden välein. Lisäksi sopimuksen myötä poistetuttujen pakotteiden jäädyttämisen (waiver) jatkaminen tulee vahvistaa neljän kuukauden välein, seuraavan kerran toukokuun puolivälissä. Ydinohjelmasopimuksen eurooppalaiset osapuolet Ranska, UK ja Saksa sekä Euroopan ulkosuhdehallinto ovat käyneet viime kuukaudet aktiivisesti keskusteluita Yhdysvaltain kanssa yhteisten ratkaisujen löytymiseksi Iranin vahingolliseen toimintaan puuttumiseksi. Tavoitteena on varmistaa Yhdysvaltain sitoutuminen ydinohjelmasopimukseen jatkossakin. Lisää epävarmuutta ydinohjelmasopimuksen kohtaloon ovat tuoneet Yhdysvaltain hallinnon uudet nimitykset; ulkoministeri Pompeo ja kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Bolton ovat tunnettuja kriittisestä suhtautumisestaan Iraniin. EU3 + Italia sekä ulkosuhdehallinto ovat myös käyneet keskusteluita Iranin kanssa alueellisista kysymyksistä ja Iranin toiminnasta mm. Jemeniin liittyen. Näille keskusteluille tavoitellaan jatkoa. Ulkoasiainneuvostossa 19.3. keskusteltiin Iranista ja todettiin EU:n huoli ydinohjelmasopimuksen säilymisestä. Yleisesti pidettiin tärkeänä, että EU jatkaa vaikuttamista Yhdysvaltoihin sopimuksen turvaamiseksi. Lisäksi korostettiin tarvetta pitää ydinohjelmasopimus erillään Iranin ohjusohjelmasta ja Iranin alueellisesta toiminnasta. Keskustelussa esille nousivat myös mahdolliset lisäpakotteet Irania kohtaan. Ulkoasiainneuvoston jälkeen EU3 onkin tehnyt esityksen lisäpakotteista Iranin alueelliseen toimintaan liittyen. Yhdysvaltain päätöksestä 12.5. ei ole tällä hetkellä varmuutta. On myös epäselvää, mitkä yhteiset tai koordinoidut toimet EU:n kanssa olisivat
16(26) Yhdysvalloille riittäviä sopimukseen sitoutumiseksi. EU:n näkökulmasta pelkona on alueellisten jännitteiden ja epävakauden lisääntyminen entisestään Yhdysvaltain mahdollisen irtautumisen jälkeen. EU:lle kyse on myös nonproliferaatioregiimin uskottavuudesta. Iran on ilmoittanut pysyvänsä ydinohjelmasopimuksessa niin kauan kuin muutkin osapuolet ovat siihen sitoutuneita. Käytännössä kuitenkin Yhdysvaltain irtautuminen sopimuksesta vahvistaisi Iranissa niitä tahoja, jotka ovat jo alunperinkin kyseenalaistaneet sopimuksen hyödyt Iranille. Iran on myös torjunut sopimuksen mahdollisen täydentämisen sekä painottanut ohjusohjelman osalta oikeuttaan itsepuolustukseen. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on vahvistanut säännöllisissä raporteissaan, viimeksi helmikuussa, Iranin noudattavan sopimusvelvoitteitaan. Sopimusrikkomuksia ei ole ollut. IAEA valvoo sopimuksen toimeenpanoa.
Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 17(26) ALI-10 12.04.2018 Asia Syyria Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 16.4.2018 Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Hanna Lepistö, ALI-10, hanna.lepisto@formin.fi, p. 050-468 3372 Tanja Jääskeläinen, ALI-10, tanja.jaaskelainen@formin.fi, p. 050-501 3303 Mari Ahmed, EUE, mari.ahmed@formin.fi, p. +32 471 035 732 Leena Pylvänäinen, POL-20, leena.pylvanainen@formin.fi, p. 050-465 0934 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Näkemysten vaihto Syyrian viimeaikaisesta tilanteesta, erit. epäillystä kemiallisten aseiden käytöstä Itä-Ghoutan Dumassa 7.4. ja sitä seuranneista toimista. Mahdollisuus keskustella myös Brysselin konferenssin valmisteluista. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n on jälleen voimakkaasti tuomittava Syyrian hallinnon räikeä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkominen, täydellinen piittaamattomuus ihmishenkien menettämisestä ja siviilien kärsimyksistä, erityisesti Itä-Ghoutassa. Kansainvälisen yhteisön on reagoitava päättäväisesti. Muussa tapauksessa on riski, että kemiallisten aseiden käyttö Syyriassa edelleen lisääntyy. EU:n on vaadittava epäilyjä kemiallisten aseiden käytöstä Itä-Ghoutan Dumassa 7.4. välittömästi selvitettäväksi. EU:n on tärkeää tukea kemiallisten aseiden vastaisen järjestön OPCW:n työtä. EU:n on pidettävä esillä vastuuvelvollisuuskysymyksiä. EU:n on samalla jatkettava vahvaa tukea YK:n vastuuvelvollisuusmekanismille (IIIM). EU:n tulee jatkaa painostusta kaikkiin alueellisiin toimijoihin ja suurvaltoihin, erityisesti Astanan prosessin takaajamaihin Venäjään, Iraniin ja Turkkiin konfliktin ratkaisemiseksi ja eskalaation välttämiseksi. Säännöllistä keskusteluyhteyttä Yhdysvaltojen kanssa on myös pidettävä yllä. Brysselissä 24. 25.4. järjestettävä Syyria-konferenssi tarjoaa mahdollisuuden välttämättömälle vuoropuhelulle ja Syyrian heikon humanitaarisen tilanteen esilläpidolle. Suomi pitää Brysselin
18(26) konferenssin tärkeimpinä tavoitteina sitoumuksia Syyrian humanitaarisen avun jatkamiseen sekä suojelu- ja avun perillepääsyn haasteisiin vaikuttamista sekä vahvan tuen ilmaisua syyrialaispakolaisia isännöiville naapurimaille. Konferenssilla on myös poliittinen ulottuvuus, jolla halutaan välittää tuki poliittiselle prosessille. Tavoitteena tulee olla kansainvälisen yhteisön mahdollisimman yhtenäisen viestin välittäminen Syyrian hallinnolle ja sen tukijoille. EU:n tulee jatkaa vahvaa ja näkyvää tukeaan YK-prosessille ja erityisedustaja de Misturalle. Suomi ja EU tukevat erilaisia paikallistason rauhandialogeja ja -toimijoita. Syyrialaisten omat viestit tarpeistaan on kuunneltava tarkasti Brysselin konferenssissa, niin Syyrian sisältä kuin pakolaisiltakin. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkoministerien edellinen Syyria-keskustelu käytiin maaliskuussa 2018. Huhtikuussa oli alun perin tarkoitus antaa pelkät päätelmät, mutta Duman epäillyn kemiallisen iskun jälkeen Syyria nousi asialistalle useiden jäsenmaiden pyynnöstä. YK:n turvallisuusneuvosto äänesti 10.4. kolmesta Syyriaan ja kemiallisiin aseisiin liittyvästä päätöslauselmaluonnoksesta, mutta mitään niistä ei hyväksytty. Yhdysvallat ja Venäjä ovat esittäneet omia ehdotuksiaan JIM-mekanismin korvaajaksi, jonka mandaatti ei saanut marraskuussa 2017 jatkoa Venäjän vastustuksen vuoksi. Ulkoasiainneuvostossa hyväksyttävät Syyria-päätelmät ovat kattavat ja painottavat erityisesti humanitaarista tilannetta. Niissä tuomitaan voimakkaasti Syyrian hallinnon ja sen liittolaisten Venäjän ja Iranin siviileille aiheuttamat kärsimykset. Myös Turkin sotilaallisten toimien humanitaariset seuraukset on kirjattu. Edelliset päätelmät ovat huhtikuulta 2017, jolloin hyväksyttiin myös EU:n Syyria-strategia. 4. TAUSTA Useiden syyrialaisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Itä-Ghoutan Dumaan tehtiin kemiallinen kaasuisku lauantaina 7.4., jossa niiden arvioiden mukaan on menehtynyt 40-85 henkeä ja loukkaantunut jopa 1000. Useat maat, ml. Suomi ovat voimakkaasti tuominneet siviileihin kohdistuneen väkivallan, vaatineet epäilyjä kemiallisesta iskusta selvitettäväksi ja syyllisten saattamista vastuuseen. Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW:n FFM (Fact Finding Mission) kerää parhaillaan tietoa selvittääkseen kemiallisten aseiden mahdollista käyttöä Dumassa. FFM ei tarvitse toimilleen YKTN:n mandaattia. Erityisesti Yhdysvallat, mutta myös Iso-Britannia ja Ranska ovat puhuneet kovin sanoin Syyrian hallintoa vastaan, ja todenneet kaiken viittaavan sen syyllisyyteen
19(26) kemiallisten aseiden käytöstä Dumassa. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on 11.4. julkisesti ilmaissut etenevänsä ohjusiskun kanssa, Venäjän vastustuksesta huolimatta. Ranskan presidentti totesi 10.4. Ranskan tekevän päätöksen ohjusiskusta lähipäivinä. Ranskan presidentin mukaan mahdolliset iskut kohdistettaisiin Syyrian hallinnon kemiallisiin aseisiin liittyviin suorituskykyihin, ei Venäjän tai Iranin kohteisiin Syyriassa. Venäjä on kiistänyt kemiallisten aseiden iskun tapahtuneen. Yhdysvallat teki edellisen kerran ohjusiskun Syyriaan 7.4.2017 Khan Sheykhounin kemiallisen iskun jälkeen. Kemiallisten aseiden käyttö on kielletty kemiallisen aseen kieltosopimuksessa ja kansainvälisessä tapaoikeudessa. Kemiallisten aseiden käyttö valtion sisäisessä konfliktissa täyttää kaikkein vakavimpien kansainvälisten rikosten (sotarikos, rikos ihmisyyttä vastaan) tunnusmerkit. Syyria liittyi kansainvälisen painostuksen tuloksena Kemiallisen aseen kieltosopimukseen (CWC) vuonna 2013, ja tämän myötä alkoi myös Syyrian kemiallisen aseen ohjelman purkaminen. Vuonna 2014 perustettiin OPCW:n FFM (Fact Finding Mission) selvittämään, onko myrkyllisiä kemikaaleja käytetty vihamielisiin tarkoituksiin Syyriassa. Vuonna 2015 perustettiin YKTN-päätöslauselmalla 2235 OPCW:n ja YK:n JIM (Joint Investigative Mechanism) tutkimaan syyllisyyskysymystä, eli kuka/mikä taho on syyllistynyt niihin kemialliseen aseen iskuihin, jotka FFM on vahvistanut. Marraskuussa 2017 JIM:in mandaattia ei enää jatkettu Venäjän vastustuksesta. JIM:ille on yritetty perustaa korvaavaa mekanismia, mutta neuvottelut ovat ajautuneet umpikujaan. Ainoa voimassa oleva mekanismi, jonka mandaattiin kuuluu myös tietojen kerääminen, todisteiden säilöminen Syyriassa tapahtuneista ihmisoikeusrikkomuksista, myös kemiallisista iskuista, ja syyllisten saattaminen rikosoikeudelliseen vastuuseen on IIIM (International, Impartial and Independent Mechanism for the crimes committed in Syria). Suomi on yksi mekanismin ensimmäisiä keskeisiä rahoittajia 1 miljoonan euron tuella vuosille 2017-2018. IIIM ei kuitenkaan korvaa JIM:iä, joka raportoi turvaneuvostolle. Syyrian hallinnon joukot ovat pommittaneet Damaskoksen lähellä olevaa Itä- Ghoutan aluetta helmikuusta lähtien aiheuttaen suunnatonta kärsimystä siviileille. YK:n tietojen mukaan 133 000 siviiliä on kuljetettu Itä-Ghoutasta pois Aleppoon, Idlibiin ja Damaskoksen maaseudulle. Itä-Ghouta oli aseellisten kapinallisryhmien viimeisiä keskeisiä alueita Syyriassa. Alueen läheisyys pääkaupunki Damaskokseen teki siitä strategisesti tärkeän kapinallisryhmille ja niiden tukivoimille. Syyrian hallinnolle puolestaan on tärkeätä saada aseelliset kapinallisryhmät kitkettyä pääkaupungin liepeiltä. Huhtikuun alusta lähtien Venäjän ja Syyrian hallinnon välittämien neuvotteluiden myötä aseelliset kapinallisryhmät ovat vähitellen jättäneet Itä-Ghoutan, ja heidät on pakkosiirretty Idlibiin. Mahdollisen kemiallisen iskun arvioidaan useissa lähteissä liittyneen viimeisen kapinallisryhmän Jaish-al-Islamin kanssa kesken olleisiin neuvotteluihin ja ryhmän vastustukseen lähteä alueelta. Syyrian konflikti on vuoden alusta lähtien muuttunut vain entistä synkemmäksi. Ulkopuolisten toimijoiden aiempaa aktiivisempi osallistuminen konfliktiin on monimutkaistanut sitä entisestään. Viimeisimpänä sodan näyttämönä helmihuhtikuun tilanne Itä-Ghoutassa ja Afrinissa Turkin 20.1. käynnistämän operaatio Oliivinoksan myötä. YK:n mukaan 137 000 on joutunut lähtemään Afrinin alueelta muualle Turkin operaation sotilaallisten toimien vuoksi.
20(26) Syyrian hallinnon ilmaiskut aiheuttavat suunnatonta kärsimystä siviiliväestölle. Iskuja on myös järjestelmällisesti kohdistettu sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Ihmisoikeusjärjestöjen arvioiden mukaan viidennes uhreista on ollut lapsia. Itä- Ghoutan humanitaarinen tilanne ja julmuudet on tuomittu laajasti, mutta siviiliväestön tilanne alueella on pysynyt ennallaan. Syyrian hallinto on jatkanut sotilaallisia toimiaan YK:n turvallisuusneuvoston 24.2. antamasta humanitaarisen aselevon päätöslauselmasta (2401) huolimatta korostaen terrorismin vastaista taistelua. YK:n tammikuisen arvion mukaan 2,9 miljoonaa syyrialaista elää humanitaarisen avun pääsyn kannalta joko vaikeasti tavoitettavissa olosuhteissa tai saarretuilla alueilla. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan Syyriasta on lähtenyt 5,4 miljoonaa pakolaista, ennen kaikkea Syyrian naapurimaihin ja 6,1 miljoonaa on paennut konfliktia maan sisällä. EU valmistelee tukikonferenssia Brysseliin 24.-25.4. YK on konferenssin yhteispuheenjohtaja. Konferenssin painopiste on humanitaarisen avun lupaukset, niiden seuranta ja tuki Syyrian pakolaisia majoittavien naapurimaiden kantokyvylle. Lisäksi humanitaariseen apuun liittyvät peruskysymykset kuten avun perillepääsy ja suojelukysymykset ja naapurimaiden kantokyvyn tukeminen tulevat olemaan konferenssin agendalla. Konferenssilla on myös poliittinen ulottuvuus tuen osoittamiseksi YK-neuvotteluille. Suomi on tukenut Syyrian konfliktia yli 150 miljoonalla eurolla ja viime vuonna 36,2 miljoonalla eurolla. Nykytilanne ei ole ollut suotuisa YK-vetoisille neuvotteluille, vaikka Sotshissa tammikuussa järjestetty Syyrian kansallinen kongressi suosittikin perustuslakikomitean perustamista YK:n johdolla Genevessä. Syyrian hallinnolla ei ole ollut viime neuvottelukierroksilla halua keskustella muuta kuin terrorismista. Toisaalta oppositionkin näkökulmasta Itä-Ghoutan tilanteen vuoksi neuvotteleminen olisi ollut vaikeata. Suomi panostaa aiempaa enemmän rauhanrakennushankkeisiin syyrialaisten sisäisten rauhanprosessien tukemiseksi, erityisesti inklusiivisuuden ja naisten osallistumisen lisäämiseksi. Rauhanrakennushankkeilla pyritään fasilitoimaan rauhanvälitystä ja verkostoja ns. toisen ja kolmannen raiteen kautta YK-raiteen tukemiseksi.
Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 21(26) EUR-20 Kukkonen Mika 4.4.2018 Asia Ulkosuhderahoitusvälineiden tulevaisuus Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 16.04.2018 Asiakirjat - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Mika Kukkonen / EUR-20, puh. 0295 350390 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvosto käy keskustelun EU:n ulkosuhderahoitusvälineiden (otsake 4: Global Europe) uudistamisesta seuraavalle kehyskaudelle. 2. SUOMEN TAVOITE Suomen lähtökohta on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Nykyisten ja uusien rahoitustarpeiden osalta joudutaan arviomaan varojen uudelleen kohdentamista rahoituskehyksen kokonaistason laskiessa. Tämän vuoksi Suomen keskeiset ulkosuhderahoituksen prioriteetit on tuotava selkeästi esille. EU:n ulkoisen toiminnan vahvistuminen edellyttää, että tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä turvataan riittävä ulkosuhderahoitus, jolla voidaan tukea EU:n poliittisten prioriteettien toteutumista joustavasti ilman jatkuvaa turvautumista budjetin ulkopuolisiin rahastoihin ja muihin järjestelyihin. Suomen ja Euroopan turvallisuuden kannalta on olennaista, että ulkosuhderahoitusta suunnataan riittävästi lähialueillemme ja naapurustoon pohjoisessa ja idässä. Suomi korostaa Itämeri- ja arktisen alueen EU-rahoituksen, Pohjoisen ulottuvuuden sekä Venäjän kanssa tehtävän raja-alueyhteistyön rahoituksen jatkamista ja kehittämistä. Suomi voi tukea komission tavoitetta ulkosuhderahoitusjärjestelmän yksinkertaistamisesta sekä johdonmukaisuuden ja joustavuuden lisäämisestä välineitä yhdistämällä ja lisäämällä ohjelmoimattoman rahoituksen osuutta selvästi nykyisestä, jopa 20 prosenttiin. Ohjelmoimattomalla rahoituksella voitaisiin mm. vastata nykyistä paremmin ennakoimattomien kriisien tarpeisiin. Suomen lähialueiden ja itänaapuruston rahoituksen suhteellisen osuuden ei tule pienentyä rahoituskehyksissä, riippumatta siitä mihin rahoituskehyksen välineeseen naapuruusinstrumentin rahoitus tulevaisuudessa sijoittuu. Toimivaltaiset ministeriöt toimivat aktiivisesti, jotta rahoitus meille poliittisesti tärkeissä asioissa voidaan turvata. Venäjän kanssa tehtävässä rajat ylittävässä yhteistyössä Suomen painopisteitä ovat ympäristöyhteistyö, rajaturvallisuus ja
22(26) liikkuvuuden parantaminen. Arktisen alueen osalta alueen kehittämiseen ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan (ml. musta hiili) liittyville hankkeille tulisi varata riittävä rahoitus. Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vastaaminen näkyy vahvasti Suomen kehitysrahoituksessa. Suomi vaikuttaa määrätietoisesti siihen, että EU:n kehitysrahoitusta kohdennetaan myös seuraavalla EU:n rahoituskehyskaudella nykyistä enemmän muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vaikuttamiseen erityisesti Afrikassa ja Lähi-idässä. Seuraavalla EU:n rahoituskehyskaudella muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vastaaminen on huomioitava paremmin EU:n kehityspolitiikassa. On keskeistä, että kehitysrahoituksen maantieteellinen fokus on Afrikassa. Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin voidaan kehityspolitiikan ohella vaikuttaa muillakin EU:n politikkasektoreilla kuten ulko- ja turvallisuus-, kauppa-, ympäristö- ja maatalouspolitiikassa. Suomi voi tukea Euroopan kehitysrahaston budjetisointia. Samalla on huomioitava tarve EU:n ja AKT-maiden suhteiden kokonaisvaltaiselle uudistamiselle. Rauhan ja turvallisuuden rahoituksen osalta lähtökohtana tulee olla toimien rahoitus rahoituskehyksen sisältä. 3. NEUVOTTELUTILANNE Komission on tarkoitus antaa ehdotuksensa monivuotiseksi rahoituskehykseksi (2021-) 2.5.2018 ja välinekohtaiset asetusehdotukset kesällä. Kehitysministerit keskustelivat uudistuksesta epävirallisessa kokouksessaan helmikuussa 2018. 4. TAUSTA EU:lla on nykyisellä kehyskaudella yhdeksän temaattista tai maantieteellistä ulkosuhderahoitusvälinettä, joista yksi, Euroopan kehitysrahasto, on budjetin ulkopuolella (ks. taulukko muistion lopussa). Välineillä on yhteinen toimeenpanoasetus. Lisäksi ulkosuhderahoitukseen kuuluu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) toimien (ml. siviilikriisinhallintaoperaatiot, EU:n erityisedustajat, asevalvontahankkeet) rahoittamista varten n. 2,3 miljardin kokoinen YUTP-budjetti sekä n. 8 mrd. kokoinen humanitäärisen avun budjetti. Jäsenmaiden yhteisesti kattamia EU:n sotilaallisten operaatioiden kustannuksia hallinnoidaan EU-budjetista irrallisella Athena-mekanismilla. Naapuruusvälineestä rahoitetaan naapuruuspolitiikan maiden lisäksi myös Pohjoista ulottuvuutta ja rajat ylittävää yhteistyötä Venäjän kanssa (ENI CBC). ENI CBC -ohjelmia rahoitetaan myös Euroopan aluekehitysrahaston kautta. Itämeri- ja arktista yhteistyötä rahoitetaan pääosin koheesiovaroista. 2015 kärjistyneen muuttoliikekriisin johdosta EU on lisännyt ulkosuhdevälineiden ja humanitäärisen avun muuttoliikepainotusta ja luonut muuttoliikkeen ulkoista ulottuvuutta koskevia rahastoja ja välineitä. Rahastoista tärkeimmät ovat Syyriaa ja Afrikkaa koskevat hätärahastot, joita rahoitetaan jäsenmaakontribuutioin, EUbudjetista sekä EKR:stä. Lisäksi perustettiin Turkin pakolaisavun koordinaatioväline, joka ei ole varsinainen rahasto vaan koordinaatiomekanismi.
23(26) Kuluvalla kehyskaudella on myös perustettu Euroopan kestävän kehityksen rahasto, jonka on yksityistä rahoitusta investoinneille houkuttelemalla tarkoitus tukea SDG-tavoitteiden saavuttamista ja puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Tiettyjen Afrikan maiden kanssa tehdyillä muuttoliikekompakteilla ja vastaavilla järjestelyillä pyritään vaikuttamaan muuttoliikkeeseen ensi sijassa lyhyellä tähtäimellä taloudellisin kannustimin ja ehdollisuudella. Komission joulukuussa 2017 tekemän väliarvion mukaan rahoitusvälineet ovat pääosin tarkoituksenmukaisia. Komissio katsoo, että välineillä on pystytty pääosin vastaamaan unionin prioriteetteihin ja reagoimaan uusiin kriiseihin ja muuttuviin tarpeisiin. Tulevan kehyksen osalta komissiossa ja Euroopan ulkosuhdehallinnossa katsotaan, että ulkosuhderahoituksen osuuden tulisi pysyä vähintään ennallaan, mutta palvella nykyistä paremmin unionin strategisia tavoitteita ja mahdollistaa kriiseihin ja muuttuviin olosuhteisiin vastaaminen. Strategisia tavoitteita ovat mm. EU:n globaalin roolin vahvistaminen, YTPP:n ja puolustusulottuvuuden vahvistaminen ja sovittujen linjausten toimeenpano, muuttoliikkeen hallinta ml. parempi vastaaminen perimmäisiin syihin, terrorismin torjunta, SDG-tavoitteiden toteutumisen tukeminen, ilmastonmuutokseen vastaaminen (ml. musta hiili), globaalistrategian ja eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen toimeenpano sekä ihmisoikeudet ja tasa-arvo. Tavoitteiden saavuttamiseksi komissio on epävirallisten ennakkotietojen mukaan esittämässä laajaa yhteistyövälinettä, johon yhdistyisi suurin osa nykyisistä ulkosuhderahoitusvälineistä, budjetin ulkopuolinen Euroopan kehitysrahasto sekä ulkoisten toimien takuurahasto sekä kestävän kehityksen rahasto. Uuden instrumentin sisällä olisi maantieteellisesti ja temaattisesti korvamerkittyjä ohjelmia, jotka vastaisivat suunnilleen nykyisten instrumenttien logiikkaa, sekä nykyisiin välineisiin verrattuna suurempi, jopa 20 prosentin ohjelmoimaton osuus äkillisiin tarpeisiin reagoimiseksi erityisesti muuttoliikkeen osalta. Uudesta välineestä rahoitettaisiin myös ne rauhan ja turvallisuuden aktiviteetit, jotka voidaan rahoittaa komission tulkinnan mukaan perustamissopimuksen puitteissa EU-budjetista. Muulle turvallisuusrahoitukselle komissio esittää mahdollisesti uutta EU-budjetin ulkopuolista välinettä, johon sisältyisivät nykyisen Afrikan rauhanrahaston osia, kumppanimaiden turvallisuuskapasiteetin rakentamiseen liittyviä toimia sekä sotilaallisten operaatioiden rahoitus.