Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén, Luonnonvarakeskus matti.siren@luke.fi Metsäekonomistiklubin tilaisuus Tieteiden talo 04.12.2017 1 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Korjuuolot ratkaisevat tuottavuuden, korjuutyön laadulla suuri vaikutus tulevaisuuden korjuuoloihin Tiedämme vielä verraten vähän poimintahakkuiden korjuuoloista ja -jäljestä Poimintahakkuukohteiden rakenteessa paljon vaihtelua niin kohteiden välillä kuin sisälläkin; siirtymähakkuut, joissa vasta haetaan siirtymää kohti eri-ikäisrakennetta <> aidosti eriikäisrakenteiset <> siirretyt päätehakkuut. Lisäksi pienaukkohakkuut, kaistalehakkuut Poimintahakkuiden ja pienaukkohakkuiden määrä suhteellisen vähäinen; 5200 ha vuonna 2015, noin prosentti hakkuiden kokonaispinta-alasta Tilanne saman tyyppinen myös Ruotsissa 2 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Oletukset työn tuottavuudesta ja kustannuksista ovat olleet hyvin erilaisia Vesa Imponen (Metsäteho, pohjana mm. Monta-kokeet, pääosin siirtymähakkuita) Poimintahakkuissa runkokohtainen ajanmenekki reilun viidenneksen suurempi kuin avohakkuussa vastaavan kokoisella puulla - syynä jäävän puuston varominen, suunnittelu, siirtymiset Poimintahakkuiden hakkuukustannus vain hieman korkeampi (< 10 %) kuin päätehakkuussa Kustannuksia on vertailtava kiertoajan tasolla - tällöin vaaka saattaa kallistua toisinpäinkin - edellytyksenä on kuitenkin korjuuolojen säilyminen hyvinä - pysyvätkö ne? 3 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén Timo Tolppa (Metsäkonepalvelu), vuoden 2012 metsäpäivillä: Kustannusten muodostuminen vain vähän pienemmiksi kuin päätehakkuissa vailla todellisuuspohjaa Miinusmerkkisiä asioita: suunnittelu, työmaan koko, alikasvos, kausiluontoisuus, opettelu, hinnoittelu? Positiivisia asioita: poimintahakkuissa tarvitaan järeää kalustoa, joka on mieluisaa yrittäjille Millä kustannukset tasataan: kantohinnalla

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan korjuukustannukset kiertoaika ovat 28 % suuremmat kuin tasa-ikäismetsässä Lähde: Jonsson, R. 2015. Prestation och kostnader i blädning med skördare och skotare. Arbetsrapport från Skogforsk nr 863-2015. 28 s. 4 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Tuottavuusvertailu poimintahakkuu/päätehakkuu Vertailututkimus Luken ja Metsä-Groupin yhteistyönä 2013 Sekä päätehakkuussa että poimintahakkuussa suuri runkokoko ja poistuma (lähtöpuuston ppa > 30 m 2 ) Vertailussa sama taitava kuljettaja. Koneena John Deere 1170E Runkokohtainen tehoajanmenekki poimintahakkuulla oli 15-17 % suurempi kuin päätehakkuulla Suunnittelun ja kohteen hahmottamisen osuus 4 % poimintahakkuun ajanmenekistä Vertailukohteissa poistumat olivat suuria ja kohteet selkeitä. Jos poistuma on pienempi, siirtymisten osuus ajanmenekistä kasvaa. Rakenteen vaihtelun lisääntyminen kasvattaa suunnittelun tarvetta. 5 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

6 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Jos poimintahakkuiden määrät nousevat, korjuu ei onnistu pelkästään kevättalven suojasäällä Kuusikkoharvennuksissa urille saadaan runsas havutus, 15-20 kg/m 2 Jos poimintahakkuiden määrä kasvaa, pelkkä kevättalven suojajakso ei riitä - sulan maan aikana juurikääpäriski Tietoa juurikäävästä eri-ikäiskasvatuksessa: Piri, T. & Valkonen, S. 2013. Incidence and spread of Heterobasidion root rot in uneven-aged Norway spruce stands. Can.J.For.Res. 43: 872-877. Poimintahakkuissa poistuma vaihtelee, samoin urille saatavan havutuksen määrä Käytetäänkö pysyvää uraverkostoa (Silva Skog, Ruotsi), levennetäänkö uria suometsien tapaan? Joka tapauksessa urat avattava riittävän leveinä Selvää on kuitenkin, että mennään vain sinne, missä on tarvetta > ennakkotieto tarpeen hakkuukoneen kuljettajalle 8 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Miten eri-ikäiskohteet uudistuvat ERIKA-kokeet (20 vuotta) Taimia syntyy riittävästi (>2000/ha/vuosi) > 90 % kuolee ensimmäisten vuosien aikana Kuusen taimelta kuluu keskimäärin 60 vuotta saavuttaa 1,3 m pituus (Eerikäinen et al. 2013) Kohteiden välinen vaihtelu suurta niin uudistumisessa kuin kasvussakin Kuva: Luke/ Erkki Oksanen Uudistumisen edellytyksenä harva asento onko se sitä, jota peitteisyyttä hakeva metsänomistaja haluaa 9 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Poimintahakkuiden olemassa olevaa tietoa koostettu, taimien vaurioitumista tutkittu Kooste puunkorjuun tuottavuus ja korjuujälki -tietämyksestä osoitteessa: http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ ff07/ff074373.pdf Kooste taimien vaurioitumistutkimuksesta osoitteessa: http://www.informaworld.com/smpp/ content~db=all~content=a93321605 6~frm=titlelink Tulokset taimien vaurioitumisesta samansuuntaisia norjalaisten tulosten kanssa Vaurioitumisen selittäjät (Surakka et al. 2011): Etäisyys ajourasta Lähimpien poistettujen puiden ppa (25 m säteellä koealan keskeltä) Etäisyys lähimpään jäävään puuhun Taimen pituus 10 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Välikoon puut ovat lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien perusta Alempien latvuskerrosten puita (läpimitat 5-20 cm) vähän verrattuna taimiin Näiden puiden selviytyminen tärkeää Hakkuussa ongelmina latvusvauriot ja karsiutuminen Norjalaisten tutkimusten mukaan 10-15 % taimikokoa suuremmista puista vaurioituu koneellisessa korjuussa Sirén et al. 2015: 21,5 % yli 2,5 m pituisista puista vaurioitunut (mukana myös vakava karsiutuminen). Tapion luokituksella 17,0 % Vauriopuiden osuus pituusluokittain 2,5-10 m: 28 % (Tapio 22 %) 10-20 m: 19 % (Tapio 14 %) > 20 m: 12 % (Tapio 11 %) 11 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Taimikokoa suurempien puiden vaurioituminen (Sirén et al. 2015) http://www.crojfe.com/r/i/crojfe_36-1_2015/siren.pdf 12 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Suonenjoen kohteiden vauriomäärät uuden asetuksen mukaisella luokituksella (Sirén et al. 2015) 13 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Samansuuntaisia tuloksia myös uusissa tutkimuksissa (Lähde Ville Laamanen, HY, gradu työ) 14 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Puuston vaurioituminen Timonrannan kokeessa (Luke/Metsä-Group, 2013 ) Kasvatuskelpoisia taimia (0,5 2,5 m) ennen hakkuuta 1415 kpl/ha, joista korjuussa tuhoutui 42,4 % ja vaurioitui lievemmin 4,7 %. Kehityskelpoisia taimia jäi 763 kpl/ha. 15 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Kasvatushakkuiden laatu 2015-2016 Lähde: Suomen metsäkeskus 16 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Metsänomistajan tavoitteet ja niiden välittäminen koneenkuljettajille keskeisiä kysymyksiä Mitkä ovat metsänomistajan tavoitteet kaikki vaikuttaa kaikkeen Mieltääkö poimintahakkuuta haluava kaupunkilaismetsänomistaja, miltä näyttää pohjapinta-alassa 10 m 2? Visualisoinnin mahdollisuudet? Puunostajalla/puunkorjuun toteuttajalla huoli siitä, vastaako korjuun toteutus odotuksia. Se haluttu 10 m 2 saattaakin olla metsänomistajalle yllätys aarniometsä ja hyvä taloustulos eivät kulje käsi kädessä Metsänomistajan tavoitteet, leimikon rakenne ja rakenteen mukaiset toimintaohjeet tavoitetilan saavuttamiseksi on kyettävä välittämään hakkuukoneen kuljettajalle selväkielisessä muodossa Tasaikäisen metsän harvennuksessa toiminta on systemaattista pidetään määrätty uraväli, harvennetaan työpiste ohjetiheyteen Poimintahakkuissa pitäisi nähdä kulman taakse, mennä sinne, missä hakattavaa on; hyödyntää tulevaa ajosuuntaa puiden kaadossa ja käsittelyssä Uusi tekniikka avaa tässä mahdollisuuksia 17 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Hakkuupoistuma vaihtelee leimikon sisällä (Lähde Surakka et al. 2011) Kertymän vaihtelu asettaa haasteita uraston suunnittelulle mennään vain niille alueille, joilla järkevä poistuma Tasaikäisen kuusikon harvennuksessa voidaan urille saada havutusta 15-20 kg/m 2. Poimintahakkuussa kertymän vaihdellessa voi olla alueita, joilla havutus jää hyvin vähäiseksi > maaperävaurioiden riski kasvaa 18 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Intelligent forest machine Opertor assistant systems Tutoring and feedback on work cycles Economic driving Driver drowsiness Cooperative systems Sensing of trees, soil Obstacle, power line, hiker warning Location based systems Tree map generation Machine to machine communication (location of timber, soil trafficability) 19 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén Kalvo: Antti Asikainen

20 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén Kalvo: Hämäläinen ym./meolo

2-d laserskanneriin perustuva uusi raiteensyvyyden mittausjärjestelmä Argone Oy kehitti mittausohjelmiston aikaisempien kokemusten Laitteisto on monipuolinen ja itsenäinen: siirrettavissä kohteesta toiseen, sillä toimii kannettavassa tietokoneessa ulkopuolisen akun jännitteellä Kaikki mittaukset tallentuvat raakamuotoisina, testiajoja voidaan tarkastella rajoittamattomasti jälkikäteen Hakkuukoneen kuljettaja saa reaaliaikaista tietoa raiteensyvyydestä Kaikki mittaus ja tulostusparametrit käyttäjän määriteltävissä Raportissa valittavissa keskimääräinen raiteensyvyys per aikayksikkö tai matka sekä raja-arvon ylittävän raiteensyvyyden prosentuaalinen osuus Paikannus GPS/Glonass yksiköllä 10 Hz taajuudella, tarkkuus pelkkää GPS:ä parempi, mittaustaajuuden ansiosta nopeuden määritys tarkempi Laserskannerin näyttö koneen ohjaamossa Raiteensyvyys, varoitus punaisilla palkeilla, kun asetettu raja-arvo ylitetään Koskematon maa Vas. raide Oik. raide Maanpinnan skannaustulos (Kuvakaappaus: Harri Lindeman) 21 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén Kalvo: Jari Ala-Ilomäki

Harvester rolling resistance coefficient in site trafficability mapping Kalvo: Ala-Ilomäki ym. 22 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Tulevaisuudessa harvesteri voi tehdä puukartan Kuvat: Metsäteho Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén 23 Kuvat: Argone Ltd

Odotellessa voitaisiin käyttää karvalakkimallia 5 11 m säteiselle puoliympyrälle jäävien puiden edustamat pohjapinta-alat - Lukujen summana saadaan tiheys, m 2 /ha (kuva Pentti Niemistö/Luke) 4 Kuva: Metsäteho 3 2 1 0 5 4 3 2 1 0,5 7-8 9-12 13-17 18-23 24-27 28-31 32-24 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Metsä-Groupin mallikohde Äänekoskella: mallileimaus ppa 13 m 2, sen jälkeen tavoitteet alueittain 16, 13 ja 10 m 2. Alalaidan mallileimausalue ppa:han 13 m 2 : Lähtöpuusto 350,5 Poistuma 218,9 Jäävä 131,6 m 3 /ha Miten ppa-tavoite toteutui: 16 > 15,9 m 2 13 > 16,6 m 2 10 > 12,5 m 2 25 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Näkymä Timonrannan mallileimausalueelta (kuvat: Erkki Oksanen/Luke) 26 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Mielenkiintoisia raportteja ruotsalaisesta Future Forests -ohjelmasta http://www.slu.se/globalassets/ew/org/centrb/f-for/pdf/ffrapport_hyggesfritt_skogsbruk_en_kunskapssammanstallning-2017-04-02.pdf http://www.slu.se/globalassets/ew/org/centrb/f-for/pdf/ffrapport_- debatten_om_hyggesfritt_skogsbruk_i_sverige_2017-04-02.pdf Mielenkiintoista pohdintaa poimintahakkuista myös Skogforskin asiakaslehdessä (Vision 3/2017): https://www.skogforsk.se/produkter-ochevenemang/trycksaker/2017/vision-3-2017/ 27 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén

Kukin metsänomistaja toimii omista lähtökohdistaan ei välttämättä joko/tai asenteella Kun jotakin asiaa toistetaan tarpeeksi, siitä tulee helposti totuus eriikäisaatetta on julistettu määrätietoisesti ja luotu kauhukuvaa avohakkuumetsätaloudesta > vaikutus yleiseen mielikuvaan ja hyväksyttävyyteen Kuvaava kommentti eri-ikäisen metsän seminaarisarjan osallistujalta: Miksi on oltu hiljaa, miksi näistä asioista kerrotaan vasta nyt juurikääpäriski, alikasvostaimien hidas alkukehitys, puutavaran laatu, korjuun haasteet, puustamaksukyky Mikä on eri-ikäisen kasvatuksen kannattavuus, kun kaikki asiat otetaan huomioon Edellä oleva ei merkitse sitä, ettei vaihtoehtoja tarvittaisi. Oleellista on, että tiedetään, mitä ollaan tekemässä ja mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan Asiaa on lähestytty pääosin yksittäisen metsänomistajan kannalta. Jos poimintahakkuiden määrät kasvavat merkittävästi, vaikutukset hakkuumahdollisuuksiin, puutavaralajijakaumiin ja korjuulogistiikkaan ovat merkittäviä. 28 Metsäekonomistiklubi 04.12.2017/Sirén