Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava

pvm. 23.11.2011 työnro: 82124440 Kristiinankaupunki Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kristiinankaupunki Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava pvm. 23.11.2011 työnro: 82124440 kirjoittanut tarkistanut Dennis Söderholm Matti Kautto Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin: 02075 7800 www.ramboll.fi 2011 Ramboll 1

Perus- ja tunnistetiedot Osayleiskaavan selostus, joka koskee 23. päivänä marraskuuta 2011 päivättyä osayleiskaavakarttaa. Osayleiskaavan on laatinut Ramboll, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh. 020 755 7800 Vireilletulo Kaavoitus on käynnistetty kaupunginhallituksen päätöksellä 3.9.2009. Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 20.9. 20.10.2010. Kaupunginhallituksen hyväksyminen Kaupunginhallitus on esittänyt kaupunginvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_. Kaupunginvaltuuston hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.201_. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kristiinankaupungin eteläosassa valtatien 8 (Porintie) itäpuolella. Alue on kooltaan noin 31,4 km². Alueelta on noin 15 kilometrin etäisyys Kristiinankaupungin kaupunkitaajamaan ja 10 kilometriä Lapväärtin taajamaan. Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen Metsälän alueelle. Tuulivoimapuisto muodostuu 42 tuulivoimalasta, maakaapeliverkosta ja rakentamiseen sekä huoltoon tarvittavista teistä. Tuotettu sähkö siirretään kantaverkkoon Kristiinankaupunkiin Fingridin rakentamalla uudella sähköasemalla. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,5 5 MW. Tuulivoimalaitoksen kokonaiskapasiteetti voi olla yhteensä 105 210 MW. Sähköä tuulivoimalaitos voi tuottaa 300 600 GWh vuodessa. 2

Osayleiskaava-alueen rajaus peruskartalla. 2011 Ramboll 3

Selostuksen sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 7 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 7 1.2 Osayleiskaava... 7 1.3 Toteuttaminen... 7 2 Lähtökohdat... 8 2.1 Luonnonympäristö... 8 2.1.1 Yleiskuvaus... 8 2.1.2 Maisema... 8 2.1.3 Maa- ja kallioperä... 8 2.1.4 Pohjavesi... 10 2.1.5 Pintavedet... 11 2.1.6 Tuulisuus... 11 2.1.7 Kasvillisuus ja luontotyypit... 11 2.1.8 Arvokkaat luontokohteet hankealueella... 13 2.1.9 Linnusto... 15 2.1.10 Liito-oravat... 18 2.1.11 Lepakot... 19 2.1.12 Kalasto ja kalatalous... 19 2.1.13 Luonnonsuojelu... 20 2.1.14 Maa- ja metsätalous... 20 2.2 Rakennettu ympäristö... 21 2.2.1 Asuminen... 21 2.2.2 Työpaikat ja elinkeinotoiminta... 21 2.2.3 Virkistys... 21 2.2.4 Liikenne... 23 2.2.5 Rakennettu kulttuuriympäristö... 23 2.2.6 Muinaismuistot... 24 2.2.7 Tekninen huolto... 25 2.2.8 Erityistoiminnat... 25 2.2.9 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 25 2.2.10 Sosiaalinen ympäristö... 25 2.2.11 Maanomistus... 25 2.2.12 Suunnittelutilanne... 26 3 Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet... 32 3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve... 32 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 32 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 32 3.4 Osayleiskaavan tavoitteet... 32 3.4.1 Hankkeen tavoitteet ja alueellinen ja valtakunnallinen merkitys... 32 3.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 34 3.5 YVA:ssa tutkitut vaihtoehdot... 34 3.6 Yhteysviranomaisen lausunto ja sen huomioiminen osayleiskaavassa... 34 3.7 Muutokset osayleiskaavaluonnokseen... 36 4 Osayleiskaavan kuvaus... 37 4.1 Kaavan rakenne... 37 4.1.1 Mitoitus... 37 4.1.2 Aluevaraukset... 37 4.1.3 Koko kaava-aluetta koskevat määräykset... 39 4.2 Kaavan vaikutukset... 39 4.2.1 Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen... 39 4.2.2 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan... 39 4.2.3 Vaikutukset virkistykseen... 40 4

4.2.4 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen... 40 4.2.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistoihin... 41 4.2.6 Vaikutukset tekniseen huoltoon... 41 4.2.7 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin... 43 4.2.8 Vaikutukset maisemaan... 47 4.2.9 Vaikutukset luonnonympäristöön... 50 4.2.10 Vaikutukset luonnonsuojeluun... 50 4.2.11 Vaikutukset eläimistöön, erityisesti linnustoon... 51 4.2.12 Vaikutukset kasvillisuuteen... 58 4.2.13 Vaikutukset metsätalouteen... 59 4.2.14 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen... 59 4.2.15 Vaikutukset maa- ja kallioperään... 60 4.2.16 Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun... 60 4.2.17 Vaikutukset kunnallistalouteen... 60 4.2.18 Vaikutukset energiatalouteen... 60 4.2.19 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen... 61 4.3 Ympäristön häiriötekijät... 61 5 Osayleiskaavan toteutus... 62 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 62 2011 Ramboll 5

Selostuksen liiteasiakirjat 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Luonnonsuojelualueet (kartta) 3. Kiinteistöt ja rakennukset 4. Kulttuurimaisemat 5. Sähkönsiirto (päivitetty 2011) 6. Melualueet (päivitetty 2011) 7. Maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysi 8. Maisemavaikutukset 9. Havainnekuvia (päivitetty 2011) 10. Lepakkoselvitys 2011 11. Täydentävä luontoselvitys 2011 12. Maastomuistiinpanot voimajohtoreitiltä 13. Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiselostus (EPV Tuulivoima Oy:lle laatinut Ramboll Finland Oy) 14. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta 10.2.2011 Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma (EPV Tuulivoima Oy:lle laatinut Ramboll Finland Oy 2.3.2009) Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehdyt selvitykset: luonnon tilan perusselvitys linnustoselvitys liito-oravaselvitys maisemaselvitys varjostusselvitys meluselvitys huoltotiesuunnitelma Muinaisjäännösinventointi (Museovirasto, Katja Vuoristo, 2009) 6

1 Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Kristiinankaupungin kaupunginhallitus päätti kaavoituksen vireilletulosta 3.9.2009. Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Vaasassa 13.11.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville kaavan valmisteluvaiheen ajaksi joulukuussa 2009. Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 20.9. 20.10.2010. Metsälän tuulivoimahankkeen YVA arviointiselostus oli nähtävillä 4.11. 9.12.2010. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiselostuksesta 10.2.2011. Kevään syksyn 2011 aikana tehtiin yhteysviranomaisen lausunnossa edellytettyjä lisäselvityksiä ja jatkettiin osayleiskaavan suunnittelua. Kaavaehdotus ja sen asiakirjat valmistuivat 14.12.2011. 1.2 Osayleiskaava Suunnittelualueelle osoitetaan ohjeellisesti paikat 42 tuulivoimalalle Lisäksi osoitetaan tuulivoimaloille kulkuyhteydet, sähkönsiirtoreitit ja sähköasemat. 1.3 Toteuttaminen Tuulivoimapuiston toteuttaa EPV Tuulivoima Oy. Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui syksyllä 2010. EPV Tuulivoima Oy päättää investoinneista YVA-menettelyn jälkeen. Hankkeiden toteuttamisen ajankohta riippuu hankkeen teknistaloudellisista reunaehdoista. 2011 Ramboll 7

2 Lähtökohdat 2.1 Luonnonympäristö 2.1.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kristiinankaupungin mantereisessa itäosassa noin 10 kilometrin etäisyydellä merenrannasta. Suunnittelualue on valtaosin kallioista ja kumpuilevaa maastoa. Maaston painanteissa on suoalueita, joista valtaosa on ojitettu. Suunnittelualue sijoittuu eteläboreaaliselle vyöhykkeelle ja tarkemmin Etelä-Pohjanmaan rannikon alueelle. Luonnonpiirteisiin vaikuttavia tekijöitä ovat alueen maantieteellinen sijainti ja paikallisilmasto. Lisäksi alueen ominaispiirteisiin on vaikuttanut maankohoamisilmiö. 2.1.2 Maisema Hankealue kuuluu ympäristöministeriön maisemamaakuntajaossa Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutuun. Suunnittelualue sijaitsee laajan selännealueen länsirinteellä. Korkeimmilta kohdiltaan noin +70,0 mpy oleva selänne rajaa hankealuetta idästä päin. Selänne laskee tasaisesti kohti länttä siten, että hankealueen länsipuolisilla peltoalueilla, Metsälän pohjois- ja eteläpuolella, maan pinnan korkeus on hieman yli +20,0 mpy. Hankealueen itä- ja kaakkoispuolella sen välittömässä läheisyydessä on kaksi järveä, Lilla Sandjärv ja Stora Sandjärv. Järvien eteläpuolella on laaja suoalue, Stormossen. Asutus on sijoittunut pääasiassa alavammille alueille peltojen ja valtatie 8:n läheisyyteen hankealueen länsipuolelle. Hankealueen maisema muodostuu pienimuotoisista kallio-, suo-, pelto- ja metsäalueista. Valtaosa hankealueesta on rakentamatonta metsäaluetta. Maisema on alueen metsäisyyden vuoksi suurelta osin sulkeutunut, suurempia avoimia alueita ovat hankealueen keskiosassa sijaitsevat pellot. Alueen eteläosassa on kaksi suurempaa suoaluetta, Stensmosanneva sekä Sandjärvmossen. Hankealueen asutus sijoittuu pääasiassa alueen läpi kulkevan lounais-koillissuuntaisen tien varteen. Hankealueen korkein kohta (+70,0 m) sijaitsee hankealueen itäisimmässä reunassa. 2.1.3 Maa- ja kallioperä Alueen maaperä on moreenipeitteistä kalliota. Kallioperän päällä oleva irtomaakerros on alueella ohut ja alueella on laajoja kalliopaljastumia. Soistuneissa notkelmissa moreenin päällä on ohuita turvekerrostumia. Lisäksi alueella on muutamia laajempia soita. 8

Kartta: Voimaloiden numerointi, YVA-selostuksen VE2 mukaiset sijoituspaikat. 2011 Ramboll 9

Kuva: Metsälän tuulivoimapuiston topografia. 2.1.4 Pohjavesi Suunnittelualueella ei sijaitse luokiteltuja, arvokkaita pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on Kallträskinkankaan 1 luokan pohjavesialue. Kallträskinkangas sijaitsee lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta valtatie 8:n länsipuolella. Tuulivoimapuiston alueelta ei ole pohjaveden virtausyhteyttä pohjavesialueelle. 10

Tuulivoimapuiston alueella irtomaakerros on hyvin ohut ja kallio on laajoilla alueella paljastunut, joten sadannasta suurin osa virtaa pintavetenä pois alueelta. Pieni määrä sadannasta imeytyy maaperään pohjavedeksi. Pohjaveden virtausmatkat ovat ohuessa maaperässä lyhyitä eikä kallioisella alueella muodostu laajaa yhtenäistä pohjavesiesiintymää. Pohjavesi purkautuu notkelmissa ojiin. Tuulivoimapuistoalueen länsipuolella, valtatien varressa, on muutamia asuinrakennuksia, joilla on kaivot. 2.1.5 Pintavedet Suunnittelualue sijoittuu Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueelle. Suunnittelualueella on tehty runsaasti metsäojituksia ja suunnittelualueen pohjoisosaan sijoittuu Kackorträsket-lampi. Suunnittelualueelle sijoittuu myös Metsälänjoki, joka saa alkunsa matalasta Lilla Sandjärvestä yhtyen Härkmerenjokeen suunnittelualueen ulkopuolella. Lilla Sandjärv ja Stora Sandjärv sijoittuvat suunnittelualueen välittömään läheisyyteen. 2.1.6 Tuulisuus Suomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ovat rannikkoalueet, merialueet ja tunturit. Paikkakohtaista ja entistä tarkempaa tietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksen alihankkijoineen toteuttaman Tuuliatlas-projektin valmistumisen myötä. Marraskuussa 2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas (http://www.tuuliatlas.fi) on tietokonemallinnukseen perustuva tuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkka kuvaus paikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudesta aina 400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina. Tuloksia on mahdollista tarkastella tässä vaiheessa tarkkuudeltaan 2,5 x 2,5 kilometrin karttaruuduissa, sekä rannikolla ja muutamilla sisämaan paikkakunnilla 250 x 250 metrin karttaruuduissa. 2.1.7 Kasvillisuus ja luontotyypit Metsälän hankealue on Porintien läheisyydessä sijaitseva suhteellisen laaja yhtenäinen metsäalue, jolla esiintyy kattavasti erilaisia luontotyyppejä. Valtaosa alueesta on metsätalouskäytössä. Peltoalueita on vain muutamia ja ne ovat pienialaisia, asutus on keskittynyt Santajärventien läheisyyteen. Hankealueesta tekevät omaleimaisen etenkin alueen keskiosaa hallitseva matalapiirteisten kallioalueiden ja suoalueiden muodostama mosaiikki. Kallioalueella sijaitsevat laajemmat suoalueet on ojitettu, mutta pienialaisia luonnontilaisena säilyneitä soistumia esiintyy runsaasti. Valtaosa kalliopainanteissa sijaitsevista soistumista on kangasrämeitä ja isovarpurämeitä. Pienet soistumat lisäävät kallioalueiden paikallisia monimuotoisuusarvoja. Puuntuotannollisesti karukkokankaita vähätuottoisemmat kalliot kuuluvat metsälain 10 :ssä määriteltyihin metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin elinympäristöihin, mikäli ne ovat luonnontilassa tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Tällaisten kohteiden metsiä tulee metsälain mukaan hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Metsälän hankealueella on laajalti paikoin vajaatuottoisia kallioalueita, joista osa on lähellä metsälain määritelmää. Pääosin myös kallioalueiden puusto talouskäytössä, sillä kallioalueet ovat enimmäkseen pienialaisia ja sijoittuvat kuivien ja kuivahkojen kankaiden lomaan. Kallioalueilla jäkäläkasvillisuus on peittävää. 2011 Ramboll 11

Kuva : Alueelle tyypillistä mäntyvaltaista kallioselännettä. Kallioalueiden läheisyydessä yleisimpänä metsätyyppinä ovat mäntyvaltaiset kuivahkot ja kuivat kankaat. Sekapuina männiköissä esiintyy tyypillisesti sekä hiesettä rauduskoivuja. Tuoreita kankaita esiintyy etenkin hankealueen pohjois- ja eteläkärjissä. Tuoreilla kankailla kuusikoissa lehtipuuston osuus on suurimmillaan pienvesien ja pienten peltoalueiden läheisyydessä. Näillä alueilla tavataan monin paikoin myös liito-oravaa. Liito-oravan esiintymisalueita on käsitelty jäljempänä kaavaselostuksessa sekä tarkemmin liitteenä olevassa erillisselvityksessä. Hankealueen arvokkaimmat luontokohteet ovat varttuneita järeitä kuusikoita sekä luonnontilaisena säilyneitä suoalueita. Laajoja varttuneita kuusikoita esiintyy etenkin hankealueen pohjoisosassa. Hankealueen laajimmat ja osittain luonnontilaisina säilyneet suoalueet ovat Sandjärvmossen, Sjömossen ja Stensmosanneva. Hankealueen luonnontilaisia suoalueita on kuvattu tarkemmin jäljempänä kappaleessa arvokkaat luontokohteet. Kuva: Varttunutta kuusivaltaista metsää tuoreella kankaalla. 12

Hankealueella sijaitsee runsaasti pienvesiä. Valtaosa näistä on alueella tehtyjä metsätalousojia. Edustavimmat pienvedet ovat Metsälänjoki sekä Lilla Sandjärven eteläpäähän laskeva paikoin luonnontilaisen kaltaisena säilynyt puro. Hankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevia järviä ovat Lilla Sandjärv ja Stora Sandjärv. Järvien rannoilla on jonkin verran loma-asutusta, mutta rakentamisen vähäisyydestä johtuen ranta-alueet ovat säilyneet osin luonnontilaisina. Hankealueen pohjoiskärjessä sijaitsee pieni ruovikkoreunainen lampi, Kackorträsket. Kackorträsketin laidoilla sijaitsevat suot on ojitettu. Voimajohtoreitistä (110 kv ilmajohto) on syksyllä 2011 valmistunut uusi suunnitelma. Voimajohtoreitin kaava-alueelle sijoittuva osa on tarkistettu maastossa syksyllä 2011, ks. kaavaselostuksen liite 12. 2.1.8 Arvokkaat luontokohteet hankealueella Alla esiteltyjen kohteiden lisäksi hankealueen arvokkaisiin luontokohteisiin kuuluvat myös liito-oravien esiintymisalueet, joita on käsitelty kappaleessa 2.1.10. Hankealueen linnustollisesti arvokkaita alueita on käsitelty kappaleessa 2.1.10. Metsälänjoki Metsälänjoki on luonnontilaisesti mutkitteleva virtavesi, joka saa alkunsa Lilla Sandjärven pohjoispäästä ja laskee Härkmerenojaan. Puro on paikoin hyvin kivikkoinen ja siinä on virtapaikkoja. Metsälänjoen rannat ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Metsälänjoki on arvokas pienvesi, jonka alueella tavataan talvisin mm. koskikaroja. Luontoarvojensa lisäksi Metsälänjoki tarjoaa kalastus- ja virkistysmahdollisuuksia. Kuva: Metsälänjoki Lilla Sandjärven eteläkärki Lilla Sandjärven eteläkärkeen laskeva puro on luonnontilaisen kaltainen, sillä puroa on suoristettu vain paikoin ja osin sen sijoittuu luontaiseen uomaansa. Puron reunoilla on lehtokasvillisuutta ja puusto on huomattavan järeää, alueella esiintyy myös liito-oravia. Lilla Sandjärven rannassa puron ympäristössä on lehtipuustoista luhtaista rantametsää, jonka alueella esiintyy runsaasti myös lahopuuta. 2011 Ramboll 13

Kuva: Puro Pikku-Santajärven eteläpuolella. Stensmosanneva, Sjömossen ja Sandjärvmossen Hankealueen keskiosassa sijaitsevien avoimien soiden keskiosat ovat säästyneet ojituksilta. Soiden ojitetut laiteet ovat muuttumiksi kuivuneita rämeitä ja karut ojittamattomat keskiosat lähes puuttomia nevoja. Avoimilla nevoilla kenttäkerroksen lajisto on niukkaa ja yleisimpiä lajeja mätäspinnoilla ovat tupasluikka, suokukka, pyöreälehtikihokki, kanerva ja vaivaiskoivu. Harvalukuisempia lajeja ovat tupasvilla, variksenmarja ja karpalo. Karuimmilla mätäspinnoilla kasvaa lisäksi runsaasti jäkälää. Mustikka- ja kangaskorpi Hankealueen eteläosaan sijoittuu vanhaa luonnontilaista mustikka- ja kangaskorpea. Sekapuuna esiintyy runsaasti haapaa ja myös lahopuuta on runsaasti. Kuva: Edustavaa luonnontilaista metsää. 14

2.1.9 Linnusto Tuulivoimapuiston pesimälinnusto Metsälän tuulivoimapuisto sijoittuu valtaosin laajojen kallioalueiden luonnehtimalle alueelle, jonka kasvillisuus koostuu pääosin eri tavoin käsitellyistä, havupuuvaltaisista kasvatusmetsistä. Hankealueen keskimääräiseksi linnustotiheydeksi saatiin linjalaskentojen perusteella noin 134 paria/km 2, joka on Etelä-Suomen alueen keskimääräisiä lintutiheyksiä selkeästi alhaisempi luku. Alueen pesimälinnuston vähyyttä selittävät osaltaan alueella tehdyt metsätaloustoimet sekä alueen karuus. Valtalajeina hankealueella ovat havu- ja havupuuvaltaisille sekametsille tyypilliset varpuslintulajit, kuten peippo (35,0 paria/km 2 ), pajulintu (15,0 paria/km 2 ), punarinta (10,9 paria/km 2 ) ja hippiäinen (14,5 paria/km 2 ) sekä valoisia kalliomänniköitä ja hakkuualueiden reunoja suosivat metsäkirvinen (7,3 paria/ km 2 ) ja harmaasieppo (8,0 paria/km 2 ). Suurimpia lintutiheydet ovat hankealueen pohjoisosissa, jossa on vielä jäljellä varttuneempia kuusivaltaisia sekametsiä. Näille alueille painottuvat myös kuusimetsille ominaisten lajien (mm. hippiäinen, tiltaltti, pyy ja punatulkku) havaitut reviirit. Hankealueen keski- ja eteläosiin sijoittuvat kallioalueet poikkeavat linnustoltaan kuitenkin merkittävästi muusta hankealueesta. Kallioalueiden pesimälinnuston huomionarvoisin laji on kehrääjä, joka esiintyy Metsälän suunnitellulla tuulivoimapuistoalueella hyvin runsaana. Maastolaskennoissa yöaikaisia havaintoja kehrääjistä tehtiin yli 20 paikalta, minkä perusteella alueella voidaan arvioida olevan vähintään 16 18 kehrääjäreviiriä. Kehrääjän kokonaiskannaksi Kristiinankaupungin alueella on vuonna 2002 arvioitu noin 80 reviiriä (Nousiainen 2002), jotka painottuvat arvioiden mukaan erityisesti Siipyyn ympäristön kalliomänniköihin. Yleisesti kehrääjälle soveltuvien elinympäristöjen määrä on Etelä- ja Keski-Suomen alueella kuitenkin melko rajallinen, minkä takia Metsälän alue voidaan yhdessä Siipyyn muiden kehrääjäalueiden kanssa arvioida jopa alueellisesti merkittäväksi kehrääjäkeskittymäksi. Kehrääjän ohella hankealueella esiintyvien kallioalueiden tyyppilajeihin lukeutuvat myös mm. valoisia mäntymetsiä suosivat käki ja leppälintu, joiden havaitut reviirit painottuivat selkeästi em. alueille. Metsäkanalinnuista metsoja tavattiin linnustolaskennoissa useita lajin keskimääräisen tiheyden noustessa alueella linjalaskentatulosten perusteella noin 2,6 pariin neliökilometriä kohden. RKTL:n riistakolmiolaskentojen avulla saatuihin metson keskimääräisiin tiheyksiin verrattuna metsojen määrä on Metsälän hankealueella kerätyn linjalaskenta-aineiston perusteella hieman ruotsinkielisen Pohjanmaan keskimääräisiä tiheyksiä (noin 1,8 paria/km 2 ) suurempi jääden kuitenkin selkeästi esimerkiksi muun Pohjanmaan metsotiheyksien alapuolelle (noin 4,2 paria/km 2 ). Kanalintutiheyksien arvioinnissa käytetyt menetelmät poikkeavat tässä yhteydessä kuitenkin jonkin verran toisistaan, minkä takia vertailua on syytä pitää ensisijaisesti suuntaa antavana. Metson ohella metsäkanalinnuista hankealueella esiintyy säännöllisesti myös teeriä. Teeri ei kuitenkaan yleensä viihdy karuimpien kalliomänniköiden alueilla, minkä takia lajin esiintymisen kannalta parhaat elinympäristöt sijoittuvat pääosin hankealueen pohjoisosiin sekä alueen itäreunan suurien suoalueiden läheisyyteen. Keväällä 2011 toteutettuihin lisäselvityksiin lukeutuu metsojen soidinpaikkakartoitus. Yhtenäisiä metsäalueita suosivista lajeista erityisesti metson kanta on Metsälän suunnittelualueella nykyisin hyvin vahva ja alueella havaittiin kevään 2011 soidinpaikkakartoitusten yhteydessä kaikkiaan kolme aktiivista metson soidinpaikkaa sekä yksi mahdollinen soidinalue, jossa soidinpaikan tarkka sijainti ja soitimen koko jäivät kuitenkin epävarmaksi. Havaituista soidinalueista suurimmat sijoittuvat erityisesti suunnittelualueen keskiosiin, kun taas alueen eteläosista ei löydetty havaintoja aktiivisista soitimista. Kuitenkin myös näillä alueilla esiintyy paikoitellen pienialaisia kalliopaljastumia, jotka sopivat metson kannalta potentiaalisiin lisääntymis- ja soidinalueisiin. Tästä syystä on mahdollista, että näillä alueilla sekä suunnittelualueen reunojen ulkopuolella esiintyy soidinalueita, joita ei tämän selvityksen puitteissa löydetty. Erityisesti Mäntykankaan alueelle sijoittuvan soidinpaikan kukkomäärä (vähintään 7) on tässä yhteydessä huomattavan korkea (reviirikukkojen määrä Etelä- ja Keski-Suomen käsitellyillä metsäalueilla yleensä 1 4, mm. Virtanen 2006), mikä nostaa tämän soidinalueen merkitystä Metsälän alueen metsopopulaation kannalta. 2011 Ramboll 15

Soidinpaikkakartoituksen tulokset sekä havaittujen soidinkeskusten sijainti on esitetty yksityiskohtaisesti erillisraportissa, joka karttoineen toimitetaan suojelusyistä ainoastaan viranomaisten käyttöön. Taulukko: Tuulivoimaloiden lukumäärät arvioidun soidinkeskusten alueella sekä niitä ympäröivillä päiväreviirivyöhykkeillä (perustuen YVA-menettelyn vaihtoehdon VE 2 mukaiseen hankesuunnitelmaan). Kukkojen lukumäärä kevään 2011 havaintojen perusteella Voimaloiden lukumäärä soidinkeskuksen alueella Voimaloiden lukumäärä päiväreviiri-vyöhykkeellä Mäntykangas 7 0 7 Åängen 3 4 0 3 Simonasmossen 1 3 0 9 Storberg 1-2? 0-1 4 Petolinnuista hankealueella pesivät maastossa tehtyjen havaintojen perusteella ainakin kana-, varpus-, hiiri- ja mehiläishaukka sekä viiru- ja suopöllö, joiden kaikkien pesät löydettiin maastolaskentojen aikana viirupöllöä lukuun ottamatta. Viirupöllöltä havaittiin pesäpuun sijaan huhuileva koiras hankealueen eteläosissa Stenmosannevan lounaispuolella sekä maastopoikue Söderändanilla. Suopöllölle soveltuvia elinympäristöjä (avosuot, peltoympäristöt) on hankealueella viirupöllön sijaan rajallisemmin niiden painottuessa alueen etelä- ja kaakkoisosiin Stormossenin ja Furmosan laajojen avosuoalueiden ympäristöön. Näillä alueilla havaittiin linnustoselvitysten yhteydessä kaikkiaan kaksi suopöllöreviiriä, joista toiselta löydettiin aikuisen linnun ohella myös pesä. Päiväpetolinnuista kana- ja hiirihaukan pesäpuut sijoittuvat hankealueen keskiosiin Mäntykankaalle ja vastaavasti mehiläishaukasta tehtiin pesälöytö alueen itäosista Österbackin alueelta. Petolintujen yksityiskohtaisia pesäpaikkoja ei tässä yhteydessä suojelullisista syistä paljasteta, mutta karttaesitykset on toimitettu viranomaisille. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei WWF:n merikotkatyöryhmältä saadun tiedon mukaan sijaitse tunnettuja merikotkareviirejä tai lajin tiedossa olevia pesäpuita. Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee useita suurempia vesi- ja kosteikkoalueita, joiden linnustoa kartoitettiin yleisellä tasolla linnustoselvitysten yhteydessä. Järvistä hankealueen läheisyyteen sijoittuvat Stora ja Lilla Sandjärv, kun taas hankealueella sijaitsevista suoalueista linnuston kannalta merkittävimpiä ovat vielä laajalti ojittamattomat Stormossenin, Furmosan ja Stenmosannevan alueet. Hankealueen vesistöt ovat kasvillisuudeltaan pääasiassa varsin karuja, eivätkä ne siksi muodosta vesilintujen kannalta erityisen merkittävää elinympäristöä. Suojelullisesti huomionarvoisista lajeista EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista kuikka pesii molemmilla Santajärvillä. Kuikan lisäksi Stora Sandjärvin pesimälinnustoon kuuluvat tehtyjen maastokäyntien mukaan vesija rantalinnuista ainakin mm. telkkä, tavi, sinisorsa, tukkasotka, kalalokki sekä kahlaajista rantasipi ja taivaanvuohi. Lilla Sandjärvin pesimälinnusto muodostuu vastaavista lajeista ollen kuitenkin kokonaisuudessaan hieman karumpi. Ojittamattomien suoalueiden linnusto muodostuu havaintojen mukaan pääosin suoluonnolle ominaisesta lajistosta, joista alueella pesivät em. suopöllön ohella mm. kurki, kapustarinta, liro ja niittykirvinen. Stormossenille on rakennettu tekopesä sääksen pesintää varten, mutta kesällä 2009 pesän ei havaittu olevan asuttu. Suolajiston kannat ovat Etelä-Suomen alueella taantuneet merkittävästi 1900-luvun aikana soiden ojituksista johtuen, minkä takia hankealueen laajoilla suoalueilla on suolinnuston kannalta paikallista ja alueellista arvoa. 16

Taulukko: Hankealueella ja sen lähiympäristössä havaitut, suojelullisesti merkittävät lajit. Lajin uhanalaisuus = lajin uhanalaisuusluokitus Suomessa, NT = silmälläpidettävä laji, RT = keskiboreaalisella Pohjanmaan vyöhykkeellä (vyöhyke 3a) alueellisesti uhanalainen laji. Luonnonsuojelulaki = Luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaiset ja erityisesti suojellut lajit, U = uhanalainen laji. Lintudirektiivi = EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji. Laji Uhanalaisuus 2010 Luonnonsuojelulaki Lintudirektiivi Kuikka (Gavia arctica) - - x Pyy (Bonasa bonasia) - - x Teeri (Tetrao tetrix) NT - x Metso (T. urogallus) NT, RT - x Kurki (Grus grus) - - x Kapustarinta (Pluvialis apricaria) - - x Liro (T. glareola) RT - x Mehiläishaukka (Pernis apivorus) VU - x Hiirihaukka (Buteo buteo) VU - - Käki (Cuculus canorus) - - - Viirupöllö (Strix uralensis) - - x Suopöllö (Asio flammeus) - - x Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) RT - x Palokärki (Dryocopus martius) - - x x Isolepinkäinen (Lanius excubitor) - - Muuttolinnusto Kristiinankaupungin alueella Pohjanlahden rannikko muodostaa sekä keväisin että syksyisin merkittävän muuttoreitin erityisesti vesi- ja lokkilajeille sekä mm. kuikille. Sen sijaan esimerkiksi varpuslintujen, kurkien ja päiväpetolintujen muutto painottuu Pohjanmaalla usein selkeämmin mantereen puolelle, jossa niiden muutto keskittyy usein muuttoa ohjaavien johtolinjojen (mm. harjanteet, leveät joenuomat, laajat, alavat peltoalueet) läheisyyteen. Lintujen muuttoreittejä ei yleensä kuitenkaan ole mahdollista määritellä selkeinä linjoina, vaan ne jakautuvat usein leveiksi käytäviksi, joiden sisällä yksittäisten lintujen ja parvien muuttoreitit voivat vaihdella esim. lintulajin tai sääolosuhteiden mukaan. Yleisesti muuttajamäärät ovat kuitenkin suurimpia muuttokäytävän ydinalueilla niiden vähentyessä lähestyttäessä käytävän reunoja. Metsälän tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin metsävaltaiselle kallio- ja suoalueelle, jossa ei sijaitse selkeitä lintujen muuttoa ohjaavia linjoja. Tästä syystä myös lintujen muutto on hankealueella pääosin hajanaista pikkulintujen ja rastaiden muodostaessa yksilömäärillä mitattuna suurimman lajiryhmän. Suurista lintulajeista hankealueen kautta muuttaa vuosittain pieniä määriä mm. laulujoutsenia ja metsähanhia, joiden muutto kulkee havaintojen perusteella pääosin hankealueen länsireunaa sivuten. Hankealueen länsipuolella sijaitsevat Metsälän Pakankylän peltoalueet muodostavat sekä hanhien että joutsenien kannalta huomionarvoisan kerääntymäalueen, joka ohjaa merkittävällä tavalla Metsälän kautta kulkevaa muuttoa. Metsälän Pakankylän kautta muuttavista hanhista osa muuttaa myös 8-tien itäpuolitse suunnitellun tuulivoimapuistoalueen ylitse. Joutsenien ja hanhien ohella hankealueen kautta muuttaa suoritettujen havainnointien perusteella myös pieniä määriä peltoympäristölle ominaisia lajeja (mm. sepelkyyhkyjä ja 2011 Ramboll 17

töyhtöhyyppiä) sekä päiväpetolintuja (mm. hiirihaukka ja piekana), joiden määriin hankealueen ympäristössä olevat peltoalueet todennäköisesti osin vaikuttavat. Näidenkin lajien muutto on joutsenien ja hanhien tapaan painottunut hankealueen länsipuolelle 8-tien läheisyyteen. Syysmuuton kannalta hankealueen merkittävin laji on kurki, jonka muutto tapahtuu Suomessa usein varsin keskittyneesti Pohjois-Pohjanmaan, Suomenselän ja Pohjanmaan alueiden kautta. Kurjet hyödyntävät muutollaan voimakkaasti maanpinnassa syntyviä nousevia ilmavirtauksia, termiikkejä, minkä takia ne muuttavat usein mielellään maa-alueiden yläpuolella. YVA-menettelyn aikana toteutetussa syysmuutonseurannassa havaittiin kaikkiaan noin 900 muuttavaa kurkea, joista valtaosa muutti pääosin hankealueen itäosien yli. Tuulet vaikuttavat usein selkeästi kurkien muuttoreitteihin, minkä takia kurkien määrät voivat hankealueella vaihdella voimakkaasti vuosien ja päivien välillä. Suurimpia kurkien muuttajamäärät ovat Pohjanlahden rantavyöhykkeellä yleensä itä- ja koillistuulien aikana, jolloin kurkimuutto ohjautuu kauemmas länteen. Mantereen päällä sekä kurjet että päiväpetolinnut lentävät yleensä hyvin korkealla nousevien ilmavirtausten eli termiikkien kannattamina, jolloin ne muuttavat usein selkeästi tuulivoimaloiden toimintakorkeuksien yläpuolella. Merikotkia liikkuu Metsälän hankealueella säännöllisesti sekä kevät- että syysmuuttokausien aikaan. Merikotkien osalta muuttavien kotkien määritteleminen on kuitenkin vaikeaa, koska hankealueella havaittiin säännöllisesti myös kierteleviä, todennäköisesti Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella pesiviä yksilöitä. Muutontarkkailun aikana merikotkia havaittiin kaikkiaan 19 (8 keväällä, 11 syksyllä), joiden lentoreitit kulkivat valtaosin hankealueen itä- ja eteläosien kautta hankealueen vesialueita (Stora ja Lilla Sandjärv) seuraillen. Myös Raippaluodossa satelliittilähettimellä merkitty merikotka Meri muutti syksyllä 2009 pääosin tätä reittiä suunnaten paikannustietojen mukaan Uttermossan ja Stora Sandjärvin jälkeen lounaaseen kohti Västervikiä. Linnustoselvityksen aikana havaitut merikotkat lensivät hankealueella pääosin tuulivoimaloiden toimintakorkeuksissa 80 100 metrin korkeudella. Metsäisyydestään sekä peltojen ja kosteikkojen pienestä määrästä johtuen hankealueen merkitys lintujen muutonaikaisena ruokailu- tai lepäilyalueena on hyvin pieni. Alueen läheisyydessä sijaitsevat Stora ja Lilla Sandjärvien vesialueet eivät muutontarkkailun aikana tehtyjen laskentojen perusteella muodosta vesilintujen kannalta merkittävää kerääntymäaluetta, vaan alueilla havaitut vesilintumäärät jäävät kokonaisuudessaan vaatimattomiksi. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevista kohteista Pakankylän peltoalueet muodostavat kuitenkin pienimuotoisen kerääntymä- ja ruokailualueen erityisesti alueen kautta muuttaville laulujoutsenille, metsähanhille sekä sorsalinnuille. Toinen erityisesti laulujoutsenien ja metsähanhien kannalta tärkeä levähdys- ja ruokailualue sijoittuu hankealueen pohjoispuolelle Merijärven alueelle, jossa havaittiin mm. 9.4.2009 59 laulujoutsenen ja 42 metsähanhen kerääntymät. 2.1.10 Liito-oravat Liito-oravan esiintymistä hankealueella selvitettiin YVA:n yhteydessä keväällä 2009 ja muuttuneiden voimalanpaikkojen osalta keväällä 2011 (ks. kaavaselostuksen liitteet). Hankealueelle sijoittuu useita liito-oravien elinympäristöjä. Toisaalta hankealueen keskiosissa vallitsevat laajalti liito-oravien elinympäristöiksi soveltumattomat mäntyvaltaiset kalliometsät. Liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä on etenkin hankealueen pohjoisosassa, jonka varttuneissa kuusikoissa tehtiin runsaasti havaintoja liito-oravista. Muut havainnot liito-oravista sijoittuivat peltojen läheisyyteen ja pienvesien varsille. Havaintopaikat on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 11. Hankealueen suuren pinta-alan vuoksi on mahdollista että alueella on sellaisia liito-oravan elinalueita, jotka eivät selvityksissä tulleet esiin. Selvityksissä pääpaino on ollut käytettävissä olevien suunnitelmien mukaisilla rakentamispaikoilla sekä niiden läheisyydessä. 18

2.1.11 Lepakot Hankealueella on tehty lepakkoselvitys maastokauden 2011 aikana (Bathouse, ks. selostuksen liitteet). Kartoituksen yhteydessä Metsälän selvitysalueella havaittiin viisi lepakkolajia: pohjanlepakko, vesisiippa, viiksi-/isoviiksisiippa (laskettu kahdeksi lajiksi) sekä pikkulepakko. Paikallisten lepakoiden määrää alueella ei todettu merkittävän suureksi. Selvityksessä todettiin myös suurin osa tuulivoimaloille suunnitelluista sijoituspaikoista luontotyypeiltään sellaisiksi, etteivät ne yleisesti ole lepakoiden käytössä (hakkuut, kuivahkot kalliomänniköt). Elinympäristöiltään lepakoille soveltuvimmat alueet sijoittuvat voimaloiden numero 3 ja 36 läheisyyteen (huomaa, että lepakkoselvityksessä käytetty voimaloiden numerointi poikkeaa YVA:ssa ja kaavaselostuksessa käytetystä numeroinnista). 2.1.12 Kalasto ja kalatalous Hankealueen pienvedet kuuluvat Kristiinankaupungin Isojoen kalastusalueeseen ja Metsälän osakaskuntaan, joka ei ole järjestäytynyt. Pohjanmaan ELY-keskukselta saatujen tietojen mukaan Skaftungin alueella viimeisimmät hankealuetta lähimmät kalojen istutukset on tehty vuonna 2004 Kristiinankaupungin rannikolla. Tuolloin on istutettu vaellussiikaa ja meritaimenta. On mahdollista, että kalat voivat nousta Härkmerenjokeen ja siitä edelleen hankealueen pienvesiin. Lilla Sandjärvestä alkunsa saavalla Metsälänjoella on yhteys mereen kluuvijärviin kuuluvan Härkmerenselän kautta. Härkmerenselkä on luokiteltu happamaksi tai erittäin happamaksi. Vedenlaatuun ovat vaikuttaneet mm. veden pinnan alentaminen, ruoppaukset ja maatalous. Järvi on Natura 2000-suojelukohde. Härkmerenselän kalastoa on selvitetty Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousyksikön toimesta vuosina 1997 1998. Selvityksen mukaan järvessä kutevat hauki, ahven, särki, lahna, kiiski, säyne ja made. Järveen johtavassa Härkmerenjoessa, johon Metsälänjoki yhtyy, on havaittu kutevan haukia, ahvenia ja särkiä. Rapuja ja nahkiaisia on istuttu ainakin ennen vuotta 1995, mutta niiden nykytilasta ei ole tietoa. Kulku mereltä Metsälänjokeen on matalan veden aikaan estynyt Härkmerenojan alaosalla olevan huonokuntoisen padon vuoksi. Muulloin kalan kulku on mahdollista. Lisäksi kalan vaellusta hankaloittaa pitkä peltoalueella virtaava jakso, joka ei tarjoa mm. lohikalastolle sopivaa elinympäristöä. Metsälänjoki on monipuolinen virtavesikohde. Joen kalastoa ei ole kuitenkaan tarkemmin selvitetty. Lilla ja Stora Sandjärven kalastosta ei ole tarkkaa tietoa, mutta arvion mukaan kalalajit koostuvat kevätkutuisista kaloista (hauki, ahven ja särki). Järvillä tapahtuva kalastus on pienimuotoista virkistyskalastusta ja siitä vastaavat pääasiassa rannoilla sijaitsevien huviloiden omistajat (suullinen tiedonanto, kalastusalueen isännöitsijä Paavo Rantala). On mahdollista, että Lilla Sandjärveen nousee kaloja Metsälänjoen kautta. Hankealueella sijaitsevien muiden purojen ja ojien kalastosta ei ole tarkkaa tietoa. Oletettavaa on niiden sijoittumista ja valuma-aluetta tarkasteltaessa, että ne eivät ole soveltuvia kalojen elinympäristöjä ja kalastuskohteita. Suurin osa alueen pienvesistä on ojitusojia tai muita ojia, jotka keräävät lähivaluma-alueen pintavedet. 2011 Ramboll 19

2.1.13 Luonnonsuojelu 2.1.13.1 Natura-alueet Suunitttelualueella ei sijaitse Natura 2000-alueita. Tuulivoimapuiston hankealueen läheisyydessä sijaitsevat Natura-alueet on esitetty oheisessa taulukossa. Alueen status Alueen nimi ja koodi Etäisyys Natura 2000, SPA/SCI Lapväärtin kosteikot FI0800112 2 km Natura 2000, SPA/SCI Hanhikeidas FI0800026 7 km Natura 2000, SPA/SCI Haapakeidas FI0200021 8,5 km Natura 2000, SCI Kukilankeidas FI0200017 8,5 km Natura 2000, SCI Mankaneva FI0200018 8,5 km Natura 2000, SCI Kasalanjokisuu 12 km Natura 2000, SPA/SCI Kristiinankaupungin saaristo FI0800134 12 km Natura 2000, SCI Lapväärtinjokilaakso FI0800111 12 km Natura 2000, SPA Lålbyn peltoaukea FI0800162 13 km 2.1.13.2 Muut suojelualueet Suunnittelualueella ei sijaitse suojelualueita. Tuulivoimapuiston hankealueen läheisyydessä sijaitsevat seuraavat suojeluohjelmiin kuuluvat alueet: Alueen status Alueen nimi ja koodi Etäisyys Lintuvesiensuojeluohjelmaalueet Härkmerifjärd,Lapv.J.Suisto-Norr.Fj- Syndersj,Blomtr. LVO100213 2 km Ramsar-alueet Lapväärtin lintuvedet 3FI017 2 km Harjujensuojeluohjelmat Kiviringit HSO100092 4,5 km Soidensuojeluohjelma Hanhikeidas SSO100272 7 km Soidensuojelualueet Soidensuojeluohjelma Haapakeitaan soidensuojelualue SSA020007 Haapakeitaan-Huidankeitaan-Mustasaarenkeitaan alue SSO020076 7 km 8,5 km Soidensuojeluohjelma Kukilankeidas SSO020061 8,5 km Soidensuojeluohjelma Mankaneva-Kakkurinneva SSO020060 8,5 km Lintuvesiensuojeluohjelmaalueet Kotolahti-Riispyynlahti ja Österbackanlahti LVO020060 12 km Rantojensuojeluohjelma Domarkobban RSO100055 12 km Suojelualueet on esitetty kartalla, joka on tämän selostuksen liitteenä 2. 2.1.14 Maa- ja metsätalous Suunnittelualue on metsätalouskäytössä. 20

2.2 Rakennettu ympäristö 2.2.1 Asuminen Osayleiskaavan alueella sijaitsee noin 20 asuinrakennusta, joista useimmat ovat Pakankylässä valtatien varrella sekä muutama sisämaan lomarakennus. Asuinrakennuksia on osayleiskaava-alueen läheisyydessä Metsälän kylässä valtatien länsipuolella sekä Uttermossan kylässä osayleiskaavan koillispuolella. Loma-asuntoja on suunnittelualueen läheisyydessä etenkin järvien (Lilla ja Stora Sandjärv) rannoilla. Asuin- ja lomarakennusten sijainti on esitetty liitteessä 3. 2.2.2 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella harjoitetaan metsätaloutta eikä sillä ole työpaikkoja. Kristiinankaupungin alueen merkittävimmät elinkeinot ovat teollisuus ja valmistus (25 %), maa- ja metsätalous (12 %), matkailu ja palvelut (63 %). Tiedot ovat vuodelta 2006. Työpaikkoja kaupungin alueella on vajaat 2800 kpl. Aktiivisia, kasvavia pk-yrityksiä toimii eri puolilla Kristiinankaupunkia. Tärkeitä toimialoja ovat metalliteollisuus ja puunjalostus, joissa on noin 770 teollisuustyöpaikkaa. Teollisuus- ja palvelualojen yrityksiä on n. 600 kpl. Elintarviketeollisuuden pääasiallinen tuotantosuunta on perunanviljely ja siihen liittyvä jatkojalostus. Myös kauppa ja palveluala ovat tärkeitä toimialoja. Kesällä 2009 kaupungin työttömyysaste oli 6,8 %. Kaupungilla on vuosisataiset perinteet koko alueen kaupankäynnin sekä päivittäistavara- että kestohyödykekaupan keskuksena. Suurimmat työnantajat kaupungin ja terveyskeskuksen rinnalla ovat Suomen Terveystalo, Pohjolan Voima Oy, Stora Enson pakkaustarviketehdas, Puu-Component, Kristina Keittiö ja ABCliikennemyymäläasema. Kristiinankaupungin alueella toimivia maatiloja on noin 320. Maatiloista suurin osa viljelee perunaa. Metsälän tuulivoimapuiston hankealueen välittömässä läheisyydessä valtatie 8:n varrella sijaitsee myös alihankkijoilta perunoita ostava Öströmin Perunatuote Oy Ab. Hankealueen välittömään läheisyyteen sijoittuu myös Metsälän baari. 2.2.3 Virkistys Osayleiskaavan alueella ei ole virkistysalueita. Osayleiskaavan lähellä sijaitsevia virallisia virkistyskäyttökohteita ovat virkistysalue Lilla Sandjärvin koillisosassa sekä uimaranta Lilla Sandjärvin pohjoisosassa. Virkistysalue on merkitty Vaasan rannikkoseudun seutukaavaan, ja Kristiinankaupungin rantayleiskaavaan. Kyseinen virkistysalue on tarkoitettu pääasiassa lähiulkoilua ja virkistyskeskuksia varten. Hankealueen läheisyydessä sen itäpuolella sijaitsee Pohjanmaan maakuntakaavaan merkitty virkistys-/matkailukohde Soldat. Se tarjoaa ravitsemis- ja kahvilatoimintaa sekä majoituspalveluja. Soldatin vanhassa entisöidyssä torpassa järjestetään nykyisin myös erilaisia tapahtumia. Soldatin torpan läheisyyteen on vuonna 2009 valmistunut uusi vaellusreitti. Tämän vaellusreitin nähtävyyksiä ovat mm. Ristikallio sekä Tönijärvi, joka on myös kalastuskohde. Osa reitistä sijoittuu osayleiskaavan itäosaan. 2011 Ramboll 21

22 Kuva: Uttermossan ulkoilureitti.

Virallisten virkistyskäyttökohteiden lisäksi osayleiskaava-alueen ja sen lähialueiden virkistyskäyttöön kuuluvat myös mm. retkeily, marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus. Metsäalueet tarjoavat runsaasti erilaisia virkistyskäyttömahdollisuuksia lähistön asukkaille. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtyyn asukaskyselyyn vastanneista hankkeen lähialueen asukkaista (etäisyys alle 4 km hankealueesta) 59% käyttää hankkeen lähialueita ulkoiluun vähintään kuukausittain. Kyselyyn vastanneista yli 4 km etäisyydellä asuvista 27% käyttää hankkeen lähialueita ulkoiluun vähintään kuukausittain. Asukaskyselyssä nousi esiin myös hankealueen hyötykäyttöarvo. Kyselyyn vastanneista lähialueen asukkaista 74% hyötykäyttää hankkeen lähialueita vähintään vuosittain marjastukseen, metsästykseen tai sienestykseen. Kyselyyn vastanneista yli 4 km etäisyydellä hankealueesta asuvistakin 69% hyötykäyttää hankkeen lähialueita vuosittain tai useammin. Hankkeen hyötykäyttöarvo nousi esiin myös alueella tehtyjen maastotöiden yhteydessä. Alueella tavattiin Kärjenkoskelta hankealueelle marjastamaan tulleita henkilöitä, jotka tiesivät kertoa hankealueen olevat suosittua mustikan- ja puolukanpoimimisaluetta myös Kristiinankaupungin keskustaajamassa asuville henkilöille. Aluetta käytetään paljon myös sienestykseen. Alueen hyvä saavutettavuus autolla nostaa kävijöiden määrää. 2.2.4 Liikenne Osayleiskaava-alue sijaitsee valtatie 8:n (Porintie) välittömässä läheisyydessä tien itäpuolella. Alueen pohjois- ja itäpuolella on Uttermossantie. Uttermossantieltä kääntyy kaksi osayleiskaava-alueelle johtavaa sorapintaista tietä, Lillträskintie ja Sandvikintie. Lillträskintie yhtyy alueen poikki kulkevaan Santajärventiehen. Alueen eteläosan poikki kulkee myös Österbackantie. Näiden teiden lisäksi valtatie 8:lla on useita suunnitelualueelle johtavien metsäautoteiden liittymiä. Porintien keskimääräinen liikenne vuonna 2008 oli 2352 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Uttermossantiellä liikenne oli 126. Raskaan liikenteen osuus Porintiellä oli 511 ajoneuvoa/vrk ja Uttermossantiellä 5 ajoneuvoa/vrk. 2.2.5 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai alueita. Lähimmät kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt sijaitsevat noin neljän kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Osayleiskaava-alueen läheisyydessä sijaitsevia kulttuuriympäristöjä ovat mm. Härkmeren kylän kulttuuriympäristö sekä Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema. Härkmeren maisema-alue (MAO100108) sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen pohjoisosasta. Härkmeren maisema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurimaisema-alueeksi. Sen arvot perustuvat eheänä säilyneeseen kulttuurimaisemaan, jota avoin viljelymaisema, komeat talonpoikaisrakennukset nauhamaisina kylätievarsilla sekä rikas luonto rytmittävät. Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sen eteläpuolella. Honkajärven kylässä on perinteistä rakennuskantaa Vanhatalon, Pohjola-Mattilan ja Kallelan (ent. Erkkilä) tiloilla. Talojen arkkitehtuuri on hyvin koristeellista, erityisesti mitä tulee kuisteihin ja vellikelloihin. Kyläasutusta ympäröivät pienialaiset pellot ja hakamaat. Lähimmät kulttuurimaisemat on esitetty liitekartalla 4. 2011 Ramboll 23

2.2.6 Muinaismuistot Suunnittelualueen luoteiskulmassa on kaksi rekisteröityä muinaisjäännöstä: Kristiinankaupunki Lappfjärd-Back 1, hautaröykkiö Kristiinankaupunki Lappfjärd-Back 2, hautaröykkiö Lappfjärd Back 2 koostuu kahdesta osasta, jotka sijaitsevat noin 400 m toisistaan. Niistä koillinen sijaitsee kaava-alueella. Kohteiden rauhoitusluokka on 2, mikä tarkoittaa, että kohteiden arvon selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. Lisäksi Pakankylän eteläpuolella valtatien 8 itäpuolella kalliolla sijaitsee hajoitettu röykkiö, Sideby-Råddskogen, joka on tuhoutunut, eikä enää rauhoitettu. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsee useita muita muinaisjäännöksiä. Kartta: Muinaisjäännökset 24

2.2.7 Tekninen huolto Metsälän tuulivoimaosayleiskaava-alueen itäpuolelle sijoittuu 220 kv voimajohto Ulvilasta Kristiinankaupunkiin. Tämän voimajohdon saneeraamisesta paikalleen 400 kv voimajohdoksi on tehty ympäristövaikutusten arviointi vuonna 2008 ja lunastuslupamenettely on meneillään. 2.2.8 Erityistoiminnat Suunnittelualueella ei ole erityistoimintoja. 2.2.9 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue ja sen ympäristö ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Hankealueen länsipuolelta on VT 8. Alueella ei ole muita merkittäviä melulähteitä. Nykytilanteessa hankealueen ja sen ympäristön melutilanteeseen vaikuttavat lähinnä tieliikenne sekä ajoittain maa- ja metsätaloustyössä käytettävät työkoneet. 2.2.10 Sosiaalinen ympäristö EPV Tuulivoima Oy:n Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuiston YVA:n asukasosallistumisen ja vaikutusten arvioinnin tueksi toteutettiin asukaskysely keväällä 2009. Kysely postitettiin hankealueen lähellä sijaitseviin kotitalouksiin, jotka sijaitsevat Kristiinankaupungissa ja Isojoella postinumeroalueilla 64440, 64450, 64460, 64820. Lisäksi Kristiinankaupungin keskustasta (postinumeroalue 64100) poimittiin satunnaisotantana 15 prosenttia talouksista väestörekisteritiedoista. Talouksista valittiin satunnaisesti yksi 18 79 -vuotias. Yhteensä kyselyjä lähetettiin 671. Vastauksia saatiin kaikkiaan 164, jolloin vastausprosentiksi tuli 24. Asukaskyselyn vastaajat kertovat ulkoilevansa alueella kesällä ja talvella, tarkkailevansa alueen luontoa sekä hyötykäyttävänsä aluetta. Hankealue ja sen lähimaastot tarjoavat asukkaille runsaasti erilaisia virkistyskäyttömahdollisuuksia, kuten retkeily, marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus. Hankealueen hyötykäyttöarvo nousi esiin myös alueella tehtyjen maastotöiden yhteydessä. Alueella tavattiin Kärjenkoskelta hankealueelle marjastamaan tulleita henkilöitä, jotka tiesivät kertoa hankealueen olevat suosittua mustikan- ja puolukanpoimimisaluetta myös Kristiinankaupungin keskustaajamassa asuville. Aluetta käytetään paljon myös sienestykseen. Alueen hyvä saavutettavuus autolla nostaa kävijöiden määrää. Asuinviihtyvyyden kannalta tärkeinä asioina vastaajat pitivät ilman laatua, yleistä turvallisuutta, ympäristön puhtautta ja rauhallisuutta sekä luonnonläheisyyttä ja liikenneturvallisuutta. Nykytilassa parhaat arviot sai luonnonläheisyys ja heikoimmat liikenneturvallisuus. 2.2.11 Maanomistus Osayleiskaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Hankkeesta vastaava on tehnyt vuokrasopimukset tuulivoimaloiden rakennusaloista niiden tilojen omistajien kanssa, joiden maille tuulivoimalat on tarkoitus rakentaa. 2011 Ramboll 25

2.2.12 Suunnittelutilanne 2.2.12.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010. Maakuntakaavassa on osoitettu seuraavaa kahtakymmentä vuotta silmällä pitäen maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet ja se ohjaa kuntien kaavoitusta. Maakuntakaavassa käsitellään kaikkia maankäyttömuotoja. Pohjanmaan maakuntakaavassa painottuu yhdyskuntarakenne, liikenne, energiahuolto ja rantojenkäyttö. Siinä on osoitettu merituulivoimala-alueet Korsnäsin ja Siipyyn edustoille ja maatuulivoimala-alueen Bergöön. Kaava sisältää lisäksi runsaasti kaupunkiseutujen ja jokilaaksojen kehittämistä koskevia alueiden käytön kehittämisperiaatteita. Maakuntakaava korvaa aiemmin vahvistetut kolme seutukaavaa. Maakuntakaavaa laadittaessa ei ole tutkittu tuulivoimalle soveltuvia alueita manneralueella. Osayleiskaava-alueella ei ole maakuntakaavassa aluevarausmerkintöjä. Osayleiskaava rajoittuu valtatien 8 tiealueeseen. sen viereen on osoitettu etelä-pohjoissuuntainen tietoliikenneyhteys (tl) Osayleiskaavan itäpuolella Tönijärven rannalle on merkitty virkistys-/ matkailukohde (merkintänä vihreä kolmio). Valtatie 8:n länsipuolelle on merkitty kylä (at) Metsälässä. Valtatie 8:n länsipuolella hankealueen läheisyydessä sijaitsee myös maakaasujohdon yhteystarve (k) sekä perinnemaisemakohde (merkitty vihreällä ympyrällä). Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta 26

2.2.12.2 Vaihekaava 2 Pohjanmaan liitto on ryhtynyt laatimaan vaihekaavaa 2, joka käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittumista Pohjanmaalla. Vaihekaavan 2 osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 14.10. 13.11.2009. Kaavaa varten on syyskuussa 2010 valmistunut selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla, ja se tulee muodostamaan lähtökohdan vaihekaava 2:lle. Selvityksen tuloksena on osoitettu 28 parhaiten soveltuvaa aluetta maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueiksi. Metsälän alue on mukana yhtenä ensisijaisesti suositeltavista alueista, jotka soveltuvat hyvin maakuntakaavan tuulivoimala-alueiksi. Vaihekaava 2:n luonnosvaihe ajoittuu vuoden 2012 alkupuolelle. kartta: ote maakuntaliiton selvityksestä Metsälän osalta 2011 Ramboll 27

2.2.12.3 Yleiskaava Lilla Sandjärvin ja Stora Sandjärvin rannoilla on voimassa Kristiinankaupungin rantayleiskaava vuodelta 2000. Rantayleiskaavassa on käytetty seuraavia merkintöjä: Merkintä RA (keltainen) VR (vihreä) SL-2 (turkoosi) M-1 (kellanvihreä) MU (vaaleanvihreä) W Merkinnän selitys LOMA-ASUNTOALUE. Numero osoittaa rakennuspaikkojen sallitun enimmäismäärän alueella. Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 2000 m2 ja rantaviivan vähimmäispituus on 40 m. Uudisrakennukset on sovitettava huolellisesti maisemaan, luonnon ympäristöön ja olemassa olevien rakennusten rakennustapaan ja -tyyliin. RETKEILYALUE. Alue varataan yleiseen retkeily- ja ulkoilukäyttöön. Alueelle saa rakentaa retkeily- ja ulkoilutoimintoja palvelevia tiloja. Maankäytössä ja rakentamisessa on otettava huomioon luonnon- ja maisemansuojelunäkökohdat. Alueelle tulee tarvittaessa laatia käyttösuunnitelma. LUONNONSUOJELUALUE, JOLLA ON PAIKALLISTA MERKITYSTÄ. Alueelle ei saa rakentaa uudisrakennuksia tai suorittaa toimenpiteitä, jotka voivat turmella alueen luontoa. Alueella on voimassa MRL 43 :ssä tarkoitettu toimenpidekielto. Alueen jäljellä oleva rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty saman maanomistusyksikön muulle maankäyttöalueelle (AO, AT, AM, RA, RM). Mikäli rakennusoikeuden siirtoa ei ole tehty on alueen mahdollinen laskennallinen rakennusoikeus esitetty erillisellä kaavamerkinnällä. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alueelle ei saa rakentaa uudisrakennuksia. Alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti sijoitettu saman maanomistusyksikön muulle maankäyttöalueelle (AO, AT, AM, RA, RA-2, RM-1, RM-2). MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, ULKOILUN OHJAAMIS- TAVETTA JA/TAI YMPÄRISTÖARVOJA. Alueelle ei saa rakentaa uudisrakennuksia. Alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti sijoitettu saman maanomistusyksikön muulle maankäyttöalueelle (AO, AT, AM, RA, RA-2, RM-1, RM-2). VESIALUE. (sininen) 28

Ote Kristiinankaupungin rantayleiskaavasta. 2.2.12.4 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa. 2.2.12.5 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kristiinankaupungin rakennusjärjestyksen 21.9.2000 ja muutokset 30.6.2006. 2.2.12.6 Tonttijako ja rekisteri Suunnittelualue kuuluu valtion kiinteistörekisteriin. 2.2.12.7 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maastotietokantaa, joka tulostetaan mittakaavassa 1:10 000. 2.2.12.8 Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 2.2.12.9 Suojelupäätökset Suunnittelualuetta koskevia suojelupäätöksiä ei ole. 2011 Ramboll 29

2.2.12.10 Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin Hankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraavia ympäristönsuojelua koskevia säädöksiä, suunnitelmia ja ohjelmia: YK:n ilmastosopimus EU:n ilmasto- ja energiapaketti EU:n energiastrategia Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pohjanmaan maakuntaohjelma Energiapoliittiset ohjelmat Ilmansuojeluohjelma 2010 Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro 40/2005 Natura 2000-verkosto Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2006 2016 Valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista Osaa näistä suunnitelmista ja ohjelmista on kuvattu tarkemmin tämän selostuksen kohdassa 3.4. Osayleiskaavan tavoitteet. 2.2.12.11 Metsälän tuulivoimapuiston suunnitelmat EPV Tuulivoima Oy:n tarkoituksena on rakentaa suunnittelualueelle enintään 42 tuulivoimalaitosta. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,5 5 MW. Tuulivoimalaitoksen kokonaiskapasiteetti voi olla yhteensä 105 210 MW. Sähköä tuulivoimalaitos voi tuottaa 300 600 GWh vuodessa. Tuulivoimalaitosten keskinäiset etäisyydet ovat vähintään 500 m. Laitosten etäisyyksiin vaikuttavat päätuulensuunnat, rakentamisolosuhteet, ympäristöarvot ja maisemaan soveltuvuus. Tuulivoimaloiden rakentamisaloiksi tarvitaan noin 40 m x 60 80 m kokoiset alueet. Tuulivoimalan tornin korkeus on enintään 140 metriä. Voimalan siipi on nykyisin enintään 60 70 m pituinen. Siten voimalan kokonaiskorkeus voi olla enintään 210 m. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemille tapahtuu maakaapelein. Sähköasemalta johdetaan 110 kv voimajohto kantaverkkoyhtiö Fingridin sähköasemalle. 30

2.2.12.12 Muut lähialueen tuulivoimalahankkeet Olemassa olevat tuulivoimapuistot Kristiinankaupungin rannikolla sijaitsee kolme 1 MW tuulivoimalaitosta. Suunnitellut tuulivoimapuistot Kristiinankaupungin edustan merituulipuisto (PVO Innopower) Kristiinankaupungin edustalla merialueella on tehty merituulipuiston ympäristövaikutusten arviointi. Merituulipuiston suunnittelualue sijaitsee noin 13 kilometrin etäisyydellä Metsälän tuulipuiston hankealueesta. Kristiinankaupungin edustan merituulipuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan maksimissaan noin 80 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yksikkötehot ovat 3 5 megawattia (MW). Kristiinankaupungin Siipyyn edustan merituulipuisto (Suomen Merituuli Oy) Siipyyn edustan merialueella on toteutettu merituulipuiston ympäristövaikutusten arviointi. Merituulipuiston suunnittelualue sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Metsälän tuulipuiston hankealueesta. Siipyyn edustan merituulipuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan noin 80 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yksikkötehot ovat 3 5 megawattia (MW). Alueen osayleiskaavoitus on käynnissä. Kristiinankaupungin Vanhan Närpiöntien tuulivoimapuistosta (PVO Innopower Oy) on laadittu ympäristöselvitykset ja osayleiskaava. Osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2011. Kristiinankaupungin Uttermossan tuulivoimapuiston suunnitelma. Metsälän osayleiskaava-alueen koillispuolelle on alueen maanomistaja (Nummela) suunnitellut tuulivoimapuistoa. Hankkeen selvitykset ovat käynnissä. Näiden lisäksi on Kristiinankaupungin alueella useita muita suunnitelmia tuulivoimapuistojen perustamiseksi. Merikarvian alueella on Korpi-Matin tuulivoimahanke, jonka YVA ja osayleiskaavoitus on käynnissä. Kartta: Lähiseudun tuulivoimapuistohankkeita. 2011 Ramboll 31

3 Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet 3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve EPV Tuulivoima Oy:n tavoitteena on rakentaa Metsälän alueelle tuulivoimapuisto, jossa on enintään 42 tuulivoimalaa. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osayleiskaavan laatimiseen on ryhdytty EPV Tuulivoima Oy:n aloitteesta. Kristiinankaupungin kaupunginhallitus on päättänyt kaavan laatimisesta kokouksessaan 3.9.2009. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Förfarandet för deltagande och samverkan samt planläggningens skeden beskrivs i programmet för deltagande och bedömning, som finns i bilaga 1 till beskrivningen. Hörande i delgeneralplanens beredningsskede ordnades 20.9 20.10.2010. Följande utlåtanden och åsikter om utkastet kom in: 4 utlåtanden: ELY-trafik, Fingrid, Fortum Sähkönsiirto, stadens miljöförvaltning 2 åsikter: Sydbottens Natur och Miljö rf, Nils-Erik Andtfolk Dessutom erhölls Försvarsmaktens utlåtande om projektet 16.11.2011. I utlåtandet konstateras att det inte behöver göras någon noggrannare utredning om eventuell radarpåverkan för Ömossa vindkraftsprojekt. 3.4 Osayleiskaavan tavoitteet 3.4.1 Hankkeen tavoitteet ja alueellinen ja valtakunnallinen merkitys EPV Tuulivoima Oy:n tavoitteena on rakentaa teknisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta toteuttamiskelpoinen tuulivoimapuisto. Suunnitellun hankkeen tavoitteena on toteuttaa ensisijaisesti laajentaa tuulivoimatuotantoa Pohjanmaan maakunnan alueella ja näin kehittää maakunnan omaa, uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvaa sähköntuotantoa. Euroopan komissio on asettanut tavoitteeksi nostaa uusiutuvien energialähteiden osuuden 21 prosenttiin sähkön kokonaiskulutuksesta vuoteen 2010 mennessä (Directive 2001/77/EC). Nykyisellään Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2011 puolessavälissä yhteensä noin 197 MW, joka vastaa kokonaisuudessaan noin prosenttia maamme koko sähköntuotantokapasiteetista. Toteutuessaan hanke olisi yhdessä muiden suunniteltujen tuulivoimapuistohankkeiden kanssa merkittävä edistysaskel sekä kansallisessa että kansainvälisessä ilmastostrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Lisäksi, koska tuulivoima ei tuotantovaiheessaan synnytä ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä, voidaan suunnitellun hankkeen avulla osaltaan vähentää Suomen energiantuotannossa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä ja siten osaltaan vaikuttaa Kioton sopimuksen mukaisten päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Pohjanmaan maakunta panostaa nykyisin voimakkaasti alueella sijaitsevan energiaklusterin kehittämiseen, jonka ytimessä on Vaasan seudulla sijaitseva energiateknologisen osaamisen keskittymä (yli 100 alan yritystä). Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevien yritysten avulla tuulivoimapuistojen valmistuksessa käytettävien komponenttien valmistaminen sekä tuulivoimapuiston rakentaminen pystyttäneen toteuttamaan logistisesti kustannustehokkaalla tavalla ja hyödyntämään siten alueen omaa työvoimaa ja erityisosaamista. Lisäksi alueella sijaitsevien energia-alan yritysten avulla tuulivoimapuiston huolto ja ylläpito pystytään todennäköisesti toteuttamaan alueen omia toimijoiden kanssa yhteistyössä, jolloin hanke tarjoaa etuja myös Pohjanmaan alueen elinkeinoelämälle ja työllisyydelle. 32

Suomen tuulivoimakapasiteetti on 197 MW, 130 tuulivoimalaa (toukokuu 2011). Tuulivoimalla tuotetaan noin 0,3 % Suomen sähkönkulutuksesta (noin 292 GWh vuonna 2010). 3.4.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Hankealuetta koskevat mm. seuraavat edellä mainittuihin aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet: Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. 2011 Ramboll 33

3.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 3.4.2.1 EU:n ilmasto- ja energiapaketti Eurooppa-neuvosto on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden toteutumista. 3.4.2.2 Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 maallemme uuden ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomeen tulee rakentaa vuoteen 2020 mennessä noin 2000 MW edestä tuulivoimaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomeen tulee rakentaa noin 700 tuulivoimalaitosta lisää. 3.4.2.3 Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007 2010 Pohjanmaan maakuntaohjelmassa todetaan mm. että monipuolisen energiantuotannon kehittäminen on maakunnan keskeisin prioriteetti. Rannikon hyvät tuuliolosuhteet luovat edellytyksiä myös tuulivoiman käytön lisäämiselle. 3.5 YVA:ssa tutkitut vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehdot käsittivät seuraavia tuulivoimapuiston osia: voimaloiden määrä voimaloiden korkeus ja teho yhdystiet tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko tuulivoimapuiston kytkeminen kantaverkkoon Vaihtoehtoisina suunnitelmina YVA selostuksessa esitettiin hankevaihtoehdot 1 ja 2. Vaihtoehdot on esitelty liitteenä olevassa YVA selostuksessa. 3.6 Yhteysviranomaisen lausunto ja sen huomioiminen osayleiskaavassa YVA:n yhteysviranomainen totesi lausuntonsa yhteenvedossa seuraavaa: Yhteenveto ja ohjeet jatkotyöhön Arviointiselostusvaiheen jälkeen YVA-prosessi loppuu. Hankevastaava tekee päätöksen jatkotyöstä. Edellä mainitut yhteysviranomaisen lausunnossa asiat ovatkin evästystä jos hankkeessa päätetään edetä rakennussuunnitteluun, kaavoittamiseen ja lupien hakemiseen sekä loppuvaiheessa rakentamiseen. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostuksessa on käsitelty ne asiat, jotka YVA-laki vaatii ja pitää arviointiselostusta riittävänä, edellyttäen, että tässä lausunnossa muutoinkin esitetyt seikat otetaan huomioon jos hanke etenee toteutukseen asti. Yhteysviranomainen lausunnossa esittämät asiat ovat suurelta osin myös tulleet esiin saapuneessa palautteessa. Muihinkin kuin erikseen yhteysviranomaisen lausunnossa esille nostettuihin erityisiin näkökohtiin toivotaan kiinnitettävän huomiota jatkotyössä. 34

YVA:n valmistuminen ei saa tarkoittaa sitä, että voimaloitten paikat tai sähkölinjat ovat lopullisia, vaan sijoittelussa ja reittien valinnassa on huomioitava luontoarvot. Voimalat ja sähkölinjat ovat siirrettävissä, mutta eläinten ja/tai luontotyypin uuden elinympäristön löytäminen on vaikeampaa. Yhteysviranomainen katsoo että tuulivoimaloiden sijoittamiseen ja lukumäärään, on syytä kiinnittää huomiota jatkossa. Yhteysviranomainen pitää kuitenkin positiivisena, että jo selostuksen tekovaiheen yhteydessä on poistettu yksi tuulivoimala (nro 45), koska se sijoittui luonto-olosuhteiltaan erittäin herkälle alueelle. Yhteysviranomainen toteaa, että VE2 on huomattavasti parempi vaihtoehto ja pitää hyvänä että se on valittu yleiskaavan suunnittelun lähtökohdaksi. Hyvä siinä on myös, että vaihtoehdossa voimala nro 19 on poistettu koska se oli aivan liian lähellä vapaa-ajan asuntoa (YVA-selostuksen kuva 9-2, sivulla 66) alun perin. Liito-oravareviirille sijoittuvat voimalat tulee siirtää siten, että lajin elinpiirejä ei pirstota. Ottaen huomioon hankealueen merkitys kehrääjälle tulisi voimaloiden sijoituspaikkoja mahdollisuuksien mukaan muuttaa siten, että kehrääjälle soveliasta elinympäristöä tuhoutuu mahdollisimman vähän. Myös metsonsoidinreviirit ja suurien päiväpetolintujen pesäpaikat tulee ottaa huomioon voimaloiden sijoitusta mietittäessä. Lopuksi yhteysviranomainen toteaa, että hankkeen YVA -selostus on tehty kokonaisuudessaan laajasti, luontoselvityksiin on panostettu paljon ja kaikilta voimalakohteilta on hyvät kuvaukset sekä runsaasti valokuvia. Myös karttaesitykset ovat pääosin hyviä. Metsälän tuulivoimahankkeen ongelmana on kuitenkin sen vaikutus alueellisesti suureen erämaiseen alueeseen. Koko hankealue on lähes asumatonta, kallioista ja kohoavaa rannikkoaluetta, jossa on paikoin runsaasti vapaa-ajan asutusta sekä monia pieniä ja suuria järviä sekä luonnontilaisia soita. Vaikka alue onkin pääosin metsätalousmaata, on se asumaton ja laaja metsäinen seutu, joka on luonnoltaan varsin monipuolinen ja vaihteleva. Tuulivoimahanke pirstoo aluetta myllyjen, sähkölinjojen ja huoltoteiden verkostolla. Useat voimalat ovat suunniteltu kallioalueelle. Rakennuspaikoista ainakin 15 kohdetta oli sellaisia, joiden ei nähdä ensisijaisesti olevan rakennuspaikkana sopiva kohde. Pääosa näistä on vähäpuustoisia kallioalueita, jotka ovat myös metsälain 10 kohteita. Myös kohteet, joiden läheisyydestä on tavattu kehrääjä, liito-orava tai muu luonnonarvoiltaan merkityksellinen elinympäristö, kuten tuore kangas tai vastaava alue ei suositella rakennuspaikaksi. Selvityksessä mainitaan useaan otteeseen, että alueelta ei ole selvitetty lepakoita lainkaan, paitsi satunnaisten havaintojen pohjalta esim. lintulaskentojen yhteydessä. Yhteysviranomaisen mielestä lepakkoselvityksien tekeminen ennen rakentamista on välttämättömyys. Lopuksi yhteysviranomainen toteaa, että tämän alueen erämainen tärkeys nousee tuulivoimahanketta vastaan eniten. Varsinaisella hankealueella avokallioiset metsät ovat tärkeitä elinalueita monille lajeille. Laaja asumaton seutu tulee muuttumaan ja pirstoutumaan tuulivoimahankkeen edetessä, luontoarvojen takia olisi jatkosuunnittelussa harkittava vakavasti vaihtoehtoa jonka tehokkuus olisi ehkä jopa puolta pienempi kuin nykyiset vaihtoehdot ja missä tuulivoimalat olisivat keskittyneet alueelle tai muutamille alueille hankealueen sisällä. Yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen on tehty seuraavat selvitykset: metsojen soidinpaikkakartoitus, kevät 2011 liito-oravaselvitysten täydennys toukokuu 2011 lepakkokartoitus touko-elokuu 2011 luonnonympäristötarkistukset muuttuneiden voimaloiden sijoituspaikkojen ja huoltoteiden osalta kesä 2011 Voimaloiden ja niille johtavien huoltoteiden paikkoja on tarkistettu niin, että haitallinen vaikutus luontoon olisi mahdollisimman vähäinen. 2011 Ramboll 35

YVA:ssa ollut VE 2 on edelleen suunnittelun lähtökohta. Siitä on siirtojen lisäksi poistettu voimalat 3 ja 4 alueen pohjoisosassa. 3.7 Muutokset osayleiskaavaluonnokseen Osayleiskaavaluonnokseen on tehty seuraavat muutokset. Voimalat 3 ja 4 on poistettu alueen pohjoisosasta johtuen vaikutuksista liito-oraviin, arvokkaisiin luontotyyppeihin ja lähistöllä sijaitsevaan petolinnun pesäpuuhun. Voimalan 3 alueella esiintyy myös lepakoille soveltuvaa elinympäristöä. Alueen eteläosassa valtatietä lähinnä oleville voimaloille on annettu erityinen määräys liikenneturvallisuuden huomioimisesta Voimaloiden ja tielinjojen sijainnissa on tehty muutoksia esim. hankealueen eteläosassa voimalan 47 läheisyydessä. Sisäinen ja ulkoinen voimansiirto on toteutettu uudella tavalla: Alueen sisällä on 2 sähköasemaa, jotka on kytketty toisiinsa 110 kv ilmajohdolla. Pohjoiselta sähköasemalta rakennetaan uusi 110 kv voimajohto Kristiinankaupungin pohjoispuolelle rakennettavalle uudelle Fingridin sähköasemalle. Osayleiskaava-alueelta Dagsmarkiin johto on 15 km uudessa maastokäytävässä. Dagsmarkista Pyhävuoreen (5 km) ja sieltä edelleen uudelle sähköasemalle (13 km) uusi johto sijoittuu olemassa olevien johtojen kanssa samaan maastokäytävään, joko samoihin pylväisiin tai niiden rinnalle. Voimaloiden korkeus ja korkeusasema on osoitettu uudella tavalla Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena kaavamääräyksiä on täsmennetty kaavakarttaan on lisätty luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue hankealueen eteläosaan voimalan 47 läheisyyteen. Kaikkia alueen mäntyvaltaisia kallioalueita ei metsätalouden aiheuttamien vaikutusten vuoksi ole tulkittu metsälain 10 :n mukaisiksi kohteiksi. Luonnontilaisimmat kallioalueet (esim. voimalan 4 sijoituspaikka) on kuitenkin pyritty kaavassa säilyttämään rakentamattomina. 36

4 Osayleiskaavan kuvaus 4.1 Kaavan rakenne 4.1.1 Mitoitus Kaava-alue on kooltaan noin 3 145 ha. Suurin osa alueesta (3 098 ha) on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M-1), jolla sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakennusten alueet on osoitettu kyläalueiksi (AT, 48 ha). Tuulivoimaloiden rakennusaloja on osoitettu yhteensä 42 kpl. M-1 alueella sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet kuten liito-oravien elinympäristöt ja pienvedet on osoitettu merkinnällä s-1 4.1.2 Aluevaraukset Kyläalue. Merkinnän kuvaus: Alue on varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. Alueelle on mahdollista sijoittaa myös palveluja ja työtiloja. Rakentamismääräys: Kullakin rakennuspaikalla saa olla yksi yksiasuntoinen asuinrakennus sekä talousrakennuksia ja elinkeinotoimintaa palvelevia rakennuksia. Rakennettaessa ennen asemakaavoitusta rakennuspaikan koon on oltava vähintään 3000 m2 ja rakennusoikeus on enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Rakentamismääräys: Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen sekä ulkoilu. Tuulivoimalan alue. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Rakentamismääräys: Tuulivoimalan tornin korkeus saa olla enintään 140 m ja kokonaiskorkeus ei saa ylittää 210 metriä. Tuulivoimalan alue, jonka rakentamisessa on erityisesti huomioitava vaikutus valtatien liikenneturvallisuuteen. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Rakentamismääräys: Tuulivoimalan tornin korkeus saa olla enintään 140 m ja kokonaiskorkeus ei saa ylittää 210 metriä. Ohjeellinen tuulivoimalan sijainti ja alue, jossa tuulivoimalan lavat voivat yltää alimmillaan 60 metrin korkeudessa. 2011 Ramboll 37

Muinaismuistokohde Muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään kuten Muinaismuistolaissa (295/1963) on säädetty. Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja uhanalaisten eliöesiintymien (liiito-orava) säilymisedellytykset. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Luonnontilainen suo. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Arvokas pienvesi. Arvokas luontotyyppi. Luonnontilaista mustikka- ja kangaskorpea. Ohjeellinen sähkölinja. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan ohjeelliset sähkölinjat. Suunnittelumääräys: Uusien sähkölinjojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset luonnonarvoihin. Ohjeellinen maakaapeli. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan ohjeelliset maakaapeliyhteydet. Suunnittelumääräys: Maakaapelit tulee sijoittaa ensisijaisesti teiden yhteyteen Ohjeellinen sähköasema Ulkoilureitti Nykyinen tieyhteys Ohjeellinen uusi tai merkittävästi parannettava tieyhteys. 38

4.1.3 Koko kaava-aluetta koskevat määräykset Tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa +270 metriä. Lentoturvallisuutta mahdollisesti vaarantavan laitteen, rakennelman tai merkin asettamisesta on etukäteen pyydettävä ilmailulaitoksen lausunto (Ilmailuasetus 1996/118, 1 ). Kaava-alueella on voimassa jokamiehenoikeudet. Alueella sallitaan metsästäminen. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon erityisesti maisema. Voimaloiden ja voimalinjojen sijoituksen suunnittelussa on pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Tätä osayleiskaavaa saa käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). 4.2 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa on käytetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksen tietoja. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hyödynnettiin olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin kerättyä tietoa suunnittelualueesta, sen ympäristöstä sekä hankkeen teknisistä toteutusvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Aineiston hankinnan ja menetelmien osalta ympäristövaikutusten arviointi perustui: Arvioinnin aikana tarkennettuihin hankkeen suunnitelmiin Olemassa oleviin ympäristön nykytilan selvityksiin Arviointimenettelyn aikana tehtyihin lisäselvityksiin kuten mallilaskelmiin, kartoituksiin, inventointeihin, asukaskyselyyn jne. Vaikutusarvioihin Kirjallisuuteen Tiedotus- ja asukastilaisuuksissa ilmenneisiin asioihin Lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin seikkoihin 4.2.1 Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen Ihmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia ovat välkkyminen, varjostus ja melu. Tuulivoimalat on sijoitettu niin, että niistä ei aiheudu em. haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden etäisyys lähimmästä asunnosta ja loma-asunnosta on vähintään 500 m. 4.2.2 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Vaasan seutu on yksi Suomen yritysvaltaisimmista alueista. Kärkiyritysten menestymisen kautta alueelle on muodostunut koko seutua työllistävä yritysverkosto, joista valtaosa toimii energiateknologian alalla. Pohjoismaiden suurimpaan energiaklusteriin kuuluvat energiateknologian alalla toimivien yritysten lisäksi yrityksiä palvelevat tukiorganisaatiot sekä alalle osaajia kouluttavat korkeakoulut ja oppilaitokset. EWEA (European Wind Energy Association) on laskenut, että Euroopassa tuulipuiston rakentaminen työllistää keskimäärin 15 ihmistä rakennettua megawattia kohti. Tämä jakaantuu siten, että voimaloiden ja sen komponenttien valmistus työllistää noin 12,5 ihmistä ja rakentaminen 1,2 ihmistä megawattia kohti. Kun nämä luvut sovelletaan Metsälän hankkeeseen, voidaan todeta, että tuulivoimapuiston rakentaminen työllistää tuulivoimaloiden valmistusvaiheessa 1100 2812 ihmistä sekä 106 270 ihmistä tuulivoimapuiston perustamisvaiheessa. Vastaavasti käyttövaiheessaan tuulivoimapuiston arvioidaan työllistävän keskimäärin 0,4 ihmistä asennettua megawattia kohti. 2011 Ramboll 39

4.2.3 Vaikutukset virkistykseen Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana melu ja työkoneiden liikkuminen alueella voivat häiritä alueen virkistyskäyttäjiä. Rakentamisen aikana joudutaan rajoittamaan ihmisten liikkumista rakennustyömaalla. Vaikutus on paikallinen ja tilapäinen. Voimalat eivät estä osayleiskaavan itäosan kautta kulkevan virkistysreitin käyttöä. Virkistysreittinä toimiva tien osa kunnostetaan voimaloiden rakentamista palvelevaksi. Alueen käyttö jokamiehenoikeudella tapahtuvaan virkistäytymiseen, mm. marjastukseen ja sienestykseen, voi jatkua kaikkialla muualla paitsi voimalan rakennusalalla. Alueelle rakennettavat uudet tiet helpottavat alueella liikkumista. Tuulivoimapuisto aiheuttaa pysyviä vaikutuksia alueen maisemakuvaan. Virkistyskäyttäjät voivat kokea alueelle rakennettavat tuulivoimalaitokset ja voimalinjat maisemallisen muutoksen kautta alueen virkistyskäyttöarvoa vähentävinä tekijöinä. Tuulivoimaloiden aiheuttama maisemallinen muutos voidaan kuitenkin kokea myös positiivisena asiana. 4.2.4 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen Yleiset tiet Osayleiskaavassa osoitetaan 5 uutta, tuulivoima-alueen rakentamiseen ja huoltoon käytettävän tien liittymää valtatielle 8. Nämä liittymät voidaan toteuttaa tilapäisinä tai pysyvinä liittyminä. Liittymien rakentamiseksi tulee hakea luvat ELYkeskuksen liikennevastuualueelta. Rakentamisen jälkeen voidaan huolto toteuttaa pääosin Uttermossan kylän kautta. Wasa Logistics Ltd on tehnyt 15.1.2010 logistisen selvityksen EPV:n tuulivoimapuistohankkeiden voimaloiden osien kuljetusreiteistä ja kuljetusten vaatimista tieverkon parannustoimista. Erimerkkisten voimaloiden kuljetusreittejä on tutkittu valmistajakohtaisesti, koska kuljetusreitti riippuu voimaloiden osien valmistuspaikan sijainnista. Kaikissa vaihtoehdoissa kuljetuksen ajaksi on poistettava liikenneportaaleja, valvottava siltoja, nostettava sähköjohtoja ja tehtävä muita toimia, jotka edistävät turvallista ja sujuvaa kuljetusta. Kuljetusten toteuttamiseksi on tehtävä anomus ELY-keskukselle ja saatava niille hyväksyntä. Kuljetuksia koskevat vaatimukset ilmenevät kuljetusluvasta. WinWind: Osat kuljetetaan Haminasta. Ne tuodaan Porin suunnasta valtatietä 8 Vaasaan päin. Metsälän alue sijaitsee valtatien 8 varrella. Nasellin kuljetus ei tuota ongelmia. Mervento: Osat kuljetetaan Vaasan satamasta Sundomin kautta Maalahteen tielle 673 ja sieltä tien 679 kautta valtatielle 8 Porin suuntaan. Närpiön kohdalla on käytettävä kiertotietä, joka on esitetty selvityksen liitteenä olevassa kartassa. Vaskiluodosta Sundomiin johtava silta vaatii kuljetuksen aikana tilapäistä tukemista. Kuljetuksen toteuttamiseksi tarvitaan paljon sähköjohtojen poistoja, liikenneportaalien siirtoja ja siltavalvontaa. Voimalan osien kuljetus ponttoonilla lähemmäksi rakennuspaikkaa helpottaisi kuljetusta. Kuljetus voidaan todennäköisesti toteuttaa mutta sen varmistamiseksi tarvitaan ELY-keskuksen kannanotto ja tarkkoja selvityksiä. Siemens: Voimalan osat kuljetetaan Mäntyluodosta tien 272 kautta valtatielle 8, ja sitä pitkin Vaasan suuntaan. Nasellin kuljetus ei aiheuta ongelmia. Tuulivoimalaitoksia palvelemaan tarvitaan rakennus- ja huoltotieverkosto. Huoltoteitä pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä 40

voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Huoltotieverkoston alustavissa suunnitelmissa on hyödynnetty mahdollisimman paljon alueella olemassa olevaa tiestöä. Metsämaastossa tielinjauksien kohdalta raivataan ja kaadetaan puustoa noin 12 15 metrin leveydeltä työkoneiden ja tien reunaluiskien tarvitseman tilan vuoksi. Jyrkissä kaarteissa raivattavan tielinjauksen leveys on helposti kaksinkertainen johtuen erikoispitkän kuljetuksen (siiven pituus jopa 60 m) vaatimasta tilasta. Puuston raivauksen jälkeen pintamaat poistetaan ja pohja tasataan tiesuunnitelmien mukaisesti. Kivikkoisissa ja kallioisissa kohdissa joudutaan pohjaa louhimaan riittävän tasauksen saavuttamiseksi ja vastaavasti pehmeiden, huonosti kantavien maalajien kuten turpeen kohdalla joudutaan huonosti kantava maa-aines korvaamaan paikalle tuodulla kantavalla materiaalilla (massanvaihto). Tuulivoimarakentamisessa tarvittavat kuljetukset tuovat erityisvaatimuksia myös tien kantavuuden suhteen. Raskaimpia kuljetuksia ovat nasellin eli konehuoneen kuljetus, missä kuljetusyhdistelmän kokonaispaino voi olla yli 250 tonnia. Myös nosturin ja siinä tarvittavien laitteiden kuljetukset ovat erittäin raskaita. Tien rakenteissa tarvitaankin huomattavat rakennekerrokset riittävän kantavuuden varmistamiseksi. Rakennekerroksissa käytetään eri murskelajikkeita ja louhetta. Myös nykyinen olemassa oleva tieverkosto tarvitsee kantavuuden parantamista ja jyrkkien mutkien oikomista. Rakennettavat huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ovat rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Tuulivoimapuistolla ei ole toiminnan aikaisia liikennevaikutuksia. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset huoltokäynnit tehdään pääasiassa pakettiautolla, ja huoltokäyntejä odotetaan olevan noin kolme vuodessa jokaista tuulivoimalaitosta kohti. 4.2.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistoihin Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia tai alueita. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Lähimmiltä rakennetun kulttuuriympäristön alueilta, Härkmeren kylästä ja Honkajärven kylältä ja kulttuurimaisemasta avautuvat päänäkymät eivät suuntaudu hankealueelle. Rakentamiseen kohdistetuilla alueilla ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Osayleiskaavan alueella on kaksi kiinteää muinaisjäännöstä. Muinaisjäännökset on merkitty kaavakarttaan asianmukaisella merkinnällä, mikä edistää niiden säilymistä. 4.2.6 Vaikutukset tekniseen huoltoon 4.2.6.1 Sähkönsiirto Hankealueelle rakennetaan kaksi sähköasemaa, joille sähkö siirretään tuulivoimalaitoksilta 20 kv maakaapelein (liite 6). Maakaapelit pyritään pääosin sijoittamaan huoltotierakenteiden yhteyteen. Sähköasemat kytketään toisiinsa 110 kv voimajohdolla (ilmajohto). Sen pituus on n. 4,5 km. Sähkönsiirto sähköasemilta valtakunnalliseen sähköverkkoon tapahtuu 110 kv voimajohdolla pohjoisen suuntaan. Rakennettaville 110 kv voimajohdoilla tarvitaan 26 metrin levyinen johtokäytävä sekä 2 x 10 metrin levyiset reunavyöhykkeet. Reunavyöhykkeillä puusto pidetään matalana. Voimajohdon kokonaistilantarve on näin ollen 46 metriä. Voimajohtorakentamisessa käytetään tavallisesti harustettuja puu- tai teräsportaalipylväitä. Pohjoiselta sähköasemalta rakennetaan uusi 110 kv voimajohto Kristiinankaupungin pohjoispuolelle rakennettavalle uudelle Fingridin sähköasemalle. Osayleiskaava-alueelta Dagsmarkiin johto on 15 km uudessa maastokäytävässä. Dagsmarkista Pyhävuoreen (5 km) ja sieltä edelleen uudelle sähköasemalle (13 km) uusi johto sijoittuu olemassa olevien johtojen kanssa samaan maastokäytävään, joko samoihin pylväisiin tai niiden rinnalle. 2011 Ramboll 41

42 Kartta: suunniteltu voimajohtoreitti tuulivoimapuistosta Kristiinan sähköasemalle.

110 kv harustetun voimajohtopylvään tyyppipoikkileikkaus 4.2.7 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin 4.2.7.1 Meluvaikutukset Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Ympäristöministeriö valmistelee paraikaa ohjetta tuulivoimarakentamisen vaikutusten arvioinnista. Voi olla, että ohjeessa annetaan tuulivoimaloiden melulle omat ohjearvot. Taulukko 1. Melun ohjearvot ulkona Alue ja käyttötarkoitus LAeq, enintään klo 07-22 klo 22-07 Asumiseen käytettävät alueet 55 db 50 db Virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä 55 db 50 db Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db 1) Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso). 2011 Ramboll 43

Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamis- tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhinta- tai paalutustyöt. Muut maarakentamiseen liittyvät työvaiheet (maa-ainesten kuljetukset, täytöt, kaivut jne.) vastaavat normaalia maarakentamista. Hankealue on varsin laaja ja meluavimpia työvaiheita tehdään eri aikaan eri puolilla hankealuetta, joten melutaso hankealueen ympäristössä vaihtelee melko paljon rakentamisen aikana. Tuulivoimapuiston toiminta vaikuttaa lähialueensa melutasoon ja äänimaisemaan. Vaikutussäde riippuu valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitosyksikköjen koosta sekä sääolosuhteista mm. tuulisuudesta. Joissain olosuhteissa voimalan ääni ei kuulu lainkaan, toisissa olosuhteissa se voi kuulua jopa kilometrin päässä. Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemiseen. Tuulivoimalaitoksen äänen havaittavuutta nostaa sen taustamelusta poikkeava jaksottaisuus. Tietyissä olosuhteissa (erityinen pystysuuntainen tuuliprofiili, lehdettömät puut) taustamelu havaintopisteessä saattaa olla niin alhainen, että tuulivoimalaitoksen vaimeakin ääni voi olla havaittavissa. Toisenlaisissa olosuhteissa taas huomattavasti voimakkaampi tuulivoimalaitoksen käyntiääni saattaa peittyä taustamelun (tuulen humina puissa, maa- ja metsätalouskoneiden ääni, liikenne ym.) alle. Taustaäänten peittovaikutus riippuu paitsi äänitasosta, myös äänen taajuusjakaumasta. Tästä syystä tuulivoimalaitoksen melun havaittavuus riippuu voimakkaasti havaintopaikasta ja sen ympäristöstä. Ihmisen kuuloalue ulottuu tyypillisesti noin 20 20 000 Hz taajuusalueelle ja herkin kuuloalue on taajuusalueella 500 4000 Hz. Matalataajuiseksi ääneksi luokitellaan yleensä alle 200 Hz taajuusalueen äänet ja infraääneksi alle 20 Hz äänet. Kuulon herkkyys vähenee kuuloalueen ylä- ja alapäässä ja matalat äänet lähellä kuuloalueen alarajaa havaitaan vasta varsin kovalla äänenvoimakkuudella. Matalataajuista ääntä (mukaan lukien infraääni) on lähes kaikissa kuunteluympäristöissä ja sen lähteitä ovat mm. koneet ja laitteet (moottorit, pumput ym.), liikenne sekä tuuli, ukkonen, aallot ym. luonnon äänilähteet. Tuulivoimalaitoksen melu on pääosin laajakaistaista jaksollisesti voimistuvaa ja heikentyvää kohinaa, joka aiheutuu roottorin lapojen liikkumisesta ilman läpi. Koneiston (turbiini, vaihteisto ym.) aiheuttama melu on vähäisempää. Tuulivoimalaitoksen melu painottuu matalille taajuuksille, mutta tuulivoimalaitoksen tuottaman infraäänen on todettu olevan häviävän pientä muutoin kuin aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Eri voimalaitostyyppejä voidaan säätää eri tavalla ja tietyillä asetuksilla (mm. lapakulman säätö) tuulivoimalaitosyksikön aiheuttamaa melutasoa voidaan alentaa. Lapakulman säätö vaikuttaa myös voimalaitoksen sähköntuottoon. Myös laitoskokonaisuuden osien valinnalla voidaan vaikuttaa tuulivoimalaitosyksikön meluntuottoon, esimerkkinä turbiinin valinta. Joissain olosuhteissa voimala voidaan myös pysäyttää. YVA:n yhteydessä tutkittiin eri vaihtoehtojen meluvaikutuksia. Osayleiskaavan ratkaisun meluvaikutuksia kuvaa parhaiten melumallinnus, jossa voimaloiden korkeus on 140 m. Siinä on käytetty oletuksena tuulen nopeutta 8 m/s ja voimala tyyppiä, jonka lähtömelutaso on 108 db(a). Mallinnuksen mukaan: päivän ohjearvot eivät ylity vakituisten asuntojen ja loma-asuntojen tonteilla yöajan ohjearvot eivät ylity vakituisten asuntojen tonteilla yöajan ohjearvot voivat olla Lilla ja Stora Sandjärven rannalla 40 44 db(a). Tämän johdosta voimaloiden ääni voi kuulua silloin kun tuuli ei aiheuta loma-asuntojen tontilla suurempaa taustaääntä. 44

Lasketut melutasot ovat kuitenkin sitä luokkaa, ettei tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua pysty erottamaan kaikissa sääoloissa, sillä tuulen aiheuttama ääni peittää tuulivoimaloiden äänen alleen osan ajasta. Tietyissä olosuhteissa taustamelun ollessa hiljaista tuulivoimaloiden ääni on kuitenkin kuultavissa sekä lähimpien vakituisten asuntojen että loma-asuntojen kohdalla. On mahdollista, että Sandjärven lähimpien voimaloiden rakentamisessa tulee tutkia melua vähentäviä ratkaisuja. Näitä voivat olla voimalatyypin vaihtaminen, voimalan säädettävyys häiritsevissä olosuhteissa tms. Sähkönsiirrolla on käytännössä meluvaikutuksia ainoastaan rakentamisvaiheessa ja ne vastaavat tuulivoimaloiden rakentamisaikaisia meluvaikutuksia ympäristössään. Toiminnan aikana sähkön siirtolinjoista saattaa tietyissä olosuhteissa aiheutua melua, mutta sen vaikutukset rajoittuvat muutaman kymmenen metrin etäisyydelle ilmajohtojen välittömään läheisyyteen. 4.2.7.2 Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Tuulivoimalat voivat aiheuttaa varjostusvaikutusta lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalaitoksen roottorin lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Toiminnassa oleva tuulivoimalaitos aiheuttaa tällöin ns. vilkkuvaa varjostusilmiötä. Vilkkuvaa varjoa on tutkittu; eräille herkille henkilöille se on häiritsevä, toisia henkilöitä se ei häiritse. Mahdollinen häiritsevyys riippuu myös siitä, asutaanko tai oleillaanko kohteessa (katselupisteessä) aamulla, päivällä ja illalla, jolloin ilmiötä voi esiintyä tai onko kyseessä asunto- tai loma-asunto, toimitila tai tehdasalue. Ilmiö on säästä riippuvainen: sitä ei esiinny kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimalaitos ei ole käynnissä. Pisimmälle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla (aamulla, illalla). Tuulivoimaloista aiheutuvan vilkkuvan varjon esiintymiselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Saksassa on määritelty ohjeelliset maksimiarvot tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksille. Saksalaisten ohjearvojen mukaan tuulivoimalan vaikutus viereiselle asutukselle saa olla vuodessa enintään 8 tuntia (todellinen tilanne, Real Case). Muissakaan Pohjoismaissa ei ole asetettu ohjearvoja varjostusvaikutuksille, mutta esimerkiksi Tanskassa on käytännön laskelmissa käytetty arvona 10:tä tuntia ja Ruotsissa 8:aa tuntia vuodessa (todellinen tilanne, Real Case). Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia tutkittiin mallintamalla todellinen tilanne WindPro-ohjelmalla. Tämän lisäksi selvitettiin alueet, joihin voimalat voivat näkyä kun otetaan huomioon maaston muodot ja puusto. Kun tämä tieto yhdistetään tietoon alueen rakennuskannasta, voidaan arvioida aiheuttaako varjostus pysyvälle ja loma-asunnoille merkittävää haittaa. Tarvittaessa voidaan vielä selvittää mihin vuoden ja kellonaikaan varjostus tapahtuu. Todellinen tilanne (Real case) -laskennassa, joka ottaa huomioon alueen valaistus- ja sääolosuhteet sekä voimaloiden oletetut käytössäolotunnit, varjostusvaikutus ulottuu Metsälässä noin 500 1 000 metrin etäisyydelle hankealueen uloimpien voimaloiden ulkopuolelle (varjostusvaikutus vähintään 8 tuntia vuodessa). Varjostusalue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta. Varjostus tutkimus osoittaa, että tuulivoimalan tornin korkeuden ollessa suurin kaavan sallima 140 metriä ja siiven 60 metriä voi varjostus toteutua noin 10 tuntia vuodessa noin 15 vakituisella ja 3 4 loma-asunnolla ja 8 10 tuntia 2 4 vakituisella asunnolla. Siten vilkkuva varjostus ei aiheuta merkittävää vaikutusta asutukselle ja loma-asutukselle. 2011 Ramboll 45

Kuva: Varjostusvaikutukset 140 m:n korkuisilla voimaloilla Olemassa olevien tuulivoimalaitosten läheisyydessä asuvat ihmiset kokevat varjostusilmiön (ns. vilkkuva varjo) hyvin eri tavoin. Jotkut voivat suhtautua siihen haittana, mutta useimpien mielestä se ei heitä häiritse. Esim. Ruotsin Gotlannissa haastateltiin lähes sataa tuulivoimalaitosalueiden lähellä asuvaa ihmistä, ja heistä 6 % koki varjostusilmiöstä aiheutuvan heille häiriötä, toisin sanoen 94 %:n mielestä haittaa ei aiheudu. (Widing ym. 2005) 46

Kuva: Tuulivoimaloiden näkyvyysanalyysi ja varjostus 4.2.8 Vaikutukset maisemaan Tuulivoimaloiden yhtenä laaja-alaisimmista ympäristövaikutuksista on yleisesti pidetty visuaalisia, maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa aina ympäristönsä maisemakuvaa. Vaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat tuulivoimaloiden lopullinen koko ja malli. Tuulivoimaloiden tornit voidaan rakentaa sekä teräsrakenteisena putkimallina että ristikkorakenteisena terästornina. Visuaalisten vaikutusten laajuuteen vaikuttaa merkittävästi toteutettavien tuulivoimaloiden koko. Tuulivoimalaitoksille tullaan todennäköisesti edellyttämään jonkinlaista yövalaistusta (lentoestevalot). Päivämerkintöjä ei välttämättä edellytetä lapoineen 150 metriä korkeissa voimalaitoksissa. Maisemalliset vaikutukset ovat todennäköisesti voimakkaimmillaan heti rakentamisen jälkeen tuulivoimaloiden edustaessa paikkakunnalla uutta ja vielä melko tuntematonta teknologiaa. Ajan kuluessa tuulivoimaloiden voidaan olettaa istuvan maisemakuvaan paremmin, kun ne mielletään enemmän osaksi uudenlaista 2011 Ramboll 47

kulttuurimaisemaa erityisesti Pohjanmaalla, jossa on käynnissä useampia tuulivoimahankkeita. Hankealue sijoittuu Metsälän kylän itäpuoleiselle harjanteelle. Päätiet ja asutus ovat rakentuneet pääosin laaksojen suuntaisesti. Hankealue sijoittuu päänäkymäakselien sivuun. Hankealueen topografiasta johtuen itäisimmät tuulivoimalat tulevat näkymään kaukomaisemassa pitemmälle sijoittuessaan korkotasolle +80 +90 m merenpinnan yläpuolella. Hankealueen länsireunalle rakennettavat tuulivoimalat sijoittuvat tasolle +30 +40 m mpy. Maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysi on selostuksen liitteenä 8. Hankealueen eteläosaan sijoittuu 11 tuulivoimalaa. Nämä tuulivoimalat hahmottuvat erillisinä muista voimaloista Metsälän kylän eteläisten osien suunnalta katsottuna. Maisemavaikutusten voimakkuus on esitetty liitteessä 8. Rakennetuilla alueilla taajamarakenne ja metsäisellä alueella kasvillisuus muodostavat katveen, jolloin tuulivoimalat saattavat näkyä paikoitellen. Avoimilla viljelyalueilla tuulivoimalat näkyvät pitkän avoimen tilan ylitse. Tuulivoimalat voivat hallita maisemaa viiden kilometrin etäisyydelle asti. Etäisyyden kasvaessa tuulivoimalan vaikutus maisemakuvassa vähenee. Kartta: tuulivoimaloiden näkyvyysanalyysi. 48

Hankkeen voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat lähimaisemaan ja hankealuetta lähimpänä sijaitsevalle asutukselle, erityisesti Kallträskin ja Pakankylän rakennuksille. Paikoitellen hankealuetta ympäröivältä asutukselta avautuu näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan. Rakennusten pihat ovat pääasiassa avoimia ja niiltä avautuu näkymiä ympäröivään viljelymaisemaan. Kallträskin kylällä viljelyaukean etelälaidalla olevilta rakennuksilta avautuu näkymä pellon yli hankealueelle. Lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat noin 500 m:n etäisyydelle Metsälän kylästä, ja ne vaikuttavat voimakkaimmin maisemaan Yksittäisten rakennusten kannalta voimakkain vaikutus on rakennuksen lähelle sijoittuvilla tuulivoimaloilla. Stora Sandjärvin rannalla tuulivoimalat näkyvät järvinäkymän päätteenä toimivan metsän yläpuolella. Liitteessä 9 on havainnekuvia alla olevassa kartassa esitetyistä paikoista. Kuva: Havainnekuvien katselupaikat. Hankealueen läheisyydessä liikkujalle tuulivoimalat näkyvät eri tavoin. Reiteillä, joilla kuljetaan kohti hankealuetta, maiseman muutos koetaan voimakkaampana, kuin osuuksilla, joilla tuulivoimalat jäävät sivuun päänäkymälinjasta. Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan koetaan eri tavalla liikuttaessa eri nopeudella. Esim. kävellessä kohti tuulivoimaloita, ne näkyvät pitempään ja lapojen pyörimisliike saattaa vaikuttaa häiritsevältä omaan liikenopeuteen verrattuna. Sen sijaan autolla liikuttaessa oma liikenopeus on suurempi, eikä lapojen pyörimisliike tunnu häiritsevältä. Lapojen pyöriessä tuulivoimala näkyy kauemmas ja selkeämmin, kuin tuulivoimalan ollessa pysähdyksissä. Utuisella ja aurinkoisella säällä pyörivistä lavoista heijastuu pieniä valonsäteitä. 4.2.8.1 Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan kaksi sähköasemaa. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemille toteutetaan maakaapeleilla, jotka pyritään pääosin sijoittamaan huoltotien yhteyteen. Sähköasemat liitetään toisiinsa ilmajohdolla. Voimajohtokäytävän leveys on 46 metriä. Sähköasemat yhdistävän voimajohdon pituus on noin 4,5 kilometriä.. Metsän keskellä kulkeva voimajohto ei näy kaukomaisemassa. Voimajohtoreitin (110 kv ilmajohto) uusi reittisuunnitelma on valmistunut syksyllä 2011 ja voimajohdon vaikutukset arvioidaan tarkemmin erillisissä ympäristöselvityksissä. Kaava-alueelle sijoittuvalla uudella 110 kv voimajohdon osalla ei ole vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin, eikä kiinteisiin muinaisjäännöksiin. 2011 Ramboll 49