Vy Rööperi-Wilholan toimintasuunnitelma 2017-2018
Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen varhaiskasvatusyksikkö Rööperi-Wilholassa Toimintasuunnitelmamme perustuu varhaiskasvatusta ohjaaviin asiakirjoihin valtakunnallisiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan Yksikön toimintasuunnitelmaan olemme nostaneet ne asiat, joihin erityisesti keskitymme toimintakauden aikana pedagogisen toiminnan suunnittelussa. Suunnitelmaan on yhdistetty edellisen kevään arviointeja, alkusyksyn havaintoja lapsiryhmistä, syksyn varhaiskasvatuskeskusteluissa vanhempien kanssa asetettuja tavoitteita, sekä vanhempainiltojen keskusteluissa esiin nostettuja asioita Yksikön toimintasuunnitelma ohjaa ryhmäkohtaista toiminnan suunnittelua, jossa tarkennetaan yksikön tavoitteita vastaamaan kyseisen lapsiryhmän tarpeisiin. 2
Toimintakulttuuri Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle (Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma s. 29). Tällä toimintakaudella jatkamme viime vuonna valittujen hyveiden kannustavuus, rohkeus, reiluus ja myötätuntoisuus äärellä vahvistaen niitä päivittäin arjen toiminnassa. Keskitymme leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustavan yhteisön sekä lasten osallisuuden vahvistamiseen.
Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö sekä osallisuus Arki rakennetaan kiireettömäksi ja levolliseksi, ja tällä tuetaan lasten keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötaitojen kehittymistä aikuinen toimii lapsen tasolla ja sitoutuneesti läsnä arjen tilanteissa sanoittaa, ohjaa, kuuntelee, mallintaa arjen struktuuri on pedagogisesti suunniteltu ja rakennettu Yksikön hyveet kannustavuus, reiluus, rohkeus, myötätuntoisuus näkyvät arjessa aikuinen tekee näkyväksi jokaisen lapsen yrittämisen ja sinnikkyyden, onnistumisen ja vahvuudet nautimme päivittäin yhdessä olemisesta ja tekemisestä käytämme vertaissovittelua ristiriitatilanteissa (Miniverso) aikuinen sanoittaa tunteita ja tilanteita sekä on lasten tukena ristiriitatilanteissa Leikin avulla tuetaan vuorovaikutustaitojen kehittymistä Aikuinen on päivittäin mukana leikkitilanteissa tarpeen mukaan osallistuu ja sanoittaa, rikastuttaa ja innostaa, vetäytyy ja havainnoi tukee lasten vuorovaikutusta sanoittamalla ja mallintamalla Henkilöstö suunnittelee erilaisille leikeille riittävästi tilaa ja aikaa 4
Lasten ja huoltajien osallisuus Henkilöstö kuulee ja näkee lasta sekä hänen aloitteitaan Aloitteet ja havainnot otetaan suunnittelussa huomioon joka ryhmässä on valittu toimintatapa lasten kuulemiseksi ja aloitteiden keräämiseksi Aikuinen kuuntelee enemmän kuin puhuu itse Huoltajat osallistuvat varhaiskasvatukseen omien mahdollisuuksiensa mukaan lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin vasu-keskustelut kaksi kertaa vuodessa yhteiseen keskusteluun henkilöstön ja vanhempien kanssa erilaiset vanhempainillat ja tilaisuudet jotka ohjaavat toiminnan suunnittelua päiväkodin arkeen ja toiminnan toteuttamiseen lasten vierailut työpaikoilla vanhempien vierailut päiväkodissa arvioimalla ja antamalla palautetta toiminnasta asiakaskysely 21.11.2017 Etunimi Sukunimi 5
Oppimisympäristö osana toimintakulttuuria Oppimisympäristö tukee levollista arkea henkilöstö suunnittelee arjen rytmin (ajankäyttö ja ennakointi) aikuinen huomioi volyymin ja valojen mahdollisuudet sekä käyttää niitä hyväksi eri tilanteissa tilat pidetään yhdessä siistinä ja asiat ovat omilla paikoillaan Oppimisympäristö pidetään elävänä ja joustavasti muuntuvana Henkilöstö rakentaa ympäristöä yhdessä lasten kanssa lasten teokset, leikkien rikastaminen ja tilojen muuntaminen Lapsen ja koko ryhmän tarpeiden huomiointi ympäristössä aikuinen huomaa pedagogiset hetket arjessa ja tarttuu niihin henkilöstö tukee valinnoillaan lasta toimintaan sitoutumisessa (mahdollisten toimintojen valinta ajan ja tilan huomioiden) Toiminnassa huomioidaan oppimisen kaikkiallisuus joka ryhmässä retkeillään säännöllisesti ja tutustutaan kotikaupunkiin ryhmän tarpeet huomioiden 6
Laaja-alainen osaaminen Laaja-alainen osaaminen ja siihen liittyvät tavoitteet kirjataan ryhmien toiminnan suunnitelmaan. Ryhmien toiminnan suunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti 2 kertaa vuodessa ja aina tarvittaessa. Se muuntuu lasten kasvun ja kehityksen mukana. Tarkemmin näitä suunnitelmia avataan vanhempainilloissa, keskusteluissa ja kuukausikirjeissä. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat ajattelu ja oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsensä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito sekä osallistuminen ja vaikuttaminen. Nämä osa-alueet ovat koko varhaiskasvatustoiminnan suunnittelussa mukana. 7
Yhteistyö ja viestintä Viestintä huoltajille sähköpostitse lähtevä ryhmän kuukausikirje, jossa kerrotaan mitä on tehty ja miten jatketaan eteenpäin päivittäin haku- ja tuontitilanteissa keskustellaan päivästä tilanteen antamien mahdollisuuksien puitteissa Monialainen yhteistyö varmistaa varhaiskasvatuksen toteutumisen lapsen tarpeita vastaavasti alueen kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) ja S2-lastentarhanopettajan kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä alueella sovittujen rakenteiden mukaisesti neuvolan kanssa tehdään yhteistyötä säännöllisesti 3v. neuvolatarkastuksen yhteydessä (Neuvola päiväkodissa toimintamalli) 4-vuotiaiden kohdalla Hyve4 mallin mukaisesti sekä aina huoltajien ja henkilöstön yhdessä niin sopiessa lastensuojelu on tarvittaessa yhteistyökumppani lasta ja perhettä tukiessa Snellmanin ala-aste ja HJKn iltapäiväkerho ovat arjen yhteistyökumppaneita yhteisten tilojen käytössä Rikhardin kadun kirjasto on aktiivinen yhteistyökumppani alueella 8
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan. Arvioinnissa kiinnitetään huomioita siihen, toteutuiko suunniteltu toiminta ja oliko toiminta pedagogisesti perusteltua. (Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma s. 48) Yksikössä olemme miettineet, mitä ja miten dokumentoimme toimintaa. Dokumentoinnin vahvistaminen ja sen käyttäminen osana arviointi- ja suunnitelmatyötä on kehittämisen kohteena tällä toimintakaudella.
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Dokumentointi tukee arviointia kuukausikirjeet tekevät näkyväksi mitä ollaan tehty ja sitä peilataan kuukausittain tehtyihin suunnitelmiin henkilöstö dokumentoi leikkiä säännöllisesti sopimallaan toimintatavalla leikkejä kuvataan ja tehdään näkyväksi (mieliin muistuttaminen, leikin jatkaminen) havainnot ohjaavat aikuisia leikkien rikastuttamisessa sekä tarpeiden näkemisessä lasten kansiot tekevät lapsen kasvua näkyväksi ja auttavat arvioimaan aikuisten toiminnan onnistumista Arviointi osana työtä sekä toiminnan kehittämisen tukena kasvattajayhteisön toimintaa arvioidaan säännöllisesti yhteisön rakenteissa vuosikellon mukaisesti (ks.liite) työntekijä arvioi omaa toimintaansa sekä antaa ja vastaanottaa palautetta toisilta tiimit arvioivat toimintaansa viikoittain (arjen sujuminen) ja kuukausittain (suunnitelmien toteutuminen) saatu palaute käsitellään asianosaisten kesken säännöllinen arviointi on osa suunnitelmatyötä 10
Liite Vuosikello 17-18 suunnittelu- ja arviointityöhön MARRAS-JOULUKUU Henkilöstön suunnitteluilta Neuvola-tapaaminen Joulujuhlat Toimintasuunnitelmien arviointi Asiakasskysely MARRAS -JOULU TAMMI HELMI MAALIS TAMMI-MAALISKUU Suunnitelmien tarkistusta Toimintasuunnitelmien päivitys arviointien pohjalta Kehityskeskustelut käyntiin (itsearviointi ja palaute) Vanhempainyhdistysten tapaaminen Tuen tarpeiden arviointia esitykset ja selvitykset Kyselyjen tulosten läpikäyminen LOKAKUU Havainnoista suunnitelmiksi Yksikön kehittämispäivä Vasu-keskustelut käynnissä Vanhempainillat Toimintasuunnitelmat valmiit 31.10. SYYSKUU Ryhmäytyminen ja havainnointi Vasu-keskustelut käynnissä Esiopetuksen toimintasuunnitelma valmis 30.9. ELOKUU Hyvä aloitus Arjen sujuvuus, turvallisuus Tutustuminen ja lasten vastaanottaminen Aloitus- ja vasukeskustelut käynnissä LOKA SYYS ELO KESÄ- HEINÄ HUHTI TOUKO HUHTI-TOUKOKUU Arvioinnit ja siirtymät Vasu-arviointikeskustelut käyntiin Yksikön kehittämispäivä Yhteisten arviointien aloittaminen Toimintasuunnitelmien arviointi Kauden lopetus ja siirtymät KESÄ-HEINÄKUU arviointia ja valmisteluja Tiedonsiirtopalaverit Arviointien koonnit ja luonnokset ensi vuodelle Valmistelut syksyyn vanhempainillat (EO ja aloittavat perheet) 11
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on prosessi, joka alkaa lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa ja päättyy hänen siirtyessään kouluun (Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma s. 25). Yksikössämme noudatetaan kaupungin tasolla sovittua toimintatapaa, joka kuvataan tarkemmin Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmassa.
Tärkeitä vaiheita lapsen varhaiskasvatuksessa Tutustuminen varhaiskasvatuksen alkaessa Molemminpuolinen tutustuminen kestää noin viikon. Jakso suunnitellaan lapsen tarpeiden ja ryhmän tilanteen mukaan. Tutustumisen aikana lapsi osallistuu yhdessä huoltajan kanssa rauhassa ja vaiheittain päiväkodin arjen eri tilanteisiin. Huoltajalla on myös hyvä mahdollisuus tutustua päiväkotiin ja nähdä käytössä olevia toimintatapoja. Jakson aikana käydään aloituskeskustelu, jossa sovitaan varhaiskasvatukseen liittyvistä asioista yhdessä huoltajien ja henkilöstön välillä. Siirtyminen toiseen ryhmään Lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen talon sisällä lapsen kanssa tutustutaan suunnitellusti uuteen ryhmään, tiloihin sekä lapsiin ja aikuisiin. Talon tasolla on mietitty yhteisiä toimintatapoja jotka toteutuvat kaikissa ryhmissä ja luovat turvaa muutostilanteissa. Lisäksi ryhmärajojen ylittävää yhteistyötä tehdään arjessa. Siirtymisessä varmistetaan tiedonsiirron toteutuminen. Useimmiten pidetään keskustelu, jossa ovat mukana huoltajat sekä vanhan ja uuden ryhmän lto. 13
Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä. (Tupa-tavoite 2017) 14