Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto PALVELUTASO
Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma: liikenne on palvelu, tukiprosessi ihmisten, yritysten, kuntien, alueiden ja koko yhteiskunnan toiminnoille Liikennejärjestelmänäkökulma: tavoitteena, että liikennejärjestelmä (kaikille, kaikkialla) on koko ajan toimintavarma Käyttäjänäkökulma: koko matka- ja kuljetusketjun oltava varmistettu Tarvitaan analyysi ja ymmärrys koko liikennejärjestelmästä jotta osataan valita, mitoittaa ja kohdentaa liikennepolitiikan ratkaisut viisaasti 2 Viestintä
Ennakkotehtävä Liikennejärjestelmäanalyysi ja toimintalogiikan testaus Yhteenveto liikennejärjestelmätyön hyvistä käytännöistä, joita on sovellettu tai kehitelty liikennejärjestelmätyöhön liittyvissä toimeksiannoissa. tavoitteiden asetantaan tai liikennejärjestelmäsuunnittelun prosesseihin tai eri suunnittelutasojen suhteisiin tai yhdyskuntarakenteen käsittelyyn tai palvelutason käsittelyyn 3 Viestintä
Hyvät käytännöt liittyen palvelutason käsittelyyn
Kysymyksiä ryhmille palvelutason käsittelystä: 1. Kuinka selvää on, miten ns. yleistavoitteiden ja palvelutasotavoitteiden yhteenkytkentä tapahtuu? 2. Mitä palvelutasolähtöinen päätöksenteko tarkoittaa esisuunnittelussa mitä se haastaa muuttamaan sitä, miten on toimittu aiemmin? 3. Miten palvelutasotavoitteista tulisi tehdä päätöksiä suunnitteluprosessissa kuka päättää ja mistä ja missä vaiheessa? 4. Millaisia/millä tasolla tavoitteiden tulisi olla, jotta ne eivät sitoisi toimenpiteiden valintaa mutta kuitenkin ohjaisivat tarkempaa suunnittelua? 5. Miten uusi ajattelutapa haastaa muuttamaan esisuunnittelun menetelmiä? 5 Viestintä
Näkökulmia hyvistä käytännöistä Palvelutasoajattelun vaikutukset LJS-työssä 1/2: Palvelutasoajattelua on valtakunnallisen kehitystyön pohjalta kehitetty ja pilotoitu alueellisissa LJS-töissä (Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme). Palvelutasoajattelu muuttaa osin suunnittelun toimintamallia, syventää ymmärrystä todellisista tarpeista sekä systematisoi liikenteen kysyntään vaikuttamisen ja vastaamisen mahdollisuuksia. Palvelutasolähtöinen ajattelutapa on esillä kaikissa LJS:n osavaiheissa; vahvimmin kuitenkin nykytila- ja tulevaisuustarkasteluissa sekä tavoitteiden määrittämisessä. 6 Viestintä
Näkökulmia hyvistä käytännöistä Palvelutasoajattelun vaikutukset LJS-työssä 2/2: Tavoitevaiheen merkitys korostuu. Tarveperusteisella palvelutasotavoiteasettelulla pystytään paremmin priorisoimaan mitä tavoitellaan ei enää kaikkea kaikille. Kehittämislinjausten ja toimenpiteiden määrittelyvaiheessa kysymys on erityisesti tehtyjen havaintojen sisäistämisestä ja viemisestä mahdollisimman tehokkaasti palvelutasotavoitteita toteuttaviin toimenpiteisiin. Vaikutusarviointivaiheen osalta korostuvat palvelutasotekijöitä ja tavoitteita hyödyntävien tarkastelujen kautta koko liikennejärjestelmää kuvaavat tarkastelut. Palvelutasotarkastelulla on onnistuttu liittämään liikennesuunnittelua enemmän alueen kokonaissuunnitteluun (mm. yhteys maankäytön suunnitteluun on ollut tiiviimpi) ymmärrettävä (Kanta- ja Päijät-Hämeiden LJS) 7 Viestintä
Lj-suunnitteluprosessin kehittäminen palvelutasoajattelua soveltamalla 8 2/10/2014 Liikennejärjestelmätyön hyviä käytäntöjä
Palvelutason käsittely Palvelutason käsittely esisuunnittelussa, esimerkkinä Lahden kehätien liikennekäytäväselvitys Aluksi tunnistettiin nykyiset ja myös potentiaaliset (esim. muiden liikennemuotojen) käyttäjät, liikenne- ja kuljetusvirrat sekä liikennekuormitukset ja niiden vaihtelu eri vuodenaikoina, viikonpäivinä ja kellonaikoina. Liikennekäytävän tiekuljetusten määrä ja tavaralajit. Liikennekäytävän rautatiekuljetusten virrat (suuntautuminen) Liikennekäytävän tiekuljetusten virrat (suuntautuminen) 9
Palvelutason käsittely Palvelutason käsittely esisuunnittelussa, CASE: Lahden kehätien liikennekäytäväselvitys Palvelutasopuutteet ja muut ongelmat osoitettiin konkreettisesti eri käyttäjäryhmien ja liikenneympäristön näkökulmista. Liikenne- tai tieteknisten suureiden sijaan käytettiin käyttäjänäkökulmaisia termejä. Erilaisten puutteiden kohdistuminen erilaisille käyttäjille eriteltiin. Osoitettiin, mitkä ovat keskeisimmät konkreettiset palvelutasopuutteet ja ongelmat, missä ja milloin niitä esiintyy ja ketkä niistä kärsivät. Palvelutasoa ja sen puutteita ei ollut kuitenkaan mahdollista systemaattisesti verrata asetettuihin tavoitteisiin, koska aiemmin laaditut tavoitteet olivat monelta osin yleispiirteisiä eikä niitä oltu eritelty vastaavalla tavalla käyttäjänäkökulmista. Liikennekäytäväselvityksen prosessi ei mahdollistanut tavoitteiden tarkempaa määrittelyä. Suunnittelua ohjaavien palvelutasotavoitteiden tulisikin olla riittävän konkreettisia ja niiden tulisi olla tarkentuvia esi- ja yleissuunnitteluvaiheessa. Määrällisten tavoitteiden tulee olla myös saavutettavissa kohtuullisella panostuksella. Onko järkevää asettaa määrällisiä tavoitteita ilman takaisinkytkentää kustannuksista ja vaikuttavuuden arvioinnista? 10
Näkökulmia hyvistä käytännöistä Varsinais-Suomen LJS:n palvelutasotarkastelut: 1. Valitaan ja luokitellaan tarkasteltavat yhteyssuunnat ja -välit verkollisen aseman sekä liikenne- ja kuljetusvirtojen analyysin perusteella eri tasoiset keskukset ja yhteysvälin asema keskusten välisenä yhteytenä yhteysväliä käyttävän liikenteen määrä ja merkitys 2. Tunnistetaan tärkeimpien yhteysvälien keskeiset matka- ja tavararyhmät (käyttäjätarpeet) ja kulkutavat eri matkaryhmien sekä eri tavaralajien määrä ja merkitys eri yhteysväleillä eri matkoilla ja kuljetuksissa tärkeät liikennemuodot 3. Määritetään tärkeimmät käyttäjätarpeita vastaavat palvelutasotekijät ja niitä kuvaavat mittarit (tarpeen mukaan kulkutavoittain/yleisesti) 4. Kuvataan palvelutasotekijöiden nykytaso eri yhteysväleillä 5. Asetetaan palvelutasotekijöille tavoitetasot yhteysväleittäin lähtökohtina 11 Viestintä
Palvelutason käsittely Palvelutason käsittely LJ-suunnittelussa, CASE: Varsinais-Suomen liikennestrategia Yhteysväleillä on tunnistettu kulkutavoittain eri käyttäjäryhmiä matkan tarkoituksen mukaan. Eri matkoilla korostuvat eri tarpeet: hinta, nopeus, luotettavuus jne. Rinnalle tuodaan eri kulkutapojen ominaisuustietoja, nopeustasot, tarjonta, matka-aika, luottavuus, jne. Voidaan määrittää palvelutason tavoitetila. Aineisto: Hyödynnetty LIVI:n T&Kohjelman strategisten mallien kehittämisen tuloksia. Bussi Juna Auto 12
Näkökulmia hyvistä käytännöistä Liikkumisen kokonaispalvelun kuvaus käyttäjän näkökulmasta liikennejärjestelmän tavoitteiden asetannan yhtenä lähtökohtana Liikennettä tarkastellaan käyttäjille tarjottavana kokonaispalveluna Tavoiteltava liikennejärjestelmän palvelutaso kuvataan erilaisten käyttäjien silmin erilaisilla alueilla Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tarkastelunäkökulmana matkustustarpeeseen perustuva käyttäjäryhmittely ja neljä erilaista aluetyyppiä Pyrkimyksenä päästä tavoitteiden asettelussa järjestelmälähtöisyydestä käyttäjälähtöisyyteen havainnollistaa ja konkretisoida erilaisten kehittämistavoitteiden vaikutuksia käyttäjien palvelutasoon Tarkastelutapa korostaa erilaisia liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmasta pieniä, mutta käyttäjien näkökulmasta suuria kehittämistarpeita 13 Viestintä
Liikkumisen kokonaispalvelu Määritellään liikenne ja liikkuminen kokonaisuutena (käyttäjien tarpeista lähtevänä kokonaispalveluna) ja tunnistetaan eri kulkutapojen merkitys tässä kokonaisuudessa. Kuvataan käyttäjien erilainen liikkuminen (työ, opiskelu, asiointi, harrastukset, vapaa-aika) erilaisissa ympäristöissä. Kulkutapoina kävely, pyöräily, mopoilu, erilaiset sähköavusteiset pienvälineet henkilöauto, taksi, bussi (ml. paikallisliikenne, cityliikenne, palveluliikenne, kutsuliikenne), ratikka, juna jne. Kuvaus voi koskea kulkutapojen lisäksi myös muita käyttäjäryhmän näkökulmasta tärkeitä liikennejärjestelmän ominaisuuksia ja matkan valintaan vaikuttavia seikkoja kuten esimerkiksi matkustamisen hinta, turvallisuus, informaatio. Tuloksena käyttäjän näkökulmasta kuvattu liikkuminen erilaisissa konteksteissa. Liikkuminen kuvataan palveluna Kuvataan tavoitetilaa www.waystep.fi
Näkökulmia, ongelmakohtia hyvistä käytännöistä Palvelutason käsittely: Toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin tulee vastata alueen toiminnallisiin tarpeisiin. Yhteys tavoitteiden ja toimenpiteiden välillä on oltava selkeä. Pelkän palvelutason esittäminen ei vielä konkretisoi mitä todellista hyötyä investoinneista tai toimenpiteistä on ollut. Sen sijaan voidaan tuoda esille, että investoinnilla saadaan esimerkiksi työmarkkina-alueelle vaikkapa puolen tunnin työmatka-ajan piiriin tuotua x tuhatta uutta työntekijää. Näin saadaan konkreettisemmin esitettyä hankkeiden vaikutuksia. Onko kyse palvelutasoajattelusta vai muusta? Saavutettavuuden tarkastelu eri matkatarkoituksissa on myös ensiarvoisen tärkeä näkökulma. Myös siinä on kyse vuorovaikutuspohjaisesta lähestymistavasta. Liikkumisvyöhykemäärittely antaa paljon uusia mahdollisuuksia maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteissuunnitteluun. Palvelutasoa? 15 Viestintä