One click is enough to make the world a better place.

Samankaltaiset tiedostot
Monilukutaito. Marja Tuomi

Selkokeskus Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Selkokeskus Mitä on selkokieli?

Selkokeskus Mitä on selkokieli?

Arkistot ja kouluopetus

Selkokeskus Mitä on selkokieli?

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Mitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee? Avoimen hallinnon virkamiesverkosto Kotus Leealaura Leskelä Selkokeskus

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät Marina Congress Center

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Eurooppalainen kielisalkku

Lapin ammattiopiston aikuisopinnot. selkokielen käyttö opetusmateriaaleissa ja opetuksessa opas opettajalle Väylä -hanke, Taina Koskinen

Minä luen sinulle. Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

½-veson OPS-työpaja Liipola-Kaikuharjun koulun henkilökunta

Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Selkokieltä verkkopalveluihin, kiitos! Leealaura Leskelä Kehitysvammaliitto, Selkokeskus

Kielikasvatus ja OPS2016

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Iloa selkokielestä. Tiedon ja kielen saavutettavuus verkkopalveluissa ja muussa viestinnässä. Eliisa Uotila

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Kieliohjelma Atalan koulussa

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Selkokieltä S2-oppijan näkökulmasta. Sonja Dahlgren/HY Kielitieteenpäivät,

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Opetuksen tavoitteet

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Selkosovellukset. Selkojulkaisun tunnistaa selkologosta. Selkokieliset lehdet

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

KILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

oppimisella ja opiskelemisella

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Finnish ONL attainment descriptors

Muutama sana saavutettavuudesta Virpi Jylhä, Näkövammaisten liitto ry

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Tervetuloa selkoryhmään!

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvät asiakokonaisuudet suhteessa opetussuunnitelman perusteisiin ja kieltenopetuksen tehtävään

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kielet näkyviin ja kuuluviin

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Opetushallituksen terveiset opetussuunnitelmatyöstä ja muista ajankohtaisista asioista

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Aikuisten perusopetus

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1

Transkriptio:

One click is enough to make the world a better place.

Yritystä uralle 25.4.2018 Selkokielisen ja S2-opetuksen ja ohjauksen erityispiirteet, menetelmät ja tukitoimet

Selkokielen taito on lahja, mutta sitä voi harjoitella On niitä, joilta se onnistuu luonnostaan ja niitä, jotka joutuvat harjoittelemaan paljon. Tärkeää on kohtaaminen ja kuuleminen, vuorovaikutus. Huumori auttaa. Tarkoitus pyhittää keinot. On niitä, joille on tärkeää kuulostaa itselleen hyvältä ja jotka haluavat brassailla omalla kielitaidollaan. Selkokieli on omanlaistansa taidetta, mutta se ei ole taidekieltä. Se on vastakohta monitulkintaiselle taidekielelle, vaikka joskus sekin kieli voi välittää valtaisia merkityksiä. Koulussa tavallisesti oikean viestin välittyminen on tärkeää.

Mikä on tavoite? Mikä on viestinnän tavoite? Mikä on koulutuksen tavoite? Miten esteettömyys oppimisessa toteutuu? Onko kaikilla oppijoilla sama mahdollisuus oppia, kun ajatellaan asiaa kielen kautta?

Selkokieli, selkeäkielisyys ja seksi - ei se aina onnistu heti :)

Yritystä uralle 25.4.2018 TEHTÄVÄ 1 (5 min) Laadi ryhmässä 3-5 kysymystä selkokielestä, S2-opetuksen erityispiirteistä ja menetelmistä asiantuntijoille. (Maija selittää tehtävän ranskaksi, ruotsiksi tai venäjäksi) TEHTÄVÄ 2 (5-10 min) Laske kielesi tasoa. Puhu yksi sinun tänään opettamasi asia kolmella eri rekisterillä TAI selitä se kerran opiskelijalle, jonka kielitaito on vielä erittäin heikko. Kirjoita paperille ja ota kuva, lähetä sinun kysymykset Marjalle WhatsAppilla +358 040 7455538 tai puhutaan vaan.

Selkokieli Määritelmiä: Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. (Selkokeskus) Selkokieli on yleiskieltä helpompaa kieltä, jonka rakennetta ja sisältöä on tietoisesti muokattu yksinkertaisemmaksi. Tämä kielimuoto on suunnattu sellaisille lukijaryhmille, joiden on vaikea ymmärtää yleiskielistä tekstiä. (Kielikello) selkeä, selvä, järkevä, kaikkien ymmärrettävä, ei vain asiantuntijoiden

Selkokieli Selkotekstin kirjoittaminen on aina mukauttamista. Jos tekstiä ei kirjoiteta lähtötekstin pohjalta, se mukautetaan suhteessa yleiskieleen. Selkokielestä on julkaistu kaksi kansainvälistä ohjeistoa. Toisen on julkaissut YK:n alainen kansainvälinen kirjastojärjestö IFLA ja toisen Euroopan unionin maissa toimiva kehitysvammaisten ja heidän omaistensa kansalaisjärjestö European Association of Inclusion International. Molemmat ohjeistot ovat varsin yksimielisiä selkokielen periaatteista, ja niitä on käytetty apuna, kun on laadittu ohjeisto suomenkielisen selkomateriaalin tuottajille. SEINÄTAULU Selkokirjaesite

Asiakaslähtöisyys Selkokieli -kohderyhmällä kielellisiä vaikeuksia - konkreettinen taso - sanoja selitetään Yleiskieli - kohderyhmä kaikki - yleinen taso - erityissanaston sanat selitetään Erikoiskielet - asiantuntijat - abstrakti taso - sanasto vaatii erityistä osaamista

TEHTÄVÄ 3, valitaan 1 (slideilta 12-24, 5 min) Miten selkokieltä voi oppia? Keskustelussa täytyy huomioida keskustelukumppanin kielitaito ja välttää myös selkokielistämästä liikaa. Liika selkokielistäminen voi olla jopa loukkaavaa. Selkokieli siis vaihtelee puhujien mukaan samoin kuin normaali puhekielikin. Monissa paikoissa ajatellaan, että opastus on selkokielistä, jos puhuja / opas puhuu hitaasti tai kovalla äänellä. Opas puhuu kuitenkin saman tekstin, kuin normaaliryhmille. Hidas puhekaan ei helpota ymmärtämistä, jos sanat ja lauserakenteet ovat liian vaikeita. Pelkkä hidas puherytmi ei siis tee kielestä selkokieltä, vaan tärkeää olisi myös käyttää helppoja sanoja ja toistaa asiat tarvittaessa toisella tavalla. Mikä on sinun vahvuutesi / heikkoutesi? Valitse paras ja huonoin taitosi ja tee tehtävä.

1. Kohderyhmä Esimerkki Yleiskielellä: Kelan toimistoissa neuvotaan hakijaa henkilökohtaisesti ja niistä saa hakemuslomakkeita. Lähde: Kelan internet-sivut. www.kela.fi Selkokielellä: Voit kysyä neuvoa Kelan toimistosta. Sieltä saat myös hakemuslomakkeita. Tehtävä 1: Yleiskielellä: Työntekijä sitoutuu olemaan käyttämättä hyväkseen tai ilmaisematta sivullisille niitä salassa pidettäviä tietoja, mitä hän on saanut tietoonsa työssään. Selkokielellä:

2. Oleellinen Esimerkki Yleiskielellä: Vuodesta 2000 MM-sarjaa hallinnut Michael Schumacher ei ole kyennyt tällä kaudella entisenlaiseen menoon. Schumacher ei ole ollut kertaakaan kolmen parhaan joukossa. Selkokielellä: Formula ykkösten entinen maailmanmestari Michael Schumacher ei ole menestynyt tällä kaudella. Tehtävä 2: Yleiskielellä: Sisällöllisesti vaitiolovelvollisuus on laaja. Sen syntymiseen riittää, että tiedot on saatu sellaisissa olosuhteissa, että ne voidaan katsoa luottamuksellisiksi. Vaitiolovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun henkilö ei enää ole siinä asemassa, jossa hän on saanut tiedon luottamuksellisista seikoista. Selkokielellä:

3. Sanavalinta Käytä lukijalle tuttua sanastoa, vältä pitkiä sanoja, selitä käyttämäsi vaikeat ilmaisut. Vältä kielikuvien ja abstraktien ilmaisujen käyttöä ja ole varovainen suurten lukujen käytössä. Esimerkki Yleiskielellä: Ilma on kuin morsian. Selkokielellä: On kaunis sää. Tehtävä 3: Yleiskielellä: Vakituiset lastenhoitajat voivat syödä valvonta-aterian, jos johtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai jos lastentarhanopettaja on pois. Selkokielellä:

4. Lause Kirjoita lyhyitä lauseita ja sano vain yksi tärkeä asia yhdessä lauseessa. Käytä suoraa sanajärjestystä, vältä passiivia, lauseenvastikkeita ja viittauksia toisiin kohtiin tekstissä. Esimerkki 1 (lyhyet lauseet) Yleiskielellä: Sosiaaliasiamies toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi muun muassa tiedottamalla asiakkaan oikeuksista, neuvomalla asiakasta asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa sekä avustamalla häntä muistutuksen tekemisessä kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaan oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittain selvityksen kunnanhallitukselle. Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön internet-sivut www.stm.fi Selkokielellä: Sosiaaliasiamies neuvoo ja avustaa sosiaalihuollon asiakkaita. Hän tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja seuraa, miten asiakkaita kohdellaan kunnassa. Sosiaaliasiamies antaa asiakkaalle tietoja siitä, miten asiasta valitetaan. Sosiaaliasiamies ei tee valitusta asiakkaan puolesta. Lähde: Sosiaalihuollon asema ja oikeudet. Selkokielinen opas. Sosiaali- ja terveysministeriö.

4. Lause Esimerkki 2 (passiivi) Yleiskielellä: Henkilötiedot ilmoitetaan tällä lomakkeella. Selkokielellä: Kirjoita henkilötietosi tälle lomakkeelle. Esimerkki 3 (suora sanajärjestys) Yleiskielellä: Asumistukea voit hakea Kelasta. Selkokielellä: Voit hakea asumistukea Kelasta. Tehtävä 4: Yleiskielellä: Ruokailut merkitään henkilökunnan taukohuoneessa olevaan listaan kuukausittain. Selkokielellä:

4. Lause Tehtävä 5: Yleiskielellä: Lapsen ja perheen asioista työntekijä ei saa puhua edes oman perheensä jäsenille, omalle miehelle tms. Selkokielellä:

5. Konkreettinen kieli Esitä asiat lukijalle tutusta näkökulmasta ja lukijan kokemusmaailman kautta. Anna tarvittaessa esimerkkejä. Esimerkki Yleiskielellä: Televisiolähetysten digitalisointi tarkoittaa, että lähetyksen kuva ja ääni pakataan entistä tiiviimpään muotoon. Tällä tavoin jakeluverkossa on mahdollista lähettää huomattavasti enemmän ohjelmia sekä muita palveluja ja siten lisätä kuluttajien valinnan varaa. Digitaalinen lähetys käyttää radioaaltojen taajuuksia tehokkaammin ja on vähemmän altis ulkoisille häiriöille kuin nykyinen analoginen lähetystekniikka. Näin digitaalinen tekniikka parantaa kuvan ja äänen laatua.lähde: www.digitv.fi-sivujen aloitusteksti vuodelta 2006 Selkokielellä: Tv-lähetykset muuttuvat 31.8.2007 digitaalisiksi. Ohjelmia lähetetään jo nyt tällä uudella tavalla. Uudistus tuo katsojille uusia televisiokanavia sekä paremman laadun television kuvaan ja ääneen. Uudistus tarkoittaa myös sitä, että katsojat tarvitsevat uuden laitteen. Lähde: Selkokielisen lehtijutun aloitus. Selkouutiset 23/06

5. Konkreettinen kieli Tehtävä 6: Yleiskielellä: Tietojen siirto eri hallintokuntien ja samankin sisällä on luvanvaraista. Selkokielellä: Tehtävä 7: Yleiskielellä: Vaitiolovelvollisia ovat julkisuuslain mukaan viranomaisen palveluksessa virka- tai työsuhteessa olevat henkilöt sekä luottamustehtävää hoitavat. Selkokielellä:

6. Ulkoasu Kielen lisäksi myös tekstin ulkoasu vaikuttaa tekstin ymmärrettävyyteen. Ulkoasua selkeyttää tavallista hieman suuremmat kirjainkoko ja riviväli sekä harkittu tekstimuotoilujen käyttö (esimerkiksi lihavointi, kursivointi, alleviivaus). Luettavuutta ja ymmärrettävyyttä lisää myös tekstin rivitys siten, että jokainen lause alkaa uudelta riviltä. Selkokeskuksen www-sivuilla on kerrottu lisää selkosovellusten ulkoasusta.

7. Kuvien käyttö Selkokielessä kuvan ja tekstin tulee aina liittyä toisiinsa, ja kuva tulee sijoittaa sen tekstinkohdan lähettyville, jota se kuvittaa. Selkokeskuksen www-sivuilla on kerrottu lisää kuvien käytöstä selkosovelluksissa. Lähde: Selkokeskuksen internetsivusto, osoite: http://www.papunet.net/selkokeskus/

Opiskelijoille jaettavat tekstit Leveät marginaalit, tekstin asettelu Otsikointi ja väliotsikointi helpottaa asiakokonaisuuksien jäsentelyä ja hahmottamista Riittävän suuri fonttikoko ja riviväli Kappalejako näkyviin selvästi Värien käyttö voi auttaa hahmottamisessa Tehtävälistat ja ohjeet lyhyesti selkokielellä

Luetun ymmärtämiseen vaikuttavia tekijöitä sanasto: sanojen pituus, yleisyys, vaikeustaso lauserakenne: lauseen pituus, määreiden runsaus, sivulauseiden määrä, vaikeat rakenteet tekstirakenne: asiasisällön sidosteisuus, tekstin kielellisten elementtien suhteet typografinen luettavuus: kirjasintyyppi, otsikointi, kappalejako, taitto, kuvitus

Muistiinpanotekniikan tukeminen Kuunteleminen ja muistiinpanojen tekeminen eri aikaan Pääkohdat annetaan paperilla, opiskelija täydentää Avainsanoja Selkeitä, väljästi aseteltuja ja helppolukuisia materiaaleja oppijoille Vaikeat termit/käsitteet selitetään Mind map Kuvat, piirrokset ja värit muistin tukena

Oppiminen on vuorovaikutusta Kielitietoinen opettaja rakentaa vuorovaikutusta, joka takaa kaikkien oppilaiden osallisuuden. TEHTÄVÄ 4: Arvioi itsesi tai jos kollega on tuttu hänet asteikolla 1-10 kielitietoisessa opetuksessa. Mikä kannustaa, mikä rajaa? Mitä mahdollisuuksia, mitä esteitä? (5 min) Kielitietoinen opettaja - ymmärtää, että sisällöt ja kieli liittyvät toisiinsa erottamattomasti - havainnoi oman opetuksensa ja oppiaineensa kieltä - tekee oppilaat tietoisiksi oppiaineen kielen erityispiirteistä ja ohjaa tekstitaitojen havaitsemiseen - rakentaa vuorovaikutusta, joka takaa kaikkien oppilaiden osallisuuden ymmärtää - pyrkii oikeudenmukaiseen opetukseen - tekee yhteistyötä muiden opettajien kanssa

Kielitietoinen opetus Määritelmä: Kielitietoisessa koulussa kielen keskeinen merkitys oppimisessa, opetuksessa, arvioinnissa ja kaikessa toiminnassa tunnistetaan. Tämä tarkoittaa kaikkien kielten arvostamista ja luontevaa näkyvyyttä koulussa toimintakulttuurin tasolla. Opetuksessa se tarkoittaa kielitietoisia työtapoja, jotka perustuvat opettajien yhteistyölle. Kielitietoinen opetus

Maailma on tekstejä TEHTÄVÄ 5 (5 min): Mikä on sinun käsityksesi siitä, mikä on teksti?

Maailma on tekstejä Määritelmiä: Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito on ihmisenä olemisen ja elämisen taitoa yhä kirjavammassa maailmassa. Se on taitoa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Se on taitoa suhtautua maailmaan samaan aikaan avoimesti ja terveen kriittisesti. Lyhyesti sanottuna monilukutaito merkitsee mahdollisuutta täysivaltaiseen osallisuuteen ja vastuulliseen osallistumiseen. Se on jokaisen lapsen ja aikuisen oikeus. Monilukutaito perustuu semiotiikan teoriasta ammentavaan laajaan tekstikäsitykseen, jossa teksti voi olla periaatteessa mitä tahansa, millä voidaan välittää merkityksiä. Lukutaito ei siis viittaa vain kirjoitetun ja puhutun kielen lukemiseen, vaan luettavia tekstejä ovat myös kuvat, äänet, videot, grafiikat ja niiden yhdistelmät eli multimodaaliset tekstit. Monilukutaitoon sisältyviksi lukutaidoiksi on nimetty esimerkiksi, medialukutaito, digitaalinen lukutaito, internetlukutaito, verkkolukutaito ja kuvanlukutaito. (Kupiainen, 2017.) Lukutaitoja voidaan eritellä myös ajan, paikan ja henkilöiden perusteella (Leino 2014, 68). Tähän ominaisuuteen viittaan jatkossa käsitteellä situationaalinen lukutaito (situated literacies, ks. esim. Ivanič 2004). Taitojen monimuotoisuudella tarkoitan sitä, että lukutaidolla ei tarkoiteta vain tekstien lukemista, vaan myös niiden kirjoittamista, eli tulkintaa ja tuottamista, kuten asia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ilmaistaan (Opetushallitus 2014b, 20). Kieliverkoston artikkeli

Mitä on S2-opetus? Esimerkki S2-opetuksesta verkossa:

S2-opetuksen ja ohjauksen erityispiirteet ja menetelmät 1. Varmistetaan aina, mitä oppija on ymmärtänyt. Puhutetaan, kerrotetaan, pyydetään tuottamaan. Mitä enemmän oppija tuottaa itse opittavaa asiaa ja mitä vähemmän opetat, sitä varmemmin olet ollut riittävän selkeä. Luennointi ei toimi. 2. Kaikki kanavat ja aistit käyttöön. Havainnollistus. 3. Valitaan yleismaailmallisia, kansainvälisiä sanoja / avainsanoja (instruktio, presidentti, prosessi, business..). Etsitään asian ydin. Voidaan puhua vaikka kuinka vaikeista asioista, jos löydät avainsanan, joka avaa käsitteen oppilaille, erityisesti jos havainnollistetaan samalla.

S2-opetuksen ja ohjauksen erityispiirteet ja menetelmät 4. Sen pitää olla monipuolisempaa. Jos haluataan, että opittu jää mieleen, sen pitää olla omaa tuottamista. Todella lyhyet tietoiskut 2-5 min. aina välissä. Keskustelua voi olla enemmän. Paloittelu, samoin kuin lukioppilaallakin. 5. Muistiinpanot valmiina tai samanaikaisesti. Erityisesti jos on hidas kirjoittaja, hän ei pysty keskittymään kahteen asiaan samanaikaisesti. Häntä auttaa, jos hän saa notesit etukäteen tai valmiina.

S2-opetuksen ja ohjauksen erityispiirteet ja menetelmät 6. Erityisosaamisen hyödyntäminen. Kun oppija tuottaa, aina sieltä saa kiin jostakin, joka on hänen erityistä osaamistaan. Sitä kautta sisään. 7. Helpoimman kautta sisään. Usein puhutaan, että sitä taitoa pitäisi harjoitella eniten, joka on vaikein. Mitä se tekee motivaatiolle? Olisiko mahdollista kääntää asiat päinvastoin ja koukuttaa kieleen, tuottaa onnistumisen elämyksiä ja sitten vasta haastaa? 8. Arvaamisen jalo taito ja idean sanallistamisen vaarallinen tie. Todellisuuden sanoittaminen. Todellinen kuuntelu!

S2-opetuksen ja ohjauksen erityispiirteet ja menetelmät 9. Pyritään minimoimaan oppimista vaikeuttavat tekijät. Näitä voivat olla haasteellinen kotitilanne, integraatioprosessin vaihe tai sitoutumattomuus opittavaan asiaan. 10. Vähemmän on enemmän. 11. Yksinkertaiset rautalankaohjeet. Hyvä ennakkotieto. Aina sama rytmi / struktuuri. Tehtävätyyppien sisäänajo. 12. Lähikontakti luo luottamusta, sitten kaikki on helpompaa.

S2-opetuksen ja ohjauksen menetelmiä Kaikki perustuu vuorovaikutukseen, funktionaalisuus, kommunikatiivisuus, puhuttaminen, lähikehityksen vyöhyke, oivalluttaminen, kielen tuottamiseen / käyttöön perustuvat toimintatavat Esimerkiksi: Ongelma- ja ilmiöpohjainen oppiminen Tekema lla oppiminen Yhteistoiminnallinen oppiminen Tilannesidonnainen oppiminen Kokemuksellinen oppiminen Vertaisoppiminen (yksilö, ryhmä- ja parityöskentely, projektityöt, alustukset, vertaisarviointi ) Pelillista minen Tutorointi, mentorointi Oikea-aikaisuus, oppimisen prosessi, oppimiskulttuurinen prosessi Autenttinen materiaali, elinympa risto opettajana BYOD verkko-oppimisen erityispiirteet lisäksi Klikkaa sydäntä -> artikkeli funktionaalisuudesta

S2-opetuksen ja ohjauksen tukitoimet Mikä toimii hyvin oppimisen kannalta? Mikä ei? Mitä menetelmiä kaipaat? Mihin haasteisiin etsit ratkaisua? Mistä tarvitset lisätietoa? Mitkä tukitoimet toimivat hyvin? Mitä puuttuu? Miten? TEHTÄVÄ 6: Laadi TOP 5 tarvelista ja ratkaisuehdotukset jokaiseen kohtaan. Ota siitä kuva ja lähetä Marjan WhatsAppiin +358 040 7455538

Perinteisiä tukitoimia yleinen, tehostettu ja erityinen tuki erityiseen tukeen siirryttäessä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS suomen kielen opiskelu opetusmenetelmiin, oppimistekniikkaan liittyvä tuki monikulttuurisuuteen kasvamisessa siten, että he oppivat arvostamaan oman kulttuurinsa lisäksi lisäksi suomalaista kulttuuria ja muita kulttuureja. muut kielet, ruotsi, englanti? tuki koulunkäynnissä yleensä elämäntilanteen tuki tuki traumoissa muu tuki

Ihmeitä etsimässä Jokainen aidosti jaettu ja ymmärretty viesti on pieni ihme. Kiitos ajastanne <3

Kiitos! www.gimara.fi info@gimara.fi Finland