Lapsiystävällinen kunta Lapsibudjetointi maakunnassa Rovaniemi 27.2.2018 Projektipäällikkö Suvi Helanen LAPE, Toimiva arki suvi.helanen@pohjois-pohjanmaa.fi
YHDYSPINTA-RAPORTISTA POIMITTUA Selvityshenkilöt ehdottavat hallitukselle kansallisen lapsi- ja perhestrategian laatimista yhteisen tahtotilan perustaksi -> yhteiseen lapsi- ja perhelähtöiseen toimintakulttuuriin Jokaiseen maakuntaan tulee muodostaa maakunnan ja kuntien yhteinen LAPE-yhteistyöryhmä. Maakunnan tulisi tehdä myös yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kuntien kanssa. Eri ammattilaisten tiedonkulun, salassapidon ja yhteistyövelvoitteiden sisältöjä tulisi selventää ja kuntien ja maakuntien tueksi tulisi kehittää yhteistä tietopohjaa. Kuntien ja maakuntien yhdyspinnoilla toimivien henkilöiden valmiuksia toimia lapsen, nuoren ja perheen kokonaistarve, palvelukokonaisuus ja palveluissa eteneminen huomioiden on vahvistettava laajasti. LAPE - AKATEMIAT jokaiseen maakuntaan 2018-2019
Kuntien ja maakunnan yhteistyö Maakunnan ja kuntien yhteinen LAPE-yhteistyöryhmä osana maakuntalaki-esityksen mukaista maakuntien ja kuntien neuvottelumenettelyä Maakuntakonsernin ja kuntien LAPE-asioista vastaavat viranhaltijat Valtuustokausien alussa laadittaviin lakisääteisiin kuntien ja maakunnan strategioihin yhteinen palvelu- ja hyvinvointilupaus Maakunnan ja jokaisen kunnan on suositeltavaa tehdä yhteinen LAPEsopimus, (keskeisimmät yhteistyö-, työnjako- ja resurssikysymykset) Kuntien ja maakuntien tulee yhteistyönä kartoittaa maakunta- ja soteuudistukseen liittyvät tilatarpeiden muutokset ja luoda yhteinen tilastrategia Kuntaliitto ja opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö keräävät hyviä kokemuksia uusista neuvola-, päiväkotija koulu kirjastokonsepteista.
Lapsibudjetointi Maakunnan taloussuunnittelun tai kunnan talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta, lapsiystävällisyyden talousmittari Osa (lapsi)vaikutusten arviointia Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä Oulun lapsibudjetointi-mallin kehittely esimerkillistä tarkastelua ja pohjatyön tekemistä, mutta Oulussakin on vielä tehtävää sen viemisessä osaksi päätöksenteon perusteluita yhdessä muiden lapsivaikutusten rinnalla -> todellinen vaikuttavuus TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOKSEN VARMISTAMISESSA ON VIELÄ TEHTÄVÄ TYÖTÄ MAAKUNTA- JA KUNTATASOLLA LAPE, Suvi Helanen 2017-2018
Mistä, miten liikkeelle?
Nykytilan analyysi / LAPE, Pohjois-Pohjanmaa 2016 LAPEN lähtökohtainen tilanne väestöllisesti, maantieteellisesti ja palveluiden sisällön suhteen: Maakunnassa on noin 410 000 asukasta. Väestöstä on 0-24 vuotiaita on 34% (2015) eli n. 136 000 lasta ja nuorta, alle 18-vuotiaita on noin 25% eli 100 000 lasta. Oulun kaupungin asukasluku on jo yli 200 000, eli Oulu muodostaa puolet maakunnasta, ja pienimmässä kunnassa Hailuodossa on n. 1000 asukasta. Lapsiperheiden määrä on maakunnassa suuri - paljon myös lapsirikkaita, useampilapsisia perheitä. Ennusteen mukaan tilanne pysyy vuoteen 2030 mennessä ennallaan lasten ja nuorten kokonaismäärän osalta (perheiden keskikoko on pienentynyt, ja lasten hankinta siirtynyt aiempaa myöhemmäksi). Kunnittaiset erot lasten ja nuorten osalta ovat suuria: alle 24-v asukkaiden osuus kokonaisväestöstä vaihtelee kunnittain 19-46% välillä. Maantieteellisesti kyseessä on laaja ja pitkien etäisyyksien maakunta, eteläisimmästä kunnasta Reisjärveltä itäiselle Koillismaalle Kuusamoon on matkaa yli 400km. LAPE, Suvi Helanen 2017-2018
Jatkoa Nykytilan analyysi / LAPE, Pohjois-Pohjanmaa 2016 Painopiste on korjaavien palvelujen osalta liikaa laitospalveluissa: lastensuojelun sijaishuollon kustannukset ovat korkeita, lasten ja nuorten psykiatrian avohoito on riittämätöntä, eikä tukea alueelle pystytä antamaan riittävästi. Toiminta pirstaloitunutta, järjestelmä- ja lainsäädäntökeskeistä sekä ammattikunnittain jakaantunutta. Terveysneuvonnan ja perhepalvelujen voimavaroja koordinoimalla on mahdollisuus suunnata olemassa olevia ehkäiseviä palveluja tehokkaammin. Lasten ja nuorten ympärivuorokautisia laitoshoidon yksityisiä toimintayksiköitä (2016) on maakunnassa 56, joissa yht. 489 paikkaa sekä Valtion Koulukodin 7 toimintayksikköä Limingassa, joissa yht. 28 paikkaa ja Oulun kaupungin Metsola-yksikkö, 14 paikkaa. Yhteensä siis 531 paikkaa (Kainuussa yht. 7 yksikköä ja 53 paikkaa). Keskim. sijaishuollon kustannukset 150-250 / vrk. Palvelutarjontaa tulee siirtää avopainotteisemmaksi ja varhaisemman avun ja tuen suuntaan, erityispalveluiden etävastaanottoja ja -konsultointia sekä sähköisiä palveluita tarvitaan lisää, erityisesti kauemmas maakuntaan. Lapset puheeksi toimintakokonaisuus: alueen kuntiin on koulutettu n. 350 TLPmenetelmäkouluttajaa ja 3500 TLP-menetelmien käytön osaajaa eri palvelusektoreille, mukana ovat kaikki maakunnan kunnat (30). LP-työn seuranta ja arviointi on osoittanut mm. lastensuojelun toimintaluvuissa tapahtuneen pienentymistä ja painopisteen siirtymistä avohuollon tukitoimien suuntaan. -> KOULUTUSTA JATKETTU 2017, JATKUU EDELLEEN. LAPE, Suvi Helanen 2017-2018
Taustoitus: LAPE-tiedontuotanto, indikaattorit, tiedolla johtaminen PoPSTer, POP-maakunta-tietopaketit dioina, yht. 160 diaa (päivitys 2015, 2016, 2017, 2018) Lapset ja perheet (79) Syntyvyys (11) Yleistä tietoa maakunnasta (70) Lastensuojelun tunnus- ja toimintaluvut, seurantatiedot Lasten- ja nuorten psykiatrian käytön seurantatieto PPSHP:stä LP-menetelmien käytön toimintaluvut Kuntien tilinpäätöstiedot lasten ja perheiden palveluista Kouluterveyskyselyn tulokset eri ikäluokista ja kouluasteilta Nuorten syrjäytymiseen liittyviä muita tunnuslukuja (koulutuksen aloituspaikat ja -ulkopuolelle jääneet, nuorisotyöttömyys) Terveydenhoidon avohilmo LTH-tutkimus (Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut): 4-v tiedonkeruu Päivähoidon mittareita, oppilashuollon seurantaa, poissaolotilastoja Henkilöstön hyvinvointitieto, Kunta10 WILMA-tietoa, Effica-kirjaukset, ProConsona KUNTIEN HYVINVOINTIKERTOMUKSET -> MAAKUNNALLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
Tietopakettien sisältö Väkiluvut ja väestöennusteet eri ikäryhmittelyillä Yleistä tietoa lapsiperheistä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret Lastensuojelu Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaalahoito Päihteet, mielenterveys ja psykiatria Kehitysvammaiset lapset Syntyneet LAPE, Suvi Helanen 2017-2018
Tietopakettien sisältö, jatkoa Väkiluvut 2015 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030 ja 2040 Ikärakenteen muutos: Kolmen ikäryhmän tarkastelua Kahdeksan ikäryhmän tarkastelua Karttoja ja nelikenttäkaavio Muutos kunnittain ja ikäryhmittäin tarkasteltuna Väestöntiheys ja taajama-aste Huoltosuhteet Perheet Koulutus Työllisyys ja työttömyys Toimeentulo Sairastavuus LAPE, Suvi Helanen 2017-2018
Poimintoja PoPSTerin loppuraportista LAPE, Suvi Helanen 2017-2018
Poimintoja PoPSTerin loppuraportista LAPE, Suvi Helanen 2017-2018
Entä ne eurot? ( )
SOTE-taloustavoitteet v. 2025 mennessä KOKO MAA - 3 Mrd Pohjois- Pohjanmaa - 35 milj. - 3,5 milj. PP/ lapepalvelut LAPEtoteutus Hankerahoituksen aikana luodaan onnistumisen pohja ja sen jälkeen varmistetaan juurrutus LAPE, Suvi Helanen 2017-2018
Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito 35 M jakaantuminen Palvelukokonaisuudet 1,5 0,5 0,5 Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto 3,5 1 11 4 2 (sis. muut) M Kokonaisoptimointi ja resurssien uudelleen allokointi LAPE, Suvi Helanen 2017-2018
LAPE/ Toimiva arki -kehittämiskokonaisuudet = LAPE-toteutus Pohjois-Pohjanmaalla TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Lapsiystävällinen maakunta ja kunnat, sitoutunut muutoksen johtaminen ja päätöksenteko, strategiat, kuntasuunnitelmat ja lapsibudjetointi, uudet rakenteet, perhelähtöisyys, vaikuttavuus, osallisuus VAKA + KOULU PERHEKESKUS ERITYIS- JA VAATIVIN TASO = Hyvinvoiva kasvuyhteisö P a l v e l u o h j a u s OT-keskus Lapset puheeksi keskustelut Palveluverkko, neuvolatyö Lasten ja nuorten psykiatria Osallisuus Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki Lastensuojelun korjaava työ Yhteisöllinen oppilashuolto LP-keskustelut ja -neuvonpidot Lastensuojelun kehittämistyö Vanhemmuuden tuki Sähköiset palvelut Erikoissairaanhoito, somatiikka Vapaa-aika, harrastukset Järjestöt, seurakunta Vammaisuus Monimuotoiset perheet Lähiverkostot Osallisuus Ennakoiva, universaali työ Matala kynnys Osallisuus Suvi Helanen 2017-2018
Lasten ja perhepalvelujen bruttokustannukset Pohjois-Pohjanmaalla 2015, / 0-17 v Lasten ja perheiden palvelut Pohjois-Pohjanmaa % TP 2015, brutto /0-17v. Sotessa Terveysneuvonta (äitiysh.,neuv.,kouluth) 27 810 000 279 17 % Puhe- ja toimintaterapia 4 505 000 45 3 % Ehkäisevä, sosiaalityö ja avohuolto 24 780 000 249 15 % Lastenvalvoja 1 250 000 13 1 % Perheneuvola 8 460 000 85 5 % Jälkihuolto 1 890 000 19 1 % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 44 840 000 450 27 % Ppshp lasten psykiatria **) 7 270 000 73 4 % Ppshp nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria **) 12 190 000 122 7 % Lasten ja nuorten somaattinen esh **) 31 220 000 313 19 % Yhteensä 164 215 000 1 648 16 % 0-17v. 99 640 % kaikista Lasten päivähoito 0-6v. 235 000 000 24 % Perusopetus 7-15v. 500 000 000 50 % Toisen asteen opetus 16-17v. 100 000 000 10 % KAIKKI YHTEENSÄ 999 215 000 10 028 LAPE, Suvi Helanen 2017-2018
Pohjois-Pohjanmaan Resurssit ja LAPE-palvelut 2016 osaaminen Toinen aste 100 milj (10%) kohdennettava asiakastarpeiden mukaan Koulu/Vaka 84 % ASIAKKAAT 0-17 v. lapsia 98.400 Syntyneitä v.2016 4.700 Lapsiperheitä 44.700, joista 2.700 perhettä, joissa 3+ alle 7v lapsia Perusopetus 500 milj (50 %) Varhaiskasvatus 240 milj (24%) Resurssit yhteensä 1 mrd Asiakasanalyysi määrä, rakenne, asiakkuuden syy, asiakkaan todellinen tarve, mikä tuki ja palvelu ja miten vastaa tarpeeseen Muu sote 18milj (1,8%) Lasten ja nuorten som.esh 31milj (3,1%) Lasten ja nuorten psyk 20 milj (2 %) Ls, sijoitukset 45 milj (4,5%) Terveysneuvonta 28 milj (2,8%) Ehkäisevä sostyö ja avohuolto 25 milj (2,5%) Sote 16 %
Taloudelliset vaikutukset, kustannusten muutos 2025 mennessä (HUOM! Muutossarakkeen miinukset eivät ole leikkauksia vaan kustannustason kasvun hillintää, josta valtaosa toteutuu muualla kuin sotessa tehtävän varhaisen tuen kautta.) Lasten ja perheiden palvelut Pohjois- Pohjanmaa % Muutos Kustannukset TP 2015, brutto /0-17v. Sotessa vv.2018-2025 2025 Toimenpiteet = LAPE-toteutus Neuvontatoimintaa kohdistetaan vaikuttavammin, Terveysneuvonta (äitiysh.,neuv.,kouluth) 27 810 000 279 17 % X 27 000 000 kriteerejä väljennettävä, tiiviimpi yhteistyö osana Puhe- ja toimintaterapia 4 505 000 45 3 % 4 500 000 perhekeskusta ja hyvinvoivaa koulua ja -varhaiskasvatusta Toimintaa enemmän kasvuympäristöihin osana perhekeskusta Toimintaa tehostetaan ja kohdistetaan vaikuttavammin, Ehkäisevä, sosiaalityö ja avohuolto 24 780 000 249 15 % X 24 000 000 varhaista tukea kotiin, toimii osana perhekeskusta Lastenvalvoja 1 250 000 13 1 % 1 250 000 Tiivis yhteistyö, ennaltaehkäisevä ote Integrointi osaksi perhekeskuksia, lastenpsykiatrisen Perheneuvola 8 460 000 85 5 % X 8 800 000 osaamisen vahvistaminen, terapioihin vaikuttavuutta Jälkihuolto 1 890 000 19 1 % 1 890 000 Vaikuttavuuden parantaminen Varhaisemmalla tuella ja palveluilla vähennetään Kodin ulkopuolelle sijoitetut 44 840 000 450 27 % -2 000 000 42 840 000 Ppshp lasten psykiatria **) 7 270 000 73 4 % 7 270 000 sijoituksia, ja saadaan vaikuttavuutta ja tehokkuutta lisää Peruspalvelujen ja kasvuympäristöjen tuen vahvistaminen, varhaisempi tunnistaminen, avohoitopainotteisuus Ppshp nuoriso- ja yleiss.psykiatria **) 12 190 000 122 7 % X Avohoidon lisääminen, varhaisempi tuki peruspalveluissa Konsultaatioiden lisääminen perustasolle, Lasten ja nuorten somaattinen esh **) 31 220 000 313 19 % 31 220 000 avopainotteisuuden lisääminen Yhteensä 164 215 000 1 648 3 500 000 160 695 000 LAPE, Suvi Helanen 2017-2018 0-17v. 99 640 98 000 HUOM! Iso osa em. toimista tehdään soten ulkopuolella!
Maakuntavalmistelu/ LAPE : pohjoisen alueen OT-keskus, muutamat esh:n keskitetyt palvelut LAPE, Suvi Helanen 2017-2018
Palvelurakenteen vertailua kustannusten valossa: Maakuntien lastensuojelun nettokustannuksia vuonna 2016, /alle 18-v. Lapset ja perheet 1200 1000 800 600 400 200 0 310 272 POP yht. 551 / alle 18 v. 391 622 117 166 160 111 516 572 620 609 717 700 680 767 739 259 242 205 273 192 220 260 180 228 644 750 783 870 356 277 286 211 659 457 Lastensuojelun avopalvelut /alle 18-v. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito /alle 18-v. Lähde: Sotkanet 12/2017 21
POP maakunnan lastensuojelun nettokustannuksia vuonna 2016, /alle 18-vuotias Lapset ja perheet 1000 800 Vuonna 2016 POP maakunnassa lastensuojelun avohuoltopalvelujen nettokustannukset olivat n. 15,7 M (160 /alle 18 v.) ja lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset n. 38,6 M (392 /alle 18-v.) 600 400 200 0 74 60 0 16 58 315 8 43 84 68 128 101 66 162 0 266 161 340 338 273 146 263 333 403 454 466 410 471 612 422 87 206 28 77 154 303 255 197 172 153 143 264 220 86 284 239 493 526 554 217 194 750 22 546 552 750 240 239 275 Lähde: Sotkanet 12/2017 Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset /alle 18-v. Lastensuojelun avohuoltopalvelujen nettokustannukset /alle 18-v. Kalajoen laitos- ja perhehoidon tiedot tarkentuvat 22
Pohjois-Pohjanmaan lastensuojelun toimintalukuja 2012-2015, LP-toimintamallin (LAPE-esityön) seuranta (27 kuntaa; tästä puuttuvat Kempele, Kalajoki ja Merijärvi, joissa LP-toimintamalli käyttöön vasta 2017) Vuosi Lastensuojeluilmoitukset pyyntö palvelutarpeen arvioimiseksi Lastensuojelutarpeen selvitykset = palvelutarpeen arviointi Aloitetut asiakkuudet Kiireellisen sijoituksen päätökset Avohuollon sijoitukset (sisältää myös jatkopäätöksiä) Huostaanotto hakemukset hallintooikeudelle 2012 5784 1765 1671 234 364 58 2013 (Maakunnallinen LPtyö alkoi laajana) 2014 lakimuutos (shl) 7593 2186 2387 315 410 71 6548 2282 2140 313 403 47 2015 5795 1798 1115 249 258 47 2013-2015 Muutos % Muutos määrinä -24% -18 % -53 % -21 % -37 % -34 % -1798-388 -1272-66 -152-24 LAPE, Suvi Helanen 2017-2018
Kokonaisoptimointi -> vaikutukset resursseihin palvelu-kokonaisuuksien tai muiden toimijoiden välillä = YHDYSPINNOILLA -> katse ja huomio TOIMIVAAN ARKEEN
Suoriutumiskyky POP maakunnassa Maakuntien paras kolmannes Maakuntien keskimmäinen kolmannes Maakuntien haastavin kolmannes Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset /alle 18 v. Tosi humalassa vähintään 1x/kk, 8. ja 9. luokan oppilaat Pakkotoimet psykiatrisessa sairaalahoidossa alle 18 v. Tahdosta riippumattomaan hoitoon määrätyt 18 v. täyttäneet Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 v. täyttäneet Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot /as Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalveluiden nettokustannukset /as Vammaisten laitoshoidon nettokustannukset /as Esh:n nettokustannukset /as tarvevakioituna Lähde: POPmaakunta, Anu Vuorinen Ehkäisevä toimeentulotuki kotitaloutta kohden Yli 90 päivää yhtäjaksoisesti sairaalassa olleet psykiatrian potilaat Päihdehuollon erityispalvelujen kustannukset /18 v. täyttäneet Perusterveydenhuollon avopalveluiden (pl. suun terveydenhuolto) nettokustannukset /as tarvevakioituna Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-v. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet Ikääntyneiden laitoshoidon nettokustannukset /75 v. täyttänyt Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevat 75 v. täyttäneet Ryhmittely on tehty niiden mittareiden osalta, joissa maakuntien vertailu on tarkoituksenmukaista ja joista tiedot ovat saatavilla. Käytössä on tuorein tilastovuosi, pääsääntöisesti v. 2016. Käytetty uutta maakuntajakoa siltä osin kuin tiedot ovat saatavilla. THL:n kustannusmittareissa ei ole käytetty tarvevakiointia, mutta tässä ryhmittelyssä on vertailumahdollisuuden parantamiseksi hyödynnetty soveltuvin osin tarvevakioituja ja asukas-/ikäryhmäkohtaisia nettokustannuksia. Lähteenä Sotkanet ja THL. Päivitetty 8.12.2017
Oulun kaupungin lapsibudjetointi -malli LAPE, Suvi Helanen 2017-2018 Lähde: Oulun kaupunki, Elina Välikangas
Lapsibudjetoinnilla vaikuttavuutta Tehokas ja tarkoituksenmukainen toiminnan ohjaus - yhteinen strategia, elämänkaari, alueellinen viitekehys ja hyvinvointialueet, roolit Toiminnan/palveluiden vaikuttavuus - painopisteenä ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut, Sis. sähköiset palvelut, verkostoyhteistyö ja monituottajamalli Lapsi tai nuori kohtaa vain yhden palvelukokonaisuuden ilman hallinnollisia rajoja elämäntilanne/perheen tilanne kokonaisuutena Lähde: Oulun kaupunki, Elina Välikangas
Väestötason seuranta ja lapsibudjetointi Siku punainen 0,2 % Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vrt. tulevaisuudessa maakunta vs. kunta Oulun lasten ja nuorten toimintamenot 2016 Siku keltainen 7 % Siku vihreä 70 % Hyve vihreä 3 % Hyve keltainen 6 % Hyve punainen 7 % Esh keltainen 3 % Esh punainen 4 % Toimintamenot yhteensä 481,2 M 10 669 /alle 18-vuotias 21.9.2017 Sanna Suistio Lähde: Oulun kaupunki, Elina Välikangas
Millainen on lapsiystävällinen maakunta? Lapsiystävällisessä kunnassa Lapsia kohdellaan yhdenvertaisesti kunnan asukkaina. Lapset ja nuoret otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Jokaiselle lapselle turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Ohjenuorana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Kunnan päätöksenteossa hyödynnetään lasten ja nuorten tietämystä omasta arjestaan ja arvioidaan päätösten lapsivaikutuksia. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa = LAPSIBUDJETOINTI Sekä lapsille että aikuisille tiedotetaan lapsen oikeuksista. Lapsia ja nuoria rohkaistaan toimimaan kansalaisyhteiskunnassa ja he kokevat olevansa lähiyhteisönsä arvokkaita jäseniä.
Lapsiystävällinen kunta ja maakunta lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri Kunta ja tuleva maakuntakin on paikka, jossa lapset, nuoret ja perheet - kaikki asukkaat elävät arkeaan. Meillä Pohjois-Pohjanmaalla lapsiystävällinen toimintakulttuuri korostuu erityisesti, kun olemme lasten ja nuorten maakunta. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsen oikeudet ovat ratifioitu, lailla vahvistettu niitä kuuluu noudattaa/ toteuttaa Yhteinen käsitys lapsen hyvästä elämästä Tavoitteena on jokaisen lapsen hyvä elämä
Miten meillä tästä eteenpäin toimintakulttuurin muutoksen/ lapsibudjetoinnin osalta? Kansallinen kehittämistyö yhteiset seurantaindikaattorit ja budjetoinnin malli (?), sotetietopaketit ja -simuloinnit maakuntavalmistelun kanssa, suoriutumiskyky-arviointi (THL) Yhteinen LAPE-kuuleminen eduskunnan valiokuntiin Maakunnan maku-sote valmisteluun tiiviisti mukaan: jo väliaikaisvalmistelijoiden kanssa aloitetun yhteistyön tiivistäminen valitun projektijohdon kanssa, yhteiset kuntajohtaja-infot (ICT, lastensuojelun kehittämistyö, OT-keskus, indikaattorityö) > mukaan maakuntastrategiaan ja maakunnan hyvinvointikertomukseen Kuntien johdon ja päättäjien infot / valtuustokäynnit / ELINVOIMAISUUSINFOT Käynnit ja ajankohtaista valmistelutietoa LAPEn kehittämiskokonaisuuksien asiantuntijatyöryhmiin, alueellisiin kehittämisryhmiin ja kuntien LAPE-ryhmiin Keväällä maakunnallinen LAPE-toimijoiden, johdon ja päättäjien (kutsu myös maakuntavaltuustoehdokkaille) Lapsen hyvä -seminaari, jossa kaikki kehittämiskokonaisuudet mukana: Toimintakulttuurin muutos osuudessa LaVa ja lapsibudjetointi, tiedolla johtaminen Vaikuttaminen kuntien 2019 kuntasuunnitelmiin, resursointiin sekä maakuntavalmisteluun, OT-keskuksen toiminnan suuntaamiseen LAPE, Suvi Helanen 2017-2018
ELINVOIMAISUUSINFO 32 5.3.2018 Suvi Helanen
Lopuksi vielä muutama huomio Sotelle asetettua kansallista 3 Mrd:n kustannusten kasvun taittamisen tavoitetta kohden tehdään maakunnissa joka tapauksessa laskelmia ja suunnitelmia, miksi emme olisi LAPEna siinä mukana jo tässä vaiheessa siis määrittelemässä sisältöjä ja toimintamalleja LAPE-silmälasien läpi? Kustannusten kasvua on taitettava/ hillittävä, samoin kuin on saatava toteutettua muitakin LAPE-tavoitteita, toteutuu maku-sote uudistus tai ei -> varhaisempi tuki ja ennaltaehkäisy (painopisteen siirto) -> monialaisen yhteistyön ja asiantuntijuuden lisääminen -> lapsenoikeusperustaisuuden ja perhekeskeisyyden lisääminen -> täsmäpalvelut/ palveluohjaus -> digiloikka LAPE, Suvi Helanen 2017-2018
Kuinka Lapissa eteenpäin?
Miten Lapissa toimintakulttuurin muutosta ja lapsiystävällistä ajattelua, lapsibudjetointia viedään eteenpäin? Nykytilan, tavoitteiden ja tarpeiden tarkistus sekä vahvuuksien tunnistus Indikaattoritieto ja kokemustieto asiakkailta ja toimijoilta kokoon Maakunnallinen maku-sote työ / nimetyt projektipäälliköt (LAPE) Maakunnallinen LAPE-työn kokonaisuus/ toimintakulttuurin muutos (myös muissa kehittämiskokonaisuuksissa) Kuntien työ / toimintakulttuurin muutos Askelmerkit: mitä on sovittava, vastuut: kuka/ ketkä/ mikä taho, milloin? Vuodet 2018-2019? 2020 eteenpäin? Muutoksen mittauspiste 2025
Tavoitteena on jokaisen lapsen hyvä elämä